Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AmmattikorkeaKOULULAINEN tilittää Hesarissa, oppilaat opettavat ryhmässä toisiaan, taso on NAURETTAVAN alhainen.
19.01.2020 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006375994.html
Ammattikorkeakoulun opettajana olen täysin samaa mieltä. Opetuksessa ei ole mieltä koska oppilaat, opiskelijoiksi en heitä sano, säästän sen korkeakouluopiskelijoille ja lukiolaisille, tekevät kaiken ryhmässä ja heitä arvostellaan ryhmänä.
Ammattikorkeakouluun pääsee sisälle jos osaa kirjoittaa nimensä ja omaa suhteellisen normaalit käytöstavat ja habituksen. Kouluun päästyään koululainen menee ryhmään, jos hän ei itse löydä ryhmää, ope nimittää ryhmän ja näin onkin tapana tehdä että saadaan joka ryhmään yksi oppilas vetäjäksi.
Kaikki tehdään ryhmässä, kokeetkin, yksittäisen oppilaan osaamista ei kontrolloida mitenkään, läksyjä ei ole. "teoria" luetaan monistenipuista joissa on isoja, havannollistavia kuvia, opetus on erittäin käytännönläheistä, erittäin ammattikoulumaista.
Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu entisen ammattikoulun tilalla. Vaihto-oppilaat luulevat tulevansa yliopistoihin oppilaitosten harhaisen markkinoin vuoksi ja ovat kauhuissaan petoksen paljastuttua, heille on kova pala kun lakia luetaan heille kansliassa ja he ymmärtävät mikä ero on suomessa ammattikorkeakoululla ja korkeakoululla. Sama surullinen ilmiö on nähtävässi kun suurin toivein lähdetään amk.n jälkeen "hakemaan ne maisterinpaperit" ja surkea totuus paljastuu pääsykokeissa tai fuksina yliopistolla kun tajuaa amk"osaamisen" olevan vitsi ja täysin toisarvoista vaikka lukion oppimäärään verrattuna, ei todellakaan olla "ihan niin kuin kandeja".
Muualla Euroopassa amkta vastaaviin opintoihin kuuluu ihan oikeaa tiedettä ja teoriaa, suomessa ei ja tämä todella vääristää suomen mainetta koulutusmaana. Suomessa amk tunnetaan ammattikouluna mutta todella pulassa ovat koululaiset jotka haaaveilevat lisäopinnoista ulkomailla amk.n jälkeen tai työnteosta ulkomailla. Sairaanhoitaja ja insinöörikoulutuksissa saksasta tai Britanniasta tulevat OPISKELIJAT voisivat poikkeuksetta pitää tunteja (en sano luentoja) meidän oppilaillemme, mitään oppilaat eivät tietenkään ymmärtäisi.
Yliopistoon on liian hankala päästä ja amiskaan liian helppo, etenkin kun ryhmässä KAIKKI halukkaat saavat amiskan läpi, rima on vedetty toooooodella alas ja silti sitä täytyy päivittäin alentaa kun lukee oppilaiden kirjoitelmia eikä jaksa kuin ihmetellä näitä lapsia jotka KUVITTELEVAT opiskelevansa. Moni koululainen ymmärtää tämän ja häpeää suuresti kouluaan, heitä säälin!
Jos ketju ei joudu amk-oppilaiden poistettavaksi, palaan kertomaan hasuunhauskoja ja surullisia tapahtumia ja sattumuksia amk-koululaisista.
Kommentit (263)
Itse opiskelin amk:ssa kahdessa vuodessa neljän vuoden tutkinnon tekemättä kertaakaan tenttiä. Sain melkein pelkkiä kiitettäviä, mutta en siltikään kokenut sisäistäneeni juuri mitään. Usein tein tehtävät "vasemmalla kädellä" hiprakassa. Tosin suoritin myös maisterin tutkinnon käytännössä saamatta lainkaan opetusta, koska onhan sitä kirjat keksitty ja kirjatentit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstissäsi on paljon perää. Amk on vaatimustasoltaan yläasteen tasolla. Tämä seuraa siitä, kun käytännönläheisistä ammateista yritetään saada hienompia. 99,9 % amk-koulutuksen käyneistä ei työelämässään tarvitse akateemisuutta. Meidän alalla opiskelua on hyvin vähän ja rima on alhaalla. Kaikesta pääsee läpi, vaikkei edes yritä.
