Miehen omat menot

Hei ap, millainen teidän keskinäinen parisuhde noin ylipäätään on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansuli kirjoitti:

Mies tekee sitä mikä on mukavaa ja rentouttavaa.

Jep ja kukaan tuskin kieltää ap:ta tekemästä samaa. Muksut jää isän kanssa kotiin ja ap kavereiden kanssa reissuun. Jostain syystä se mies ei halua ap:n kanssa reissata... Eli ap on nyt ihan vapaa miettimään, että jatkaako tuota suhdetta vai ei. Jos 8 vuotta on sama meno jatkunut, niin tuskinpa se hirveästi tulee muuttumaankaan...

Ap:lla ei kai ole sellaisia ystäviä, joiden kanssa reissata ja elämä taitaa olla vain mies ja lapset, ei mitään omaa.

Palstailun ydin.

Kai.

Taitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansuli kirjoitti:

Mies tekee sitä mikä on mukavaa ja rentouttavaa.

Jep ja kukaan tuskin kieltää ap:ta tekemästä samaa. Muksut jää isän kanssa kotiin ja ap kavereiden kanssa reissuun. Jostain syystä se mies ei halua ap:n kanssa reissata... Eli ap on nyt ihan vapaa miettimään, että jatkaako tuota suhdetta vai ei. Jos 8 vuotta on sama meno jatkunut, niin tuskinpa se hirveästi tulee muuttumaankaan...

Ap:lla ei kai ole sellaisia ystäviä, joiden kanssa reissata ja elämä taitaa olla vain mies ja lapset, ei mitään omaa.

Palstailun ydin.

Kai.

Taitaa.

Niin... En minä ainakaan jämähtäisi vaan kotiin, jos toinen menee ja reissaa. Niin tekisin minäkin - menisin ja reissaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä ymmärrän aloittajaa tosi hyvin. Tuollainen käytös nyppii minuakin. Olen useita kertoja yrittänyt saada mieheni suunnittelemaan yhdessä jotain kahden kesken matkaa, mutta ei sitä vain innosta. Kavereiden kanssa matkustellaan ahkerasti ja myös innolla järkkäillään kaiken maailman yllärijuttuja. Minua ei ole yllätetty muuten kuin sillä, etten olisi ikinä uskonut että olemme tässä jamassa.

No, mitä mies on sanonut syyksi, ettei halua kanssasi suunnitella yhteisiä reissuja? Kai jotain selitystä vaadit tuollaiselle käytökselle?

Mies on kuule liukas kuin saippua. Se sanoo, että joo, tehdään vaan jotain yhdessä, muttei pistä tikkua ristiin. Jos näytän läppäriltä jotain kivaa matkakohdetta, se mutisee että oota mä katon eka urheiluruudun, luen eka tän jutun lehdestä, vastaan kaverille spostilla jnejne. Kun hyökkään takaisin kysymään, hänellä onkin sitten vessahätä tmv, jossa hurahtaa puoli tuntia. Siinä vaiheessa olen jo jotain muuta puuhaamassa, kun mies tulee vessasta ja sitten onkin sekin momentum ohi. Alkaa into mennä itsellä, kun näkee että toinen evvk. Ja kun kaverin nelikymppisiä tmv järkkäillään, voi sitä intoilun määrää ja rahan hassaamista. Mies on aivan liekeissä.

Olen sille itsestäänselvä kodinhoitaja ja lastenkaitsija, kaikki yritykset muuttaa tätä asetelmaa torpataan.

Ja kun olet varannut teille yhteisen reissun haluamaasi (miehellesihän on selvästi ihan sama, mihin) matkakohteeseen, mies on kieltäytynyt lähtemästä mukaasi?

Ap, jos olisin sinä keksisin itelleni omia juttuja enemmän. Harrastuksen, jonka aikana mies on kotona lasten kanssa. Ottaisin pidennetyn viikonlopun itselleni vaikkapa kylpylään tai ehkä ensin ihan vaan normaalin viikonlopun. Mies kotona lasten kanssa. Ehkäpä varaisin itselleni viikon ulkomaan matkan; kaupunkiloman johonkin kiinnostavaan paikkaan tai rantaloman palmun alle. Mies tällöin lasten kanssa kotona. Ehkäpä miehen silmät avautuisivat ja voisi alkaa arvostamaan sinua. Voisi sitten vaikka haluta kahdestaan yhteiselle matkalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroit viihtyväsi paremmin kotona. 8 vuotta sitten lopetit matkojen varaamisen. Nyt miehesi pistäisi katsoa kristallipallosta, että oletkin muuttanut mielesi. Et enää viihdykään kotona vaan haluat reissata. Mitäpä jos alkaisit yhdessä miehesi kanssa suunnitella teille vaikkapa kesälomareissua? 

