Narsistien "huvittavimmat" tempaukset
Meillä eksä kantoi pesukoneen pihalle lumisateeseen,kun sitä ketutti etten idiootti ollut sitä tyhjentänyt. Päätti ettei tarvita pesukonetta sitten laikaan.
Jälkeenpäin naurattaa,että voi ihminen olla niin pimeä.
Kommentit (1968)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen on vaikea erottaa kuka on hyvä ja kuka on paha. Se ” hyvä vanhempi” mustamaalataan ja laitetaan toteuttamaan narsistin päähän pistot lapsen elämän kurjistamisessa. Lapsi näkee vain sen ”hyvän” vanhemman teot ja tukeutuu ” sairaaseen” vanhempaan, joka on laittanut nuo toisen vanhemman teot alulle. Siinä menee pää niin sekaisin, että ihan hirvittää,
Läheltä seuranneena kuvio on niin sairas, ettei siinä aikuinenkaan pysy perillä, saati lapsi, joka lähtökohtaisesti uskoo vanhempaansa ainakin pienenä. Kasvaessa silmät aukeaa jossain kohtaa.
Narsististyyppisille henkilöille valehteleminen on hyvin tyypillistä. Eikö sitä voisi erityisesti tarkkailla lasten tapaamis- ja huolto-oikeudenkäynneissä? Ei ole lapsen edun mukaista millään mittarilla, että hän altistuu narsistiselle kohtelulle. Narsistinen vanhempi surutta käyttää myös lapsiaan välineinä saavuttaakseen tavoiteitaan, kuten vaikka kostoa.
Kyllä kai sitä koitetaan jossain määrin tarkkaillakin. Ongelma on siinä, että se selväjärkisempi vanhempi näyttää usein täysin seinähullulta Narsistista ja itse narsisti voimakkaalta ja kyvykkäältä, tervepäiseltä vanhemmalta. Lapsikin saattaa pitkään ajatella, että se vika on siinä ei narsistista ja puhuu myös viranomaisille niin. Kyse manipuloinnista.
Ei onneksi kaikissa tapauksissa. Toisinaan tulee ilmi mistä on kyse ja kuka ohjailee ja ketä.
Meillä tuomari totesi, että "tässä nyt yrittävät osapuolet mustamaalata toinen toistaan". Olin järkyttynyt, koska oma vastineeni ja kaikki mitä oikeudessa esitin, oli niin totta kuin miten ne ikinä vain pystyin ilmaisemaan. Se, että minua kohdeltiin mustamaalaajana samalla, kun toinen esitti ristiriitaisuuksia (todistettavissa olevia) toinen toisensa perään oli käsittämätöntä ja hajotti uskoni oikeuslaitokseen. Minun todisteitani ei väkivaltaisuudesta tai miehen elämänhallinnan puutteista ei otettu huomioon kuin vain todisteina minun järjestelmällisestä mustamaalaamiskampanjastani. Toisaalta minusta tai parisuhteemme aikaisista asioista taikka miehen vanhemmuuden laadusta esitettyjä perättömiä väitteitä ei ollut tarvetta todistaa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin voi todellakin riidellä. Naapurissani asuu narsistimies (ihan ihmeellistä toimintaa ja kiusantekoa taloyhtiön ja muiden asukkaiden suuntaan, mutta se on toinen asia) ja hän usein riitelee yksinään. Hän asuu siis yksin ja on jo vanhempi, ehkä eläkkeellä jo. Hän aloittaa vihaisen kuuloisen riitelyn alkuillasta, pitää yksinpuhelua siis. Volyymi eskaloituu illan mittaan ja lopulta se on kovaan ääneen raivoamista ja mylvimistä vihaisena. Häneltä se yksinriitely näyttää onnistuvan sujuvasti 😀
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Toisaalta jos on jakautunut persoona niin persoonat voi keskenään riidellä, mutta silloin ne persoonat riitelee, yksin tuo ei onnistu.
