Runsaan alkoholin käytön lopettaneita tai taukoa pitäneitä? Oliko muilla samoja oireita?

Vierailija kirjoitti:

Toki pitkällä tähtäimellä terveydelle hyväksi, mutta lopettamisen seurauksista voisi puhua realistisemmin. Ei mikään ihme että moni repsahtaa uudestaan.

En ole samaa mieltä siitä, ettei asiasta puhuttaisi. Moni nyt vaan haluaa viinansa, ja osa porukasta vähättelee juomistaan. Ei sellaisille ihmisille välttämättä mene perille viestit vieroitusoireita, kun eivät edes halua myöntää, että juominen on ongelma. 

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Vierailija kirjoitti:

Kysymyksiä on siis kovasti lääkkeestä ja se lääke on synjardy, lääkäri sanoi ettei alkoholia pidä ottaa tuon kanssa. Ja lääkäri myös sanoi että kun sairastin tuon haimatulehduksen(sappikivistä johtuva) niin alkoholia ei enään pidä ottaa koska se uusiutuu herkemmin kun sen on kerran sairastanut. 

Vaikka sairaskohtauksesta on kulunut jo vuosia niin silti yhä tulee olo että tekisi mieli lähteä juhlimaan mutta en oikein uskalla koska tuohon tulehdukseen voi kuolla(kuten meinasi jo käydä ensimmäisellä kerralla).

Henkisesti se on ollut todella rankaa kun enään ei pääse juhlimaan ja ystävät jos lähtee vaikka laivalle niin ei sinnekkään kiinnosta mennä ainoana selvänä porukasta. Nyt kun olen ollut raittiina muutaman vuoden niin ainoat huonot puolet on juuri se että sosiaalinen elämä on lähes nolla ja jotenkin elämästä on tullut tylsää vaikka urheilen paljon sekä käyn töissä.

Tsemppiä kaikille kohtalon tovereille ja vaikka yksinäisyys tulee juomattomuuden mukana niin pyritään nauttimaan niistä elämän pienistäkin asioista.

Mies 30

Tuo lääkehän ei estä mitenkään juomista, toki siinä on suositus ettei kovin rajusti juotaisi koska kova ryyppääminen verensokeria alentavan lääkkeen kanssa lisää ketoasidoosin riskiä jonkin verran. Mutta se on kyllä totta että kun on haimatulehdus ollut kerran niin parempihan se on ilman olla. Lääkärit on tuosta vähän eri mielisiä tuosta tarpeesta tosin niissä tapauksissa, joissa alkoholi ei ole ollut haimatulehduksen aiheuttaja. Joidenkin mielestä kohtuukäyttö on ok varsinkin jos tiedetään että aiheuttaja ei ole erityinen perinnöllinen alttius haimatulehdukselle vaan esim. sappikivet kuten sulla. Toisten mielestä taas parempi laittaa kaikille potilaille sama yksiselitteinen linja: ei alkoholia haimatulehduksen jälkeen.

Surullista se kyllä vähän on miten vaikea on löytää aikuisena tuttuja jos ei enää juo tai edes jos ei juo kuten ennen. Itse en ole edes absolutisti vaan otan muutaman kerran vuodessa kunnolla, mutta kun kaveripiirini oli sellaista että istuttiin muutama kerta viikossa pubissa maailmaa parantamassa, niin kyllähän sitä on ulkopuoliseksi päätynyt kun juo joskus jouluna ja juhannuksena vaan. Olen koittanut myös mennä alkoholittomana esim. alkoholitonta olutta juomaan vaikka baareihin, mutta en nauti niistä paikoista yhtään ilman alkoholia. Ja kaverini alkavat heti v*ttuilemaan jos menen niiden kanssa, eivätkä ole itsekään rennosti kun joku selväpäinen on "kyttäämässä" heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron oman tarinani:

En ole koskaan ollut mikään suurkuluttaja, lähinnä viikonloppuisin join kun ystävien kanssa vietettiin aikaa. Sitten sain sairaskohtauksen ja lääkärit sanoivat että alkoholia ei saa ottaa enään tippaakaan.

Olen nyt ollut reilu pari vuotta ilman alkoholia ja kyllähän tässä on pirteämpi olo mutta vastaavasti sosiaalinen elämä on kadonnut, ystävistä tullut etäisiä ja varmaankin olen sairastunut nyt jonkinlaiseen masennukseen kun ei oikein mikään kiinnosta ja elämä on alkanut tuntumaan turhalta

Juhlapyhät kuten uusivuosi ja juhannus menee kotona yksin nykyään.