Voi kuule olen puhunut, puhunut ja puhunut. En todellakaan odota että miehellä kristallipalloa on, kyllä hän todellakin tietää. Mutta joo, ehkä se sitten on vaan niin että mä olen tässä se paskan ihminen. Ehkä mä sitten alan etsimään itselleni jonkun toisen, jonkun joka pitää minua elämänsä tärkeimpänä asiana. Koska minulle perhe ja parisuhde menee kaiken edelle, ystävät on iso bonus ja tärkeitä hekin, mutta ei ne perheen edelle mene.

-ap

Pahinmaksi marttyyriksi heittäytyminen sitten jeesuksen toimiinkin aina. :D

ps. kasva aikuiseksi.

Apua kun näitä lukiolaisia pyörii täällä vieläkin näin paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroit viihtyväsi paremmin kotona. 8 vuotta sitten lopetit matkojen varaamisen. Nyt miehesi pistäisi katsoa kristallipallosta, että oletkin muuttanut mielesi. Et enää viihdykään kotona vaan haluat reissata. Mitäpä jos alkaisit yhdessä miehesi kanssa suunnitella teille vaikkapa kesälomareissua? 

Voi kuule olen puhunut, puhunut ja puhunut. En todellakaan odota että miehellä kristallipalloa on, kyllä hän todellakin tietää. Mutta joo, ehkä se sitten on vaan niin että mä olen tässä se paskan ihminen. Ehkä mä sitten alan etsimään itselleni jonkun toisen, jonkun joka pitää minua elämänsä tärkeimpänä asiana. Koska minulle perhe ja parisuhde menee kaiken edelle, ystävät on iso bonus ja tärkeitä hekin, mutta ei ne perheen edelle mene.

-ap

Voi kuule olisiko aika nostaa se katse sinne peiliin ja ottaa vastuuta siitä omastakin elämästä?

Miten typerä, ympäripyöreä, mitätön nollavastaus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroit viihtyväsi paremmin kotona. 8 vuotta sitten lopetit matkojen varaamisen. Nyt miehesi pistäisi katsoa kristallipallosta, että oletkin muuttanut mielesi. Et enää viihdykään kotona vaan haluat reissata. Mitäpä jos alkaisit yhdessä miehesi kanssa suunnitella teille vaikkapa kesälomareissua? 

Voi kuule olen puhunut, puhunut ja puhunut. En todellakaan odota että miehellä kristallipalloa on, kyllä hän todellakin tietää. Mutta joo, ehkä se sitten on vaan niin että mä olen tässä se paskan ihminen. Ehkä mä sitten alan etsimään itselleni jonkun toisen, jonkun joka pitää minua elämänsä tärkeimpänä asiana. Koska minulle perhe ja parisuhde menee kaiken edelle, ystävät on iso bonus ja tärkeitä hekin, mutta ei ne perheen edelle mene.

-ap

Voi kuule olisiko aika nostaa se katse sinne peiliin ja ottaa vastuuta siitä omastakin elämästä?

Miten typerä, ympäripyöreä, mitätön nollavastaus. 

Niin on. Paljon fiksumpaa leikkiä marttyyriä seuraavatkin 8 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jätkien kesken kiva ryypätä ja rellestää, katsella matseja kaljatuopin ääressä ja höpötellä miesten juttuja... Paljon kivempaa, kuin lässytellä tylsän vaimon kanssa jossain hotellihuoneessa tai kirkuvien mukuloiden kanssa.

Miten ihmeessä mies on sitten mennyt parisuhteeseen ja hankkinut vielä lapsiakin, kun ei kestä heitä ollenkaan? Ihan samalla tavalla arjessa kotonakin vaimon kanssa pitää lässytellä ja lapset kirkuvat. Ehkä kavereiden kanssa kimppakämppä olisi ollut toimivin vaihtoehto.