Totuuden siemen on tässäkin typeryydessä. Pakko kommentoida: Joidenkin näkemysten mukaan jokaisella patologisella narsistilla on todella kaksi persoonaa (lapsipersoona ja näennäisesti normaali aikuinen valepersoona), ne ovat konfliktissa keskenään, mutta eivät tokikaan ääneen riitele. Lisäksi narsisti kehittymättömyytensä vuoksi kokee muut ihmiset, lähimmät varsinkin, osikseen, joiden hommaa on suorittaa narsistin itsesäätelyä. Narsistille riittää mielensä sisällä näiden typistettyjen ja osin kuviteltujen jatkeidensa kanssa riitely. Oikean henkilön, joka on jossain täällä ulkona, osallistumista ei tarvita lainkaan, ei edes paikalla oloa. Kolmanneksi, narsisteilla on taikauskoisia, jopa psykoottisia piirteitä. Joku kolmannen henkilön kanssa käyty vuorovaikutus tai jopa kuviteltu sellainen kelpaa repliikiksi narsistin draamaan. Näköjään pesukoneetkin saavat osallistua...
Olisiko sinulla vinkata tähän liittyen mitään kirjallisuutta tai linkkiä? Kiinnostaa siis tuo teoria.
Vierailija kirjoitti:
Se riitelyn tarve johtaa hassua kyllä myös siihen, että riita on paras vaan riidellä, kun toinen sen aloittaa. Jos kovin mukautuu ja yrittää olla sovinnollinen, niin riita lähtee aina vaan hullummasta asiasta. Semmoinen täysin älytön kiusanteko834riita on vielä vaikeampi sopia kuin joku puolijärkevä riita, jonka lopettamiseksi voi itsekin ”korjata” käytöstään.
No tätähän luonnehäiriöinen eniten haluaa, että provosoidut hänen älyttömyyksistään. Jos nyt et ole lukenut kommentteja niin narsistisen ihmisen kanssa et vaan voi korjata käytöstäsi, sillä näillä riidoilla EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ käytöksesi kanssa! Se on ensimmäinen asia, joka tulee muistaa. Normaalilla ihmisellä on yleensä joku syy, kun hän suuttuu. Voi olla, että hän suuttuu, jos flirttailet kassatytölle. Narsisti suuttuu, vaikka kävisit itsepalvelukassalla etkä puhuisi ikinä kellekään yhtään mitään! Hän suuttuu, vaikka et kävisi koskaan kodin seinien ulkopuolella. Koska narsisti ei oikeasti suutu, vaan hän tarvitsee kohteen, johon purkaa oman huonon olonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se riitelyn tarve johtaa hassua kyllä myös siihen, että riita on paras vaan riidellä, kun toinen sen aloittaa. Jos kovin mukautuu ja yrittää olla sovinnollinen, niin riita lähtee aina vaan hullummasta asiasta. Semmoinen täysin älytön kiusanteko834riita on vielä vaikeampi sopia kuin joku puolijärkevä riita, jonka lopettamiseksi voi itsekin ”korjata” käytöstään.
No tätähän luonnehäiriöinen eniten haluaa, että provosoidut hänen älyttömyyksistään. Jos nyt et ole lukenut kommentteja niin narsistisen ihmisen kanssa et vaan voi korjata käytöstäsi, sillä näillä riidoilla EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ käytöksesi kanssa! Se on ensimmäinen asia, joka tulee muistaa. Normaalilla ihmisellä on yleensä joku syy, kun hän suuttuu. Voi olla, että hän suuttuu, jos flirttailet kassatytölle. Narsisti suuttuu, vaikka kävisit itsepalvelukassalla etkä puhuisi ikinä kellekään yhtään mitään! Hän suuttuu, vaikka et kävisi koskaan kodin seinien ulkopuolella. Koska narsisti ei oikeasti suutu, vaan hän tarvitsee kohteen, johon purkaa oman huonon olonsa.
Mistä ajattelit, että kokemukseni perustuisi vain ketjun lukemiseen? Kommentti perustui narsistisen vanhemman kanssa elämiseen. Mustasukkaisuusongelma on toki sitten toisenlainen, mutta vanhemman raivari oli todnnäköisemmin helpompi hoitaa alta pois jos kengät olivat jääneet keskelle eteistä kuin jos sen syynä oli, että söin salaatinlehteni väärässä järjestyksessä tai naamalla ilme oli jotenkin vääränlainen. Vaikka tietenkään mikään riita ei noudattanut mitään normaalin elämän logiikkaa.
