Pihiyden huippu, kerro esimerkki
Omani tässä. Anopulla on wc:ssä sanko mihin pitää kerätä käyttämättä jääneet wc paperit myöhempää käyttöä varten. Eli siis vaikka repeytyneet, ei haittaa vaikka reunassa olisikin vähän sitä ihteään. Sinne se niitä Haisevia papereita säilöö, hyi että kun ällöttävä asiouda siellä. Aina muistuttaa että "muistakaa sitten käyttää sankoa" No ei tod. Käytetä!
Kommentit (3893)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sopiiko tämä tähän - mutta: kun toisen vanhempani kuoltua olin valvonut koko yön epäuskoisessa surussa ja tietenkin siinä tilanteessa tuli mieleen aamulla mennä työterveyslääkäriin saamaan sairauslomaa, en todellakaan tuntenut olevani työkykyinen ja työnantajaa ei saanut tavoitettua kuin seuraavana päivänä. Olin jotenkin jähmettyneessä sokissa enkä osannut siinä tilanteessa ihmetellä kun sain saikkua - yhden päivän verran. Vaikka työnantajan puolelle saikusta tulisikin kuluja, niin ei lääkäri itse niitä maksa.
Vastaavassa tilanteessa olin itse pois 3 päivää, omalla ilmoituksella. Entisessä työpaikassani eräs tyyppi oli 3 viikkoa saikulla äitinsä kuoleman jälkeen ja ihmettelin sitä suuresti että kuinka joku lääkäri kirjoitti niin pitkän sairausloman.
Nuo varmaan yksilöllistä, riippuu ihan kuinka läheinen vanhempi on ollut, tuliko yllätyksenä vai oliko jo lähinnä odotettu päivää, onko ollut muuta rasitetta elämässä, jne.
Vierailija kirjoitti:
Okei myönnän. Aina kun appivanhemmat tai muut tylsimykset tulee visiitille kaivan sen iänikuisen lidlin Perfetto-kahvin ja juotan sitä vierailleni. Omalle perheelle keitän sitten erikoiskahvit espresso-keittimelläni. Aina hymyilyttää kun kyselen notta olikos hyvää niin väkinäinen hymy kasvoillaan vastaavat että "juu oli oikein hyvää"
Siis tuo perfetto on oikeasti niin pahaa että ikinä en ole niin pahaa kahvia maistanut.
Mutta jostain se on köyhän hupi revittävä 😀
Juu. Ei oo tullu lidlin perfettoa testattua, mutta joskus jotain kaupan halvinta mahollista kahvin korviketta on tullut ostettua ja oli niin pahaa, että mielummin jois vaikka tiskivettä. Siitä on aikaa, ei ollu vielä Lidliä Suomeen tullut. Olin silloin mäkkärissä duunissa niin paskalla palkalla, että piti sitä halvinta kahvin paskaa ostaa, kun ei toisiksi halvimpaan ois rahat riittäneet. ☺
Hyvä kun kerroit, niin osaan kiertää tuon perfeton kaukaa.
"-patterien poisto seinäkellosta/ herätyskellosta loman ajaksi, kun ei ole itse paikalla"
Tämä oli ensimmäinen joka sai minut ihan ääneen nauramaan! Siis apuaaaa..
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sopiiko tämä tähän - mutta: kun toisen vanhempani kuoltua olin valvonut koko yön epäuskoisessa surussa ja tietenkin siinä tilanteessa tuli mieleen aamulla mennä työterveyslääkäriin saamaan sairauslomaa, en todellakaan tuntenut olevani työkykyinen ja työnantajaa ei saanut tavoitettua kuin seuraavana päivänä. Olin jotenkin jähmettyneessä sokissa enkä osannut siinä tilanteessa ihmetellä kun sain saikkua - yhden päivän verran. Vaikka työnantajan puolelle saikusta tulisikin kuluja, niin ei lääkäri itse niitä maksa.
Ei se ole lääkärin puolelta nuukuutta, se on silkkaa pirullisuutta. Nuorena sain pahan angiinan, kurkku oli aivan valkoisen katteen peittämä ja kuumetta oli 38 astetta. Keski-ikäinen naislääkäri antoi penisilliinit ja sairaslomaa sen päivän kun kävin lääkärissä, seuraavana päivänä piti mennä töihin. Onneksi penisilliini tehoaa angiinaan nopeasti mutta olin aika kamalassa kunnossa silti. Ei tuohon ole mitään muuta syytä kuin lääkärin v-tumainen luonne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikean perustanut Kamprad. Miljardööri mm ajeli vanhalla Volvolla.
