Narsistien "huvittavimmat" tempaukset
Meillä eksä kantoi pesukoneen pihalle lumisateeseen,kun sitä ketutti etten idiootti ollut sitä tyhjentänyt. Päätti ettei tarvita pesukonetta sitten laikaan.
Jälkeenpäin naurattaa,että voi ihminen olla niin pimeä.
Kommentit (1968)
Vierailija kirjoitti:
Ärsytti mut vettuilullaan niin, että räjähdin. Sit sanoi: " Näkisit ittes. Noin hullun naisen kand ei halua kukaan olla."
Tuttua oli.
Vierailija kirjoitti:
[
Tässä on kanssa erinomainen narsistikuvaus. Tätä ei ymmärrä, jos ei ole ollut narsistin kanssa tekemisissä. Lisäksi on ainainen kilpailu. Ja todella mentävä on hänen mukaansa kuin pässi narussa. Muuten seuraa herjaa ja valtavaa kiusan- ja vahingontekoa. Narsisti oli minun tapauksessa valmis valehtelemaan jopa käräjäoikeudella kuolinpesäänsä liittyvässä asiassa. Onneksi oli sähköpostit ym todisteena valehtelusta, mitä hän ei varmaan muistanut ja otimme vielä juristin avuksi, koska hän käytti valtaa paremman osaamisen avulla, ei suinkaan yhteistyön edistämiseen vaan minua vahingoittaakseen juuri valehtelemalla, mustamaalamalla ja pyrki aiheuttamaan minulle taloudellista vahinkoa.t.
Olen samaa mieltä muuten, haluan vielä lisätä että joskus ei riitä sekään että tekee juuri kuten narsisti haluaa. Nuorempana luulin selviäväni (aiemmista draamoista oppineena), että jatkossa teen juuri kuten narsisti haluaa. Päätin kysyä häneltä ensin. Mutta narsisti junailee asiat siten, että on mahdotonta toimia oikein ja olla astumatta miinaan. Lisäksi olet syyllinen, ei vain narsistin "kärsimyksiin" vaan suvun iäkkään ja hauraan ihmisen vointiin (joille narsisti itse kertoo itse luomiaan draamoja aiheuttaen sitä järkytystä). Ainoa vaihtoehto on paeta ja jättää samalla läheisiä ihmisiä. Narsisti käyttää hyväkseen jos joku ihminen olisi toiselle tärkeä.
Narsistin tempauksissa ei ole mitään huvittavaa.
Ex ei voinut nukkua, jos luin illalla vuoteessa, valo häiritsi. En myöskään kesällä valoisan aikaan, kun kirjan sivujen kääntely häiritsi nukahtamista. Eron jälkeen kyttäsi ja soitteli perään ja pyysi takaisin. Kun vaihdoin numeroni salaiseksi, soitteli äidilleni ja sisaruksilleni ja käski heitä puhumaan minulle järkeä, että tulisin takaisin hänen luokseen. Kun löysin uuden miehen, ajeli asuntoni huudeilla ja seurasi, kun menin uuden miesystävän luo. Pääsin lopulta eroon, kun hän löysi uuden uhrin. Huhhuh, mikä kultakimpale.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeita narsisteja on tyyliin muutama prosentti väestöstä. Se, että olette kusipäiden kanssa ei tee kaikista eksistänne narsisteja.
Hei, eiköhän meitä uhreja ole 400 000-500000 Suomessa. Aika monen tarina on vielä kuulemattakin. Sairaalloisen mustasukkaiset ja kusipäätkin kyllä ovat narsismiongelmaisia.