Näitä kun lukee huomaa että maailmassa ei muita olekaan kuin narsisteja.
Pikkusiskoni on niin narsisti että on jopa vaarallinen. En edes käy sen luona kuin vanhempieni kanssa.
onpa sellainenkin narsisti joka varastaa omaisuutta ja valehtelee ettei ole vienyt.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen on vaikea erottaa kuka on hyvä ja kuka on paha. Se ” hyvä vanhempi” mustamaalataan ja laitetaan toteuttamaan narsistin päähän pistot lapsen elämän kurjistamisessa. Lapsi näkee vain sen ”hyvän” vanhemman teot ja tukeutuu ” sairaaseen” vanhempaan, joka on laittanut nuo toisen vanhemman teot alulle. Siinä menee pää niin sekaisin, että ihan hirvittää,
Läheltä seuranneena kuvio on niin sairas, ettei siinä aikuinenkaan pysy perillä, saati lapsi, joka lähtökohtaisesti uskoo vanhempaansa ainakin pienenä. Kasvaessa silmät aukeaa jossain kohtaa.
Kuulostaa appivanhemmilta. Siellä oli aina kireä tunnelma ja tunsin oloni ahdistuneeksi. Ei kyllä ihmekään kun anoppi petti monesti appiukkoa. Omat lapset oli opetettu näyttelemään että kaikki hyvin, oletpa outo kun et sopeudu mukaan. Anoppi yritti kääntää tilanteen voitokseen että minä olen outo ym. negatiivista. Ei se kuitenkaan mennyt niin.
Vierailija kirjoitti:
Näitä kun lukee huomaa että maailmassa ei muita olekaan kuin narsisteja.
Narsistista, ihmissuhteita häiritsevää narsismia on ainakin 10%:lla. Psy ko paatteja on noin 2-4%. Näiden ihmisten käytöksestä kärsiviä on huomattavan iso joukko, ei ainoastaan se puoliso tai lapsi taikka työntekijä.
Se mikä on vaikea kirjoittaen välittää on se aina läsnä oleva pelko, epämääräinen uhka siitä mitä pahaa tapahtuu seuraavaksi ja toisaalta se manipulaatio, joka on saanut sinut epäilemään omaa järkeäsi. Pelko on perusteltua kaiken tapahtuneen jälkeen, mutta joku puhuu kaiken päälaelleen ja syyttää sinua. Tämä ei todellakaan ole normaalia ja olisi tärkeää oppia tunnistamaan nämä vaaralliset ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
onpa sellainenkin narsisti joka varastaa omaisuutta ja valehtelee ettei ole vienyt.
Minulta menivät kaikki korut, rahat, työkalut, hän hajotti kodin ja minut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on koulutettu analysoimaan mielenterveysongelmia, johtamaan mielenterveys osaston psykologeja heidän työssään sekä korjaamaan ja poistamaan virheelliset tulkinnat asiakkaita koskien.
Vierailija kirjoitti:
T:Psykiatrinne. Laitan laskun sitten postissa tulemaan. kirjoitti:
Viestien perusteella suurin osa tapauksista ei liity millään tavoin narsistisuuteen vaan normaaleihin parisuhderiitoihin ja mustasukkaisuuteen. Vastakkaista osapuolta lyödään narsistin leimakirveellä jottei hänen mielipidettään asiasta edes tarvitse yrittää ymmärtää.
Joo ei ehkä yhden jutun perusteella ole narsisteja mutta ei kyllä mitään tavallisia parisuhderiitojakaan. Herran jestas mitä sinulle on tehty jos pidät näitä normaaleina?
Taidat olla todella huono ammatissasi, jos tällaista käyttäytymistä pidät normaalina.
Eri, mutta kyllä narsismiin tarvitaan laajempi mittari kuin mitä nämä ovat. Ei sillä että olisi normaaleja tekosia mutta onko aikuinen ihminen normaali oikeastaan koskaan kun on niinkin isosta asiasta kyse kuin vaikkapa rakkaus, se ihan tutkitusti saa mielen hulluksi.
