Lue keskustelun säännöt.
Vaikein ruoka?
Ajattelin haastaa itseni ja laittaa jotain haastavaa ruokaa. Kerro, mikä on sinun mielestäsi vaikein ruoka tehdä ja mitä siihen tulee. Aikaa on! Asun kerrostalossa, joten en voi mitään kasvattaa tai haudata maahan happanemaan, mutta sellainen ruoka johon kuitenkin ainekset löytyvät Helsingistä. Saa olla ihan perinneruokakin.
Kommentit (123)
Nro. 40 jatkaa, miksi on "vaikea:" makujen täytyy olla täydellisessä sopusoinnussa liemessä, ja sitä oikeasti keitellään tuntikausia. Ei saa herpaantua, vaikka toki se siinä itsekseenkin kökkii pitkän aikaa.
Nuudelit eivät saa olla LIIAN joustavia, mutta napakkuuden täytyy säilyä liemessäkin. Mössööntyneet nuudelit ovat hirveitä.
Onnistuessaan taivaallista, mulla vaatii vielä jokusen oppitunnin nuo hemmetin nuudelit. Mutta olenkin vain kotikokki, en yleensä jaksa mitään vaikeaa ajatellakaan. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsi käsiisi jou ikivanha keittokirja. Sieltä öydät ruokaohjeita, joissa aloitetaan ihan alusta: "kyni lintu ja pane se riippumaan 2-3 päiväksi jne."
Minä jotenkin unelmoin tästä. Lapsena jo tuijotin äidin vanhassa keittokirjassa olevaa fasaanipaistin kuvaa nälissäni ja se näytti taivaallisen herkuliselta... :D Fasaaneja pyörii täällä nurkilla, ehkäpä vielä joku päivä....
Tampereella kauppahallissa näytti olevan 15 € kpl? Ei varmaankaan sulkineen päivineen :D
Onkohan nuo joltakin tarhalta eikä ampumalla lopetettuja?
Jälkimmäisessä tapauksessa mukana voi kyllä olla hauleja syömäkelpoisten osien kilohintaa nostamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vatruska.
Tämä täytyikin ihan googlettaa. Itäsuomesta lienee?
Vierailija kirjoitti:
Nro. 40 jatkaa, miksi on "vaikea:" makujen täytyy olla täydellisessä sopusoinnussa liemessä, ja sitä oikeasti keitellään tuntikausia. Ei saa herpaantua, vaikka toki se siinä itsekseenkin kökkii pitkän aikaa.
Nuudelit eivät saa olla LIIAN joustavia, mutta napakkuuden täytyy säilyä liemessäkin. Mössööntyneet nuudelit ovat hirveitä.
Onnistuessaan taivaallista, mulla vaatii vielä jokusen oppitunnin nuo hemmetin nuudelit. Mutta olenkin vain kotikokki, en yleensä jaksa mitään vaikeaa ajatellakaan. :D
Liemet on kyllä hankalia. Itse oon koittanut tehdä sellaista thaimaalais-tyylistä lientä jossa olisi täydellisesti tasapainossa suolaisuus, makeus, happamuus, tulisuus ja umami. Ilman mitään valmiita liemikuutioita tai tahnoja tietenkin.
Ei kovin vaikeaa, mutta suuritöistä.
Uunissa lihaisia luita - kun ovat ruskistuneet, keitä 12 tuntia paksupohjaisessa kattilassa, joukkoon ylikypsiä tomaatteja, juureksia ym.
Saat peruskastiketta kun siivilöit.
Kotitalouden opettaja Liisa sanoi muinoin: kiisseli on ruoka johon mahtuu eniten vikoja. OIkeasti mikään ruoka ei ole liian vaikeaa. Mutta jos siinä on paljon aineksia, se on vaativaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Wau, täältähän paljastuukin oikeita kokkeja! Siis ainakin oikeita kotikokkeja.
Mä ihmettelen vähän nykymaailmassa sitä, että likipitäen kaikki - ainakin iltapäivälehtien - ohjeet alkaa: pyöräytä hetkessä, vain kolme raaka-ainetta, jne.