Jokainen narsisti sairastuttaa KESKIMÄÄRIN 8 ihmistä elämänsä aikana. Tilastokeskus ei narsisteja tilastoi, koska eiväthän Jumalaa suuremmat Kuninkaalliset mene mihinkään hoitoon/tutkimuksiin. Keskimääräinen arvio narsismin 1%:n suuruudesta väestössä perustuu käsittääkseni vain heihin, joilla jonkinlainen kontakti hoitopalveluihin on ollut - tutkijat arvioivat luvun olevan jopa 8-10%:n luokkaa. En ihmettelisi edes tuota väitettä - niin sodan vaurioittama, psyykkisesti persoonallisuudenkehitykseltä vajavainen kansa me olemme. Miehet kasvatettiin ”selviytyjiksi (ei itketä), ja naiset alistujiksi ja palvelijoiksi (hyvä vaimo). Tässä oiva lähtökohta sille, että narsisteista suurin osa on miehiä. Ja mallioppiminen valitettavasti toistaa ongelmaa sukupolvelta toiselle.
Isoin ja ongelmallisin ryhmä on ja tulee olemaan tietenkin heissä, ketkä ovat jääneet vaille varhaista vuorovaikutusta - orvot, hylätyt, päihdeperheisiin syntyneet, narsistien lapset ym. Heillä persoonallisuuden kehitys jää ontoksi ja tilalle kasvaa valeminä, narsismi.
Suomen väkiluku on 5,5miljoonaa. Siitä tuo 10 prossaa jos on narsistisesti ku*ipäisiä ja heillä jokaisella on se 8 uhria niin yli neljä miljoonaa uhria?
Siinä on sitten jo väkisinkin moni narsisti itsekin uhrina.
Käkättäjä kirjoitti:
Isäni "huvittamat tempaukset" : paisko tavaroita ja karjui kun perunat jääneet vähän raaoiksi, paiskoi ne perunat oveen muussiksi, kalapuikot piti pistää roskiin koska ei ollut ruokajuomaksi maitoa
Joku oli muka silpinnut elokuvalipun minkä muka ostanut, käski pakata kaikkien kamat, sit heitti hotellille meidät ja karjui koko matkan miten ei kukaan kunnioita häntä, oli kivaa siellä pienempien sisarusten kanssa yli 20 asteen pakkasessa kykkiä, itkettiin ja äiti yritti puhelimessa lepytellä iskää, käveltiin sit kotiin, paitsi mä menin mummille
Suuttui aivan järjettömästi kun haisin muka paskalle:D suihkussa olin käynyt jne, mut vissiin hikoilin sit liikaa?? En tajua
Viimeisin episodi oli jouluna kun ruokaa olisi ollut jääkaapissa mutta kukaan ei tuonut nenään eteen sille, karjui, huuti ja raivos, oli loppu joulu ilta pilalla ja vaivaantunut
Muutenkin joka joulu ragee ja 24/7 jokaisena päivänä aina keksii syyn kilahtaa, äiti ei tajua erota, jo yli 30 vuotta tälläistä
Niin kauan kuin muistan pikkutytöstä lähtien isän raivokohtaukset oli pelottavia ja koskaan ei tiennyt mistä kilahtaa, aina saa olla varoillaan,, tulis kuolema ja korjais tuon jo pois on pilannut meidän kaikkien elämän
Kuulostaa ihan erään suuren eteläpohjalaisen perheen veljeksiltä. Onneksi on välit poikki.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti avautuu liian nopeasti ja liian paljon ihan uusillekin tuttavuuksille. Avautumiset ovat oman erinomaisuuden korostamista, omaisuudella ja saavutuksilla kehumista. Väliin hauskuutusta ja myös tunteita herättäviä tarinoita empatian herättämiseksi. Eli tämä on siis sitä esitystä, jolla yritetään saada ihmisen ihailemaan ja luottamaan häneen. Kuuluu siihen alkuvaiheen "ihastumisvaiheeseen".
Narsistia ei voisi vähempää kiinnostaa muiden ihmisten elämä ja tekemiset. Ne ovat tylsän vähäpätöisiä Hänen Mahtavaan elämäänsä verrattuna. Siksi hän pitää yllä vain yksinpuhelua, koska olettaa muiden elämän olevan niin mitäänsanomatonta (vaikkei todellakaan olisi).
Omat asiat kannattaa pitää visusti suojassa narsistilta. Heikkouksia tai ongelmia ei kannata jakaa ikinä. Hän käyttää niitä jonain päivänä hyväkseen.
