Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
01.02.2020 |
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7592)
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Käteistä kahdella eri valuutalla tai kolmella esim. ruotsin tai norjan kruunuja, dollareita ja euroja
Lääkkeiden reseptit englannin kielellä jos on jotain lääkitystä mitä ilman ei pärjää.
Särkylääkeeitä, joditabletit yms. sidetarvikkeita ja laastareita ja bepanten-rasvaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Käteistä kahdella eri valuutalla tai kolmella esim. ruotsin tai norjan kruunuja, dollareita ja euroja
Lääkkeiden reseptit englannin kielellä jos on jotain lääkitystä mitä ilman ei pärjää.
Särkylääkeeitä, joditabletit yms. sidetarvikkeita ja laastareita ja bepanten-rasvaa
tulukset ja puukko kans mukaan ja joku kirja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Käteistä kahdella eri valuutalla tai kolmella esim. ruotsin tai norjan kruunuja, dollareita ja euroja
Lääkkeiden reseptit englannin kielellä jos on jotain lääkitystä mitä ilman ei pärjää.
Särkylääkeeitä, joditabletit yms. sidetarvikkeita ja laastareita ja bepanten-rasvaa
tulukset ja puukko kans mukaan ja joku kirja
Ööö syntymätodistus, onko sellaisia Suomessa ja mistä sen saa? Mitä sillä tekee, eikö passi ole helpompi.
hankkikaa sellanen taskulamppu missä on kampi jota voi veivata, niin ei tarvi pattereita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Käteistä kahdella eri valuutalla tai kolmella esim. ruotsin tai norjan kruunuja, dollareita ja euroja
Lääkkeiden reseptit englannin kielellä jos on jotain lääkitystä mitä ilman ei pärjää.
Särkylääkeeitä, joditabletit yms. sidetarvikkeita ja laastareita ja bepanten-rasvaa
tulukset ja puukko kans mukaan ja joku kirja
Ööö syntymätodistus, onko sellaisia Suomessa ja mistä sen saa? Mitä sillä tekee, eikö passi ole helpompi.
sen saa digi ja väestötietovirastosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Käteistä kahdella eri valuutalla tai kolmella esim. ruotsin tai norjan kruunuja, dollareita ja euroja
Lääkkeiden reseptit englannin kielellä jos on jotain lääkitystä mitä ilman ei pärjää.
Särkylääkeeitä, joditabletit yms. sidetarvikkeita ja laastareita ja bepanten-rasvaa
tulukset ja puukko kans mukaan ja joku kirja
Miksi niitä tuluksia taas tyrkytetään, kun on jo todettu niiden olevan tyyliin partiotaitokisojen kuriositeetti? Pari sytkäriä, olkaa hyvä.
Vierailija kirjoitti:
hankkikaa sellanen taskulamppu missä on kampi jota voi veivata, niin ei tarvi pattereita
Ei, vaan muutama paketti kestäviä paristoja (esim duracelleissa on parasta ennen päiväykset miltei kymmenen vuotta eteenpäin).
Kampilaitteet on hitaita ladata ja hajoaa herkästi. Jos on mikä tahansa hätätilanne, et halua käyttää aikaa ja käsiparia siihen kihnuttamiseen.
Kaikki ”kammella sähköä” -vehkeet ovat vertailuissa surkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvattakaa omat perunat kukkapenkissä ensi kesänä. Säilyvät styrox-laukussa parvekkeella pitkälle syksyyn. Tai kellarissa.
Ihan kaupasta saa niitä perunoita paljon enemmän ja helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?
Riippuu tietysti mitä tarkoitat kunnon välineillä. Tavikset eivät pysty ostamaan muuta kuin apteekeista ja muutamasta verkkokaupasta.
Tikkausvälineitä, hemostaasia yms. Oliso hyvä olla mukana esimerkiksi vaelluksilla ja vaikka ihan kotonakin.
Betadinella ja jesarilla hoituu 80% haavoista, joista selviää noin muuten hengissä. Tää ei ole vitsi. Useampi ensihoitoammattilainen on tän vahvistanut. Steriilejä haavataitoksia pienissä pakkauksissa lisäksi. Pienissä, koska avattu pakkaus lakkaa olemasta steriili.
Betadine on oikeasti muuten ihmeainetta haavojen bakteeritulehdusten estämiseen. Kokemusta sekä siitä et muista desinfiointiaineista. Monia pitkiä kalastusvaelluksia takana pohjoisessa. Oon mm ”tikannut” omasta kädestä viiltohaavan jesarista tehdyllä haavasululla. Arpi on sievä kuin sika pienenä, eikä tulehtunut missään vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
2 litra per nenu on liikaa vuorokaudessa, laskisin, että litra saa riittää hätätilanteessa. Meillä on 5l vesikanistereita, limua, mehua jne. keittiön yhdessä korkeassa kaapissa. Yhteensä juomia on 50 litraa, riittää meillä pariksi viikoksi neljälle hengelle kun säännöstellään.
