Lue keskustelun säännöt.
Pihiyden huippu, kerro esimerkki
Omani tässä. Anopulla on wc:ssä sanko mihin pitää kerätä käyttämättä jääneet wc paperit myöhempää käyttöä varten. Eli siis vaikka repeytyneet, ei haittaa vaikka reunassa olisikin vähän sitä ihteään. Sinne se niitä Haisevia papereita säilöö, hyi että kun ällöttävä asiouda siellä. Aina muistuttaa että "muistakaa sitten käyttää sankoa" No ei tod. Käytetä!
Kommentit (3893)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avopuolisoni yritti myydä minulle ostamansa vanhentuvan eineksen omasta jääkaapistamme. Ihan tosissaan. Ikinä en ole vähääkään hänen lompakollaan ollut enkä tule olemaan. Tuntuu vain, että pihiys kasvaa vuosi vuodelta. Tulot ovat molemmilla normaalit.
Nauroin ääneem tälle, todella hauska. Kaikkee sitä. Voiko olla tottakaan mutta ajatuksena aivan mielettömän hauska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka ei maksa sitä omaa kahvikuppiansakaan ensitreffeillä.
"kahvikuppiansakaan" - tuo -kaan viittaa siihen, että odottaisit hänen maksavan itsensä ja sinut. Valitan, kulttuurinen tapa on ollut, että mies maksaa. Viime seurustelusta tosin huomattavasti parempipalkkainen mies maksoi kummankin ruuat, minä naisena kahvit ja jätskit.
Höpö höpö. Ehkä jenkkikulttuurinen, mutta ei suomalainen.
Seurustelusuhteessa voidaan olettaa sen maksavan, joka on kahvilaan/ravintolaan kutsunut, mutta ei ensitreffeillä. Älytöntähän tuo olisi maksattaa tuntemattomalla ruokansa ja juomansa.
Olin kerran sokkotreffeillä. Treffit sujuivat hyvin ja päätimme yksissä tuumin mennä syömään. Ruokalistaa katsellessamme mies sanoi vähän häpeilevästi, että sopiiko jos maksamme kumpikin omamme. Minä olin aivan hämmästynyt: no tietenkin, en mä ainakaan tarjoa. Mies vastasi, että eikun odotinko hänen tarjoavan. Olin vielä hämmentyneempi: miksi ihmeessä? Eihän me edes tunneta. Minä olen itsellinen nainen, enkä armopalojen varassa. Ja toisaalta, jos mies tarjoaisi, hänelle voisi syntyä epärealistisia odotuksia treffien jatkosta.
Eli siskot: älkää koskaan odottaako (ensi)treffien tarjoavan! Se on alentavaa ja potentiaalisesti jopa vaarallista.
Tutavapariskunta vaihtoi kerrostalon saunan wc stä itselleen uuden istuinrenkaan , veivät kotoaan rikkoutuneen tilalle ja ottivat saunatiloista uuden, käyvät ruokajonoissa, keräävät tölkkejä. Molemmilla kymmenien tuhansien säästöt, matkaavat ulkomailla. Elävät pihisti. Vaimo polkee vuoden ympäri pyörällä töihin jottei tarvitse ostaa kausilippua. Matkaa 50 km päivä.
Meidän naapurissa eleli vanhapoika joka kyseli aina myymälä-autosta tyhjää suolakurkkupönttöä.suolavesi piti olla jäljellä,siitä sai "höystöä" perunoille.Säästyi voi/kastike.
Meillä on alle 20 hengen työporukka ja meille on muodostunut tapa, että jokainen tarjoaa suunnilleen kerran vuodessa muille kahvin kanssa jotain hyvää. Joku tarjoaa lomalle jäädessä, joku nimi-/syntymäpäivänä, joku taas auto-/asuntokauppojen kunniaksi. Eräs miespuolinen kollega oli tunnettu pihiydestään ja niinpä kaikki vähän ihmettelivät, kun tämä lupasi kerran tarjota kaikille jäätelöt kun oli jäämässä juhannukselta lomille.