Musta tämä on aika symppistä että ei halua pröystäillä urheiluautoilla vaan tavallinen kelpaa vaikka rahaa olisi.
Entäs se, että auton sijaan matkusteli mieluummin yleisillä, koska sai eläkeläisalennuksen?
Ihmetystä talokaupoilla kirjoitti:
Ostettiin talo 200k-hinnalla. Entinen omistaja halusi tulla vielä kaupan jälkeen vanhaan asuntoonsa ja kävi poistamassa palovaroittimista vanhat paristot - ilmoitti, etteivät ne kuulu talokauppaan.
Reilu tyyppi, kun sentään jätti palovaroittimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei myönnän. Aina kun appivanhemmat tai muut tylsimykset tulee visiitille kaivan sen iänikuisen lidlin Perfetto-kahvin ja juotan sitä vierailleni. Omalle perheelle keitän sitten erikoiskahvit espresso-keittimelläni. Aina hymyilyttää kun kyselen notta olikos hyvää niin väkinäinen hymy kasvoillaan vastaavat että "juu oli oikein hyvää"
Siis tuo perfetto on oikeasti niin pahaa että ikinä en ole niin pahaa kahvia maistanut.
Mutta jostain se on köyhän hupi revittävä 😀Juu. Ei oo tullu lidlin perfettoa testattua, mutta joskus jotain kaupan halvinta mahollista kahvin korviketta on tullut ostettua ja oli niin pahaa, että mielummin jois vaikka tiskivettä. Siitä on aikaa, ei ollu vielä Lidliä Suomeen tullut. Olin silloin mäkkärissä duunissa niin paskalla palkalla, että piti sitä halvinta kahvin paskaa ostaa, kun ei toisiksi halvimpaan ois rahat riittäneet. ☺
Hyvä kun kerroit, niin osaan kiertää tuon perfeton kaukaa.
Kahvia ei ole pakko juoda.
Jossain kahvivertailussa rainbow oli ykkönen.
Vierailija kirjoitti:
Itse en käytä ollenkaan wc-paperia vaan meillä on valkoinen käsipyyhe roikkumassa wc-paperitelineessa. Kloriitilla sitten vain pesee sen aika ajoin. Wc-paperissa säästää vuositasolla yllättävän paljon.
Satanen ehkä vuodessa neljältä ihmiseltä
Vierailija kirjoitti:
"-patterien poisto seinäkellosta/ herätyskellosta loman ajaksi, kun ei ole itse paikalla"
Tämä oli ensimmäinen joka sai minut ihan ääneen nauramaan! Siis apuaaaa..
Onhan se. Mun mielestä yks parhaita oli se rusinakiisselin jääminen sukutaloon ja siitä marmattaminen vuosien jälkeen.
Mun yksi tuttu yrittää hommata kaikki aina ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi. Hänellä taitaa olla jopa astioitakin ja aterimia kaikkia vain yksi kappale, koska ei halua laittaa niihin rahaa ja säästää sitten tiskaamisessakin, menee vähemmän tiskiainetta ja vettä. En ymmärrä näitä ihmisiä, jotka säästää ja yrittää viedä kaikki rahat mukanaan hautaan.. Hänkin on menestynyt työssään, että rahaa varmasti olisi parempaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sopiiko tämä tähän - mutta: kun toisen vanhempani kuoltua olin valvonut koko yön epäuskoisessa surussa ja tietenkin siinä tilanteessa tuli mieleen aamulla mennä työterveyslääkäriin saamaan sairauslomaa, en todellakaan tuntenut olevani työkykyinen ja työnantajaa ei saanut tavoitettua kuin seuraavana päivänä. Olin jotenkin jähmettyneessä sokissa enkä osannut siinä tilanteessa ihmetellä kun sain saikkua - yhden päivän verran. Vaikka työnantajan puolelle saikusta tulisikin kuluja, niin ei lääkäri itse niitä maksa.
Vastaavassa tilanteessa olin itse pois 3 päivää, omalla ilmoituksella. Entisessä työpaikassani eräs tyyppi oli 3 viikkoa saikulla äitinsä kuoleman jälkeen ja ihmettelin sitä suuresti että kuinka joku lääkäri kirjoitti niin pitkän sairausloman.