Alkoholi kyllä aiheuttaa väsymystä ja se heikentää unen laatua.

Mies 30v

Mulle sanoi lekurit samaa sairaskohtauksen jälkeen. Vuosi oli 1998 enkä siis ollut juonut pisaraakaan alkoholia kohtauksen saadessani. No, ei siinä mitään, vuosi meni ilman mitään, sitten kyllästyin.

Juon edelleen silloin tällöin, voin olla viikkoja tai kuukausia ilman, voin juoda lasillisen viiniä tai yhden oluen, tai voin ryypätä viikon putkeen. Ihan niinkuin mua itseäni huvittaa. Joskus vastasin kysymykseen "Miksi sä juot", että siksi kun mua huvittaa. Olen aikuinen ihminen ja teen omat valintani. Kyse ei ole koskaan ollut fyysisestä riippuvuudesta vaan just siitä, että on tappavan tylsää jossain juhlissa istua mehulasin kanssa ja katsoa kun muilla on hauskaa.

Kuka muka kestää humalaisia itse selvinpäin? Niinpä. Ja tohtoreille tiedoksi, hengissä olen edelleen ja oikein hyvässä fyysisessä kunnossa.

Riskillä elät koska jos on haimatulehduksen saannut kertaalleen niin se uusiutuu herkästi.

ERI

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Kyllähän myös vähentäminen voi olla mahdollista, ei ainoa mahdollisuus ole täysraittius. Itse olin juonut hyvin samantyyppisesti 20 v, ikää 45. Viinipullo illassa oli perustissuttelua joka ei tuntunut aamulla missään, ja viikonloppuna sitten kunnon naamat, joista niistäkään ei enää tullut juuri krapulaa, vain miellyttävä raukea rento olo. Hassua kyllä, maksa-arvoissa ei koskaan tutkittaessa ollut mitään vikaa, ilmeisesti vahvasti geneettistä miten maksa menoa jaksaa.

Mä aloin vähentää siksi kun paino meni 120 kiloon ja alkoi olla tosi vaikea jo tehdä ihan tavallisia juttuja kömpelöyden ja läskiyden takia. Aloin 1200 kcal per päivä dieetin, menin kuntosalille ja otin personal trainerin tekemän ohjelman. Päätin vaan että nyt lähtee läski. 5 pudotetun kilon välein sallein itselleni kännit, mutta vain 1 ilta. Hyvinhän tämä on lähtenyt, nyt 70 kilossa olen. Ja pystyn yllättäen ihan hyvin hallitsemaan milloin juon, vaikka onkin parinkymmenen vuoden päivittäiskäyttö takana.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Ei noita tilanteita minun mielestä kannata pelätä. Niissä tulee se ensimmäinen kerta. Ensimmäinen matka ilman alkoholia, ensimmäinen juhannus ilman alkoholia, ensimmäiset kaverin juhlat selvin päin... Osittain se menee vähän hämmästellessä siinä että ai mutta tämähän onnistuu näinkin. Ja kun siitä ensimmäisestä kerrasta selviää, niin toinen ei ole enää niin kummallinen.

Jos nyt jotain positiivistakin tähän ketjuun, niin seksi on parempaa. Itse ainakin tunnen paremmin kun en ole juonut yhtään. Ja se on muutenkin hyvää sijaistoimintaa esimerkiksi sille hetkelle kun normaalisti istuisi viinilasin kanssa katsomassa telkkaria tms.

Aapeella varmasti taivaallinen olo kun kiskaisee nyt kunnon humalat, elämä pelkkää juhlaa.

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma oli tupakoinnin kanssa, lopettaessa ei todellakaan tullut mikään onni ja autuus, vaan se oli stressaavaa mielelle ja keholle ja aiheutti monenlaisia ongelmia. Toki pitkällä tähtäimellä terveydelle hyväksi, mutta lopettamisen seurauksista voisi puhua realistisemmin. Ei mikään ihme että moni repsahtaa uudestaan.

Minulla myös näin. Vielä kolme vuotta lopettamisen jälkeen on jotenkin tympeä olo. Tai sitten tämä on normaali olotilani, tupakka vaan katkaisi sen välillä.