Kaikki ajattelivat tietenkin, että tyyppi hakee jäätelöt alakerran ravintolasta tai viereisessä rakennuksessa sijaitsevasta K-Marketista. Väärä luulo! Lidl oli mainostanut jotain tarjousjäätelöpuikkoja, joten tyyppi veivasi polkupyörällä 27 asteen helteellä 2,5 km päässä sijaitsevaan Lidlin myymälään. Myymälässä oli ennen juhannusta ollut vielä jonoa ja puikot olivat muutenkin ehtineet sulaa ennen kuin tyyppi pääsi takaisin työpaikalle. Hän ihmetteli kovasti, että miten porukoille ei herkut kelpaa. Toki suunnilleen puolet söikin lähes valuvan Mini kokoisen jäätelöpuikon, mutta joukossa on muutama laktoosi-intolerantikko, joilla ei kiinnostanut viettää iltapäivän kolmen tunnin palaveria maha kuristen ja pierua pidätellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teininä ja vähän vanhempanakin hirvitti olla äitini kanssa liikenteessä. Jos mentiin kahville, äiti kiljaisi yleensä kassalla jotain kahvin kalleudesta, busseissa bussimaksuista. Jos ostan lahjan, yleensä kommentoi:"Varmaan oli kallis." Teepussit pitää käyttää tietenkin pariin, kolmeen kertaan; hän syö välillä homeisia leipiä ja kuivia juustonkänttyjä; himoitsee itseni ja siskon ostamia vaatteita itselleen.Kun ostin kauniin pöydän ja tuolit kotiini, äiti osti itselleen samanlaiset: ilmeisesti uskalsi sallia itselleen samaa kuin tytär. Antaa anteliaasti kuitenkin lapsenlapsille ja on antanut lapsille, lähetykselle, KUA:lle. Kun selitin virusturvaohjelman tärkeydestä hänen konettaan varten (ettei esim. pankkitietoihin päästä käsiksi), sanoi mitäs väliä sillä, jos rahat menisivät (tilillään on montakymmentä tuhatta). Eli ei ihan loogista. Isä oli pihiydessä oma lukunsa. Sanottakoon vain se, että olen päättänyt käyttää rahojani eläessäni omaksi ja muiden iloksi.
Tuolta listalta omassa pihistelykaytössä on teepussien liottaminen uudelleen: niistä riittä kahteen mukilliseen. Juon vähän kalliimpaa teetä, joten kompensoin hinnan näin 50% alemmas! Ei yhtään hullummassa asiassa säästetty: kokeile itsekin. ;) Tuo on myös oikea ympäristöteko.
Mä keitän litran vettä ja laitan siihen yhden teepussin. Hyvin riittää. Eikä tarvi jemmailla
Oletko kokeillut, että vaan keität vettä ja sekoitat samalla lusikalla jolla olet viimeksi sekoittanut teetä? Ihan riittävästi aromia vielä irtoaisi, varmaan.
Ei tarvitse irvailla. Itsekin teen noin, laitan yhden teepussin kannuun ja kuumaa vettä päälle. Teen pitää antaa hautua pitempään kuin minuutin ja ihan hyvää teetä siitä tulee.
Eri
Tuhat kertaa parempi tapa tämä mielestäni on, hauduttaa isompi määrä teetä kannussa vähemmillä pussilla, kuin se, että säilöö ja käyttää niitä samoja kerran käytettyjä kuvottavia pusseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka ei maksa sitä omaa kahvikuppiansakaan ensitreffeillä.
"kahvikuppiansakaan" - tuo -kaan viittaa siihen, että odottaisit hänen maksavan itsensä ja sinut. Valitan, kulttuurinen tapa on ollut, että mies maksaa. Viime seurustelusta tosin huomattavasti parempipalkkainen mies maksoi kummankin ruuat, minä naisena kahvit ja jätskit.
