Narsistien "huvittavimmat" tempaukset
Meillä eksä kantoi pesukoneen pihalle lumisateeseen,kun sitä ketutti etten idiootti ollut sitä tyhjentänyt. Päätti ettei tarvita pesukonetta sitten laikaan.
Jälkeenpäin naurattaa,että voi ihminen olla niin pimeä.
Kommentit (1968)
Ex piti itseään jumalan lahjana naisille ja olikin nuorempana söpö mutta erotessamme nelikymppinen huonohampainen, laiha ja lyhyt ukko. Silti takertui Casanva-harhaansa. Kertoi toistuvasti miten oli joutunut valitsemaan kolmesta naisesta ja valitsi väärin kun minut: Laiskan, hullun, ruman (En todellakaan tiennyt että tapaili seurustelumme aikaan muutakin, sain tietää tuon vasta kun asuimme yhdessä). 12 vuotta elämästäni heitin hukkaan sen pas""en kanssa ja menetin itseluottamukseni sekä iloisuuteni. Masennuin ja sain itkukohtauksia, lopulta en kyennyt enää edes nukkumaan enkä syömään.
Alkuun oli unelmien prinssi, lähetteli kaipaavia tekstiviestejä töistä, toi suklaata, osti yllätyksenä risteilyn jne. Vasta kun olimme muuttaneet yhteen alkoi tämä henkinen väkivalta ja toisten naisten heittäminen naamalleni. Uhosi että jos erotaan, niin kukaan ei ota tälläistä hullua muijaa kun hän taas saa kenet tahansa! Väitti myös etten pärjää yksin kun en edes laskuja osaa maksaa (osaan, mutta mies hoiti yleensä sen puolen. Oli muuten virhe suostua).
Kun sitten erosimme, alkoi piinata minua yhteisen lapsemme kautta ja mustamaalaa minua lapselle minkä pystyy, pahin pelkoni on että alkaa kohdistaa vähättelyä, mitätöintiä ja mielenterveyden murentamista myös tyttöön :( Ei ole (toivottavasti ainakaan!) päin naamaa sanonut tytölle mitään, mutta minulle paristi että tyttö on yhtä hullu kuin äitiinsä-
Huvittaa kuitenkin, että piilov""lun ja arvostelun välissä mies väittää ikävöivänsä ja kerjää saunomaan ym, on vissiin pahassa puutteessa kun niitä naisia ei parveilekaan ympärillä! :D
Vierailija kirjoitti:
viimeaikojen huvittavimmat ovat olleet narsku, joka alkoi rahastaa kuolemallaan. En tiedä huvittaako enemmän narsku ja ideansa, vai sitten ne, jotka maksavat.
Sulla ei taida olla kaikki muumit laaksossa 😂
Vierailija kirjoitti:
Ärsytti mut vettuilullaan niin, että räjähdin. Sit sanoi: " Näkisit ittes. Noin hullun naisen kand ei halua kukaan olla."
Tuttua! eksäni hoki tota jatkuvasti, kun reaktio ei ollut toivotunlainen. Samaten jos hillitsin kaiken itsessäni, mies repesi uudelleen syytellen tunnekylmäksi yms
Vierailija kirjoitti:
Miten te olette ikinä olleet noin sairaiden ihmisten kanssa?
En vaan käsitä.
Mikäli tän ketjun jutut nyt on totta.
Nuohan kuulostaa selkeästi vakavasti mielisairailta. En mä edes uskaltaisi elää noin pimeiden tyyppien kanssa.
En mäkään uskaltanut. Otin eron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuden ex kertoi seurustelumme alussa, että viehättyy eniten lyhyempi hiuksisista blondeista . Olin itse tuolloin pitkä hiuksinen brunetti.
Nuoruuden tyhmyyksissä tahdoin miellyttää miestä ja leikkasin kutrini sekä blondasin ne.
Hetki tämän jälkeen mies ilmoitti että rintoihin asti ulottuvat tummat hiukset ovat kauneimmat.