Kun tulee se oikea hätätilanne niin kaikkea aloitetaan tietysti säännöstellä, niin ruokaa kuin juomaakin koska ei tarkoitus on että riittää mahdollisimman pitkälle.
Ei, ei ole liikaa! Sitä menee aina myös ruoanlaittoon. Vedestä/nesteen saannista tinkiminen ois vaarallista. Poikkeustilan aikana poksahtaneet munuaiset ois auttamaton paikka.
2l nesteitä päivässä on siis jo se ”säännöstelty” versio.
Minimimäärä vettä per nuppi on 5 litraa päivässä. Tämäkin on äärimmäistä kehitysmaatasoa vain tilapäiseen hätään. Vettä menee juomaveden lisäksi ruuanlaittoon ja peseytymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.
Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta.
"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta.
Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja. Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista.
Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.
Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää. Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista
Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.
Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.
Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:
Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.
Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.
Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.
Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.
6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.
Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.
Erittäin hyvä ja selkeä viesti. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.
Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta.
"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta.
Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja. Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista.
Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.
Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää. Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista
Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.
Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.
Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:
Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.
Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.
Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.
Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.
6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.
Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.
Erittäin hyvä ja selkeä viesti. Kiitos.
Voin vakuuttaa, että sodan tai muun katastrofin tullessa ratkaisu ei kynttilöiden valamisesta tai muusta "omavaraisuudesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
2 litra per nenu on liikaa vuorokaudessa, laskisin, että litra saa riittää hätätilanteessa. Meillä on 5l vesikanistereita, limua, mehua jne. keittiön yhdessä korkeassa kaapissa. Yhteensä juomia on 50 litraa, riittää meillä pariksi viikoksi neljälle hengelle kun säännöstellään.
Kun tulee se oikea hätätilanne niin kaikkea aloitetaan tietysti säännöstellä, niin ruokaa kuin juomaakin koska ei tarkoitus on että riittää mahdollisimman pitkälle.
Ei, ei ole liikaa! Sitä menee aina myös ruoanlaittoon. Vedestä/nesteen saannista tinkiminen ois vaarallista. Poikkeustilan aikana poksahtaneet munuaiset ois auttamaton paikka.
2l nesteitä päivässä on siis jo se ”säännöstelty” versio.
Minimimäärä vettä per nuppi on 5 litraa päivässä. Tämäkin on äärimmäistä kehitysmaatasoa vain tilapäiseen hätään. Vettä menee juomaveden lisäksi ruuanlaittoon ja peseytymiseen.
Toi on se juomaksi kelpaava vesi/nesteet tuo 2 l/vrk.
Pesuvedeksi kelpaa kehnompikin, ei tarvitse miettiä päiväyksiä tai säilytysaikoja. Aika monta päivää selviää terveenä minimaalisella peseytymisellä.
Siinä ensimmäisen tason, aloittavan kriisivalmiudessa pesuvettä ei tarvitse juuri miettiä. Eli tuo kolmen vuorokauden varautuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattakaa omat perunat kukkapenkissä ensi kesänä. Säilyvät styrox-laukussa parvekkeella pitkälle syksyyn. Tai kellarissa.
Ihan kaupasta saa niitä perunoita paljon enemmän ja helpommin.
Kriisivarautumisessa oli kuitenkin kyse siitä, että hädän tullen asioita on _kotona_.
”Mistä saat ruokaa kun sähköt on poikki ja ulkonaliikkumiskielto?”
”Prismasta.”
Mutta omavaraisuus on tosiaan kyllä aivan epärealistinen kuvio kokonaisuutena. Kotitarveviljely on vain pikku osa, hyvä sitäkin on harrastaa, mutta ruokavarasto perustuu pitkään säilyvälle.
Tomaattia sekä purkissa et kasvamassa, jne.
Kotivara ei ole mikään virnuilun asia eikä mikään pula-ajan juttu vaan ihan järkevää suomalaista perinnettä maassa jossa on talvi. Amerikkalainen ajaa kolme tonnia painavalla autollaan hakemaan sipsiä 7-11-kaupasta silloin kun huvittaa jos huvittaa. Jenkki on suomalaista enemmän kusessa kun joku hänen läskissä kuplassaan rupeaa tökkimään ja sitten alkaa semmonen nillitys ettei kyse ole kyllä mistään makeammasta elämästä.
Jos kerron kuinka olen varautunut niin minun on eliminoitava sinut.