Tapasin pari vuotta sitten miehen joka käyttäytyi juuri noin, leveili rahoillaan ja muulla omaisuudellaan, vaikka oli ihan perusduunari ja asui peruspoikamiesboksissa, muutenkin oli oman elämänsä asioista äänessä jatkuvasti ja puhui muista pahaa. Joskus kun itse kerroin omia asioitani tämä tyyppi keskeytti ne lähes aina ja kerran jopa nukahti :D
Oli olevinaan herrasmies, vaikka haukkui muita maanrakoon ja heitti typeriä sovinistiläppiä. Selitti existään ja tinderdeiteistään, haukkui naisia jotka olivat kuulemma järjestään exsuhteiden traumatisoimia, vaikka taisi itse olla, oli tullut erinomaisuudestaan huolimatta jätetyksi lapsensa äidin toimesta. Hengailin mukana mielenkiinnosta kun ei sillä hetkellä ollut muutakaan, mies tykkäsi tarjota ruuat, kuljetteli autolla jne. Olen aika paljon häntä nuorempi ja kuvitteli kai että kovinkin huumaannuin tästä kaikesta :D
Sitten kerran kun sanoin suoraan että hänen on ihan turha pelätä että minä joskus pyytäisin yhteenmuuttoa tms, taisi tajuta ettei charmi ollut purrut niinkuin piti. Kostoksi lainasi minulta rahaa, jätti maksamatta ja ghostasi täysin. 45v pikkupoika :D
Kolme kiusallista kysymystä: kirjoitti:
Miksi fiksut naiset valitsevat väärin?
Mistä te löydätte noita kultakimpaleita?
Miksi kiltihkö ei kiinnosta?
Usein itsetunto on vaurioitunut ehkä jo lapsuudessa. Narsistin uhri on ylikiltti ja mukautuvainen, ei aina edes huomaa kun häneen sattuu, tai ei saa huomata, että oikeastaan voi huonosti. Toinen vanhempi on saattanut olla narsistinen. Jotain tuttua siinä on. Tunne-elämässä on sahara-kuivuus ja siihen sitten saapuu narsisti, jonka taktiikka on: ensin ylistäminen ja sitten alistaminen; heikentäminen & nujertaminen ja sitten kontrollointi.
'Kiltin miehen' sijaan käyttäisin vanhaa termiä 'kunnollinen mies'. Kunnolliset miehet kiinnostavat, mutta ne ei yleensä aloita sitä tyypilllistä rakkaus-pommitusta ja imartelua ja siten löytyvät vasta kun tiputtu kyhätyistä satulinnoista. Huijareilla on aina kiire. Kunnon miehillä ei, koska järki päässä.
Olen vanhemmiten ajatellut, että se Austenin Jane oli aika nerokas. Sen tarinoissa aina testataan miehen hyvyys ja kunnollisuus ja hyvä mies voittaa lopuksi. Kaikkien täytyy kehittyä ihmisinä kuitenkin.
Kunnonmiesteen pitää vain uskoa että kunnollisuus on se ässä-kortti, jolla kannattaa pelata.
Ex oletti jälleen kysymättä ja edes asiasta kertomatta, että lähden käymään hänen sukulaisillaan satojen kilometrien päässä kesken koulua ja muita oleellisia asioita.
Kun tällä kertaa kieltäydyin ex leikki viikon, että isoisänsä on kuollut.
Valehteli suvulleen, että olen itsetuhoinen, joten ei voi käydä töissä.
Tutki puoliväkisin läppärini kuva- ja tekstitiedostot, kun pyysin saada katsoa hänen konettaan veti jäätävät kilarit, mutta myöhemmin armeliaasti vilautti nopeasti koneeltaan hänen mielestään "huonoa" kuvaa itsestään.
Exän oman tietokoneen hajotessa latasi omalle koneelleni viruksen "läpällä".
Liimasi tavaroihini nimitarroja, jotka, osoittivat että kyseessä on hänen tavaransa. En olisi saanut esim. Paistaa omalla paistinpannullani tiettyjä ruokia.