No, hyvän opetuksen ainakin sain. Enpä ole enää tuon jälkeen yrittänyt muuttaa itseäni miellytääkseni muita.Minun ex-miesystäväni oli juuri samaa mieltä: rintoihin asti ulottuvat pikimustat hiukset ovat kauneimmat, joten minun olisi pitänyt värjätä ja suoristaa sävyä 7.0 olevat kiharat hiukseni. Tai ainakin ottaa niihin tummat pidennykset. Sepä olisikin ollut näky.
Mieli muuttui muissakin asioissa. Päivisin hän kehui vartaloani ja sitä, miten hyvältä sain vaatteet näyttämään. Öisin hän taas moitti minua laihuudesta ja haaveili siitä, että saisi litistyä hyvin lihavan naisen alle. Seuraavalla naisystävällä olikin sitten pullea vartalo ja vyötäröpituiset, mustat hiukset. Olen aika varma, että hänestäkin löytyi jotakin valitettavaa.
Ihmettelen muuten näitä miehiä, jotka iskevät ei-niin-ulkoisesti miellyttäviä naisia, ja sen jälkeen käyttävät kiusanteonvälineenä niitä puuttuvia piirteitä.
Exässä näitä piirteitä alkoi selvemmin näkyä vasta lasten synnyttyä. Oltiin oltu monta vuotta yhdessä sitä ennen, ei hän silloinkaan mikään empaatti ollut mutta ei tehnyt pahemmin tempauksiakaan. Paitsi humalassa sai aina jostain riidan aikaiseksi, vaikka yksinkin, niinkuin tuolla aiemmin kirjoitinkin.
Lasten synnyttyä esim. jos tuli riitaa jostain, yritti ihan täysillä provosoida minua väkivaltaan, tunki naamaansa ihan naamaani kiinni ja ahdisti seinää vasten yms jotta olisi sitten voinut sanoa minua siksi hulluksi. Toista lasta odottessani valitti minulle kun en joka päivä ulkoile esikoisen kanssa, minulla oli kovia selkäkipuja ja valtava vatsa, itse ei muuten vaan viitsinyt hoitaa asiaa. Kuunteli oven takana löhöillen kun yritin laittaa iltavillejä lapsia nukkumaan itsekin aivan väsyneenä, kerran sanoi jopa tallentaneensa puhelimellaan sitä kinailua jotta voisi todistaa minut huonoksi vanhemmaksi, siis kun itse makaili sängyssä eikä tehnyt elettäkään auttaakseen tilanteissa.
Olihan näitä, onneksi ollaan oltu erossa jo muutama vuosi. Eron jälkeen lähetteli ainakin 2kk itsemurhaviestejä, käski minun tuoda lapset käymään vielä "viimeisen kerran" yms sontaa. Edelleen siinä henki pihisee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1/2
Ihminen voi olla itsekäs, kuspää, hyväksikäyttäjä, epäluotettava, huonokäytöksinen, väkivaltainen, arvaamaton yms. olematta narsisti. Mutta voi myös olla kaikkea näitä ja narsisti. Erona se, että normaali ihminen pystyy muuttumaan ja muuttamaan käytöstään, mutta narsisti ei.
Narsismin keskeinen piirre on narsistin suuruuskuvitelmat itsestä ja itsensä ylentäminen. Narsisti keskittyy oman itsen korostamiseen ja suuruuskuvitelmiin. Narsisti keskittyy vahvasti arvoasetelmiin, hierarkioihin ja kilpailuun. Tavoitteena on lannistaa ja alistaa muita, koska narsisti yrittää kompensoida sillä omaa olematonta itsetuntoaan.
Narsisti valikoi tuttavikseen lähinnä vaikutusvaltaisia ihmisiä, joilla voi kehuskella muille. Tai sitten valitsee seuraansa hänen mielestä "heikkoja rassukoita", joita hän "jalomielisenä" auttaa. Tämänkin on tarkoitus pönkittää hänen omaa itsetuntoaan kun hän katsoo säälivästi alaspäin tällaisia "heikkoja".