Monella se parisuhde ja erot saavat ihmisen lapsen tasolle jolloin kumpainenkin ruokkii toisensa lapsellista käytöstä, josta voidaan päätellä että nämä henkilöt tuovat toisistaan ne huonot puolet esille. En tarkoita että kukaan olisi vastuussa toisen tekemisistä, mutta siitä kyllä ruokkiiko sitä ja miten itse käyttäytyy.
Narsisti leiman antaminen ilman pätevyyttä on lapsellista. Joku voi olla vaikkapa väkivaltainen ja kontrolloiva ilman narsistista persoonallisuushäiriötä. Narsismi ei ole synonyymi pahalle, eikä narsismilla voi selittää ihmisen toimia ja pahuutta, vaikka se kutkuttavan helppoa olisikin.
On tiettyjä piirteitä joista tuon kyllä näkee, kun on kerran kohdannut on herkempi aistimaan muissa noita vallitsevia piirteitä ja niitä piirteitä on kaikissa, mutta se että onko kyseessä narsistinen persoonallisuushäiriö niin pitäisi kyllä jättää ihan ammattilaiselle päätettäväksi.
Meneekö täällä taas sekaisin narsismi ja narsistinen persoonallisuushäiriö?
Kannattaa muistaa, että täällä kerrotut jutut ovat yksittäisiä ja niitä edes jollain lailla huvittavia tapauksia, ei suinkaan kattava kuvaus kyseisen narsistin toiminnasta.
Kyllä muistan, mutta otsikko on hieman raflaava.
Ihminen voi olla hyvin lapsellinen käyttäytyä kuin mikäkin itserakas idiootti ei se silti tee automaattisesti narsistia tai näistä kyökkipsykologeista psykologia.
Koko narsisti sana on jo niin puhki kulutettu, että ihan hauskastakin ketjusta menee pohja ja se hauskuus.
Miksi tuo narsisti piti tuohon edes ujuttaa, kun suurinosa kertomuksista ei edes viittaa narsismin vaan muuhun lapsellisen käytökseen?
Ymmärrän jos täällä käsiteltäisiin vaikka vainoamista tai manipulointia jne. mutta nämä kertomukset menevät osioon aikuisen ihmisen lapsellinen käytös.
Jos et tiedä narsistiksi sanotusta henkilöstä mitään muuta kuin että hän on heittänyt mikron ikkunasta pihalle kun vaimo on viipynyt liian kauan vessassa, niin millä ihmeen perusteella voit väittää että kyseinen henkilö ei olisi narsisti?
Tarkoitatko, että narsisteista keskusteltaessa ei saisi kertoa mistään muusta kuin vainoamisesta ja manipuloinnista? Vai tarkoitatko, ettei narsistin käytöksessä voi tai saa olla myös huvittavia piirteitä? Ketjun pitäisi mielestäsi olla hauska, mutta se ei ole hauska kun tekijät ovat narsisteja?
Minä olen kyllä vähän samaa mieltä tuon ’asiantuntijan’ kanssa, ainakaan tuohon omaan (diagnosoituun) kotinarsistiini ja hänen käytökseensä verrattuna suuri osa ketjun jutuista ei sopisi häneen ollenkaan. Esim. hän ei missään tapauksessa heittäisi mikroa pihalle, koska:
- se olisi tyhmää rahan tuhlausta, pitäisi ostaa uusi
- naapuri voisi nähdä ja pitää häntä outonaTietty narsistit ovat yksilöitä, mutta tiettyjä piirteitä kuitenkin ovat mitkä yhdistävät. Lapsellinen raivari ei kuitenkaan ole sellainen.
"Narsistinen raivo" on osa alan vakiintunutta termistöä.
Mutta kiva mielipide kuitenkin!
Kyllä, mutta raivota voivat muutkin kuin narsistit. Ja ihan narsististakin raivoa voivat osoittaa muut kuin narsistit.
Nyt vähättelet narsismin vaikutusta persoonallisuushäiriöisen tunne-elämään. Narsisti nimenomaan purkaa huonon olonsa muihin aina ja joustamattomasti - projektio on diagnostinen kriteeri. Narsistien uhrien tuki ry jopa nimeää riitelyn tarpeen narsistisen suhteen tunnuspiirteeksi. Raivoamiselle ei ole syytä, vaan se on tarve.
