Lue keskustelun säännöt.
Onko kenelläkään kokemusta suhteesta, jossa
31.01.2020 |
mies on reilusti vanhempi eli 15-20 vuotta vanhempi?
Tällaisen henkilön hiljan löysin ihan täältä netistä. Vähän kyllä muutaman päivän mietin, että mitä teen, kun aina otti uudestaan yhteyttä. Lähinnä, kun on niin paljon vanhempi minua. Sitten tuumin, että vastaan. Kannatti. Viestejä lähetellään päivittäin ja on helppoa "keskustella" hänen kanssaan.
Mies tosin pelkää, kun tässä joku kerta nähdään, että petyn häneen.
Ikäeroa kun meillä on 18 vuotta. Minä olen 40v ja mies 58v.
Kommentit (62)
Aika fabu mies on jo, itsellä ainakin samanlainen ikäero olisi liikaa. Toinen on eläkkeellä just ja sinulla on työvuosia saman verran kuin takana on niitä ollut. Toki jos olet eläkeläisrouva jo, niin juttu voi olla ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pian 46 ja jos nyt vastaan tulisi 64 vuotias mies höpöttämään, niin jättäisin väliin. Vaikka mies olisi miten hyvässä kunnossa, niin hän on aivan eri elämäntilanteessa kuin minä. Itsellä on teini-ikäisiä lapsia ja miehellä voisi olla jo isoja lastenlapsia, jopa sitä seuraavaa polvea, jos kaikki olisivat aloittaneet ajoissa lasten vääntämisen.
Vierailija kirjoitti:
mies on reilusti vanhempi eli 15-20 vuotta vanhempi?
Tällaisen henkilön hiljan löysin ihan täältä netistä. Vähän kyllä muutaman päivän mietin, että mitä teen, kun aina otti uudestaan yhteyttä. Lähinnä, kun on niin paljon vanhempi minua. Sitten tuumin, että vastaan. Kannatti. Viestejä lähetellään päivittäin ja on helppoa "keskustella" hänen kanssaan.
Mies tosin pelkää, kun tässä joku kerta nähdään, että petyn häneen.
Ikäeroa kun meillä on 18 vuotta. Minä olen 40v ja mies 58v.
Hauska toi loppu😄
En nyt halua masentaa mutta ku molemmat oott ehtoopuolella niin mitä merkitystä noin pienellä ikäerolla🙂
Paljonkin on pareja tuollaisella erolla ja eivät mieti suhteensa mahdottomuutta. Jos sinulla kovin mietityttää niin sinähän itse luot itsellesi esteen ja sitenpä ei kovin ruusuiset tulevaisuuden kuvat tuon herran kanssa.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Tuossa on jo sukupolven verran eroa. Mieti, seurustelisitko 22-vuotiaan kanssa, niin olet miehen näkökulmassa. Pitkällä tähtäimellä ikäero voi alkaa haitata, mutta ehket sunnittelekaan loppuiän suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, on kokemusta. Ja pelkkiä hyviä kokemuksia, en ole koskaan ollut näin onnellinen. Minulla ja miehelläni ikäeroa 22 vuotta, minä olen 42 v, mies 64v. Ollaan oltu yhdessä vajaa kymmenen vuotta.
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mies on reilusti vanhempi eli 15-20 vuotta vanhempi?
Tällaisen henkilön hiljan löysin ihan täältä netistä. Vähän kyllä muutaman päivän mietin, että mitä teen, kun aina otti uudestaan yhteyttä. Lähinnä, kun on niin paljon vanhempi minua. Sitten tuumin, että vastaan. Kannatti. Viestejä lähetellään päivittäin ja on helppoa "keskustella" hänen kanssaan.
Mies tosin pelkää, kun tässä joku kerta nähdään, että petyn häneen.
Ikäeroa kun meillä on 18 vuotta. Minä olen 40v ja mies 58v.
Hauska toi loppu😄
En nyt halua masentaa mutta ku molemmat oott ehtoopuolella niin mitä merkitystä noin pienellä ikäerolla🙂Paljonkin on pareja tuollaisella erolla ja eivät mieti suhteensa mahdottomuutta. Jos sinulla kovin mietityttää niin sinähän itse luot itsellesi esteen ja sitenpä ei kovin ruusuiset tulevaisuuden kuvat tuon herran kanssa.
