AmmattikorkeaKOULULAINEN tilittää Hesarissa, oppilaat opettavat ryhmässä toisiaan, taso on NAURETTAVAN alhainen.

AMK-tutkinto vuosituhannen vaihteesta vastaa kahta tämän päivän yliopistotutkintoa.

Ylioppilas tajuaa AMK-pas-t mitä opetukseen tulee ilman tarkempia selvityksiä.

Luuulisi maisterien myöskin ymmärtävän. Verkossakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kummaa?

Ettekö te ker---per---t  tajua, että koulussa tehdään koulun töitä?

TÖITÄ.

Opiskelu on ainakin ennen ollut opiskelijan pääTYÖ.

Sattaa käydä niinkin, että opetus ei vastaa oletusta, jolloin itsenäisesti aletaan etsiä tietoa, oppia.

Tietenkin se on vääryys, jos ei ole opettajia ja tunteja siten, kuin on sovittu.

Kyllä mä odotan jotain tasoa ammattikorkeakoulun opetukselta kuin vain sitä, että opettaja sanoo, että "Kattokaa sieltä Moodlesta tai Googlesta".

Mulla on maisterin tutkinto ja opiskelen verkossa tradenomiksi. Osaan hakea tietoa ihan itsekin, mutta jos opettajia ei kiinnosta opettaa tai innostaa yhtään, niin se valitettavasti tarttuu. Opettajan tehtävänä on innostaa ja haastaa opiskelijat eikä vain jakaa opiskelijat ryhmiin ja sanoa, että "ryhmätyöt palautetaan palautuslaatikkoon xx.xx. mennessä".

Muutenkin verkkotradenomi tuntuu todella heppoiselta tutkinnolta. Hyvin pienellä panostuksella olen saanut nelosia ja vitosia kursseista, mutta en ole oppinut juurikaan mitän ja mikä kurjinta, en ole innostunut oppimaankaan. Koulua kiinnostaa vain valmistuneista saatavat rahat ja opettajia palkka.

Miksi maisteri opiskelee tradenomiksi? Minkä alan maisteri olet?

Halusin opiskella ihan eri alan tutkinnon, koska olen FM kieliaineesta ja vaikka minulla onkin töitä, niin ajattelin, että liiketaloudesta voisi olla hyötyä ja että tutkintoon sisältyvän harjoittelun kautta aukeaisi uusia mahdollisuuksia. Ei ole mitenkään tavatonta, että humanistimaisteri lähtee tradenomiopintoihin, jotta saisi uusia työmahdollisuuksia. Tiedän muutamia tällaisia.

Harkitsen kuitenkin tradenomiopintojen lopettamista, koska en koe olevani innostunut eikä kouluakaan kiinnosta opetuksen tai kurssien laadun parantaminen. Katselen nyt vielä kuitenkin jonkin aikaa, että mitä kannattaisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Maisterin paperit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko korkeakoulunimikkeellä pelleilyn voisi lopettaa amkkien osalta. Ehdotan että ne voisivat olla ylempiä ammattikouluja. Se olisi lähempänä totuutta.

Nimenomaan. Kun ei pääse oikeaan korkeakouluun (=yliopistoon), niin pitää alkaa kutsua amiksia "korkeakouluiksi". Aivan kuten se nimeä muuttamalla siitä paranisi, sitten kuvitellaan olevansa jotain oikeasti korkeakoulutettuja. Heko heko.

Eli Pikku Kakkosen sävelellä:

"ammattikorkeakoulu

postilokero mitäsenonväliä

tutkintokin mitä lienee, merkonomi kuitenkin

ammattikorkeakouuulu!"

Olipas todella sivistynyttä ja hienoa. Jollakin noussut hattuun kun päässyt yliopistoon. Jos kokeessa olisi kysytty käytöstavoista, et olisi sisällä. Tuollaiset sitten edustaa akateemisia, mahtavaa. Myötähäpeä on suuri.