Meillä on kyllä myös tieteellistä opiskelua mukana. Ongelma on siinä, että sillä ei tee paskaakaan työelämässä ja se vie opetusresursseja pois itse asiasta. Työelämään valmistuu kädettömiä nuoria. Lisäksi 3,5 vuoden tutkinnon voisi helposti tiivistää 2 vuoteen. Nykyinen opetussuunnitelma ei vastaa työmäärältään 210 opintopistettä. Töitä on kuitenkin hankala tehdä opintojen ohella, koska tuntimerkinnät muuttuvat jatkuvasti ja on paljon pakollisia huuhaatunteja. Ne vähät resurssit mitä koululla on käytetään johonkin paskaan. Olen koulukavereideni kanssa antanut tästä useaan otteeseen asiallista palautetta ja antanut konkreettisiä kehitysehdotuksia. Sanotaan vain, että opiskelijat ovat liian vaativia ja negatiivisia.
Lisäksi monella opettajalla ei ole minkäänlaista käsitystä, mitä ala pitää sisällään nykyään. Alani kehittyy hyvin nopeasti. Opettajat ovat siirtyneet työelämästä opetukseen vuosikymmeniä sitten ja jämähtäneet senaikaiseen työnkuvaan. En paljasta opiskelualaani tai koulua, koska ala on hyvin pieni.
Eli laiska opettaja puolustelee itseään. Muutama lusmu oli tuollainen kuin ap, että tosiaan kaikki ryhmässä, jotta itse pääsisi helpommalla. Itsellä on kyllä yhden vitosen eteen tehty todella paljon töitä yksin, vaativat tehtävät, paljon kotitehtäviä ja yksilötentti. Toisen vitosen eteen kuten ap kertoo. Molemmissa 5 op:n kurssi. Älä ap puolustele omaa laiskuuttasi haukkumalla opiskelijoita.
Meidän AMK linjalle pääsi jos vain osasi englantia. Eli oli helppo päästä sisään. Mutta hyvien arvosanojen eteen pitää kyllä opiskella ja paljon. Perinteisiä kokeita on melkein kaikissa aineissa. Jos on ”avoin kirja” koe, aikaa kokeen tekemiseen on niin vähän että korkeintaan sanakirjaa kerkee käyttämään pari kertaa. Vaikka ryhmätöitä tehdään paljon niin melkein kaikista raporteista olen saanut yksilöllisen arvosanan.
Opettajien mukaan 4 ja 5 annetaan vähän.
Minä opiskelen tietotekniikkaa Metropoliassa, opetuksen taso on mielestäni hyvää. Niitä verkkokurssejakin usein tehdään myös luokassa missä opettajalta voi tarvittaessa kysyä apua. Muuten, kokeillaanpa suoriutuuko opettaja AMK:n pääsykoe tehtävästä:
Hyvin lämpöeristetyssä astiassa on 5,2kg +90 asteista vettä. Veteen pudotetaan -12 asteen lämpöinen jääpala jonka massa on 320 grammaa, ja sekoitetaan kunnes jää on kokonaan sulanut. Mikä on seoksen loppulämpötila? Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg ja jään vastaava 2,09kJ/kg. Jään sulamislämpö on 333kJ/kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi ei ole vaan oma kokemus. T syksyllä aloitin. Ajattelin että varmaan se oikea koulutus alkaa kun alun bilehuuma on ohi. Ihan tajuttoman alkeelissta ja lapsellista on meno. Ei Todellakaan vastaa kuvaani korkeakoulusta. Traden opintoja teen mutta luen hulluna pääsykokeisiin että pääsisin yliopistoon. En koskaan ole ollut näin ahdistunut, tuntuu että olen astunut Suomen suurinpaan kusetukseen. Tuntuu että noin 60% opiskelijoita ajattelee näin ja loput EI AJATTELE MITÄÄN. Tai ehkä bileitä ajattelevat. Todella raskas tilanne ja tosiaan kadehdin ystävää joka aloitti yliopistolla yhtä aikaa. Itkettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo syöpä on alkanut levitä yliopistoihinkin. Oikeustieteellisen joillakin kursseilla tenttikysymyksiä voi korvata sillä, että tekee ryhmätyönä powerpointeja. Selitellään, että ryhmässä jokainen muka opettaa toisille oman osuutensa. Oikeasti jokainen tekee vain ne omat slaidinsa.