Narsisti luo ympärilleen hovin. On olemassa jyrkkä jaottelu, jonka mukaan olet joko hänen "hovissa" tai sitten häntä vastaan. Narsisti pitää itseään ja omaa seuraansa niin mahtavana, että jokainen muka haluaa hänen hoviinsa. Hän yrittää saada sen näyttämään siltä, että se on erityinen osa ja lahja kun saa olla hännystelemässä häntä.
Narsisti voi osoittaa ylitsevuotavaa positiivista huomiota ja antaa hienoja lahjoja. Mutta sillä on hintansa. Hän ei tee mitään hyvää muuten vain. Sen tarkoituksena on ostaa ihmisiä hoviin ja saada heitä sietämään häneltä huonoa ja hyvin loukkaavaa käytöstä, jota väistämättä tulee eteen. Lahjoilla ostetaan kontrollia ja palvontaa. Sitten pitää totella häntä ja olla aina samaa mieltä. Narsisti tykkää, jos joku on riippuvainen hänestä ja hän käyttää sitä hyväkseen. Surkeinta tämä on lasten kohdalla, jotka väistämättä ovat narsistin armoilla.
Narsisti yrittää saada lähimmät ihmiset täyteen kontrolliinsa. Tyypillistä on eristää läheisiä muista sosiaalisista ympyröistä, jotta narsisti pystyy luomaan läheisilleen ihan oman todellisuuden ja sepittämään muista "pahoista" ja "kateellisista" ihmisistä omat tarinansa. Ihmiset vain joko Ihailevat häntä tai sitten ne ovat kateellisia, elleivät osoita suurta ihailua. Ei ole mitään muita vaihtoehtoja.
Suuruustarinoiden vastapainoksi tulee teeskenneltyjä nyyhkytarinoita, joilla haetaan ihmisten empatiaa. Niillä ei ole useinkaan juuri totuusperää, mutta hän on opetellut, miten ihmisissä herätetään empatiaa ja ymmärrystä. Sitä hän käyttää sitten hyväkseen sopivissa kohdin.
Narsisti ei osaa asettua toisten asemaan eikä ajatella asioita muista näkökulmista kuin omastaan. Hän ei vain pysty siihen. Maailman keskipiste on vain hän itse ja vain hän tietää parhaiten, miten tämä maailma seisoo.
Narsisti omaa kovat arvot eikä hyväksy heikkoutta. Ei itsessään eikä muissa. Mielipiteet ovat kovia ja mustavalkoisia. Valheita lipsahtelee sinne tänne. Narsisti on epärehellinen ja epäjohdonmukainen. Koskaan ei voi tietää, mistä tuulee. Hän levittää ympärilleen epäluottamusta, eripuraa, pelkoa ja ennalta-arvaamattomuutta. Hän pursuaa negatiivista energiaa ja sotaisuutta. On välillä kuin räjähtämäisillään oleva ruutitynnyri ja välillä räjähteleekin.
Tässä on kanssa erinomainen narsistikuvaus. Tätä ei ymmärrä, jos ei ole ollut narsistin kanssa tekemisissä. Lisäksi on ainainen kilpailu. Ja todella mentävä on hänen mukaansa kuin pässi narussa. Muuten seuraa herjaa ja valtavaa kiusan- ja vahingontekoa. Narsisti oli minun tapauksessa valmis valehtelemaan jopa käräjäoikeudella kuolinpesäänsä liittyvässä asiassa. Onneksi oli sähköpostit ym todisteena valehtelusta, mitä hän ei varmaan muistanut ja otimme vielä juristin avuksi, koska hän käytti valtaa paremman osaamisen avulla, ei suinkaan yhteistyön edistämiseen vaan minua vahingoittaakseen juuri valehtelemalla, mustamaalamalla ja pyrki aiheuttamaan minulle taloudellista vahinkoa.