Laski ja punnitsi elintarvikkeiden ja taloustavaroiden määriä tietääkseen, etten ole varastunut häneltä. Itse ostamani olivat ilman muuta yhteisiä.
Sain suhteen aikana muutaman lahjan. Yhden lahjani hinnan jouduin maksamaan hänelle takaisin ja loppuja sain vain katsella exän niitä suopeasti esitellessä. Lahjoihini koskeminen tai niiden käyttäminen oli ehdottomasti kiellettyä.
Hankin verhot isoihin sälekaihtimittomiin ikkunoihimme omin päin kun exältä ei saanut vastausta millaiset itse haluaisi. Kun koulun jälkeen palasin kotiin,verhot oli leikelty exän taideprojektiin. Näin kävi systemaattisesti kaikille tavaroille, joita exäni "ei tarvinnut". Makuuhuoneen karvamatto oli kuulema sitä varten, että siihen voi pyyhkiä kuraiset kengät.
Nuoli lautapelin nappuloita ja hajoitti pleikkaohjaimen yms. voittaakseen pelit.
Erään kerran ex palasi naama loistaen kaupasta. Oli ostanut esimmäistä kertaa ikinä minullekin valitsemiaan herkkuja. Tähän asti kuulosti vielä ihan hyvälle. Herkut esiteltyään ex kuitenkin alkoi avata ajatuksiaan tämän jalon teon taustalla. Kyseessä oli hänen kehittämänsä palkkio- ja ehdollistamisjärjestelmä. Kun toimisin odotusten mukaan saisin herkkuja. Toisaalta taas saisin niitä myös silloin kun olin vihainen, jotta oppisin siihen, että aina kun olen vihainen saan herkkuja. Tiedän, ei järjen hiventäkään. Tässä vaiheessa suhteemme oli jo melko lailla loppuun taputeltu.
Vierailija kirjoitti:
Eikös pompottavasta manipuloijasta pääse eroon valkealla valheella?
"Rakas olet aivan liian hyvä minulle. En ole sinun arvoisesi joten joudun raskain sydämin lopettamaan tämän suhteen."
Tätä jossain neuvottiin ohjeeksi jos haluaa erota narsistista. Narsistihan on haukkunut uhriaan monin eri tavoin, joten on aivan sallittua lyödä ne pöytään. Toinen keino on tehdä itsestään juuri niin kauhea mitä on sanottu. Ei käy suihkussa, ei meikkaa, rötvyää sohvalla, sotkee paikat, jättää kakkarannut pönttöön, ei viikkaa niitä pyykkejä ja polttaa ruuat pohjaan, laittaa likaa suolaa ja valkosipulia (itse sain valkosipulin vuoksi turpaan, joten tuota en uskaltaisi kokeilla). Tämä keino saada narsisti itse haluamaan eroa voi olla tulen kanssa leikkimistä ja sopii sellaisiin suhteisiin missä ei ole vaaraa joutua mullan alle.
Ostin auton pankkilainalla ja isäni sanoi monesti että hän ei ottaisi tuollaista lainaa jonku auton takia, kallista lystiä. Itse ajoi vanhalla autolla jonka olin hänelle löytänyt netistä. Siitä autosta hän kuitenkin puhui aina että HÄN löysi hyvän auton. Minun autoani hän kyseli myöhemmin kun omansa hajosi, että myynkö , sanoin että tarvitsen itse eikä sillä hinnalla lähde mitä hän ehdotti. Jossain vaiheessa kun odotin lasta yksin ja elämä oli yksinäistä niin isä soitti ja sanoi etten tarvitse autoa kun lapsi syntyy, liikut paljon rattailla. Minä hölmö uskoin ja möin pilkkahintaan ja minulle jäi vielä muutama tonni autolainaa maksettavaksi. Tänä päivänä hän ajalee kuin se ei minulla olisi koskaan ollutkaan ja kehuu miten on hyvä auto ja itse kuljin pitkiä matkoja pienen lapsen kanssa kävellen ja bussilla, nyt ajalen jollain halvalla kopilla ja siitäkös hän on mielissään.