Terveyteen polttamattomuus on pikkuhiljaa vaikuttanut. Olen ikäluokkaa, joka käy vuosittain terveystarkastuksessa ja juuri vertailin, että labratulokset ovat vuosi vuodelta parantuneet. Sydämen syke on laskenut, verenpaine ja kolesteroli myös. Mutta nämähän eivät mielialassa tunnu. Mennään sitten näin.

N72

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Ei noita tilanteita minun mielestä kannata pelätä. Niissä tulee se ensimmäinen kerta. Ensimmäinen matka ilman alkoholia, ensimmäinen juhannus ilman alkoholia, ensimmäiset kaverin juhlat selvin päin... Osittain se menee vähän hämmästellessä siinä että ai mutta tämähän onnistuu näinkin. Ja kun siitä ensimmäisestä kerrasta selviää, niin toinen ei ole enää niin kummallinen.

Jos nyt jotain positiivistakin tähän ketjuun, niin seksi on parempaa. Itse ainakin tunnen paremmin kun en ole juonut yhtään. Ja se on muutenkin hyvää sijaistoimintaa esimerkiksi sille hetkelle kun normaalisti istuisi viinilasin kanssa katsomassa telkkaria tms.

Seksi tuntuu kyllä hyvälle selvänä mutta jos on selvänä niin se seksin saaminen taas hankaloituu huomattavasti. Vai pitääkö tässä mennä selvinpäin baariin vonkaamaan seksiä?

Baari on kuitenkin se paikka mistä valtaosa ihmiset saa sitä seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron oman tarinani:

En ole koskaan ollut mikään suurkuluttaja, lähinnä viikonloppuisin join kun ystävien kanssa vietettiin aikaa. Sitten sain sairaskohtauksen ja lääkärit sanoivat että alkoholia ei saa ottaa enään tippaakaan.

Olen nyt ollut reilu pari vuotta ilman alkoholia ja kyllähän tässä on pirteämpi olo mutta vastaavasti sosiaalinen elämä on kadonnut, ystävistä tullut etäisiä ja varmaankin olen sairastunut nyt jonkinlaiseen masennukseen kun ei oikein mikään kiinnosta ja elämä on alkanut tuntumaan turhalta

Juhlapyhät kuten uusivuosi ja juhannus menee kotona yksin nykyään.

Alkoholi kyllä aiheuttaa väsymystä ja se heikentää unen laatua.

Mies 30v

Tämän ymmärrän että pakko luopua alkoholista aiheuttaa lähinnä kielteisiä seurauksia, kun ei tuollainen juominen ole oikeasti mikään ongelma (paitsi ehkä sen sairautesi kannalta). 

Itsehän luovuin tilanteessa jossa olin niin lihava että jos kaaduin esim. liukkaalla, en edes selvänä meinannut päästä sieltä omin avuin ylös, jossa oli todettu rasvamaksa ja kirroosimuutoksiakin, immuniteetti oli päivittäisen juomisen takia jatkuvasti alhaalla joten sairastelin jatkuvasti, lisäksi olin jo ajat sitten ohittnaut sosiaalisen juomisen ja alkanut juomaan salaa yksin kotona. Vähän eri tason juomisen haitat kuin sulla, joten siksi itse koen luopumisen lähinnä positiivisesti. En varmaan kokisi, jos olisin aiemmin harrastabnut noin haitatonta kohtuujuomista kuin sinä.

Näin se juuri on, edelleen on haluja lähteä ystävien kanssa juhlimaan risteilyille,baareihin,festareille,ulkomaille... jne

En ole enään sairas vaan parantunut täysin mutta lääkärit sanoi ettei alkoholia kannata ottaa sen takia kun sairastin vakavan taudin sekä joudun ottamaan päivittäin yhden lääkkeen minkä kanssa ei alkoholia saa ottaa.

Olisi mukava kuulla miten muut raittiit viettää esimerkiksi uuttavuotta tai juhannusta?

Olen aina ollut urheilullinen mutta mitä muuta raittiit tekevät viikonloppuisin kuin urheilee?

En ole edes mennyt firman pikkujouluihin koska ei vaan kiinnosta katsoa kun muut juo ja tavallaan olen jopa kateellinen siitä kun itse en voi juoda ja pitää hauskaa.