Mun ex-miehen uusi muija valehteli oikeudelle, että mun ex-mies oli tavan kunnollinen kansalainen. Onneksi oli kaivettu viranomaisten kanssa ex-miehen rikosrekisteri ja ulosotot todisteeksi.
Olikohan ex-miehen uusi muijakin narsisti vai miten uskalsi valehdella oikeudessa? Ex-mies täytti KAIKKI narsistin kriteerit.
Kaiken hirveän keskellä oli joskus koomisia ja vaarattomia tilanteita. Kerran ex alkoi yhtäkkiä selittää kun nuorena baarissa häntä luultiin yhdeksi tunnetuksi jääkiekkoilijaksi. Kuulemma koko illan oli kehuttu ja pyydetty nimikirjoituksia. En tajua mistä keksi tuon, ei ollut yhtään urheilullinen, saatikka jonkun huippukiekkoilijan näköinen. Kunhan tykkäsi kehua itseään.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihania nämä olivat aluksi, kun näihin moni tuntuu langenneen? Kuvailkaa vähän sitäkin, vaikka ei ihan ketjun aihe ole.
Hän pommitti alussa paljon huomiolla, halusi nähdä, viesteili ja kehui maasta taivaisiin kuinka olen jotain aivan maagisen ihanaa mitä hän ei ole ikinä tavannutkaan. Älykäs ja kaunis ja kaikkea. Kyllä minua siinä kohdassa epäilytti ja ärsytti se siirappi, mutta annoin jutun jatkua. Hän auttoi aina kaikessa, loukkaantui jopa jos ei saanut auttaa. Sanoi, että olen liian itsenäinen. Tunnusti rakkauttaan melko pian ja pyysi naimisiinkin.
Sitten kun suhde vakavoitui, niin olinkin kaikkea tuota käänteisesti ja lopulta olin ruma, tyhmä, lahjaton, oksettava ja haiseva.
Nyt osaan varoa heti jos joku on liian kiva, kiltti ja omituisen paljon rakastunut minuun. Mikä tuntuu liian hyvältä ei ole totta. Hitaasti tulee parempi juttu ja siinä narskut karsiutuu. Narskut haluaa siksi edetä nopeasti, koska heidän "rakkaus" on näytelmää ja eivät he jaksa pitkään näytellä. Oikea rakkaus taas voi kehittyä vaikka ihan hitaasti ja säilyä ja kasvaa vain paremmaksi jos on kasvaakseen.
Vierailija kirjoitti:
miksi ennen (tai nykyisin) pitäisi olla mitään "narsismitietoutta"? Ei kenenkään tarvitse tunnistaa narsistia tai alkaa diagnosoimaan narsimia vain siksi, että kokee toisen hankalaksi eikä osaa toimia toisen ja hänen tapojensa kanssa. Ei tarvita mitään muuta kuin opetella _itselleen_ kyky sanoa ei ja pitää huolta omista rajoista sekä (etenkin parisuhteen ollessa kyse) kommunikoida toiselle, että "tarvitsen tätä" ja "loukkaannun, kun...." Jos toinen ei opi näistäkään, on syytä opetella mysö taito lähteä suhteesta - silloin ettet kuulu yhteen, jos ette opi tulemaan toimeen toistenne kanssa.
Sinä et ilmiselvästikkään ole ollut tekemisissä narsistin kanssa. Tietoutta tarvitaan siksi, että voidaan ymmärtää kyseinen persoonallisuushäiriö oikeasti läheisille vaaralliseksi vaurioksi kyseisen ihmisen psyykessä. Jotkut narsistit ovat haitallisia ja kun heistä yrittää erota, niin he ovat hengenvaarallisia.
Jos sinulla ei ole kokemusta noista ihmisistä, niin minusta sinä olet ihan väärä ihminen neuvomaan niitä ketkä oikeasti tietävät asiasta enemmän.