Noita on yliopistossa paljon. Pitävät itseään parempana väkenä ja katsovat muita nenänvarttaan pitkin. Meidän yliopistossa on todella ahdistava, tunkkainen ja luotaantyöntävä ilmapiiri. Siellä sallitaan vain yksi totuus ja yhdenlainen ihmistyyppi, kaikkea muuta pidetään saastana. Ja kaiken sen halveksunnan annetaan todellakin näkyä! Itse haen nyt töitä, koska en jaksaisi enää yhtään yliopistolaisia.

T. Kandi

Olen opiskellut aika paljon yliopistossa verkkokursseina ja samoja kursseja hyväksytään myös päätoimisille opiskelijoille. Yksikään noista kursseista ei ole tarkoitettu pelkästään aikuisopiskelijoille, eikä päätoimisillakaan ole luentopakkoa. Heillä sen sijaan on ohjattuja harkkaryhmiä lisäksi, itse teen samat harjoitukset omatoimisesti. 

AP on sekaisin.

Omista amk-ajoista alkaa olemaan 15v, mutta en kyllä muista tuollaista olleen. Kaikista kursseista oli luennot ja sitten tentti. Osassa kursseissa sitten laskarit ja/tai jotain harkkoja lisäksi. Vaatimustaso ei mikään älytön ollut, mutta eipä sieltä koulusta ole tarkoitus tullakaan mitään asiantuntijoita vaan sopivasti tietäviä työntekijöitä. Myöhemmin menin sitten yliopistoon ja eniten työtä teetti matematiikat, mutta niin ne teetti myös fukseille. Maisterivaiheen kurssit onnistuivat vähintään yhtä hyvin kuin "oikeilta kandeilta". 

Että niin. Ei se yliopisto ainakaan omien kokemuksien perusteella juurikaan eronnut amkista. Hieman piti enemmän osata ja tajuta, mutta niinhän sen pitääkin olla. Nykyään olen DI ja erittäin harvoin pääsen hyödyntämään sitä di-tason tietämystä. Tämä on yleinen juttu kaikille akateemisille, jotka kuitenkaan eivät työskentele tutkimustehtävissä.

Voin vertailla sosionomi Amk ja luokanopettajakoulutusta, koska ne olen suorittanut. Molemmissa koulutuksissa ryhmätöitä aikalailla samassa suhteessa. Tenttejä ja esseitä tehtiin aika paljon ryhmissä molemmissa. Eli näissä ei minusta kovinkaan suurta eroa amkin ja yliopiston välillä. Sanoit, että amk-tutkintoa ei voi verrata kandiin. Tavallaan totta. Minun kandityö oli sellainen lyhyt 20 sivun kirjallisuuskatsaus, jossa ei kauaa mennyt. Tällaisia oli kaikkien muidenkin kandityöt. Amk:ssa opinnäytetyö oli ihan toteutettu tutkimus, joka vei moninkerroin aikaa kandityöhön nähden. Minun amkin opinnäytetyö vastasi laajuudeltaan luokanopettajankoulutuksessa tekemääni gradua. Tosin varmaan amkin olisi läpäissyt heikommallakin opinnäytetyöllä, mutta siis kokemukseni mukaan sosionomikoulutus oli työläämpi kuin kasvatustieteen kandi. Toki kokonaisuudessaan katsoen lo-koulutus työläämpi, kun kandin päälle tulee vielä maisteri.

Mutta koulutuksen taso on paljon kiinni oppilaitoksesta. Tämä koskee sekä yliopistoa että ammattikorkeaa. Yliopistossakin meillä oli leikattu lähiopetustunneista valtavasti. Kaikesta koulutuksesta on leikattu ja se näkyy joka koulutusasteella.

Ettekö nyt jo tajua, että koko koulutusjärjestelmä on nykyisin yhtä sutta ja sekundaa, myös yliopistot suurimmaksi osaksi. Kaikki on vain pelkää mielikuvien luontia ja bisnestä ( markkinointia ). Kouluja kiinnostaa lähinnä vain raha, eikä oppilaiden todellisella osaamisella ole enää mitään merkitystä. Oma syynsä on myös Suomen typerällä koulutuspolitiikalla, jossa tavoitteena laadun sijaan on pelkkä määrä. Suomi haluaa vain paperilla esiintyä " korkean " koulutuksen maana ( jälleen pelkkää mielikuvallisuutta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kummaa?