Mies 30

Itsellä ehkä siinä mielessä eri asia kun itse on ja suurin osa ystävistäkin on perheellisiä, niin juhlat ja muut saa aika kätevästi pidettyä eri henkisenä pelkästään sillä että lapset on mukana. Silloin se on kaikille ihan luontevaa ettei osa juo mitään ja loputkin vain vähän. Mutta kyllä tässä nelikymppisenä on muutenkin niin että osalla tuo juominen ei ole enää ihan hanskassa tai oma terveys on muuten vaan alkanut kiinnostaa ja silloin mukana on aina joitakin jotka ei juo. Se on niin piireistä kiinni. Itselläni on erilaisia ystäväpiirejä. Toisilla se juhla=paljon alkoholia, toisilla alkoholi on sivuosassa ja pääasia on ystävien tapaaminen ja usein hyvä ruoka. Kannattaa vaan yrittää laajentaa ystäväpiiriä. Olet sen ikäinen että monet saa tuossa vaiheessa ensimmäiset lapsensa ja elämäntavat menevät uusiksi, eikä ryyppääminen muutenkaan ole enää niin hienoa.

Tämä on vähän juuri omituinen kommentti kun harva tuttavistani on parisuhteessa ja vain muutamalla on jälkikasvua.

Moni ei edes tavoittele parisuhdetta eikä halua lapsia, minäkään en halua lapsia enkä kaipaa parisuhdetta.

Sinulla tosiaan on erilainen elämä kuin minulla ja tuntemillani ihmisillä koska minun ikäluokastani/tuntemistani ihmisistä lähes jokainen juhlii ja rellestää viikonloppuisin.

Mies 30

Sillä vaan että pari vuotta eteenpäin niin siinä ystäväporukassa on todennäköisesti vähemmistössä ne jotka edelleen juhlii samoin. Kyllä se vaan suurella osalla muuttaa muotoa elämä siinä 30 ja 40 välillä, johtui se sitten perheestä tai muista syistä. Eli kohta et ole enää mikään kummajainen.

No naisilla muuttuu, mutta he ovatkin muslimien kanssa yhdessä, eli alkoholi ei luonnollisesti kuulu kuvioihin, ja lapsia tulee halusit tai et.

Vierailija kirjoitti:

Huh, melko ravistelevaa luettavaa.

Olen tosiaan odottanut kai jonkinlaista paratiisia lopettamisen jälkeen, ilmeisesti turhaan.

Kaipaan humalaa yli kaiken, mutta en sen jälkiseuraamuksia. Käytön lisääntyessä ne seuraamukset alkoivat olla huomattavasti pitkäkestoisempia kuin se ihana nousuhumala.

Tunnen itseni silti tyhjäksi kuoreksi. Olen tylsä ja hiljainen selvinpäin. Elämä on tasaista ja harmaata. Ehkä se tästä. Juoda en aio.

Ap

Varoituksen sana, todennäköisesti tulet huomaamaan itsestäsi ja elämästäsi muitakin yllätyksiä kuin tuon että oletkin tylsä ja hiljainen. Itse huomasin noin vuosi alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen ettei elämässäni ole mikään sellaista kuin haluan vaikka olin ollut aina aiemmin ihan normityytyväinen elämääni. Samoin ihmettelin (ja ihmettelen edelleen) monia tekemiäni isoja päätöksiä ja valintoja että mitä h#lvettiä olen oikein ajatellutkaan. Jotenkin todella raskasta elää näiden tekemisten/tekemättömyyksien kanssa kun ei niille nyt enää ole mitään tehtävissä. Ja siis en ollut mikään alkoholisti tai rapajuoppo vaan alkoholinkäyttöni oli ihan normia viikonloppunollausta ikävuosina 15-37.

N43

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Ei noita tilanteita minun mielestä kannata pelätä. Niissä tulee se ensimmäinen kerta. Ensimmäinen matka ilman alkoholia, ensimmäinen juhannus ilman alkoholia, ensimmäiset kaverin juhlat selvin päin... Osittain se menee vähän hämmästellessä siinä että ai mutta tämähän onnistuu näinkin. Ja kun siitä ensimmäisestä kerrasta selviää, niin toinen ei ole enää niin kummallinen.

Jos nyt jotain positiivistakin tähän ketjuun, niin seksi on parempaa. Itse ainakin tunnen paremmin kun en ole juonut yhtään. Ja se on muutenkin hyvää sijaistoimintaa esimerkiksi sille hetkelle kun normaalisti istuisi viinilasin kanssa katsomassa telkkaria tms.