Höpö höpö. Ehkä jenkkikulttuurinen, mutta ei suomalainen.
Seurustelusuhteessa voidaan olettaa sen maksavan, joka on kahvilaan/ravintolaan kutsunut, mutta ei ensitreffeillä. Älytöntähän tuo olisi maksattaa tuntemattomalla ruokansa ja juomansa.
Olin kerran sokkotreffeillä. Treffit sujuivat hyvin ja päätimme yksissä tuumin mennä syömään. Ruokalistaa katsellessamme mies sanoi vähän häpeilevästi, että sopiiko jos maksamme kumpikin omamme. Minä olin aivan hämmästynyt: no tietenkin, en mä ainakaan tarjoa. Mies vastasi, että eikun odotinko hänen tarjoavan. Olin vielä hämmentyneempi: miksi ihmeessä? Eihän me edes tunneta. Minä olen itsellinen nainen, enkä armopalojen varassa. Ja toisaalta, jos mies tarjoaisi, hänelle voisi syntyä epärealistisia odotuksia treffien jatkosta.Eli siskot: älkää koskaan odottaako (ensi)treffien tarjoavan! Se on alentavaa ja potentiaalisesti jopa vaarallista.
Miksi treffeille pitäisi mennä jonkun tuntemattoman kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverin kertoma juttu huoltoaseman omistajasta, joka oli kierrellyt bensa-autommaattien ympärillä keräämässä kolikoita, kun tankeilla ei ollut asiakkaita. Oli sitten kehunut löytäneensä yhteensä 25 penniä. Tämä tapahtui siis 1980-luvulla. Mainittakoon, että kyseinen suosittu huoltoasema ja kahvio oli ison tien varressa ja paikassa kävi päivittäin satoja asiakkaita, joten rahan puutteesta tuskin oli kärsinyt.
Vierailija kirjoitti:
Veljeni tienaa lähes 5000€/kk ja ajaa yli 20v Toyotalla. Huoltaakin autonsa itse. Ärsyttävää, mihin se niitä rahojaan säästää....
Ihan sama mihin säästää mutta hemmetin järkevää olla tunkematta niitä autoon ruostumaan. Itse ajelin oman autoni 22-vuotiaaksi ennenkuin vaihdoin, ja senkin tein vain koska jälkikasvu ei enää suostunut tulemaan vanhan kyytiin. Itselleni kelpaisi vielä hyvin, ja ainiin, tienaan 6ke/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin festareilla vuosia sitten ja mun piti päästä puskapissalle. Kaverilla oli vessapaperia ja pyysin sitä. Kaveri kysyi, että riittääkö yksi pala, vai tarvitaanko kaksi. Se rulla oli vieläpä varastettu sieltä festarien vessasta.
Ei puskapissalla saa käyttää vessapaperia. Ällöttävää jättää ne kusipaperit leijailemaan tuulen mukana muiden kiusaksi. Ei se tippa tai pari siellä pöksyissä häiritse festaritunnelmaa.
Ymmärrän ongelman. Voi kun olisi jokin astia, johon kerätä jätettä, minne voisi laittaa nämä käytetyt paperit. Ehkä joskus joku keksii sellaisen.
autoilija2022 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko käyttää autoa tanktessaan autoansa jokaisella pistoolilla, jos vaikka olisi "jämiä" jäänyt siihen letkuun.
Kertoisitko edes merkin, mallin, vuosimallin ja värin, polttoaineen ja vaihteistotyypin, ettei kukaan meistä vaan sorru kyseiseen autoon käytettyä metsästäessämme. Mahtaa olla moottori huippukunnossa, jos todellakin kertyy vääränlaista polttoainetta...
Huomaa ettet omista edes autoa, saati ajokorttia. Kun kaikille polttoainelaaduille on omat pistoolit. Ei samasta tule bensaa ja dieseliä.