Ettekö te ker---per---t  tajua, että koulussa tehdään koulun töitä?

TÖITÄ.

Opiskelu on ainakin ennen ollut opiskelijan pääTYÖ.

Sattaa käydä niinkin, että opetus ei vastaa oletusta, jolloin itsenäisesti aletaan etsiä tietoa, oppia.

Tietenkin se on vääryys, jos ei ole opettajia ja tunteja siten, kuin on sovittu.

Kyllä mä odotan jotain tasoa ammattikorkeakoulun opetukselta kuin vain sitä, että opettaja sanoo, että "Kattokaa sieltä Moodlesta tai Googlesta".

Mulla on maisterin tutkinto ja opiskelen verkossa tradenomiksi. Osaan hakea tietoa ihan itsekin, mutta jos opettajia ei kiinnosta opettaa tai innostaa yhtään, niin se valitettavasti tarttuu. Opettajan tehtävänä on innostaa ja haastaa opiskelijat eikä vain jakaa opiskelijat ryhmiin ja sanoa, että "ryhmätyöt palautetaan palautuslaatikkoon xx.xx. mennessä".

Muutenkin verkkotradenomi tuntuu todella heppoiselta tutkinnolta. Hyvin pienellä panostuksella olen saanut nelosia ja vitosia kursseista, mutta en ole oppinut juurikaan mitän ja mikä kurjinta, en ole innostunut oppimaankaan. Koulua kiinnostaa vain valmistuneista saatavat rahat ja opettajia palkka.

Miksi maisteri opiskelee tradenomiksi? Minkä alan maisteri olet?

Halusin opiskella ihan eri alan tutkinnon, koska olen FM kieliaineesta ja vaikka minulla onkin töitä, niin ajattelin, että liiketaloudesta voisi olla hyötyä ja että tutkintoon sisältyvän harjoittelun kautta aukeaisi uusia mahdollisuuksia. Ei ole mitenkään tavatonta, että humanistimaisteri lähtee tradenomiopintoihin, jotta saisi uusia työmahdollisuuksia. Tiedän muutamia tällaisia.

Harkitsen kuitenkin tradenomiopintojen lopettamista, koska en koe olevani innostunut eikä kouluakaan kiinnosta opetuksen tai kurssien laadun parantaminen. Katselen nyt vielä kuitenkin jonkin aikaa, että mitä kannattaisi tehdä.

Älä luovuta vielä. Tuosta tutkintoyhdistelmästä voi olla sinulle hyötyä. Yritä saada noista tehtävistä mahdollisimman paljon irti perehtymällä asioihin itsenäisesti. Itse tein näin, kun opiskelin monimuotokoulutuksessa. Se kyllä harmitti, että paljon tai vähän satsanneet arvioitiin samalla hyväksytty-arvioinnilla. Mutta itse tiesin oppineeni paljon. Ymmärrän kyllä, että ketuttaa, jos opettajan roolina on vain avata tehtävä ja antaa loppuarviointi.

Vierailija kirjoitti:

Omista amk-ajoista alkaa olemaan 15v, mutta en kyllä muista tuollaista olleen. Kaikista kursseista oli luennot ja sitten tentti. Osassa kursseissa sitten laskarit ja/tai jotain harkkoja lisäksi. Vaatimustaso ei mikään älytön ollut, mutta eipä sieltä koulusta ole tarkoitus tullakaan mitään asiantuntijoita vaan sopivasti tietäviä työntekijöitä. Myöhemmin menin sitten yliopistoon ja eniten työtä teetti matematiikat, mutta niin ne teetti myös fukseille. Maisterivaiheen kurssit onnistuivat vähintään yhtä hyvin kuin "oikeilta kandeilta". 

Että niin. Ei se yliopisto ainakaan omien kokemuksien perusteella juurikaan eronnut amkista. Hieman piti enemmän osata ja tajuta, mutta niinhän sen pitääkin olla. Nykyään olen DI ja erittäin harvoin pääsen hyödyntämään sitä di-tason tietämystä. Tämä on yleinen juttu kaikille akateemisille, jotka kuitenkaan eivät työskentele tutkimustehtävissä.