Oli muuten hurjaa hoksata, ettei ollut edes harrastanut seksiä selvinpäin. Eka kerta oli teininä kännissä ja kaikki irtoseksikokemukset myös humalassa ja/tai krapulassa. Parisuhteetkin oli kaikki tapailu-tasoa eli nähtiin lähinnä viikonloppuisin ja jonkinsortin kännissä..

Olin siis parisuhdehaluinen ihan nuoresta asti, mutta nykyinen ikisinkku ja absolutisti. Yksi vakavampi suhde päättyi aika alkumetreillä koska en oikein osaa olla "normaalisti" ihmisten kanssa selvinpäin vaan olen turhankin hiljainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Kyllähän myös vähentäminen voi olla mahdollista, ei ainoa mahdollisuus ole täysraittius. Itse olin juonut hyvin samantyyppisesti 20 v, ikää 45. Viinipullo illassa oli perustissuttelua joka ei tuntunut aamulla missään, ja viikonloppuna sitten kunnon naamat, joista niistäkään ei enää tullut juuri krapulaa, vain miellyttävä raukea rento olo. Hassua kyllä, maksa-arvoissa ei koskaan tutkittaessa ollut mitään vikaa, ilmeisesti vahvasti geneettistä miten maksa menoa jaksaa.

Mä aloin vähentää siksi kun paino meni 120 kiloon ja alkoi olla tosi vaikea jo tehdä ihan tavallisia juttuja kömpelöyden ja läskiyden takia. Aloin 1200 kcal per päivä dieetin, menin kuntosalille ja otin personal trainerin tekemän ohjelman. Päätin vaan että nyt lähtee läski. 5 pudotetun kilon välein sallein itselleni kännit, mutta vain 1 ilta. Hyvinhän tämä on lähtenyt, nyt 70 kilossa olen. Ja pystyn yllättäen ihan hyvin hallitsemaan milloin juon, vaikka onkin parinkymmenen vuoden päivittäiskäyttö takana.

Paras dieetti mistä oon ikinä kuullut! Oikeesti 😂😂 Tossa on jo motivaatio kohdallaan. Mun mielestä sun kannattais markkinoida tota. Joku Jutta yms. häviäis 6-0.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron oman tarinani:

En ole koskaan ollut mikään suurkuluttaja, lähinnä viikonloppuisin join kun ystävien kanssa vietettiin aikaa. Sitten sain sairaskohtauksen ja lääkärit sanoivat että alkoholia ei saa ottaa enään tippaakaan.

Olen nyt ollut reilu pari vuotta ilman alkoholia ja kyllähän tässä on pirteämpi olo mutta vastaavasti sosiaalinen elämä on kadonnut, ystävistä tullut etäisiä ja varmaankin olen sairastunut nyt jonkinlaiseen masennukseen kun ei oikein mikään kiinnosta ja elämä on alkanut tuntumaan turhalta

Juhlapyhät kuten uusivuosi ja juhannus menee kotona yksin nykyään.

Alkoholi kyllä aiheuttaa väsymystä ja se heikentää unen laatua.

Mies 30v

Tämän ymmärrän että pakko luopua alkoholista aiheuttaa lähinnä kielteisiä seurauksia, kun ei tuollainen juominen ole oikeasti mikään ongelma (paitsi ehkä sen sairautesi kannalta). 

Itsehän luovuin tilanteessa jossa olin niin lihava että jos kaaduin esim. liukkaalla, en edes selvänä meinannut päästä sieltä omin avuin ylös, jossa oli todettu rasvamaksa ja kirroosimuutoksiakin, immuniteetti oli päivittäisen juomisen takia jatkuvasti alhaalla joten sairastelin jatkuvasti, lisäksi olin jo ajat sitten ohittnaut sosiaalisen juomisen ja alkanut juomaan salaa yksin kotona. Vähän eri tason juomisen haitat kuin sulla, joten siksi itse koen luopumisen lähinnä positiivisesti. En varmaan kokisi, jos olisin aiemmin harrastabnut noin haitatonta kohtuujuomista kuin sinä.

