Saako kesämökille muuttaa ja paljonko se maksaa?
Olen ollut työttömänä syksystä asti. Kesämökillä tuli vietettyä paljon aikaa syys-lokakuussa. Mietin nyt, miten saisi karsittua elämisen kuluja ja tuli mieleen, että jos luopuisi kaupunkiasunnosta. Luin netistä ohjeita, esim. muutoskaavoituksesta. Paljonko se mahtaisi tulla kustantamaan, jos haluan muuttaa kokonaan mökille? Ja onko se mahdollista, kyseessä järvenrantamökki. Juokseva vesi, jätekaivo ja sähköt on mökillä. Mökissä on sähköpatterit, mutta pääasiassa olen lämmittänyt puilla, koska on varaava takka. Vesi tulee omasta kaivosta ja saunan vedet pumpulla järvestä. Saunan vedet ei mene viemäriin, mutta mökistä menee ja tyhjennys tarpeen mukaan. Onkohan siihen jotkut säädökset, kun saunan pesuvesi ei mene kaivoon? Miten sitä muutosta pitää anoa?
Kommentit (89)
Asun pikkukaupungissa länsisuomessa.
Työni puolesta tiedän, että monet asuvat kesämökillä,vaikka virallisesti ei ole lupa asua.
Näille mökeille hoidetaan vanhusten kotipalvelut ja jopa lasten koulukuljetukset.
Kalliiksihan se tulee mutta miksi virkamies puuttuisi asiaan?
Olen asunut mökilläni jo 8 vuotta. Siirsin kirjani mökille silloin. Käytän tietenkin kunnan terveyspalveluja koska olen kirjoilla tässä kunnassa. Mökkiläisen kiinteistövero on huomattavasti suurempi kuin vakituisen asukkaan. Jos ei ole muuta asuntoa ja muuttaa kirjansa mökille sitä ei voi mikään viranomainen estää. Eikä kukaan voi estää sinua asumasta mökissä. Ihminenhän voi asua vaikka havumajassa niin halutessaan.
Hommaa kymppitonnin kylmän omakotitalon ilman sähköjä ja vesiä ja pitää siinä osoitettaan. Toimittaisi jonkunlaista vara-asunnon virkaa ja voisi käyttää romuvarastona.
Tai yrittää vuokrata tämän omistamansa halpistalon ja asettuu itse sen pihamökkiin muodollisesti alivuokralaiseksi.
Ei sinne kukaan muuttaa saa ja onhan se sikamaisen kallista.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne kukaan muuttaa saa ja onhan se sikamaisen kallista.
Miten mökillä asuminen on kalliimpaa kuin kaupungissa? Puilla lämmittää, niin halvaksi tulee. Mökillä on yleensä vähemmän sähkölaitteita kuin kotona joten sähkökustannus jää luultavasti pienemmäksi. Kiinteistövero on suhteellisen pieni ja sehän on maksettava vaikka ei kävisikään mökillä koskaan. Jos on kaivo tai lähde lähellä niin vesimaksuja ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on mökki alueella, jolle kunta (kaupunki) on nyt kaavoittanut omakotitaloja. Toisin sanoen, minä saan muuttaa mökkini omakotitaloksi ja saan muuttaa sinne asumaan. Mutta ei se lysti ihan ilmaista ole. Mökin kun on tosiaan voinut rakentaa ”minkå tasoisena vaan” kuten suossa iltasanoman jutussakin. Ja nyt ne on sitten pakko saattaa omakotitaloja koskevia määräyksiä vastaaviksi - aikoi siellä asua tai ei. Se maksaa, koska ne mökillä käypäiset jätevesivjärjestelmät ja ilmanvaihdot yms ei ole tarpeeksi hyvät omakotitaloja koskeviin määräyksiin. Ja talvella kyllä huomaa itsekin lämmityslaskussa, että eristeet ei ole ihan vastaavalla tasolla. Lisäksi kaupunki laskuttaa tästä kaavamuutoksesta 60% tontin hinnan noususta. Koska omakotitontti on aika paljon kalliimpi kuin mökkitontti, tästä voi vielä tulla isoja summia.