Ihan turha vertailla jotain 15 vuoden takaisia AMK-opintoja nykymenon kanssa, ajat ovat muuttuneet radikaalisti.

Koulutuksesta on leikattu ja moni kurssi on nykyään verkossa, jossa se opiskellaan itsenäisesti ja tentit ovat monivalintaa tai niitä ei ole ollenkaan. Ja moni muukin asia on muuttunut sitten viimeksi, 15 vuotta on pitkä aika.

Oho, jos kerran amkiin pääsee osaamalla kirjoittaa oman nimensä ja näyttämällä siistiltä eikä opiskellakaan juuri tarvitse, niin taidanpa sitten mennä sinne. Mä jo luulin, että amis on mulle ainoa vaihtoehto.

Myös hoitoalan amk-tutkintojen pitäisi olla maisteritasoisia, kuten muissa länsimaissa. Siksi palkkataso on Suomessa niin alhainen.

Hoitotyö vaatii paljon matemaattista päättelykykyä, että ainakaan nykyajan amk ei valmista siihen.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö nyt jo tajua, että koko koulutusjärjestelmä on nykyisin yhtä sutta ja sekundaa, myös yliopistot suurimmaksi osaksi. Kaikki on vain pelkää mielikuvien luontia ja bisnestä ( markkinointia ). Kouluja kiinnostaa lähinnä vain raha, eikä oppilaiden todellisella osaamisella ole enää mitään merkitystä. Oma syynsä on myös Suomen typerällä koulutuspolitiikalla, jossa tavoitteena laadun sijaan on pelkkä määrä. Suomi haluaa vain paperilla esiintyä " korkean " koulutuksen maana ( jälleen pelkkää mielikuvallisuutta).

Joku luuli joskus, että korkeakoulutettujen suuri määrä tuottaisi lisää yrityksiä ja innovaatioita. Ei käynyt näin vaan korkeakoulutetut työntekijät tulivat matalapalkkaisempiin hommiin. Nykyäänhän on ihan normaalia, että joku assari/sihteeri on maisteri kun ennen hyvä jos oli ylioppilas tai merkonomi. 

Ei olla yrittäjäkansaa vaan renkikansaa. 

Täällä on näköjään aika daijua porukkaa. Monen teidän mielestänne opiskelija voi oppia vain ja ainoastaan istumalla koulun penkillä ja kuuntelemalla opettajaa. Tämähän ei pidä todellakaan paikkaansa. On varmasti totta, että jotkut opiskelijat tarvitsisivat sen opettajan, joka syöttää sinulle kaikki asiat jo valmiiksi pureskeltuna. Oppiminen tapahtuu kuitenkin omissa aivoissa.

Parhaaseen oppimistulokseen pääsee, kun ITSE ottaa selvää asioista ja lukee ja tekee annetut tehtävät. Yläkoululainen ei tällaiseen oma-aloitteisuuteen vielä pysty, amiksessa ja lukiossa tähän aletaan pyrkiä, ammattikorkeassa tämä pitää jo osata.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni poika ei palanne enää Lahden muotoiluinstittuuttiin jatkamaan valokuvaajan opintojaan, koska koulutuksen taso on niin alhainen.

Mitä järkeä on miltään taholta ylläpitää kouluja, joissa koulutusta ei joko ole käytännössä ollenkaan tai taso on alhaista resurssien vuoksi?

Lahden koulun valokuvaajat olivat aikanaan suorastaan eliittiä.

Samaa Lapin amk:n kuvataiteilijan koulutusohjelmassa, josta on männävuosina tullut paljon pelialan guruja. LBD-metodit olivat käytössä vahvasti muutama vuosi sitten kun siellä opiskelin, ja muutamista alan tärkeimmistä ohjelmistoista ei ollut kursseja lainkaan.  Pelkkä pyllynpyyhkimispaperi se todistus minkä sieltä sain, periaatteessa kaiken alaan liittyvän jouduin opiskelemaan itse. 