Esimerkiksi stressireaktiot heikentävät mielen normaalia joustavuutta ja nostavat ihmisessä esiin persoonallisuushäiriön vahvuisia piirteitä. Narsistille onkin herkullinen paikka ahdistaa uhrinsa niin vakavalle väkivallalle ja kaltoinkohtelulle, että uhri alkaa stressireaktioidensa vuoksi käyttäytyä kuin persoonallisuushäiriöinen. Kuitenkin vahingollisen ihmissuhteen päättyessä bipo-lääkkeistä tai säännöllisestä terapiasta voidaan luopua.
Mieli on jännittävä juttu.
Ei tarkoitukseni ole missään tapauksessa vähätellä ketään. Olen kyllä kokenut narsistista raivoa parisuhteessani ja myös muita narsismin varjopuolia. Mutta näinä vaikeina vuosina olisin toivonut kohtaavani toisen tyyppistä keskustelua narsismista, juurikin sellaista että ihmisellä voi olla narsistinen persoonallisuushäiriö ja silti parisuhde hänen kanssaan voi olla pääosin normaalia ja hyvää. Silloin olisin ehkä osannut avata silmäni aikaisemmin, ja ymmärtänyt että kaikki vika ei ole minussa, ja että ehkä en ole itse syyllinen kaikkiin parisuhteen ongelmiin kuten minun vuosikausia annettiin ymmärtää. Jopa pariterapiassa (olen myöhemmin oppinut että tämä kuvio on ihan tyypillinen, usein terapeutti asettuu narsistin puolelle). Näistä keskusteluista saa tyypillisesti kuvan, että narsistit ovat jotain raivohulluja alistajia mikä ei monesti ollenkaan pidä paikkaansa.
Sinähän voit omalta osaltasi auttaa tätä asiaa sillä, että osallistut näihin keskusteluihin ja kerrot niitä omia kokemuksiasi, vaikka ne eivät olisikaan täsmälleen samanlaisia kuin muiden kokemukset. Se auttaa meitä kaikkia laajentamaan kuvaamme narsismin kirjosta ja sen vaikutuksista läheisiin. Niin voi tehdä ilman että samalla syyllistää muita siitä että nämä kertovat sinusta vääränlaisia asioita.
Olen muutoin eri mieltä siitä, että netissä puhuttaisiin vain yhdenlaisesta narsismista. Mielestäni esim. YouTuben narsismia käsittelevillä kanavilla, niiden kommenteissa sekä netin narsismiin keskittyvillä sivustoilla puhutaan kyllä hyvin laajasti tämän persoonallisuushäiriön eri puolista ja ilmenemistavoista, ja asiaan perehtyneet ovat kyllä hyvin selvillä siitä, että narsistinen ihminen ei välttämättä ole väkivaltainen, vaan voi olla esimerkiksi perheen marttyyri-isoäiti, joka syyllistää jälkikasvuaan kiittämättömyydestä ja pitää siten lastensakin perheitä lieassa. Jossain iltapäivälehtien lööppijutuissa näkee vielä näitä pinnallisia kuvauksia mutta mikäpä kyseisissä julkaisuissa ei olisi pinnallista? Tässä keskustelussa korostuvat tietysti nämä äärimmäiset tempaukset, koska ap nimenomaan pyysi ihmisiä kertomaan niistä.
Narsistista ihmistä leimaavat ensisijaisesti
- poikkeuksellisen / hälyttävän voimakas itsekkyys
- empatian puute
lisäksi tyypillistä ovat
- sairaalloinen valehtelu
- kontrollin tarve ja mustasukkaisuus
Narsistiset ihmiset pyrkivät egoistisiin tavoitteisiinsa häikäilemättömästi keinoja kaihtamatta ja mitenkään siitä välittämättä, miltä heidän toimintansa toisista tuntuu tai heihin vaikuttaa.