Ex-äijän kanssa asuttiin jo yhdessä. Kai jotain pieniä merkkejä oli, mutta en välittänyt. Viimeinen niitti oli, kun olin juhlistamassa kaverin valmistujaisia suht ajoissa, ja tulin kotiin jo noin klo 23. Mies ei olisi alunperinkään halunnut että menen juhliin. Painuin suoraan väsyneenä sänkyyn ja vähän ajan päästä mies pamahti sinne huutamaan ja repimään peittoa pois päältäni. Kuulemma olin ottanut hänen peittonsa ja olin itsekäs ämmä kun kuvittelin voivani noin vain ottaa kaikki petivaatteet itselleni. Hassua sinänsä, meillä oli täysin samanlaiset peitot ja tyynyt, sekä pussilakanat. Olin myös ihan tasan tarkkaan ottanut peittoni omalta puolen sänkyä, mutta hän keksi tuollaista ihan yhtäkkiä. Ei mennyt kauaa kun muutin muualle nukkumaan.
Narsisti oli varma että sai minulta jonkin sp-taudin kun kor tsu hajosi. Sanoin ettei ole ollut muita miehiä ja kai nyt olisin jo huomannut jos mulla joku tauti olisi (hänestä minulla saattoi olla h iv ). Jouduin ottamaan jälkiehkäisytabun ja tulin siitä kipeäksi, mutta mies pakotti minut kanssaan vaateostoksille siitä huolimatta, siis ostamaan hänelle vaatteita.
Kävin sitten niissä testeissä mutta mies ei käynyt koskaan vaikka lupasi. Mitään ei minulla ollut kuten tiesinkin.
Olimme kyllä aika nuoria mutta silti.
Tuli kännissä kotiin kello 01, herätti minut siis ja sanoi, että hällä jäi reppu jonnekkin ja minun pitää lähteä kuskiksi. En ollut autokoulun jälkeen ajanut manuaalilla, joka hänellä oli. Autokoulusta aikaa 10v.
Sanoin, että en uskalla lähteä ajamaan talvella manuaalilla, jos repussa ei ollut mitään tärkeetä niin hänhän voi hakea sen seuraavana päivänä.
Alkoi heittelemään astioita ja riehumaan, että "Minäkin sinua olen koko suhteen ajan kyydittänyt aina" Hän ei ikinä suostunut että mitenkään muulla tavoin liikun.
Monet kaverini ihmetteli ja kerran yksi kaverin tyttöystävä joka näki vain yksissä juhlissa meidät, ihmetteli miksi olen tollaisen ihmisen kanssa, mutta olin sokea, en tajua itsekkään.
Monesti sanoi, että näkee joka päivä kauniimpia ihmisiä kuin minä, halusi kihloihin ja lapsia 5kk seurustelusta.
Minulla oli eläimiä ja aina tulee olemaan, hän sanoi että noi ovat sun viimeiset eläimet.
Lopulta erottiin, jolloin hän kertoi, että rakastaa vielä ensi-ihastustaan ala-asteelta, jota ei ikinä ole edes halannut, ei kukaan muu kelpaa.
Minun ex mies puki kerran toppavaatteet yöksi päälleen osoittaakseen mieltään, kun hänen mielestään minulla oli nukkuessa liian peittäviä yöasuja. No niin olikin, kun olen vilukissa... Mutta silti hohhoijaa. Tämä siis oli ehkä naurettavinta, mitä teki. Teki kyllä paljon muutakin, mikä ei paljoa naurattanut.
Kehui paljon , oli niin imelä ja auttavainen aluksi. Puolen vuoden jälkeen totuus paljastui siitä alun esityksestä hurmaava oli kaukana. Suuttui ihan yllätyksellisistä asioista kuten, jos joku ystäväni meni hänen edelleen tapaamisaikataulussa, jos joku tuttavansa näki meidät yhdessä kaupan kassajonossa, ei olisi saanut mennä pakkaamaan ostoksia ilman hänen lupaansa. Aivan omanlainen ajattelu täysin. Narsistihan kärsii huonosta itsetunnosta, hänen pitäisi olla aina ykkönen kaiken suhteen, häntä ei saisi nolata muiden nähden vaan kehua ylenpalttisesti mutta hän itse mitätöi ja vähättelee.