Äitini asui mökillä pari vuotta isäni kuoltua. Hän oli vain virallisesti asunnoton. Se ei ollut mahdottoman kallista, vaikka kyllä sähkölasku ihan huomattava oli, mutta tietenkään sinne ei saa mitään Asumistukia, eikä terveydpalveluita. Pari pahinta talvikuukautta hän kyläili kavereilla, kun siellä mökissä ei enää tullut toimeen (lähinnä juuri pesuveden puutteen takia).
Ämpärillä kannettu ja pumpulla operoitu vesi vaativat erilaiset jätevesijärjestelmät, vaikka veden alkuperä olisikin sama järvi, siksi, että pääsääntöisesti ihmiset viitsivät kantaa ämpärillä paljon vähemmän vettä kuin käyttävät jos työn tekee pumppu. Siksi jätevedenkäsittely pumpun kanssa yksinkertaisesti vaatii huomattavasti enemmän kapasiteettia.
Käsikäyttöisiäkin pumppuja on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne kukaan muuttaa saa ja onhan se sikamaisen kallista.
Miten mökillä asuminen on kalliimpaa kuin kaupungissa? Puilla lämmittää, niin halvaksi tulee. Mökillä on yleensä vähemmän sähkölaitteita kuin kotona joten sähkökustannus jää luultavasti pienemmäksi. Kiinteistövero on suhteellisen pieni ja sehän on maksettava vaikka ei kävisikään mökillä koskaan. Jos on kaivo tai lähde lähellä niin vesimaksuja ei ole.
Ja jos muuttaa mökin virallisesti vakituiseksi asunnoksi, niin kiinteistövero pienenee huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Nuo pykälät on sitä varten, että jos mökkiin muuttaja haluaakin sitten vakituiselle asujalle kuuluvat oikeudet, niin voi tulla tosi kalliiksi, esim teiden kunnon ylläpito ja auraus, sairaanhoitopalvelut, kotihoito ym. Siksi vaikka haluavat uusia asukkaita kylään, niin joutuvat laskemaan mahdollisia tulevia kuluja kunnalle.
Jokainen asukas tuo kuntaan rahaa, veroina ja valtionapuina.
Yksityistien hoitovastuu on osakkailla, vaikka olisivat vakituisia asukkaita. Jos on yleinen tie, niin kunnossapito kuuluu kunnalle riippumatta siitä, onko sen varrella vaki-vai loma-asuntoja. Jätehuoltokin pitää nykyään olla järjestetty myös loma-asukkaille, maksua vastaan tottakai, siis maksu, jolla voi käyttää kunnan jäteasemaa tai oma jäteastia, jonka tyhjennykset maksaa asukas itse, aivan kuten omakotitaloissakin. Haja-asutusalueella se jäteastia voi muutenkin olla hiukan kauempana, kuin omassa pihassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakaan nuo pesuvedet ei saa mennä maahan, jos vesi kerran pumpulla saunaan nostetaan.
Meillä kantovesi, niin saa mennä 😆Onko jätehuolto järjestetty kunnan määräysten mukaisesti?
Riippuu pumpusta. Todennäköisesti kyseessä on maanpinnalla kulkeva vesiletku jota pitkin irtopumpulla pumpataan vesi saunaan. Tuo rinnastetaan kantoveteen, koska ei ole kiinteä kaluste.
Jos se toimii talvellakin, niin tuskinpa on maan pinnalla kulkeva irtoletku.
Kuka niitä vahtii, meneekö vesiletku maan pinnalla vai maan pinnan alapuolella? Meillä on ollut kesämökki suvulla 1950-luvulta asti. Uusi päärakennuskin on tontille rakennettu joskus 1980-luvulla. En muista ikinä minkäänlaisen virkamiehen käyneen mökillä tai kyselleen perään.