Ei koskaan tällaisen ihmisen kanssa ole turvallista, vaikka joku täällä peräänkuuluttaakin sitä, että elämä narsistisen ihmisen kanssa voi olla hyvää. Lähtökohdat tasapainoiseen parisuhteeseen eivät vain ole olemassa. Toki oman valinnan mukaan jännitystä, uhkaa, pelkoa, mitätöintiä, riippuvuutta omasta puolestaan sairaalloisesti kaipaavalle ihmiselle ehkä voi sopiakin, mutta muuten ei koskaan.
Erityisesti pitää käsittää tällaisten ihmisten vaarallisuus silloin, jos haaveissa on lapsia tai itsellä on jo lapsia. Aikuinen, jolla ei ole kykyä asettaa toisen ihmisen tarpeita omiensa edelle ei koskaan ole terveellistä seuraa lapselle.
Ja kyllä, narsistisia piirteitä on varmasti kaikissa, mutta patologinen, arkea häiritsevä narsismi on aina vaarallista läheisille. Aina.
...ja vastuuttomuus, impulsiivisuus, loisiva elämäntyyli...
Vierailija kirjoitti:
onpa sellainenkin narsisti joka varastaa omaisuutta ja valehtelee ettei ole vienyt.
Narsisti otti salaa tavaroitani ja antoi ystävilleen käyttöön. Sain pahan maineen, kun menin tavaroita hakemaan.
Eli ihan hullua miten sivulliset uskoo sitä p&@#aa, vaikka ihan selkeä asia: jos jollekulle on annettu varastettu tavara, voi kai sen pois hakea ja selittää tilanteen, että tavara on viety luvatta ja annettu eteenpäin. Narsistin mukaan ” lainaksi” , mutta einkuitenkaan itse suostunut tavaroita pois hakemana ja palauttamaan. Että näin. Se oikeudentaju kun on hämärtynyt, niin se on. Kaikki on tietysti hänen, saa olla tyhmä ihminen ellei tätä tajua!
Vierailija kirjoitti:
Narsistista ihmistä leimaavat ensisijaisesti
- poikkeuksellisen / hälyttävän voimakas itsekkyys
- empatian puute
lisäksi tyypillistä ovat
- sairaalloinen valehtelu
- kontrollin tarve ja mustasukkaisuus
Narsistiset ihmiset pyrkivät egoistisiin tavoitteisiinsa häikäilemättömästi keinoja kaihtamatta ja mitenkään siitä välittämättä, miltä heidän toimintansa toisista tuntuu tai heihin vaikuttaa.
Ei koskaan tällaisen ihmisen kanssa ole turvallista, vaikka joku täällä peräänkuuluttaakin sitä, että elämä narsistisen ihmisen kanssa voi olla hyvää. Lähtökohdat tasapainoiseen parisuhteeseen eivät vain ole olemassa. Toki oman valinnan mukaan jännitystä, uhkaa, pelkoa, mitätöintiä, riippuvuutta omasta puolestaan sairaalloisesti kaipaavalle ihmiselle ehkä voi sopiakin, mutta muuten ei koskaan.
Erityisesti pitää käsittää tällaisten ihmisten vaarallisuus silloin, jos haaveissa on lapsia tai itsellä on jo lapsia. Aikuinen, jolla ei ole kykyä asettaa toisen ihmisen tarpeita omiensa edelle ei koskaan ole terveellistä seuraa lapselle.
Ja kyllä, narsistisia piirteitä on varmasti kaikissa, mutta patologinen, arkea häiritsevä narsismi on aina vaarallista läheisille. Aina.
Olen nauliutunut lukemaan tämän ketjun hitaasti maistellen ja kirjoitan vasta nyt. Olen yrittänyt etsiä omaan tilanteeseeni sopivaa ohjeistusta. Olisiko ollut Keijo Tahkokallio joka jossain kirjoitti jotain sellaista, että diagnoosirajan alle jää paljon ihmisiä, joiden kanssa elämä kuitenkin on hyvin raskasta, koska vaikka piirteet eivät olisi täysimääräisesti läsnä, ne kuitenkin vaikuttavat samoin ympäristöön esiintyessään. Minä mielestäni kuulun tähän taakankantajajoukkoon. Väitän, että tilanne voi olla silloin tavallaan vielä vaikeampi, koska se pitkittyy ja sammakkoa kuitenkin lämmitetään hitaasti liikaa, koska oikeastikin sekaan mahtuu jonkinlaista aitoakin hyvää.
