Lue keskustelun säännöt.
Bändejä, jodien suosiota sinun on vaikeaa ymmärtää
01.02.2020 |
Otsikko kertonee (kuluneen?) idean.
Aloitan valinnalla, joka varmaan johtaa isoon alapeukutteluun, mutta aloitan sillä silti.
Kyseessähän on Leevi and the leavings. Tämän tahattoman junttiuden ilmentymän suosiota on kyllä vaikea ymmärtää. Jokainen biisi kuulostaa saman biisin kierrätyksellä ja vielä harvinaisen unettavalta ja tylsällä rakenteella, jossa mielikuvitusta ei ole käytetty tippakaan. Jopa sanoituksissa teemoina on melkein aina lähestulkoon samat lapsellisesta näkökulmasta sanoitetut jutut dokaamisesta, ihastumisesta ja panemisesta. Näköjään se sitten riittää.
Jos Suomesta hakee verrokkeja, niin esim. Irwin teki kaiken saman paljon paremmin.
Kommentit (136)
Oasis.
Kolmea nuottia vaihtelemalla tehtyä monotonista jollotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sunrise Avenue. Mitä tässä ihan oikeasti on mukamas niin hyvää?
Kotimaisista JVG:n suosiota en voi ymmärtää.
Ulkomaisista Ghost on käsittämättömän ylihehkutettu. Kyllä sitä nyt jotenkin kuuntelee, jos radiosta sattuu tulemaan, mutta itselleni se ei sen kummemmin kolahda, vaan on lähinnä jonkinlaista äänitapettia taustalle.
Sunrise Avenue. Onneksi lopettivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pearl Jam, tosin tykkääköhän siitä enää kukaan...
Volbeat. Laulajalla on vissiin peruna suussa, on se semmoista mölinää. Käsittämättömän raskaan oloista kuunneltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pink Floyd
En vain ymmärrä tämän myyttistä mainetta vaikka kuinka haluaisin itsekin pitää tästä, ja yrittänyt todella olen!
Alapeukkuja tullut paljon, voisiko joku selittää miten tämän bändin hyvyyttä pystyisi ymmärtämään?
Vierailija kirjoitti:
Cheekin suosion laajutta en koskaan ymmärtänyt. Miten on niin paljon suositumpi kuin muut suomiräppärit.
Jätkän ura ollut paketissa jo toista vuotta ja mammat ne ei vaan pääse siitä yli ei sitten millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Volbeat. Laulajalla on vissiin peruna suussa, on se semmoista mölinää. Käsittämättömän raskaan oloista kuunneltavaa.
Mutta tanskalaisethan kuulostavat normaalistikin siltä, että on kuuma peruna suussa.
Kaikki suomiräppi. Ihan uskomatonta scheissea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun itselle laulajan ääni on hyvin tärkeä, on vaikea ymmärtää sellaisten suosiota kuin Juice, Pelle Miljoona ja Popeda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nightwish. Teatraalinen oopperahevi on aivan järkyttävää!
Vierailija kirjoitti:
Kotimaisista JVG:n suosiota en voi ymmärtää.
Ulkomaisista Ghost on käsittämättömän ylihehkutettu. Kyllä sitä nyt jotenkin kuuntelee, jos radiosta sattuu tulemaan, mutta itselleni se ei sen kummemmin kolahda, vaan on lähinnä jonkinlaista äänitapettia taustalle.
Unohdin mainita Sabatonin. Se laulaja vetää tankero-englannillaan kaikki biisit samalla nuotilla.
Vierailija kirjoitti:
Kiss
Voin sanoa, että nykymeininki on silkkaa naurettavuutta. Kyseinen bändi ei pysty tarjoamaan mitään muuta, kuin laihaa nostalgiaa nostalgiannälkäiselle yleisölle. Viime keikka, jota olin todistamassa (2017) oli jo aika kamalaa kuunneltavaa. Vaikka bändi on minulle yksi tärkeimmistä, en siltikään suostu maksamaan 134 euroa siitä, että näen ja kuulen rahanahneen kielenheiluttajan ja aikaa sitten äänensä menettäneen variksenpelättimen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki suomiräppi. Ihan uskomatonta scheissea.
Aivan uskomattoman urpo mielipide. Suomessa on aivan helvetin hyviä räpäyttäjiä, mutta joku cheekki ei todellakaan kuulu heihin. Mutta niin joo, noinhan kuuluu sanoa. Suomi räppi on iha paskaa höhö.
Vierailija kirjoitti:
Komppaan 17, AC/DC. Tykkään rokista, mutta tuo on vain ihan käsittämättömän tylsää tahkomista.
Viime vuosina kyllä, ennen vanhaan ei.
Jotkin Scottin aikaiset jutut olivat erinomaisia. Niin ikään Brian Johnsonin liityttyä bändiin Back in black ja For those about to rock olivat hyviä kokonaisuuksia. Näiden jälkeen on tullut yksittäisiä hyviä biisejä, mutta kokonaisuus alkoi vähitellen luisua tankean perunamuusin suuntaan. Kastikkeet ja salaatit jätettiin pois, minkä seurauksena musiikista tuli tylsää jytkettä.
Mulla oli pitkään sama, mutta viime vuosina olen joistakin biiseistä oppinut tykkäämään. Hyviä introja ja osia on kyllä jonkun verran, mutta ainoastaan Fade to Black ja Orion toimivat kokonaisuudessaan.