Näin se juuri on, edelleen on haluja lähteä ystävien kanssa juhlimaan risteilyille,baareihin,festareille,ulkomaille... jne

En ole enään sairas vaan parantunut täysin mutta lääkärit sanoi ettei alkoholia kannata ottaa sen takia kun sairastin vakavan taudin sekä joudun ottamaan päivittäin yhden lääkkeen minkä kanssa ei alkoholia saa ottaa.

Olisi mukava kuulla miten muut raittiit viettää esimerkiksi uuttavuotta tai juhannusta?

Olen aina ollut urheilullinen mutta mitä muuta raittiit tekevät viikonloppuisin kuin urheilee?

En ole edes mennyt firman pikkujouluihin koska ei vaan kiinnosta katsoa kun muut juo ja tavallaan olen jopa kateellinen siitä kun itse en voi juoda ja pitää hauskaa.

Mies 30

Minä olen myös raitis sairauteni takia, mutta enemmän nämä minun yksinäiset kotona vietetyt juhlapäivät johtunee yksinäisyydestä. Ennenkin kun tuli usein juotua kotona yksin esim jussina kun ei joko ollut seuraa tai sitten ei huvittanut lähteä "kolmanneksi pyöräksi" jonnekin mökille ainoana sinkkuna pariskuntien kanssa. Kokeiltu nimittäin on ja kotona yksinkin on kivempaa.

Nykyisin minäkin liikun melko paljonkin ja varsinkin viikonloppuina kun on aikaa, mutta kyllähän sitä kaipaa sosiaalista elämää. Jonkun verran myös alkoholia vaikken tosiaan niitä kaatokännejä kohelluksineen vaan siis sellaista yhtä olutta terassilla tai saunan jälkeen ja ehkä eniten ihan sitä että voisin ottaa alkoholia (seurassa) jos siltä tuntuu. Olisi ihanaa istua iltaa puolison ja/tai ystävien kanssa pitkän kaavan mukaan ja hieman humaltuakin..

N43

Hyvä Mies 30 ja muut, 

Kerron tosikertomuksen yhdestä miehestä, joka meni lääkärille ja valitti yleistä apeuttaan ja kyseli, että olenko minä nyt  sitten masentunut, tältäkö se masennus tuntuu? Kun mikään ei oikein tunnu miltään, kaikki on vain ankeaa. Työstä tulee elanto ja perhe on mukava, mutta yleinen synkkyys vaivaa. 

Lääkäri tutki terveyden ja kyseli ruokavaliosta ja lopulta kysyi, että teetkö mitään mistä sinä pidät? (do you do anything you love doing? ei tapahtunut siis Suomessa). Onko sinulla harrastuksia? Mies sanoi, että ei ole, ainoastaan työ ja perhe-elämä. No, harrastitko mitään lapsena? 

Siihen kaveri, että kyllä harrastin pienoisrautatien rakentamista. Kävi ilmi, että rautatiesetti oli vielä tallessa ja lääkäri määräsi pienoisrautatieharrastuksen uudelleenvirittelyn apeuteen. Mies alkoi uudelleen harrastaa lempiharrastustaan. Siinä maassa on perhelääkärisysteemi, ja miehen vaimo tuli vielä kertomaan lääkärille, että hän on saanut entisen miehensä takaisin. Nyt se rakentaa pienoisrautateita, tilaa alan lehtiä ja hengailee muiden rakentajien kanssa. Miehellä on innostunut olemus ja apeus poissa!

Että näin. Olen itsekin hieman addiktiivinen ja vailla merkityksellistä tekemistä, joka tuottaisi iloa. Kuulin tositarinan lääkäriltäni. (heart emoji) Etsiskelen tätä harrastusta.

Pari kysymystä:

Miksi lapset ovat iloisia ilman alkoholia? Mitä vosin oppia heiltä? 

Mikä asia tuottaa minulle todellista iloa? 

Hyvin nouseee tyhjäään vatssan kun vetää tätä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Tuo laihtuminen motivaattorina on huono, koska ainakaan itse en laihtunut lopettamisen ansiosta. Siis pahin pöhö tietenkin katosi (samoin se punotus) naamasta mutta yhä edelleen olen sen saman n.25 kiloa ylipainoinen. Lopettamisesta on reilu 6 vuotta joten se siitä laihtumisesta jota itsekin odotin. Ruokavaliokin oikeni samalla kertaa kun kaikki laiskuuteen/krapulaan haetut ja tilatut pikaruuat jäi pois ja tilalle tuli (eettisistä syistä) kasvisruokavalio. Samoin jäi sipsit ja pähkinät joita meni sekä kaljan kanssa että krapulassa. Ikinä en ole ollut niinkään makean perään eli mikään herkuttelu ei näitä alkoholista jääneistä kiloja selitä ja kun se vähäinenkin limujen ja mehujen juominen jäi kun ei ole tarvinnut enää lantrinkia eikä krapulajuomaa.