Vierailija kirjoitti:
Ex oletti jälleen kysymättä ja edes asiasta kertomatta, että lähden käymään hänen sukulaisillaan satojen kilometrien päässä kesken koulua ja muita oleellisia asioita.
Kun tällä kertaa kieltäydyin ex leikki viikon, että isoisänsä on kuollut.Valehteli suvulleen, että olen itsetuhoinen, joten ei voi käydä töissä.
Tutki puoliväkisin läppärini kuva- ja tekstitiedostot, kun pyysin saada katsoa hänen konettaan veti jäätävät kilarit, mutta myöhemmin armeliaasti vilautti nopeasti koneeltaan hänen mielestään "huonoa" kuvaa itsestään.
Exän oman tietokoneen hajotessa latasi omalle koneelleni viruksen "läpällä".
Liimasi tavaroihini nimitarroja, jotka, osoittivat että kyseessä on hänen tavaransa. En olisi saanut esim. Paistaa omalla paistinpannullani tiettyjä ruokia.
Laski ja punnitsi elintarvikkeiden ja taloustavaroiden määriä tietääkseen, etten ole varastunut häneltä. Itse ostamani olivat ilman muuta yhteisiä.
Sain suhteen aikana muutaman lahjan. Yhden lahjani hinnan jouduin maksamaan hänelle takaisin ja loppuja sain vain katsella exän niitä suopeasti esitellessä. Lahjoihini koskeminen tai niiden käyttäminen oli ehdottomasti kiellettyä.
Hankin verhot isoihin sälekaihtimittomiin ikkunoihimme omin päin kun exältä ei saanut vastausta millaiset itse haluaisi. Kun koulun jälkeen palasin kotiin,verhot oli leikelty exän taideprojektiin. Näin kävi systemaattisesti kaikille tavaroille, joita exäni "ei tarvinnut". Makuuhuoneen karvamatto oli kuulema sitä varten, että siihen voi pyyhkiä kuraiset kengät.
Nuoli lautapelin nappuloita ja hajoitti pleikkaohjaimen yms. voittaakseen pelit.
Erään kerran ex palasi naama loistaen kaupasta. Oli ostanut esimmäistä kertaa ikinä minullekin valitsemiaan herkkuja. Tähän asti kuulosti vielä ihan hyvälle. Herkut esiteltyään ex kuitenkin alkoi avata ajatuksiaan tämän jalon teon taustalla. Kyseessä oli hänen kehittämänsä palkkio- ja ehdollistamisjärjestelmä. Kun toimisin odotusten mukaan saisin herkkuja. Toisaalta taas saisin niitä myös silloin kun olin vihainen, jotta oppisin siihen, että aina kun olen vihainen saan herkkuja. Tiedän, ei järjen hiventäkään. Tässä vaiheessa suhteemme oli jo melko lailla loppuun taputeltu.
"nsä palkkio- ja ehdollistamisjärjestelmä. Kun toimisin odotusten mukaan saisin herkkuja. Toisaalta taas saisin niitä myös silloin kun olin vihainen, jotta oppisin siihen, että aina kun olen vihainen saan herkkuja. Tiedän, ei järjen hiventäkään. Tässä vaiheessa suhteemme oli jo melko lailla loppuun taputeltu."
Meillä on voittaja! Mitä ihmettä oikeasti?! Tilanne kuulostaa niin absurdilta, että nauroin ääneen :D
Mies (ex) jakeli lupia ja hyväksyntöjä täysin normaaleihin asioihin kuten: "saat ajatella/kirjoittaa mitä haluat", "hyväksyn koulussa käyntisi" jne. Kaikki ilman sarkasmia tai ilman kytköstä mihinkään edeltäneeseen keskusteluun.
Mies laski pisteitä itselleen ja minulle sen mukaan kumpi toimi "oikein" tai "paremmin". Miehellä noin miljoona plussaa, itselläni saman verran miinuksia.