Maalaisjärjellä ajatellen voisi olettaa, että tämä 3-4 piirrettä vaaditusta viidestä ruksiinnuttava joukko on paljon suurempi kuin diagnoosin ylittävien määrä. En tiedä onko kukaan tutkinut, miten iso osa diagnosoitavista jää juuri alle. Kun kirjoitat patologinen vs. normaali narsismi, niin tarkoitatko kuitenkin tätä lähes-diagnosoitavien joukkoa myös patologisen narsismin alamuotona vai kuuluvatko he jälkimmäiseen ryhmään? Koska normaaliahan se narsismi ei kuitenkaan ole, vaikka se ilmenisikin enemmän osa-aikaisena, se on hyvin muutosvastarintaista laatua. Mutta pitääkö minun pelätä, ja mitä? Omaa näivettymistäni vaiko miestä suoraan? Hän ei ole mustasukkainen (olen kyllä miettinyt mitä tapahtuu jos ei-mustasukkaisuus onkin suuressa sisarussarjassa kasvaneen itsesuojelua, joka jossain tilanteessa murtuu ja todellinen muoto astuu esiin) ja luultavasti voisin häipyä täältä ilman seurauksia. Kontrollointikin on vähäistä. Enemmänkin olen tänne sidottu, koska en luota hänen hoitavan eläimiä asiallisesti. Lyhytaikaisesti se onnistuu ja jos kaikki on hyvin. Mutta konfliktitilanteessa en voi lähteä minnekään, koska hän on sillä välin saattanut ottaa itse hatkat ja jättää kaiken silleen, eikä varmasti ilmoita asiasta.
Vertailun vuoksi, kun ystävätär tukee urheilevaa lastaan, projektissa on vahvasti narsistista sävyä eikä siihen tee mieli mennä kommentoimaan mitään jotta ei joutuisi turhaan riitaan, niin hän silti on ei-narsisti aivan ilmeisesti. Koska se ns. terve narsismi voi ystävättäressä olla hiukan kohollaan, niin silti siinä on selkeästi laadullinen ero patologiseen laatuun verrattuna, aina. Avomieheni on eri maata, ja patologiaa löytyy vaikka löytyy sitten kuitenkin jotain muutakin.
Mies jonka kanssa yritän elää, on mielestäni oikeasti kykenevä jonkinasteiseen mutta aitoon myötätuntoon ainakin ajoittain ja etenkin kaukaa. Hän on säälinyt naapureiden vaimoja (ei häntäheikkimielessä), vaikka on kohdellut minua yhtä huonosti tai huonommin. Jonkin verran kehityskykyäkin hänellä ilmeisesti on, tai sitten hän vain on alkanut matkia minua. Samalla hän ehkä on käytännössä oppinut monenlaisia arkea helpottavia asioita, ei järjen tai luontaisen ymmärryksen vaan kokemuksen kautta. Kuten, että jos minut herättää aamulla kovaäänisesti sängyn vieressä mesoen, säikähdän ja suutun ja jos hän alkaa siitä murjottaa kun olen niin vaikea prinsessa, olen monta päivää umpimielinen ja hajamielinen työntekijä ja firma kärsii. Tai että hänen ei kannata osoittaa olevansa seksuaaliolento parhaan aamuerektionsa aikana jos olen itse nukkunut neljä tuntia siihen mennessä, ja seuraavaksi pitäisi jaksaa pitkä ja raskas työpäivä.
jatkuu...