Noh aikooko aloittaja vastata tuohon termodynamiikan tehtävään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolmannella asteella opetuksen tuleekin olla itseohjautuvaa tiedonhakua, ryhmätöitä ja sen sellaista, mitä työelämä tarvitsee. Yliopistolla on massaluennot, jotain harjoituksia/projekteja ja tentit. Ei näissä enää paapota kädestä pitäen kuten toisella asteella.
Enpä nyt tiedä onko tuossa järkeä.
Mihin näitä eri hallintoasteita oikeasti tarvitaan? Mikseivät lähihoitajat ja lääkärit voi mennä samaan kouluun, mutta eri opetukseen? Tutkijoille voi olla joku oma laitos myös.
Mitä itseohjautuvuus korkea-asteella oikeasti tarkoittaa? Minun nähdäkseni sitä, että opiskelijan pitäisi hallita salatietoa ja olla sulava, hyvännäköinen ja karismaattinen (mutta ei liian menestynyt ja fiksu, ettei aiheuttaisi alemmuuden tunteita rekrytoijassa), jotta saisi ehkä jostain joskus harjoittelupaikan, vaikka erilaisissa koulutuslaeissa sanotaan, että opiskelijalle pitää tarjota tämän taipumusten mukainen koulutus. Koska työharjoittelu on osa koulutusta, miksi opiskelija voidaan vain jättää oman onnensa nojaan näissä asioissa? "Koska näin tehdään" ei ole perustelu.
Miksei korkeakouluilla voi olla jotain selvää listaa noista harjoittelupaikoista, joihin olisi joku jonotuslista ja sieltä kerätään opiskelijoita sisään? Ketä se hyödyttää, että opiskelija kirskuttaa hampaitaan ja ehkä lopettaa koulun kesken kaiken metapaskan takia?
Ai, itse kyllä koin amk-opinnot suht vaativina. Kolmosta sain kokeista vaikka luin kyllä ihan kunnolla.
Olen pärjännyt työelämässä kuitenkin ihan riittävän hyvin. Mulla on keskitason palkka (3300 bruttona) ja mukava elämä. En kaipaa yhtään enempää haasteita elämässä enkä ole kovin kunnianhimoinen tyyppi yleisestikään.
En tajua ollenkaan tätä amk:n mollaamista. Kaikki oppilaitokset on tärkeitä. Toiset kokee yliopiston ainoana oikeana paikkana opiskella ja suotakoon se heille. Mutta paljon myös tarvitaan käytännön työn tekijöitä, joten kyllä ammattikouluille ja ammattikorkeakouluille on paikkansa myös tulevaisuudessa. Ap:n kaltaista halveksuntaa en kuitenkaan tähän maailmaan kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tein avoimessa yliopistossa pari kurssia ryhmätöinä, etäkursseja. Vaikka avoimen yliopiston kursseja haukutaan, niin huomautan, että toisessa olin ainoa aikuisopiskelija, muut ihan normaaleja tutkinto-opisklijoita. Toisessa kaksi olivat tutkinto-opiskelijoita, kaksi aikuisopiskelijoita. Oli hyvä tuuri, että sattui sellaiset ryhmät, joissa jokainen hoito osuutensa ja työnjako toimi. Mutta ei ne vaikeita olleet. Yhden etäkurssin tein yksilötyönä kokonaan. Kaikille näille oli yhteistä, että myös päätoimiset tutkinto-opiskelijat saivat tehdä samat kurssit samalla tavalla etäkursseina, samoilla vaatimuksilla ja osa näistä oli heille myös pakollisia, vähän riippuen alasta, mitä opiskelivat. Olen aina ollut aika keskinkertainen opiskelija, mutta ihmettelin, miten helppoja kursseja myös yliopistossa on. Itselleni haastavinta oli lähdeviittausten tekeminen oikein, kaikki muu sujui helposti ja lähdeviittauksetkin sen jälkeen kun sain ohjeet. Ilman orientoivaa kurssia en osannut niitä heti tehdä täsmälleen oikein.