Kyllä se on mahdollista. Ensinnä on suru ja ehkä jonkinlainen shokkikin vielä päällä ja sitten pitäisi alkaa järjestelemään kaikenlaista, varsinkin jos on ainoa, joka joutuu kaiken tekemään ja varsinkin vielä jos vainaja asui eri paikkakunnalla. Ei niitä kaikkia asioita voi hoitaa työajalla. Kyllä yleensä lääkärit tämän ymmärtää, kun vain selittää heille mikä on tilanne.
Työnantajakin voi tulla vastaan ja antaa vaikka palkatonta vapaata.
Mutta meillähän on tämä pärjäämisen kulttuuri. Ja työ on se kaikkein tärkein, se katsotaan jopa terapiaksi, mitä se ei aina suinkaan ole. Hammasta purren on vaan pystyttävä ja kyettävä, monet ajattelee vieläkin näin.
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu yrittää hommata kaikki aina ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi. Hänellä taitaa olla jopa astioitakin ja aterimia kaikkia vain yksi kappale, koska ei halua laittaa niihin rahaa ja säästää sitten tiskaamisessakin, menee vähemmän tiskiainetta ja vettä. En ymmärrä näitä ihmisiä, jotka säästää ja yrittää viedä kaikki rahat mukanaan hautaan.. Hänkin on menestynyt työssään, että rahaa varmasti olisi parempaankin.
Jospa hän vaan ei ole materian perään? Asuin itse kahden kämpän välissä kuukauden asunnossa jossa oli 2 astiaa kutakin ja hyvin riitti. Tiskaaminenkin oli kerrankin mukavaa kun ei tullut tiskivuorta.
Sukulainen käyttää kahvisuodattimet uudestaan, varmaan samat purutkin
Tuttuni sanoi, että voidaan kuunnella auton radiota vain hiljaisella voluumilla, koska se säästää bensaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu yrittää hommata kaikki aina ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi. Hänellä taitaa olla jopa astioitakin ja aterimia kaikkia vain yksi kappale, koska ei halua laittaa niihin rahaa ja säästää sitten tiskaamisessakin, menee vähemmän tiskiainetta ja vettä. En ymmärrä näitä ihmisiä, jotka säästää ja yrittää viedä kaikki rahat mukanaan hautaan.. Hänkin on menestynyt työssään, että rahaa varmasti olisi parempaankin.
Jospa hän vaan ei ole materian perään? Asuin itse kahden kämpän välissä kuukauden asunnossa jossa oli 2 astiaa kutakin ja hyvin riitti. Tiskaaminenkin oli kerrankin mukavaa kun ei tullut tiskivuorta.
Ei se kyllä sitäkään ole.. Usein selittääkin aina että mitä kaikkea olisi kiva hommata, itseasiassa eilen viimeksi taas kyseli Facebookissaan suosituksia jostain elektroniikasta
Laskettelureissu Lappiin kavereiden kanssa meni oudoksi kun yhden osallistujan pihiys kävi ilmi. Toki tiedettiin että hän on pihi, mutta tällaiseen käytökseen ei oltu osattu varautua. Kaveri on diplomi-insinööri ja hyväpalkkaisissa töissä.
Ensinnäkin hän oli hankkinut lasketteluvälineet, mutta ei lasketellut, koska liput olivat liian kalliita. Kävi infostakin kysymässä, missä täällä on ilmaishissit ja kun niitä ei ollut, ei lasketellut. Vuokraa ei tarvinnut mökistä maksaa, koska se oli perheeni omistama. Pihi kaveri pääsi siinäkin siis ilman kuluja, mutta silti lipesi esim. ruokien ostosta ja söi muiden maksamia ruokia mökissä. Matkat kului varsinais-suomesta Lappiin autolla, eikä hän ollut halukas maksamaan bensoistakaan. Siihen auton omistaja kyllä ilmoitti jättäessään kaverin pihaansa reissun jälkeen, että polttoaineista joutuu kyllä maksamaan, siitä ei nyt enää livetä. Kaveri maksoi pitkällä naamalla. Turha varmaan erikseen mainita ettei enää hänen kanssaan reissattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sopiiko tämä tähän - mutta: kun toisen vanhempani kuoltua olin valvonut koko yön epäuskoisessa surussa ja tietenkin siinä tilanteessa tuli mieleen aamulla mennä työterveyslääkäriin saamaan sairauslomaa, en todellakaan tuntenut olevani työkykyinen ja työnantajaa ei saanut tavoitettua kuin seuraavana päivänä. Olin jotenkin jähmettyneessä sokissa enkä osannut siinä tilanteessa ihmetellä kun sain saikkua - yhden päivän verran. Vaikka työnantajan puolelle saikusta tulisikin kuluja, niin ei lääkäri itse niitä maksa.