... jatkuu
Mietin tuota mitä sanoit lapsista. Minulla on poika edellisestä liitosta, hän tutustui isäpuoleen kuusivuotiaana ja ihastui tähän ja ripustautuu häneen. Osanarsistin tunteita lasta kohtaan on hyvin vaikea tulkita, sanoo pitävänsä siinä kuin mistä tahansa lapsesta, ja selvästi nauttii tämän huomiosta, mutta hän on onnistunut pitämään julkisivunsa poikaa kohti hyvin, molemminpuolista nälvintää esiintyy mutta sekin on pysynyt kohtuuden rajoissa. Minut on sidottu tähän taloudellisesti, mutta ei niin tiukasti enkä ole riittävän alistunut, etteikö suhde loppuisi kuin seinään jos pojan kohtelu menee huonoksi, ja mies tietää tämän kuten myös sen, että firma menee nurin ja mies myös, jos alkaisin vaatia saataviani. Mutta mietin, että poika on turvassa vain tämän vakuutuksen takia, ja koska minä olen sanoittamassa ja ohjaamassa vuorovaikutusta ja neuvomassa toimintatapoja. Ja koska hän voi muuttaa milloin tahansa kokonaan isälleen. Mutta tasapaino on hauras. Sen yhden kerran kun mies on joutunut konfliktiin pojan kanssa, hän oli juonut salaa (hän minimoi avoimen alkoholinkäytön koska minä en juo) ja veti leikillään poikaa jaloista lattialla, ja korkeahkon kynnyksen yli. Poika suuttui kun mies naureskeli kun häneen sattui. Mies oli senverran humalassa että minä huomasin ja sen mokan hän tunnusti ja pyysi pojalta anteeksi kun minä sitä hyvin vahvasti suosittelin. Enkä ole hänen sittemmin huomannut juoneen salaa. Mutta itse jos tarvitsisin anteeksipyynnön jostain asiasta, se on kahden viikon taistelun ja kaikenlaisen kostamisen takana, joten yleensä en sellaista lähde vaatimaan. Mietin silti, mitä se tekee pojalle jos hän tajuaa että toisen rakkaus ei olekaan samalla tasolla, ja jos hän hylkää pojan jos tulee ero, tai muuten heittäytyy karkeaksi.
jatkuu...
"Aito narsisti" ei koskaan pyydä anteeksi. Ainoa hetki, kun niin voisi tapahtua on silloin, kun hän katsoo hyötyvänsä anteeksipyynnön näyttelemisestä jollakin tavalla. Aitoa katumusta he eivät tunne koskaan. Mikäli näin on, ei kyseessä onneksi ole paatunut "aito narsisti".
Narsisti-isäni kiusasi äitiä lasten kautta. Jos isäviikolla tuli päiväkodista tai koulusta jotain informaatiota, isä ei vahingossakaan kertonut siitä äidille. Äiti missasi useamman vanhempainillan, äitiviikolla jäi minulta ja siskolta hiihtämättä tai luistelematta, kun isä ei laittanut suksia ja luistimia mukaan vaikka olisi pitänyt, yhdet kaverini synttärit meni ohi, kun isä piilotti kutsun ja juhlat olisi ollut äitiviikolla. Tätini häihin ei siskon kanssa päästy, kun ne sattui olemaan isäviikolla ja isän oli pakko järjestää muuta ohjelmaa. Kuvaavaa on, että nyt kun siskon kanssa ollaan aikuisia, ei olla tekemisissä isän kanssa kuin ihan pinnallisesti, kumpikaan meistä ei halua altistaa omia lapsiamme isän käytökselle. Isä ihmettelee ja syyttää äitiä meidän manipuloinnista.
Ketju pilalla. Ei mitään tarinoita vaan kotipsykologien analyyseja. Booring
Minun narsismiin taipuvainen äitini piti meillä kotona yllä samaa tapaa. Hän piti normaalina sitä, että vessa on aina kaikkien käytössä, myös silloin kun joku istuu pöntöllä. Oven sulkeminen tai - kauhistus - lukkoon laittaminen oli hänestä epäilyttävää ja merkki siitä, että salailee jotain. Samoin suihkuun mennessä ovi piti jättää auki ja hän saattoikin tulla pa*kalle samaan aikaan kun minä olin peseytymässä. Tekosyyt olivat aina ihan kaukaahaettuja, kuten että suihkussa voi kaatua ja lyödä päänsä, jolloin ensiavun pitää päästä paikalle, pöntölle voi pyörtyä tai sitten yksinkertaisesti piti kohtuuttomana sitä, että hän ei muka saisi omassa kodissaan mennä vessaan silloin kun haluaa.