Ehtoopuolella? Joopa joo. 40-vuotiaalla on vielä vaikka kuinka paljon hyviä vuosia jäljellä, 60-vuotias on vähän eri juttu. Ja kyllä 18 vuotta on jo iso ikäero. Eri sukupolvea molemmat.
Kannattaa ap miettiä, millaisen tulevaisuuden haluat itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo ole kovin paljon. Katsokaapas vaikka Saulia ja Jenniä. Anna rakkaudelle mahdollisuus. Mutta lähde liikkeelle kevyesti. Mieskin voi pelästyä jos asiat menevät liian nopeasti. Jos ei halua liian kiinteää suhdetta, voittehan olla ystäviä, tai jopa friends-with-benefits.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/rakkaus-ei-…
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! ;-)
Pariksi vuodeksi ihan ok. Pitempää suhdetta ei tule, sillä miehellähän ei ole enää kauan elinaikaakaan. siitäkin muutama vuosi jossain hoitokodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole kovin paljon. Katsokaapas vaikka Saulia ja Jenniä. Anna rakkaudelle mahdollisuus. Mutta lähde liikkeelle kevyesti. Mieskin voi pelästyä jos asiat menevät liian nopeasti. Jos ei halua liian kiinteää suhdetta, voittehan olla ystäviä, tai jopa friends-with-benefits.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/rakkaus-ei-…
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! ;-)
Ööö...Sauli sattuukin olemaan presidentti ja hän saisi kyllä vaikka 18-vuotiaan kumppanin, jos haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole kovin paljon. Katsokaapas vaikka Saulia ja Jenniä. Anna rakkaudelle mahdollisuus. Mutta lähde liikkeelle kevyesti. Mieskin voi pelästyä jos asiat menevät liian nopeasti. Jos ei halua liian kiinteää suhdetta, voittehan olla ystäviä, tai jopa friends-with-benefits.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/rakkaus-ei-…
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! ;-)
Ööö...Sauli sattuukin olemaan presidentti ja hän saisi kyllä vaikka 18-vuotiaan kumppanin, jos haluaisi.
Mitä sitten? Miten tämä liittyy aloituksen kysymykseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pariksi vuodeksi ihan ok. Pitempää suhdetta ei tule, sillä miehellähän ei ole enää kauan elinaikaakaan. siitäkin muutama vuosi jossain hoitokodissa.
Jaa, isäni on 79 vuotias ja erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa. Hän kävi ihan vasta fillaroimassakin 45 km tavallisella pyörällään ja on varmasti paljon paremmassa kunnossa kuin iso osa viisikymppisistä jampoista.
Eniten ikäero varmaan häiritsisi juuri työn saralla niin kuin joku kirjoittikin jo. Eli mies jäänee eläkkeelle parin vuoden päästä ja ap vasta lähes 30 vuoden päästä. Silloin mies olisi enää muisto vain, mutta eiköhän ap:llakin olisi ollut jo useampi mies kierrossa silloin kun vauhtiin pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole kovin paljon. Katsokaapas vaikka Saulia ja Jenniä. Anna rakkaudelle mahdollisuus. Mutta lähde liikkeelle kevyesti. Mieskin voi pelästyä jos asiat menevät liian nopeasti. Jos ei halua liian kiinteää suhdetta, voittehan olla ystäviä, tai jopa friends-with-benefits.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/rakkaus-ei-…
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! ;-)
"Mieskin voi pelästyä jos asiat menevät liian nopeasti". Täh? Onko mies joku arka pupujussi mielestäsi? Tai joku naisesta haaveileva ja märkiä unia näkevä 17 vuotias? No just joo taas näiden kirjoitusten kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole kovin paljon. Katsokaapas vaikka Saulia ja Jenniä. Anna rakkaudelle mahdollisuus. Mutta lähde liikkeelle kevyesti. Mieskin voi pelästyä jos asiat menevät liian nopeasti. Jos ei halua liian kiinteää suhdetta, voittehan olla ystäviä, tai jopa friends-with-benefits.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/rakkaus-ei-…
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! ;-)
Ööö...Sauli sattuukin olemaan presidentti ja hän saisi kyllä vaikka 18-vuotiaan kumppanin, jos haluaisi.
Mitä sitten? Miten tämä liittyy aloituksen kysymykseen?