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelen tietotekniikkaa Metropoliassa, opetuksen taso on mielestäni hyvää. Niitä verkkokurssejakin usein tehdään myös luokassa missä opettajalta voi tarvittaessa kysyä apua. Muuten, kokeillaanpa suoriutuuko opettaja AMK:n pääsykoe tehtävästä:
Hyvin lämpöeristetyssä astiassa on 5,2kg +90 asteista vettä. Veteen pudotetaan -12 asteen lämpöinen jääpala jonka massa on 320 grammaa, ja sekoitetaan kunnes jää on kokonaan sulanut. Mikä on seoksen loppulämpötila? Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg ja jään vastaava 2,09kJ/kg. Jään sulamislämpö on 333kJ/kg.
Tuohan on lukion FY2-kurssin tehtävä ja vielä sieltä helpoimmasta päästä. AMK:n insinööripääsykoe on ihan vitsi, jos vertaa esim. Aallon DIA-pääsykokeeseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni opiskelee tällä hetkellä ammattikorkeassa ja voin kyllä vahvistaa nämä väitteet. Suurin osa kursseista hoidetaan itsenäisesti joko projekteilla tai ryhmätöillä. Lähiopetusta on yksi oppitunti kurssin alussa ja yksi kurssin lopussa, jossa käydään nämä ryhmätyöt ja projektit läpi. Joissakin kursseissa on myös tentti, johon oppilaat opiskelevat itsenäisesti heille ilmoitetuista materiaaleista. Ainoat poikkeukset lähiopetuksessa ovat kielten kurssit, joissa on läsnäolopakko. Tämä touhu on aivan älytöntä. Onneksi puolisoni sai työpaikan omalta alalta opintojen oheen, on oppinut siellä paljon enemmän kuin koulussa.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmannella asteella opetuksen tuleekin olla itseohjautuvaa tiedonhakua, ryhmätöitä ja sen sellaista, mitä työelämä tarvitsee. Yliopistolla on massaluennot, jotain harjoituksia/projekteja ja tentit. Ei näissä enää paapota kädestä pitäen kuten toisella asteella.
Enpä nyt tiedä onko tuossa järkeä.
Mihin näitä eri hallintoasteita oikeasti tarvitaan? Mikseivät lähihoitajat ja lääkärit voi mennä samaan kouluun, mutta eri opetukseen? Tutkijoille voi olla joku oma laitos myös.
Mitä itseohjautuvuus korkea-asteella oikeasti tarkoittaa? Minun nähdäkseni sitä, että opiskelijan pitäisi hallita salatietoa ja olla sulava, hyvännäköinen ja karismaattinen (mutta ei liian menestynyt ja fiksu, ettei aiheuttaisi alemmuuden tunteita rekrytoijassa), jotta saisi ehkä jostain joskus harjoittelupaikan, vaikka erilaisissa koulutuslaeissa sanotaan, että opiskelijalle pitää tarjota tämän taipumusten mukainen koulutus. Koska työharjoittelu on osa koulutusta, miksi opiskelija voidaan vain jättää oman onnensa nojaan näissä asioissa? "Koska näin tehdään" ei ole perustelu.
Miksei korkeakouluilla voi olla jotain selvää listaa noista harjoittelupaikoista, joihin olisi joku jonotuslista ja sieltä kerätään opiskelijoita sisään? Ketä se hyödyttää, että opiskelija kirskuttaa hampaitaan ja ehkä lopettaa koulun kesken kaiken metapaskan takia?
Itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että kaikkea ei anneta valmiina, vaan pitää osata ottaa myös itse asioista selvää? Kyllä korkeakouluopiskelijoilta pitää jo edellyttää tätä. Minkä alan opiskelija olet? Monilla amk-aloilla työharjoittelu tehdään ns. normaalina työnantajan ja työntekijän välisenä työsopimussuhteena, ja työ on palkallista. Joillakin aloilla, esim. sosiaali- ja terveysalalla, tehdään palkatonta harjoittelua, ja oppilaitos on tehnyt harjoittelun järjestämiseksi sopimuksia alan työnantajien kanssa. Jos itse olisin työnantaja, joka maksaa harjoittelua tekevälle opiskelijalle palkkaa, haluaisin aivan varmasti valita harjoittelijat itse, enkä vain odottaa, mitä paikkojen jonotuslistalta sattuu tulemaan. Työtä hakemalla oppii myös hakemaan töitä. Helppoahan se toki olisi opiskelijalle, jos voisi vain valita listalta paikan ja mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelen tietotekniikkaa Metropoliassa, opetuksen taso on mielestäni hyvää. Niitä verkkokurssejakin usein tehdään myös luokassa missä opettajalta voi tarvittaessa kysyä apua. Muuten, kokeillaanpa suoriutuuko opettaja AMK:n pääsykoe tehtävästä:
Hyvin lämpöeristetyssä astiassa on 5,2kg +90 asteista vettä. Veteen pudotetaan -12 asteen lämpöinen jääpala jonka massa on 320 grammaa, ja sekoitetaan kunnes jää on kokonaan sulanut. Mikä on seoksen loppulämpötila? Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg ja jään vastaava 2,09kJ/kg. Jään sulamislämpö on 333kJ/kg.
Tuohan on lukion FY2-kurssin tehtävä ja vielä sieltä helpoimmasta päästä. AMK:n insinööripääsykoe on ihan vitsi, jos vertaa esim. Aallon DIA-pääsykokeeseen
Siksi se onkin pääsykoetehtävä, haluan selvittää kelpaako kyseinen opettaja edes opiskelijaksi Metropoliaan. Tein muuten huvikseni DIA-valintakokeen, sain puolet pisteistä, vaikka se koe on tarkoitettu jo alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille jotka sitten hakevat maisteriopintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Muuten, kokeillaanpa suoriutuuko opettaja AMK:n pääsykoe tehtävästä:
Hyvin lämpöeristetyssä astiassa on 5,2kg +90 asteista vettä. Veteen pudotetaan -12 asteen lämpöinen jääpala jonka massa on 320 grammaa, ja sekoitetaan kunnes jää on kokonaan sulanut. Mikä on seoksen loppulämpötila? Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg ja jään vastaava 2,09kJ/kg. Jään sulamislämpö on 333kJ/kg.
Tämä kuuluu yläkoulun fysiikan sisältöihin. Kertoo jotain, jos tuleva insinööri pitää tehtävää vaikeana.
Ystäväni poika ei palanne enää Lahden muotoiluinstittuuttiin jatkamaan valokuvaajan opintojaan, koska koulutuksen taso on niin alhainen.
Mitä järkeä on miltään taholta ylläpitää kouluja, joissa koulutusta ei joko ole käytännössä ollenkaan tai taso on alhaista resurssien vuoksi?
Lahden koulun valokuvaajat olivat aikanaan suorastaan eliittiä.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ap nimittää opiskelijoita koululaisiksi? Kai tuossa vaiheessa opettajallekin on selvinnyt, että koululaisille tarjotaan opettajajohtoista strukturoitua luokkaopetusta, joten jos sitä ei saa, niin miten voi olla koululainen?
Olen opettanut AMK:ssa ja tiedän, että opettajalla on iso valta päättää siitä, miten opetetaan ja missä. Jos hyväksyy omilta oppilailtaan sen, että ei opita ja jakaa ryhmälle arvosanan, niin kyse ei ole oppilaitoksen linjauksesta vaan opettajan.