Oikeita narsisteja on tyyliin muutama prosentti väestöstä. Se, että olette kusipäiden kanssa ei tee kaikista eksistänne narsisteja.
No äitini soitteli säännöllisesti kavereitani läpi, yritti urkkia käytänkö huumeita tai kuulunko johonkin uskonlahkoon. Jos ja kun eivät mitään kertoneet, kun ei kerrottavaa ollut, haukkui heidät(kin) mm h*oriksi ja kaikkea muuta hauskaa. Tämä kuvio toistui säännöllisesti, vielä sittenkin kun olin aikuinen.
Lähdimme patikoimaan helteisenä kesäpäivänä. Miehen tehtävänä oli ottaa vettä mukaan 1.5 litran pulloihin. Laittoi kassit takakonttiin, itse otin matkustamoon vain puolen litran pullon vettä, jota join vajaan tunnin ajomatkan aikana. Kun pääsimme perille niin huomasimme, että takakontissa olleet isot vesipullot olivat vuotaneet konttiin. Mies oli laittanut korkit liian löysästi kiinni. Sanoin, että emme voi lähteä patikoimaan, sillä olisimme nääntyneet janoon. Mies raivosi koko ajomatkan takaisin kotiin, että minä pilaisin tämän retken! Hän olisi kuulemma voinut juoda järvestä vettä... Eli tämäKIN oli minun syytä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeita narsisteja on tyyliin muutama prosentti väestöstä. Se, että olette kusipäiden kanssa ei tee kaikista eksistänne narsisteja.
Hei, eiköhän meitä uhreja ole 400 000-500000 Suomessa. Aika monen tarina on vielä kuulemattakin. Sairaalloisen mustasukkaiset ja kusipäätkin kyllä ovat narsismiongelmaisia.
Jokainen narsisti sairastuttaa KESKIMÄÄRIN 8 ihmistä elämänsä aikana. Tilastokeskus ei narsisteja tilastoi, koska eiväthän Jumalaa suuremmat Kuninkaalliset mene mihinkään hoitoon/tutkimuksiin. Keskimääräinen arvio narsismin 1%:n suuruudesta väestössä perustuu käsittääkseni vain heihin, joilla jonkinlainen kontakti hoitopalveluihin on ollut - tutkijat arvioivat luvun olevan jopa 8-10%:n luokkaa. En ihmettelisi edes tuota väitettä - niin sodan vaurioittama, psyykkisesti persoonallisuudenkehitykseltä vajavainen kansa me olemme. Miehet kasvatettiin ”selviytyjiksi (ei itketä), ja naiset alistujiksi ja palvelijoiksi (hyvä vaimo). Tässä oiva lähtökohta sille, että narsisteista suurin osa on miehiä. Ja mallioppiminen valitettavasti toistaa ongelmaa sukupolvelta toiselle.
Isoin ja ongelmallisin ryhmä on ja tulee olemaan tietenkin heissä, ketkä ovat jääneet vaille varhaista vuorovaikutusta - orvot, hylätyt, päihdeperheisiin syntyneet, narsistien lapset ym. Heillä persoonallisuuden kehitys jää ontoksi ja tilalle kasvaa valeminä, narsismi.
Näen siskoani välillä ja olemme jonkinlaissa väleissä. En tiedä, jos häntä oli gr oomattu tätä varten mahdollisesti jo murrosiän alusta asti. En koskaan ole kysynyt yksityiskohtia. Varsinainen kiinnijääminen minulle tapahtui kun hän oli 16 eikä juttu ollut sikäli enää laiton. Olen varma, että se on alkanut ainakin vuoden aiemmin, mutta olisinko kysyttäessäkään saanut totuudenmukaista vastausta?
Heidän suhde tietysti hiipui pian, kun miehelle tuli uusia nuoria tyttöjä kuvioihin ja pian uusi 16-v. tyttöystävä. Hän muutti kaupungista, kun huhut alkoivat kiiriä liikaa. Terveisiä tutuille...