Mies myös kirjoitti av:lle vääristeleviä aloituksia itsestäni, joissa esitti uhrautuvaa ja huolestunutta poikaystävää(sai muuten paljon tykkäyksiä ja myötätuntoisia kommentteja).
Meidän oli tarkoitus mennä kihloihin. Kun sormuksia ei kuulunut, mies sanoi että lähdetään yhdessä ne ostamaan. Tiskillä valittiin molemmille erilaiset koska mies halusi juuri sellaisen mikä hänellä oli ollut aiemmassa suhteessa (!!!!). No kun maksun aika tuli niin hän sanoi että maksetaan sillä sinun luottokortilla (!) Tiedän olin todella tyhmä silloin. Kotiin kun päästiin hän oli pyytänyt vanhempansa käymään, vanhemmat onnitteli ja hän ihaili sormustaan ja hoki että tälläisen mä just halusin ja kun tulee kesä niin sormuksesta jää valkoinen rengas jos satutaan eroomaan. Ja että baareissa kuulemma naiset kiinnostuu varatuista! Wtf! No ei siinä vielä kaikki. Ehdotin että käytäisiin kihlajaisreissulla kylpylässä, ei sopinut, hän halusi laivalle joten kävimme molemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex oletti jälleen kysymättä ja edes asiasta kertomatta, että lähden käymään hänen sukulaisillaan satojen kilometrien päässä kesken koulua ja muita oleellisia asioita.
Kun tällä kertaa kieltäydyin ex leikki viikon, että isoisänsä on kuollut.Valehteli suvulleen, että olen itsetuhoinen, joten ei voi käydä töissä.
Tutki puoliväkisin läppärini kuva- ja tekstitiedostot, kun pyysin saada katsoa hänen konettaan veti jäätävät kilarit, mutta myöhemmin armeliaasti vilautti nopeasti koneeltaan hänen mielestään "huonoa" kuvaa itsestään.
Exän oman tietokoneen hajotessa latasi omalle koneelleni viruksen "läpällä".
Liimasi tavaroihini nimitarroja, jotka, osoittivat että kyseessä on hänen tavaransa. En olisi saanut esim. Paistaa omalla paistinpannullani tiettyjä ruokia.
Laski ja punnitsi elintarvikkeiden ja taloustavaroiden määriä tietääkseen, etten ole varastunut häneltä. Itse ostamani olivat ilman muuta yhteisiä.
Sain suhteen aikana muutaman lahjan. Yhden lahjani hinnan jouduin maksamaan hänelle takaisin ja loppuja sain vain katsella exän niitä suopeasti esitellessä. Lahjoihini koskeminen tai niiden käyttäminen oli ehdottomasti kiellettyä.
Hankin verhot isoihin sälekaihtimittomiin ikkunoihimme omin päin kun exältä ei saanut vastausta millaiset itse haluaisi. Kun koulun jälkeen palasin kotiin,verhot oli leikelty exän taideprojektiin. Näin kävi systemaattisesti kaikille tavaroille, joita exäni "ei tarvinnut". Makuuhuoneen karvamatto oli kuulema sitä varten, että siihen voi pyyhkiä kuraiset kengät.
Nuoli lautapelin nappuloita ja hajoitti pleikkaohjaimen yms. voittaakseen pelit.
Erään kerran ex palasi naama loistaen kaupasta. Oli ostanut esimmäistä kertaa ikinä minullekin valitsemiaan herkkuja. Tähän asti kuulosti vielä ihan hyvälle. Herkut esiteltyään ex kuitenkin alkoi avata ajatuksiaan tämän jalon teon taustalla. Kyseessä oli hänen kehittämänsä palkkio- ja ehdollistamisjärjestelmä. Kun toimisin odotusten mukaan saisin herkkuja. Toisaalta taas saisin niitä myös silloin kun olin vihainen, jotta oppisin siihen, että aina kun olen vihainen saan herkkuja. Tiedän, ei järjen hiventäkään. Tässä vaiheessa suhteemme oli jo melko lailla loppuun taputeltu.