Valtavan paljon reissuja, en olisi tyytyväinen. Et valita turhasta.

Vierailija kirjoitti:

Paljonkos ap tuo rahaa talouteen? 

Miten tämä liittyy mihinkään? Meinaatko ,että apn miehen pitää palkata lastenhoitaja hoitamaan lapsia puolestaan niiksi ajoiksi kun juoksentelee omissa jutuissaan?

"Jos me tehtäisiin enemmän asioita yhdessä niin tämän ehkä vielä sulattaisin mutta nyt tuntuu vaan hemmetin pahalta."

Tehän voisitte tehdäkin, mutta kumpaakaan teistä ei ole kahdeksaan vuoteen yhdessä tekeminen kiinnostanut niin paljoa, että viitsisi järjestää mitään yhteistä tekemistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jätkien kesken kiva ryypätä ja rellestää, katsella matseja kaljatuopin ääressä ja höpötellä miesten juttuja... Paljon kivempaa, kuin lässytellä tylsän vaimon kanssa jossain hotellihuoneessa tai kirkuvien mukuloiden kanssa.

Miten ihmeessä mies on sitten mennyt parisuhteeseen ja hankkinut vielä lapsiakin, kun ei kestä heitä ollenkaan? Ihan samalla tavalla arjessa kotonakin vaimon kanssa pitää lässytellä ja lapset kirkuvat. Ehkä kavereiden kanssa kimppakämppä olisi ollut toimivin vaihtoehto.

Niinpä. Sitä jokainen miettikööt, kun lähtee perhettä perustamaan, että kannattaako se ja onko ne omat jutut kavereiden kanssa kuitenkin mukavampia, kuin perhe-elämä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei itselläni ole juurikaan omia menoja sillä en niitä kaipaa, viihdyn kotona. Tiedän että mieheni on erilainen ja hänelle harrastukset on tärkeitä ja hyväksyn sen. Ongelma on siinä että vastapainona omille menoille olisi kiva että tekisimme asioita, reissuja perheen kesken sekä kahdestaan pariskuntana. Kuten aloituksessa kirjoitin että emme ole käyneet kahdestaan missään 8 vuoteen. Mulla on tunne että minä ja lapset olemme yhdentekeviä, hän ei halua viettää aikaa meidän kanssa. Jos nämä asiat olisi balanssissa niin asia olisi ok minulle. Nyt hänellä menee rahat omiin juttuihin mutta meihin ei sitten rahat enää riitäkään.

-ap

Eli kodin ulkopuoliset reissut kiinnostaa, mutta vain miehesi kanssa? Jos olet sanonut viihtyväsi neljän seinän sisällä, mies ehkä luulee, ettei sua kiinnosta minnekään lähtö.

Toisekseen voi ollakin, ettei seurasi kiinnosta. Kotona nyhjääjät eivät ole kovin kiinnostavaa seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jätkien kesken kiva ryypätä ja rellestää, katsella matseja kaljatuopin ääressä ja höpötellä miesten juttuja... Paljon kivempaa, kuin lässytellä tylsän vaimon kanssa jossain hotellihuoneessa tai kirkuvien mukuloiden kanssa.

Miten ihmeessä mies on sitten mennyt parisuhteeseen ja hankkinut vielä lapsiakin, kun ei kestä heitä ollenkaan? Ihan samalla tavalla arjessa kotonakin vaimon kanssa pitää lässytellä ja lapset kirkuvat. Ehkä kavereiden kanssa kimppakämppä olisi ollut toimivin vaihtoehto.

Eihän se ukko 365 päivää vuodessa ollut pois kotoa. On saanut sekä vaimon, lapset että kaverit. Todennäköisesti ap:n mies on ihan tyytyväinen omaan tilanteeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jätkien kesken kiva ryypätä ja rellestää, katsella matseja kaljatuopin ääressä ja höpötellä miesten juttuja... Paljon kivempaa, kuin lässytellä tylsän vaimon kanssa jossain hotellihuoneessa tai kirkuvien mukuloiden kanssa.

Miten ihmeessä mies on sitten mennyt parisuhteeseen ja hankkinut vielä lapsiakin, kun ei kestä heitä ollenkaan? Ihan samalla tavalla arjessa kotonakin vaimon kanssa pitää lässytellä ja lapset kirkuvat. Ehkä kavereiden kanssa kimppakämppä olisi ollut toimivin vaihtoehto.