Mutta muuten siis suosittelen lopettamista eikä se kaduta, mutta harmittaa kyllä ihan hitokseen tuo etten laihtunut. Varsinkin aina näin tammikuussa kun kaikkialla toitotetaan kuinka kuukauden tipatonkin vie kilon kaksi. Juu ei vienyt ainakaan minulta edes ikuinen tipaton.

N44

Jos maailman ihmiset lopettaisivat juomisen, en tietäisi mitä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Jos maailman ihmiset lopettaisivat juomisen, en tietäisi mitä tehdä.

Suomessa ei voi lopettaa juomista koska tämä on niin masentava maa ettei täällä selvinpäin elämää kestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Kärsin itse alkoholismista ja on hyvä lukea muiden tuntemuksia. Mä juon päivässä 1-2 siideriä ja litran viiniä. Viikonloppuisin menee 2 litraa viiniä pe-la. Käyn kyllä töissä, mutta kai mun toleranssi on jo sitten niin iso alkoholin suhteen, ettei mulla ole mitään krapulaa aamuisin. Väsyttää kyllä hirveästi välillä, nukun sitten päiväunia ja viikonloppuisin enemmän. Mä haaveilen täysraittiudesta, mutta jotenkin sitten miettii, että ois se nyt outoa ja tylsää esim. ulkomaan reissuilla olla käymättä vaikka pubeissa tai olla ottamatta sitä viiniä iltaisin jne. SeliSeli...

En tiedä. Mä luulen, että mulle tulee se pysäytys lääkärin toimesta kun saan jonkun sairauskohtauksen tai jotain maksa-arvoja mitataan (tai kuolen). Ehkä maksakirroosi iskee? Mä olen niin heikko tässä asiassa, että mitään selkärankaa mulla ei lopettamiseen ole näköjään. Lopettamisesta olen haaveillut siksikin, kun oletan että laihtuisin paljon sitten? Mulla on jatkunut tämä jokapäiväinen juominen jo 20 vuotta suunnilleen. Ihme että olen vielä suht. terve, mutta ylipainoa on paljon. 

N52

Ei noita tilanteita minun mielestä kannata pelätä. Niissä tulee se ensimmäinen kerta. Ensimmäinen matka ilman alkoholia, ensimmäinen juhannus ilman alkoholia, ensimmäiset kaverin juhlat selvin päin... Osittain se menee vähän hämmästellessä siinä että ai mutta tämähän onnistuu näinkin. Ja kun siitä ensimmäisestä kerrasta selviää, niin toinen ei ole enää niin kummallinen.

Jos nyt jotain positiivistakin tähän ketjuun, niin seksi on parempaa. Itse ainakin tunnen paremmin kun en ole juonut yhtään. Ja se on muutenkin hyvää sijaistoimintaa esimerkiksi sille hetkelle kun normaalisti istuisi viinilasin kanssa katsomassa telkkaria tms.

Seksi tuntuu kyllä hyvälle selvänä mutta jos on selvänä niin se seksin saaminen taas hankaloituu huomattavasti. Vai pitääkö tässä mennä selvinpäin baariin vonkaamaan seksiä?

Baari on kuitenkin se paikka mistä valtaosa ihmiset saa sitä seksiä.

Sanoisin että mene ihmeessä. Baarissa ja varsinkin yökerhoissa on aina osa naisista selvinpäin. Naiset käy siellä tanssimassa ja viettävät aikaa kavereiden kanssa, eikä näitä selvinpäin olevia naisia tosiaankaan kiinnosta jurristen miesten seura. Itse olin aikoinaan hyvin ihastunut erääseen mieheen, jolla oli tapana käydä baarissa selvin päin. Välillä oli kuskina, mutta usein ihan muuten vaan. Joi kahvia. Minä aina yritin sitä, mutta kun itse olin kännissä niin eihän se lämmennyt. 😬 Myöhemmin se alkoi harrastamaan lavatansseja ja siellä kuulemma naisia riitti.