Ei ne kysele perään tai käy, itse täytyy tehdä selvitys kunnalle lain määräämällä tavalla.
Kai siihen 80-luvun päärakennukseen on rakennuslupa kuitenkin haettu, siinähän on pitänyt selvittää vesi- ja viemäröintiasiat.
Jos ei muuten onnistu muutto, ostaa sitten jonkun puoli-ilmaisen rappiotilan mökin läheltä, niitä on maa täynnä, ja tilalla saa olla kirjoilla, vaikka katto ei pitäis edes vettä. Asuu sitten mökillä ja saa kunnalliset palvelut kuitenkin mökkikunnassaan. Viranomaiset haistaa vaan ison pitkän.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo pykälät on sitä varten, että jos mökkiin muuttaja haluaakin sitten vakituiselle asujalle kuuluvat oikeudet, niin voi tulla tosi kalliiksi, esim teiden kunnon ylläpito ja auraus, sairaanhoitopalvelut, kotihoito ym. Siksi vaikka haluavat uusia asukkaita kylään, niin joutuvat laskemaan mahdollisia tulevia kuluja kunnalle.
Jokainen asukas tuo kuntaan rahaa, veroina ja valtionapuina.
Yksityistien hoitovastuu on osakkailla, vaikka olisivat vakituisia asukkaita. Jos on yleinen tie, niin kunnossapito kuuluu kunnalle riippumatta siitä, onko sen varrella vaki-vai loma-asuntoja. Jätehuoltokin pitää nykyään olla järjestetty myös loma-asukkaille, maksua vastaan tottakai, siis maksu, jolla voi käyttää kunnan jäteasemaa tai oma jäteastia, jonka tyhjennykset maksaa asukas itse, aivan kuten omakotitaloissakin. Haja-asutusalueella se jäteastia voi muutenkin olla hiukan kauempana, kuin omassa pihassa.
Jos pitkäaikaistyötön monisairas pelmahtaa uuteen asuinkuntaan, se tuskin kaikkia ilahduttaa. Kunta esim. joutuu maksamaan työttömyydestä sakkoja puolen työmarkkinatuen verran valtiolle.
Jos mökki on eristämätön lautahökötys, yksinkertaisilla ikkunoilla ja tiivistämättömällä ovella, niin kylmä on kyllä. Jos on paremmin tehty ja kunnon ikkunat ja ovet, niin muuta sinne samantien.
Kannattaa muistaa, että jos asuu kesämökillä, kuuluu kategoriaan "vailla vakinaista asuntoa", joten voi tulla vaikeuksia yllättävissä paikoissa. Et välttämättä pysty tilaamaan laskulla tavaraa, saamaan luottokorttia, puhelinliittymää tai maksamaan mobiilimaksuja.
Vierailija kirjoitti:
Kysy kunnan rakennustoimesta. Mielellään neuvovat kyllä, koska mökkikunnat kaipaavat pysyviä asukkaita.
Hyvin kuntakohtaista taitaa olla miten suhtautuvat. Vakinainen asukas on myös oikeutettu kunnan palveluihin ja aina kunta ei halua niitä palveluita tarjota.
Käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi on sinänsä simppeli hallinnollinen toimenpide, jos kunta on siihen suostuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on mökille ilmoitettu ns. Tilapäinen osoite eli tilapäinen asuinpaikka. Vaikka muuta kotia ei ole ja asun mökillä. Ihan postiin/väestörekisterikö se oli mihin ilmoitin netissä. On riittänyt vuosia, kukaan ei kysele, eikä tarvitse maksaa mitään kaavamuutos prosesseja. Kukaan ei käy ikkunan takana kurkkimassa asunko täällä tilapäisesti vai pysyvästi. Eli asut vaan, virallisesti tilapäisesti mutta käytännössä niin paljon kuin huvittaa. Nää on niitä asioita joissa suomalaisen ei pidä olla niin pykälä tarkka vaan tehdä itselleen helpoimmalla tavalla.