Ymmärrän kyllä lapsiperheitä joissa ruoan on parempi tulla nopsaan ja helposti, mutta noin muuten ei aina tarvitse olla pika-pikaa ja ihan helppoa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
raikkaat voileivät
Tämä! Juuri oikeanlaisen raikkauden aikaansaaminen vaatii intuitiota ja monivuotista kokemusta.
Raikkaat voileivät on äärimmäinen taitolaji.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Wau, täältähän paljastuukin oikeita kokkeja! Siis ainakin oikeita kotikokkeja.
Mä ihmettelen vähän nykymaailmassa sitä, että likipitäen kaikki - ainakin iltapäivälehtien - ohjeet alkaa: pyöräytä hetkessä, vain kolme raaka-ainetta, jne.
Ymmärrän kyllä lapsiperheitä joissa ruoan on parempi tulla nopsaan ja helposti, mutta noin muuten ei aina tarvitse olla pika-pikaa ja ihan helppoa kaiken.
Ruoanlaitto on ihana harrastus ja hyvä ruoka tuo niin paljon iloa elämään! Ei itsekään aina jaksa tehdä monimutkaisia juttuja, mutta arjessakin saa yksinkertaisesta maukasta, kunhan ei vaan pilaa ruokaa millään aromisuolalla tai "jauhelihamausteella" yms.
Kummastuttaa kun joillain kiinnostus ruoanlaittioon on ihan nollassa, syömmehän me kaikki useamman kerran päivässä niin perustaidot asiasta helpottaa ja parantaa elämänlaatua hurjasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raikkaat voileivät
Tämä! Juuri oikeanlaisen raikkauden aikaansaaminen vaatii intuitiota ja monivuotista kokemusta.
Raikkaat voileivät on äärimmäinen taitolaji.
Kyllä näin on. Mulla niistä tulee aina tunkkaisia :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.soppa365.fi/reseptit/jalkiruuat-juhli-ja-nauti-makea-leivon…
Ei ehkä vaikea mut monimutkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wau, täältähän paljastuukin oikeita kokkeja! Siis ainakin oikeita kotikokkeja.
Mä ihmettelen vähän nykymaailmassa sitä, että likipitäen kaikki - ainakin iltapäivälehtien - ohjeet alkaa: pyöräytä hetkessä, vain kolme raaka-ainetta, jne.
Ymmärrän kyllä lapsiperheitä joissa ruoan on parempi tulla nopsaan ja helposti, mutta noin muuten ei aina tarvitse olla pika-pikaa ja ihan helppoa kaiken.
Ruoanlaitto on ihana harrastus ja hyvä ruoka tuo niin paljon iloa elämään! Ei itsekään aina jaksa tehdä monimutkaisia juttuja, mutta arjessakin saa yksinkertaisesta maukasta, kunhan ei vaan pilaa ruokaa millään aromisuolalla tai "jauhelihamausteella" yms.
Kummastuttaa kun joillain kiinnostus ruoanlaittioon on ihan nollassa, syömmehän me kaikki useamman kerran päivässä niin perustaidot asiasta helpottaa ja parantaa elämänlaatua hurjasti.
Samoilla linjoilla, ja on myös hauska huomata, kuinka moneen suuntaan sama harrastus voi rönsyillä ja vaihdella ajan saatossa. Mun sydäntä lähellä on kaikenlainen hippeily ja marttailu, sienestys, säilöntä, villiyrtit, lähi ja luomu. Mies kalastaa. Nyt kun kiireiset lapsiperhevuodet ovat ohi, tuntuu että kokkaus vaan hidastuu ja hidastuu, keittelen nykyään kaikenlaisia (luu-, kasvis-) liemiä ja fondeja, mitä en olisi voinut kuvitellakaan vielä muutama vuosi sitten. Saan iloa hävikin minimoinnista ja niistä tuoksuista, kun jokin pata porisee lähes päivittäin. :)
Kaalikääryleet kannattaa tehdä Mysi Lahtisen ohjeen mukaan. Niitä käännellään ja valellaan tuntitolkulla uunissa, sitten otetaan uunista pois, jäähdytetään ja lämmitetään seuraavana päivänä. Valmistuspäivälle kannattaa siinä valelun ohessa tehdä jotain nopeammin valmistuvaa 😀
Karjalanpiirakat voisi olla toinen kokeiltava. Tarpeeksi ohueksi saaminen ja nätiksi rypyttäminen ei ole helppo homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä haaste on yrittää tehdä herkullista ruokaa sellaisesta raaka-aineesta josta ei itse pidä. Aion muuten kokeilla minäkin. Olen saanut lapsena koulun ruokalassa traumat maksakastikkeesta ja tomaattisilakoista. Aion yrittää jospa pystyisin tekemään maksasta ja silakoista jotain hyvää :) Kammotuksen lipeäkalaa kohtaan voitin jo menneenä jouluna, siitä tuli varsin syötävää.