"nsä palkkio- ja ehdollistamisjärjestelmä. Kun toimisin odotusten mukaan saisin herkkuja. Toisaalta taas saisin niitä myös silloin kun olin vihainen, jotta oppisin siihen, että aina kun olen vihainen saan herkkuja. Tiedän, ei järjen hiventäkään. Tässä vaiheessa suhteemme oli jo melko lailla loppuun taputeltu."
Meillä on voittaja! Mitä ihmettä oikeasti?! Tilanne kuulostaa niin absurdilta, että nauroin ääneen :D
Joo, silloin ei paljoa naurattanut :,D
Tyyppi yrtti soveltaa tätä järjestelmää vielä eron jälkeenkin esim. Keksimällä tehtäviä itseltäni kysymättä, joissa voisin auttaa häntä eroon liittyen ja varaamalla "palkkioksi" pitsaa tms.
Kun en auttanutkaan roudaamalla tavaroitaan ties minne tuli vihaista viestiä perässä, että nyt jäi sitten pitsa saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Ex oletti jälleen kysymättä ja edes asiasta kertomatta, että lähden käymään hänen sukulaisillaan satojen kilometrien päässä kesken koulua ja muita oleellisia asioita.
Kun tällä kertaa kieltäydyin ex leikki viikon, että isoisänsä on kuollut.Valehteli suvulleen, että olen itsetuhoinen, joten ei voi käydä töissä.
Tutki puoliväkisin läppärini kuva- ja tekstitiedostot, kun pyysin saada katsoa hänen konettaan veti jäätävät kilarit, mutta myöhemmin armeliaasti vilautti nopeasti koneeltaan hänen mielestään "huonoa" kuvaa itsestään.
Exän oman tietokoneen hajotessa latasi omalle koneelleni viruksen "läpällä".
Liimasi tavaroihini nimitarroja, jotka, osoittivat että kyseessä on hänen tavaransa. En olisi saanut esim. Paistaa omalla paistinpannullani tiettyjä ruokia.
Laski ja punnitsi elintarvikkeiden ja taloustavaroiden määriä tietääkseen, etten ole varastunut häneltä. Itse ostamani olivat ilman muuta yhteisiä.
Sain suhteen aikana muutaman lahjan. Yhden lahjani hinnan jouduin maksamaan hänelle takaisin ja loppuja sain vain katsella exän niitä suopeasti esitellessä. Lahjoihini koskeminen tai niiden käyttäminen oli ehdottomasti kiellettyä.
Hankin verhot isoihin sälekaihtimittomiin ikkunoihimme omin päin kun exältä ei saanut vastausta millaiset itse haluaisi. Kun koulun jälkeen palasin kotiin,verhot oli leikelty exän taideprojektiin. Näin kävi systemaattisesti kaikille tavaroille, joita exäni "ei tarvinnut". Makuuhuoneen karvamatto oli kuulema sitä varten, että siihen voi pyyhkiä kuraiset kengät.
Nuoli lautapelin nappuloita ja hajoitti pleikkaohjaimen yms. voittaakseen pelit.
Erään kerran ex palasi naama loistaen kaupasta. Oli ostanut esimmäistä kertaa ikinä minullekin valitsemiaan herkkuja. Tähän asti kuulosti vielä ihan hyvälle. Herkut esiteltyään ex kuitenkin alkoi avata ajatuksiaan tämän jalon teon taustalla. Kyseessä oli hänen kehittämänsä palkkio- ja ehdollistamisjärjestelmä. Kun toimisin odotusten mukaan saisin herkkuja. Toisaalta taas saisin niitä myös silloin kun olin vihainen, jotta oppisin siihen, että aina kun olen vihainen saan herkkuja. Tiedän, ei järjen hiventäkään. Tässä vaiheessa suhteemme oli jo melko lailla loppuun taputeltu.