Just näin. Asut mökillä ”tilapäisesti” - kukaan ei välitä, montako yötä siellä olet, vaikka olisit 365 yötä vuodessa.
Kunta ei siihen puutu, mutta ei välttämättä halua muuttaa asumista vakituiseksi juuri noista syistä, mitä tässä on mainittu (mm. koulukyyti, jos sattuisit myymään asunnon lapsiperheelle).
Saa muuttaa. Tämä on fakta ja peruste löytyy Suomen perustuslaista, jonka kanssa ei edes kaavoitus voi olla ristiriidassa. Eri asia on se, että vakituiseksi osoitteeksi sitä ei saa, eli ei saa lapsille koulukuljetuksia, asumistukea ym. vakituiselle asukkaalle kuuluvaa. Posti kyllä kulkee siihen postilaatikkoon, jonka olet ilmoittanut Postille ( jos kulkee ... ) mutta esimerkiksi äänioikeuteen vaikuttaa vakituinen asuinpaikka, ja sitä ei vapaa-ajan asunnoksi merkityssä asunnoss asivalla ei ole.
Fakta on se, että helpoimmin sen saa muutetuksi vakituiseksi asunnoksi, jos on kaavoitettu sellaiseksi alueeksi, jolla ei ole muita varauksia ja on vanhaa vakituista asutusta, eli kylä, jossa asuu maanviljelijöitä ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on okt-kriteerit täyttävä mökki kunnassa, joka ei suostu hyväksymään vakituista asumista mökkitontilla. Mökkiläiset ovat jopa perustaneet alueelle vesiosuuskunnan eli on normaali vesi- ja jätevesihuolto. On ympärivuotisesti hoidetut tiet ja tieosuuskunta. Kövelymstkan päässä on koulu ja pyörämatkan päässä kuntakeskus kaikkine kunnan palveluineen. Linja-auto menee kävelymatkan päässä.
Osa tonteista on ollut koko sjan luvallisesti vakituisessa asumisessa, osa lomstontteina. Esim naapurimme molemmin puolin ovat vanhoja vakituisia asukkaita, mutta me emme saa siihen lupaa uudina tulokkaina.
Syy tälle on ko kunnan asukkaiden kateus - lomatontin ostaminen on halvempaa kuin okt-tontin. He eivät halua, että lomatontin ostanut saisikin asua vakituisesti siellä. Asiasta on riidelty kunnassa vuosia jo ja linjaukset kiristyvät koko ajan, eivät lievenny siis. Ehkä joku tunnistaa tämän Etelä-Suomessa sijaitsevan kunnan, en halua laittaa sen nimeä tähän.
Olen ajatellut jossain vaiheessa silti muuttaa mökkiini asumaan siten, että kun lapsi muuttaa pois kotoa, myyn asuntoni ja ostan tosi halvan pienen yksiön, jonne siirrän kirjat virallisesti ja oleilen sitten mökillä "jatkuvalla lomalla".
Tuttava teki näin. Osti mökkikunnasta halvan yksiön, oikeasti asuu suurimman osan vuodesta mökillä, talvella vähemmän (voi olla pidempäänkin pois jos on kova lumitalvi tai tosi kylmää), kesällä oikeastaan koko ajan. Kääntää postin kesäksi mökille, muuten ei koska joka tapauksessa käy siellä yksikössä pyykillä kerran viikossa.
Ei viranomaiset katuosoitteen perusteella tiedä asutko mökillä vai omakotitalossa. Yleensä maaseudun kesämökit on lähellä maatiloja ja muita asumuksia. Me asutaan ok-talossa järven rannalla ja molemmin puolin on kesämökit. Katuosoitteen perusteella sitä ei voi päätellä kumpi on. Joten teet muuttoilmoituksen mökin osoitteeseen ja siirrät kirjat kyseiseen kuntaan. Et kysele keltään mitään. Kun olet kirjoilla mökkikunnassa, saat käyttää kunnan palveluita kuten muutkin.