Vastaavassa tilanteessa olin itse pois 3 päivää, omalla ilmoituksella. Entisessä työpaikassani eräs tyyppi oli 3 viikkoa saikulla äitinsä kuoleman jälkeen ja ihmettelin sitä suuresti että kuinka joku lääkäri kirjoitti niin pitkän sairausloman.
Kyllä se on mahdollista. Ensinnä on suru ja ehkä jonkinlainen shokkikin vielä päällä ja sitten pitäisi alkaa järjestelemään kaikenlaista, varsinkin jos on ainoa, joka joutuu kaiken tekemään ja varsinkin vielä jos vainaja asui eri paikkakunnalla. Ei niitä kaikkia asioita voi hoitaa työajalla. Kyllä yleensä lääkärit tämän ymmärtää, kun vain selittää heille mikä on tilanne.
Työnantajakin voi tulla vastaan ja antaa vaikka palkatonta vapaata.
Mutta meillähän on tämä pärjäämisen kulttuuri. Ja työ on se kaikkein tärkein, se katsotaan jopa terapiaksi, mitä se ei aina suinkaan ole. Hammasta purren on vaan pystyttävä ja kyettävä, monet ajattelee vieläkin näin.
Ei sairauslomaa oteta ”asioiden järjestelyä” varten. Voi hyvänen aika! Silloin otetaan vuosilomaa tai palkatonta vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä sopiiko tämä tähän - mutta: kun toisen vanhempani kuoltua olin valvonut koko yön epäuskoisessa surussa ja tietenkin siinä tilanteessa tuli mieleen aamulla mennä työterveyslääkäriin saamaan sairauslomaa, en todellakaan tuntenut olevani työkykyinen ja työnantajaa ei saanut tavoitettua kuin seuraavana päivänä. Olin jotenkin jähmettyneessä sokissa enkä osannut siinä tilanteessa ihmetellä kun sain saikkua - yhden päivän verran. Vaikka työnantajan puolelle saikusta tulisikin kuluja, niin ei lääkäri itse niitä maksa.
Vastaavassa tilanteessa olin itse pois 3 päivää, omalla ilmoituksella. Entisessä työpaikassani eräs tyyppi oli 3 viikkoa saikulla äitinsä kuoleman jälkeen ja ihmettelin sitä suuresti että kuinka joku lääkäri kirjoitti niin pitkän sairausloman.
Kyllä se on mahdollista. Ensinnä on suru ja ehkä jonkinlainen shokkikin vielä päällä ja sitten pitäisi alkaa järjestelemään kaikenlaista, varsinkin jos on ainoa, joka joutuu kaiken tekemään ja varsinkin vielä jos vainaja asui eri paikkakunnalla. Ei niitä kaikkia asioita voi hoitaa työajalla. Kyllä yleensä lääkärit tämän ymmärtää, kun vain selittää heille mikä on tilanne.
Työnantajakin voi tulla vastaan ja antaa vaikka palkatonta vapaata.
Mutta meillähän on tämä pärjäämisen kulttuuri. Ja työ on se kaikkein tärkein, se katsotaan jopa terapiaksi, mitä se ei aina suinkaan ole. Hammasta purren on vaan pystyttävä ja kyettävä, monet ajattelee vieläkin näin.
Asioiden järjestelyä varten ei tarvitse olla paikan päällä. Olen hoitanut hautajaiset yli 500 km: n päästä lähes yksinomaan sähköpostilla, yhden päivän vietin paikan päällä. Seuraavan kerran menin paikalle hautajaisiin. Asunnon tyhjentämiseen ja myymiseen käytin vuosilomaa. Ja kyllä, olin todella järkyttynyt vanhempani kuolemasta. Hän ehti sairastaa vain pari kuukautta. Suru ei ole sairaus.
Olen aina miettinyt miten nämä himoperseenpesijät järjestävät pyyhkeet esim yökylässä olevalle pariskunnalle. Jättävätkö vaan eriväriset pyyhkeet vieras-kohtaan ja pariskunta sitten keskenään sopii että kumpi on kumman (pään). Vai mitenkä toimitaan.?