Vierailija kirjoitti:

Omista amk-ajoista alkaa olemaan 15v, mutta en kyllä muista tuollaista olleen. Kaikista kursseista oli luennot ja sitten tentti. Osassa kursseissa sitten laskarit ja/tai jotain harkkoja lisäksi. Vaatimustaso ei mikään älytön ollut, mutta eipä sieltä koulusta ole tarkoitus tullakaan mitään asiantuntijoita vaan sopivasti tietäviä työntekijöitä. Myöhemmin menin sitten yliopistoon ja eniten työtä teetti matematiikat, mutta niin ne teetti myös fukseille. Maisterivaiheen kurssit onnistuivat vähintään yhtä hyvin kuin "oikeilta kandeilta". 

Että niin. Ei se yliopisto ainakaan omien kokemuksien perusteella juurikaan eronnut amkista. Hieman piti enemmän osata ja tajuta, mutta niinhän sen pitääkin olla. Nykyään olen DI ja erittäin harvoin pääsen hyödyntämään sitä di-tason tietämystä. Tämä on yleinen juttu kaikille akateemisille, jotka kuitenkaan eivät työskentele tutkimustehtävissä.

Järkyttyisit jos tulisit edes käymään.

Lähiopetusta on 2,5pv, ryhmätyö on suurin proggis. Sitten kun sattuu ryhmään näitä "minä tiedän kaiken parhaiten-älä tule selittään yhtään mitään, tää tehdään nyt näin" niin tosi kaukana on oppiminen.

Tenttejä on joistain aineista kuten matikka tai virkamiesRuotsi.

Tottakai pitää osata itse löytää tietoa. Koulussani kaikki tieto löydetään itse, lähiopinnot auttaa auttavasti aiheeseen. Jotkut maikat jakaa tietoa, toiset pihtaa ihan kaiken.

Ei ole sellaista opiskelua kuin kuvittelin.

Kirjoittaja kuulostaa olevan huono opettaja huonossa oppilaitoksessa johon ei ole hakijoita ainakaan hänen linjalleen, koska onhan se sanomattakin selvää että jos hakijoita on, ei sisään pääse pelkästään nimensä kirjoittamalla. On yliopistoaloja jonne on tilastojen valossa helpompi päästä kuin joillekin AMK -linjoille. Esimerkiksi Teknillistieteelliseen pääsee lähes joka kolmas hakija, kun taas AMK luonnontieteelliselle alalle on lähes yhtä vaikea päästä kuin lääkikseen, ja Tampereen ammattikorkeakouluun otetaan sisään pienempi prosentti hakijoista kuin Helsingin yliopistoon.

Tällä en yritä vertailla tutkintojen sisältöjä tai väittää että luonnontieteellisellä alalla AMKissa opiskelevat olisivat yhtä hyvin voineet päästä lääketieteelliseen. Haluan vain havainnollistaa että kirjoittaja puhuu omiaan. Huomauttaisin myös että jos opetuksen taso on huonoa, sille voisi opettajana yrittää tehdä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Käykää se lukio.

Sen jälkeen ei tarvitse irvistellä jonkun amk:n kanssa.

Kyse ei ole siitä, että haluan päästä hienoon kouluun ja siten saada ihmisten arvostusta. Haluan opiskella ammatin, josta pidän. Kyseistä ammattia ei voi harjoittaa millään yliopistotutkinnolla. Mun mielestä 3,5 vuoden kärvistely siitä, että saa paperit käteen ei ole mitään. Minä opiskelen ajatellen tulevaisuutta, en opiskelun aikaista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käykää se lukio.

Sen jälkeen ei tarvitse irvistellä jonkun amk:n kanssa.

Kyse ei ole siitä, että haluan päästä hienoon kouluun ja siten saada ihmisten arvostusta. Haluan opiskella ammatin, josta pidän. Kyseistä ammattia ei voi harjoittaa millään yliopistotutkinnolla. Mun mielestä 3,5 vuoden kärvistely siitä, että saa paperit käteen ei ole mitään. Minä opiskelen ajatellen tulevaisuutta, en opiskelun aikaista elämää.

Lisäisin vielä, että lukio on käyty ja hienoin paperein.