Kunnollinen bouillabaisse ei ole helpoimmasta päästä
Bearnaise- ja hollandaise -kastikkeet saa erittäin hyvin -kuten muutkin soosit- tehtyä ihan vaan pokkana pussista: lisäät vain vähän kermaa ja mahdollisesti voita eivätkä erittäin suuretkaan kulinaristit erota makua ns. aidosta kastikkeesta.
Testattu on.
-----
Mutta tietysti, kun haasteita kaipaat, ap, teepä jompi kumpi noista ja murea pihvi siihen alle.
-----
Vastaan kysymykseen: kaikki kokoliharuuat ovat minulle suuri haaste, mikä johtuu pitkälti siitä, että olen ollut jo lähes 35 vuotta kasvissyöjä, joka joskus kuitenkin yrittää tehdä ystävilleen ruokaa kokolihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wau, täältähän paljastuukin oikeita kokkeja! Siis ainakin oikeita kotikokkeja.
Mä ihmettelen vähän nykymaailmassa sitä, että likipitäen kaikki - ainakin iltapäivälehtien - ohjeet alkaa: pyöräytä hetkessä, vain kolme raaka-ainetta, jne.
Ymmärrän kyllä lapsiperheitä joissa ruoan on parempi tulla nopsaan ja helposti, mutta noin muuten ei aina tarvitse olla pika-pikaa ja ihan helppoa kaiken.
Ruoanlaitto on ihana harrastus ja hyvä ruoka tuo niin paljon iloa elämään! Ei itsekään aina jaksa tehdä monimutkaisia juttuja, mutta arjessakin saa yksinkertaisesta maukasta, kunhan ei vaan pilaa ruokaa millään aromisuolalla tai "jauhelihamausteella" yms.
Kummastuttaa kun joillain kiinnostus ruoanlaittioon on ihan nollassa, syömmehän me kaikki useamman kerran päivässä niin perustaidot asiasta helpottaa ja parantaa elämänlaatua hurjasti.
Samoilla linjoilla, ja on myös hauska huomata, kuinka moneen suuntaan sama harrastus voi rönsyillä ja vaihdella ajan saatossa. Mun sydäntä lähellä on kaikenlainen hippeily ja marttailu, sienestys, säilöntä, villiyrtit, lähi ja luomu. Mies kalastaa. Nyt kun kiireiset lapsiperhevuodet ovat ohi, tuntuu että kokkaus vaan hidastuu ja hidastuu, keittelen nykyään kaikenlaisia (luu-, kasvis-) liemiä ja fondeja, mitä en olisi voinut kuvitellakaan vielä muutama vuosi sitten. Saan iloa hävikin minimoinnista ja niistä tuoksuista, kun jokin pata porisee lähes päivittäin. :)
Rakastan myös villiyrttien keräämistä ja sienestystä. Ruoanlaittoharrastukseen liittyen olen hankkinut kasvihuoneen jossa kasvatan omat tomaatit ja muutakin syötävää. Marketeista on mahdotonta löytää yhtä herkullisia tomaatteja kuin mitä kotona kasvatetut ovat! Lajikkeitakin on lukemattomia, juuri tilailen siemeniä ensi kesää varten... :)
Meillä on jotain isomummoltani jääneitä sata vuotta vanhoja kotiliesiä ja siellä näin reseptin "savustettua utaretta". Voisit kokeilla ap saisitko tuollaisesta tehtyä herkkua :)