Mun miälestä survivalistin kannattaa aloittaa ja tavallaan päättää ne asiat ja skenaariot joita hän pitää tärkeinä ja mahdollisina toteutua.
Esimerkiksi varautua voi
-sähkökatkoon jolloin kotivara ja pienempi muotoinen varautuminen riittää
- ulkoinen uhka esimerkiksi kotona tai suomen laajuisesti jolloin pitääkin mielliä jo monia asioita
- talouden ja infrakstruktuurin kaatuminen, jolloin myös pitää ajatella laajasti varautumista.
- auton hajoaminen kaukana sivistyksestä, jolloin riittää usein kevyt varautuminen
- kotoa pakoon lähteminen esimerkiksi maastoon on taas aivan erilainen survivalismin muoto
Yms yms...
Tärkeintä on luoda itselle päässään se tai ne mahdolliset skenaariot johon haluaa varautua ja pitää mahdollisena vaihtoehtona.
Survivalismin ei tarvitse olla kaikkeen mahdolliseen varautumista. Itselläni on kuusihenkinen perhe ja olemme varautuneet mahdolliseen infran kaatumiseen kotivaralla joka kestää meillä noin 4-5kk. Olemme varautuneet myös siten että meillä on mökki keskellä ei mitään ja se lämpiää täysin leivinuunilla ja kahdella takalla. Vesi tulee kaivosta ja sähköntuotto tarvittaessa aurinkoenergiasta. Siellä myös viljelemme jonkin verran perunaa ja kasviksia.
Omaan varautumissuunnitelmaani kuuluu myös metsästys ja kalastus joka on meidän perheessä jokaviikkoista. Samalla hoituu myös puolustus.
Meille tärkeitä asioita on survivalismissa asumisen turvaaminen, puolustautuminen, kotivara (ruoka, sähkö ja polttoaine), ruuan hankinta mahdollisuus sekä se paskin mahdollinen eli erämaahan/metsään pakeneminen.
Survivalismista emme kotona puhu vaan nämä kaikki ovat yhteistä harrastusta ja sen varjolla elämistä. Meille tärkeitä asioita.
Mietimme vanhimpien lasten kanssa asioita miten he pääsevät opiskelupaikoilta kotiin jos käy huonosti. Sekin ihan luonnollinen asia jos oikeasti jotain sellaista sattuu niin lapsien pitää kuitenkin päästä jotenkin kotiin. Meillä on ihan tarkoituksella traktoria, mönkijää, moottorikelkkaa, venettä yms mitä saattaa tarvita jos asiat menee siihen. Mutta nämäkin ovat odana harrastuksia.
Ep
Mulla on nötköttiä ja rokkaa ja lihapullakastiketta jokunen purkki jemmassa, arviolta joku vajaa 300 tölkkiä. Polttopuita takaan joku 3 vuoden tarpeet ja rahaa pieninä seteleinä reilu 20 000 euroa.
Yks juttu mikä tuli tässä takkaa lämmitellessä ja ukrainan sotavidejä katellessa mieleen.
Vieläkö muistatte, suomeen tuli sota pako laisena -15 syksyllä lähes 40 000 nuorta miestä!
Nyt suomeenkin tulevat ukrainan pako laiset ovat nyt pääosin naisia ja lapsia, voisiko joku selittää hiukan, mun mielestä nyt joku ei täsmää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?
Riippuu tietysti mitä tarkoitat kunnon välineillä. Tavikset eivät pysty ostamaan muuta kuin apteekeista ja muutamasta verkkokaupasta.
Tikkausvälineitä, hemostaasia yms. Oliso hyvä olla mukana esimerkiksi vaelluksilla ja vaikka ihan kotonakin.
Betadinella ja jesarilla hoituu 80% haavoista, joista selviää noin muuten hengissä. Tää ei ole vitsi. Useampi ensihoitoammattilainen on tän vahvistanut. Steriilejä haavataitoksia pienissä pakkauksissa lisäksi. Pienissä, koska avattu pakkaus lakkaa olemasta steriili.
Betadine on oikeasti muuten ihmeainetta haavojen bakteeritulehdusten estämiseen. Kokemusta sekä siitä et muista desinfiointiaineista. Monia pitkiä kalastusvaelluksia takana pohjoisessa. Oon mm ”tikannut” omasta kädestä viiltohaavan jesarista tehdyllä haavasululla. Arpi on sievä kuin sika pienenä, eikä tulehtunut missään vaiheessa.
Betadine myös hidastaa haavojen paranemista. Jesarin sijaan ostaisin apteekista haavansulkuteippiä. Pikaliima on muuten samaa ainetta kuin haavaliima.
Ketju on lukittu.
Aika hyvä, ehkä hieman pessimistinen. Mutta pessimisti ei pety.