Tässä on ollut niin luonnevikainen sälli että hankala ylittää, onneksi ei ollut väkivaltaa. Miehenä mietin kuinka kauan pystyis katsomaan naisessa samaa, vaikka olis kuinka kaunis. Ei varmaan pystyis1kk olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Siinä ihmisellä oli jalat sirosti yhdessä ja selkä suorana.
Minut hän piirsi jalat liiotellun haralleen ja selän notkolle. Ja sanoi että hävetti,että on tuollaisen naisen itselleen huolinut.
Onneksi vaimoni ei ole mikään lonkero vaan seisoo ja kävelee kauniisti. Ihailen edelleen hänen naisellisuutta.
Seurustelin muutaman kuukauden miehen kanssa, jolla mun mielestä oli narsistisia piirteitä.
Ensinnäkin meillä tuli jo melko alussa helposti riitaa siitä, etten kehunut häntä tarpeeksi. Sanoi ihan suoraan, että on tottunut siihen. Odotti jatkuvaa ylistystä. Pahoitti mielensä, kun en arvostanut riittävästi kun hän oli pilkkonut dippivihanneksia. Eron jälkeen haukkui, kun en ollut kiinnostunut riittävästi hänen kertomuksistaan. Hän myös pönkitti jatkuvasti itseään minun kustannuksellani. Hän kyllä myös kehui, välillä vuolaastikin, mutta arvosteli esimerkiksi vaatteitani tai kertoi, ettei mekkoa voi laittaa baariin (se on rento terassiasu, hän tietää kun on asunut italiassa). Kerran olin todella kipeä ja hän tuli luokseni kun pääsin päivystyksestä. Hänen mielestään hän itse oli ansainnut isot kehut koska tuli luokseni, sillä ”ethän sä nyt ihan hehkeimmilläs oo”.
Yritti jonkun verran myös kiristää, oltiin hänen vanhempiensa luona (eivät tosin olleet kotona) ja hän päätti, että olisi hyvä hetki antaa hieman kielikylpyä. En halunnut siellä, ehdotin että kotona mutta silloin sitä ei olisi tarjolla jos en nyt suostuisi. En suostunut.
Sai mut käytöksellään hyvin nopeasti jättämään hänet. Oon äärettömän onnellinen, että osasin lähteä ajoissa. Meillä oli välimatkaa, ja kun kerroin että juttu on ohi niin hän vei mun lompakon eikä suostunut antamaan sitä että pääsisin junaan. Olisi halunnut selvittää asiat. Pääsin lähtemään ja juoksin koko matkan junalle.
Kerran sen jälkeen tuli mun työpaikalle yöllä (olin silloin töissä pikaruokaketjussa) ja tuijotti kun tein töitä. Laittoi perään viestin, etten ollut riittävän positiivinen ja pitäisi hymyillä enemmän. Paikalla siis kävi todella humalainen ja hankala asiakas ja totta on, että en hymyillyt.
Onnea vaan sille, joka hänen kanssaan päätyy yhteen pidemmäksi aikaa. On sm-tason urheilija niin niille tahtoo aina joku löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeita narsisteja on tyyliin muutama prosentti väestöstä. Se, että olette kusipäiden kanssa ei tee kaikista eksistänne narsisteja.
Vain yksikin prosentti väestöstä olisi n. 50 000 ihmistä. Eihän täällä ole puhuttu kuin muutamista kymmenistä eksistä, hyvinkin voi mahtua tuohon määrään.
Miehen reiluuskäsitys nosti latauskuvake-ilmeen minunkin kasvoilleni :D
Hänen mielestään hänen röyhkeät oharinsa olivat verrannolliset siihen, etten ollut *suostunut riittävän nopeasti* hänen ideoihinsa. Esim. pääsimme elokuviin vasta 3 pvä miehen toivomaa myöhemmin (kävimme silti!), ja mies käytti sitä syynä, kun teki minulle oharit pari viikkoa myöhemmin.
Miehen hyvä puoli oli loputon pälpätys, jonka kautta pääsin tutustumaan hänen ajatusmaailmansa kieroutuneisuuteen niin syvällisesti, että jätin hänet :D