No, ap on mahdollistanut miehelle noita hurvitteluja ympäriinsä ja nyt sitten on herännyt siihen tosiasiaan, että sitä äijää kiinnostaakin vaan ne kivat kaverijutut, kuin perhe-elämä. En tiedä onko ap:lla ja hänen miehellään erilainen käsitys matkustelusta... Ap kertoili jostain yhden yön hotellireissusta ja mökkeilystä, mutta mies sitten lähtee mieluummin ystävien kanssa rantalomalle ja katsomaan urheilua ja harrastusreissuihin... Montako kertaa ap on ehdottanut miehelle yhteistä viikon rantalomaa? Vai onko tässä kyse siitä, että ap:ta ei kiinnosta samanlaiset reissut, kuin miestä?

Meillä on toisinpäin, eli mies ei vaivaudu mitään reissuja edes suunnittelemaan ja ilmeisesti siis viihtyy parhaiten kotona, ja minä taas käyn matkoilla, harrastusreissuilla jne. Osan matkoista olen tehnyt lasten tai vain yhden lapsen kanssa, joskus matkustan kaverin kanssa, mutta jonkin verran reissaan ihan yksin. En suoraan sanottuna ehkä nauttisikaan matkustelusta mieheni kanssa, meillä on siltä osin aika erilaiset kiinnostuksen kohteet. Mutta tämä ei silti vaikuta siihen, ettenkö olisi varsin tyytyväinen perhetilanteeseeni ja kotiini.

Vierailija kirjoitti:

Tuo kuulostaa siltä että miehesi ottaa rusinat pullasta. Eli saa perheen ja vaimon, mutta muuten elää kuin sinkku. En olisi ikinä ihmisen kanssa, jota kiinnostaa enemmän omat menot kuin perheen kesken tai puolison kanssa. Meillä saa olla omia menoja, jos vaan talous antaa myötä. Panostamme kuitenkin enemmän perhelomiin ja kahdenkeskisiin lomiin ja menoihin. Olemme molemmat sitä mieletä, että perhe ja parisuhde tulee ensin, sitten muut. Nyt kun lapset alkavat olla isompia, on meillä enemmän parisuhdelomia ja menoja. Lisäksi tietenkin antaa molemmille enemmän vapaa-aikaa mm omiin harrastuksiin, kun lapset voi olla jo ilman aikuista muutaman tunnin. 

Mitä miehesi on mieltä? Haluaako hän sitoutua olemaan isä ja aviomies, vai olla sinkku, jolla on omat menot? Lapsetkin muistelee varmaan lämmöllä lapsuuttaa kun isi oli koko ajan menossa/matkoilla ja he ja äiti nökötti kotona. Luulisi isän kiinnostavan omat lapsensa.

Meillä oli noin ja kyllähän isä oli se esikuva itselle. Äiti se antiesikuva, jonka kaltaiseksi ei halunnut tulla.

N34

Vierailija kirjoitti:

Meillä on toisinpäin, eli mies ei vaivaudu mitään reissuja edes suunnittelemaan ja ilmeisesti siis viihtyy parhaiten kotona, ja minä taas käyn matkoilla, harrastusreissuilla jne. Osan matkoista olen tehnyt lasten tai vain yhden lapsen kanssa, joskus matkustan kaverin kanssa, mutta jonkin verran reissaan ihan yksin. En suoraan sanottuna ehkä nauttisikaan matkustelusta mieheni kanssa, meillä on siltä osin aika erilaiset kiinnostuksen kohteet. Mutta tämä ei silti vaikuta siihen, ettenkö olisi varsin tyytyväinen perhetilanteeseeni ja kotiini.

Näin juuri. Minullakin on mies, joka inhoaa rantalomia ja minä taas rakastan. Käyn rantalomilla ystävien kanssa eikä ole mitään nokan koputtamista kenelläkään :)

Vierailija kirjoitti:

Valtavan paljon reissuja, en olisi tyytyväinen. Et valita turhasta.

5 muutaman päivän omaa menoa vuodessa on valtavan paljon? Anna mun kaik kestää. Ap sitäpaitsi saisi mennä myös mutku ei pitää vaan saada valittaa miehestä.