Et tainnut lukea kommenttia, mihin tuo lainaamasi vastasi. T: eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yks tuttu käyttää 3-4 kertaa samaa kortonkia, pesee aina jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ottavat oman kahvinkeittimen laivalle ettei tarvitse ostaa kallista kahvilan kahvia.
Toi on hifistelyä, ei pihistelyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punalaputettujen tuotteiden ostaminen
Mikä siinä tekee pahaa? Päinvastoin. Ne tuotteet menisi roskiin jos ei ostettaisi.
Kaikilla ei ole aina paljoa rahaa, niin saa sitten syödä välillä parempaakin, kun ostaa punalaputettuna. Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät.
Minä ostan laputettuna lähes kaiken ruuan. Kasviksia ei lapulla saa, että ne haen Lidlistä ja pakasteesta. Osan kasvatan itse. Pakastimessa on runsaasti lihaa ja vähän kalaakin, vaikka kalaa ostan lapuilla harvemmin graavikalaa ja sillejä lukuunottamatta. Kun pakkasessa on tarpeeksi, ei tarvitse koskaan ostaa kalliilla, vaan voi kierrättää sieltä. Juustojakin on usein lapulla ja jos ei ole, en osta. Munia en osta täyteen hintaan koskaan, mutta kun on lapulla edullisesti, niin ostan kuukauden tarpeen. Leipäkin on lapulla ihan yhtä hyvää kuin tuoreenakin, kun sen laittaa pakkasesta paahtimeen. Lisäksi käytän airfryeria, jolla usein laputetut raakamakkarat tulevat hetkessä pakkasesta ja haudutuspata on myös kätevä, kun sinne voi laittaa jäisen paistin yöksi ja aamulla on valmista. Äkkiä oppii mitkä tuotteet säilyvät viimeisen päivän jälkeen mitenkin. Viikon vanha lenkkimakkara ei välttämättä ole yhtään huonompaa kuin tuore.
KÄYTETTYJÄ ALKKAREITA EI SAISI KÄYTTÄÄ TOINEN HENKILÖ. Voi saada hiivatulehduksen tai muita bakteereja ja tauteja niistä. Moni ei pese riittävän kuumassa vedessä että pöpöt lähtisi.
Lankapuhelimien aikakautena, pihi setäni kyttäsi puhelimen lähettyvillä joka kerta, kun joku soitti sillä.
Hänen mielestään asia piti kertoa nopeasti ja ei saanut jäädä jaarittelemaan liian pitkäksi aikaa kuulumisia. Kun hänen mielestään puhelu oli jo jatkunut liian pitkään, eli kaksi minuuttia pitempään, niin hän alkoi vieressä rykiä ja tuhista. Kuiskutteli ääneen itsekseen, että ”eiköhän tuo jo riitä”. ”Höh, vieläkö se jatkaa”. ” Ei oo ilmasta tuo puhelimella soittelu”.
Tuota ei jaksanut kukaan kuunnella, joten senkin takia puhelut jäivät lyhyiksi.
Sitten jos taas joku soitti heille, niin puhelu luonnollisesti sai kestää vaikka koko illan. Eihän hän joutunut sitä maksamaan.
Kaiken muun mä ymmärrän, mutta hygieniasta ja puhtaudesta pihistelyä en!
Ennen klo 17:ää ei kannattanut soittaa kaukopuheluita. Päivällä ne puhelut olivat kalliita.
Kaukopuhelu oli siis sellainen joka oli eri puhelinnumeroalueella. 03, 02, 06.09jne
Työpuhelut tietenkin piti soittaa päivälläkin.
Muistatteko?
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punalaputettujen tuotteiden ostaminen
Mikä siinä tekee pahaa? Päinvastoin. Ne tuotteet menisi roskiin jos ei ostettaisi.
Menköön.
En minä sinua haukkunut pihiksi, vaan kierotietä itseäni.