Siten, ettei kannata verrata heidän suhdettaan ja sen onnistumista taviksiin, sillä eihän Jenni olisi Saulin kanssa, jos Sauli olisi varastomies tms. duunari.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on jo sukupolven verran eroa. Mieti, seurustelisitko 22-vuotiaan kanssa, niin olet miehen näkökulmassa. Pitkällä tähtäimellä ikäero voi alkaa haitata, mutta ehket sunnittelekaan loppuiän suhdetta.
Mikä tae on se että jos samaa sukupolvea niin homma toimii?
Ei varmaankaan ole tutkimustieto siitä kuinka paljon erotaan suhteessa pariskuntien keskinäiseen ikään.
Periaatteessahan tuon sinun kommenttisi voi tulkita siten ettei saman sukupolven ihmiset muodosta parisuhdetta loppuiäksi. Fakta kun on vaan se että älytön määrä ihmisiä eroaa.
Hassua kun perusteena käytetään loppuiän parisuhdetta ja todellisuus on jotain muuta.
Itse kyllä kannatan kunnollista parisuhdetta, sellaista jossa on oikeasti tarkoitus viihtyä molempien tästä iäisyyteen. Hyvin on homma toiminut ainakin siltä kannalta katsoen ettei minulle ole nyt sinkkuaikana kertynyt kokemuksia suhteista tai naisista jotka toteuttavat tätä "loppuelo yhdessä seuraavaan eroon asti" mantraa 🙂
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Olen 40v nainen ja oma rakkaani on 64 v mies. Minkä sille voi, kun tunteet kolahtaa. Yhdessä oltu kaksi vuotta. Molemmilla lapset tehtynä. Erillään asutaan eli omaista tai omaishoitajaa minusta ei tule.
Ikäero asettaa korkeintaan haastetta, mutta niinhän kaikissa suhteissa on. Yhtä lailla voisit täällä pähkäillä otatko viisi kertaa naimisissa olleen äijän elämääsi tai kestätkö sohvalla piereskelevää läskipumperoa, jonka kanssa ei voi puhua mistään. Av:n vastauksia lukiessa ei itse asiassa kannattaisi olla kenenkään kanssa suhteessa!
Kukaan ei voi ennustaa, mitä elämä tuo tullessaan. MIkään ei mene niin kuin uskoo ja luulee, ei edes komerossa elämällä, vaan aina tulee jotakin. Viisain elää tässä hetkessä ja antaa mahdollisuuden. Ihmisille kannattaa aina antaa mahdollisuus. Ikinä ei tiedä mitä hyvää se tuo tullessaan.
Mitäs, jos se mies on älyttömän rikas ? Tai hänellä on upea kesähuvila jossakin hienolla paikalla, jossa vietätte monta romanttista hetkeä ensi ja sitä seuraavina kesinä? Mitäs, jos hän antaa sulle ihanan suhteen ja joka on parempi kuin 60 vuotta kestävä piina jonkun pierevän läskipumperon kanssa? Mitäs, jos hän on sun sielunkumppanisi ja et olisi ikinä arvannut sellaista olevankaan.
Mutta ja siis pyydä kuva. Ehdottomasti. Ja soitelkaa. Mieti sitten lisää.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulle riittää hetken hupi niin kokeile.
Pitempää suhdetta ei kannata yrittää. Olet tulevaisuudessa eläkepapparaisen omaishoitaja vaikka itse olet viriili 50-vuotias.
Keksikää nyt ikäerofoobikot välillä jotain muita argumentteja kuin tuo iänikuinen omaishoitajuus. Seitsemänkymppinen ei useinkaan vielä ole sellaista vailla eikä kenenkään ole sellaiseksi pakko ryhtyä. Nuorempikin voi sairastua. Mitataanko suhteen arvo ja "kannattavuus" sitäpaitsi sillä, kuinka paljon hyviä, yhteisiä vuosia on todennäköisesti edessä? Ei minusta. Jos kokee löytäneensä oikean ihmisen rinnalleen, on turha miettiä mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan. Ei elämässä ja ihmissuhteissa koskaan takuita saa onnesta ja kestävyydestä.
Jos sinulle riittää hetken hupi niin kokeile.
Pitempää suhdetta ei kannata yrittää. Olet tulevaisuudessa eläkepapparaisen omaishoitaja vaikka itse olet viriili 50-vuotias.