Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko te ihan oikeasti että ihminen on kehittynyt apinasta?
16.01.2020 |
Miten sellainen kehitys olisi tapahtunut ja ihmiselle olisi tullut sielu ja tunteet ja kaikki? Miksei kaikile apinoille tullut sitten kun niitä vielä on?
Kommentit (365)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihervassareita kun katselee niin tuntuu ettei kaikki ole kehittyneet apinasta mihinkään.
No entä nää toiset persunatsivajakit sitten 😂😂😂
Kaukana teidän edellänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihervassareita kun katselee niin tuntuu ettei kaikki ole kehittyneet apinasta mihinkään.
No entä nää toiset persunatsivajakit sitten 😂😂😂
Kaukana teidän edellänne.
Kaukana afrikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihervassareita kun katselee niin tuntuu ettei kaikki ole kehittyneet apinasta mihinkään.
No entä nää toiset persunatsivajakit sitten 😂😂😂
Kaukana teidän edellänne.
Kaukana afrikassa.
Siellä taas elää teidän ainoat sulhasehdokkaanne.
"Alussa loi Jumala taivaan ja maan" ja "ihmisen" eli en usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihervassareita kun katselee niin tuntuu ettei kaikki ole kehittyneet apinasta mihinkään.
No entä nää toiset persunatsivajakit sitten 😂😂😂
Kaukana teidän edellänne.
Kaukana afrikassa.
Siellä taas elää teidän ainoat sulhasehdokkaanne.
Te olette taas kytkyreitä vauva av kytkyreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, uskon että Jumala loi eläimet ja ihmiset. Se että ihmisestä ja apinasta on löydettävissä fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia ei voida vetää muita johtopäätöksiä kuin että samankaltaisuuksia on löydettävissä. Mikä ei ole todiste evoluutiosta, Jumala loi ihmiset ja eläimet ja fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia on ollut siitä asti ja jossain vaiheessa ihminen nämä löysi ja veti väärän johtopäätöksen (evoluutioteoria).
Kuinka paljon todisteita sitten pitäisi olla, jos kaikki anatomiset samankaltaisuudet ja DNA eivät riitä?
Anatomiset samankaltaisuudet eivät todellakaan osoita evoluutioteoriaa todeksi. DNA ei ole voinut syntyä sattumalta. Voitko esittää yhtäkään todistetta hyödyllisestä mutaatiosta, jossa solun informaatio lisääntyy? Et.
Tässä oli niin paljon väitteitä ilman mitään perusteluja saati todisteita, että annapa ne heti, ettei sun teksti jää vaan lapselliseksi vänkäämiseksi.
Sitten en ymmärtänyt mikä on "mutaatio jossa solun informaatio lisääntyy" ja mikä on sen vastakohta "mutaatio, jossa solun informaatio ei lisäänny"? Kerropa tämä.
Mutaatioiden suhteen olet väärässä: mutaatioissa on niitäkin joita voidaan pitää hyödyllisinä tai neutraaleina. Nykyihmiseltä löytyy mutaatioita joita voidaan pitää hyödyllisinä. Esim. laktoosin sietokyky tai vastustuskyky HIV:lle.
DNA-koodin optimaalisuus
On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin lähellä optimia. Evoluutioteorian mukaan tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella. Naturalismin mukaan DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma".
Haitallisten mutaatioiden määrä
John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.22 Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:
Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta.
Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa.
Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois.
Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman.
Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan.
Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet).
https://apowiki.fi/wiki/Evoluutioteoria#Haitallisten_mutaatioiden_m.C3…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, uskon että Jumala loi eläimet ja ihmiset. Se että ihmisestä ja apinasta on löydettävissä fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia ei voida vetää muita johtopäätöksiä kuin että samankaltaisuuksia on löydettävissä. Mikä ei ole todiste evoluutiosta, Jumala loi ihmiset ja eläimet ja fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia on ollut siitä asti ja jossain vaiheessa ihminen nämä löysi ja veti väärän johtopäätöksen (evoluutioteoria).
Kuinka paljon todisteita sitten pitäisi olla, jos kaikki anatomiset samankaltaisuudet ja DNA eivät riitä?
Anatomiset samankaltaisuudet eivät todellakaan osoita evoluutioteoriaa todeksi. DNA ei ole voinut syntyä sattumalta. Voitko esittää yhtäkään todistetta hyödyllisestä mutaatiosta, jossa solun informaatio lisääntyy? Et.
Tässä oli niin paljon väitteitä ilman mitään perusteluja saati todisteita, että annapa ne heti, ettei sun teksti jää vaan lapselliseksi vänkäämiseksi.
Sitten en ymmärtänyt mikä on "mutaatio jossa solun informaatio lisääntyy" ja mikä on sen vastakohta "mutaatio, jossa solun informaatio ei lisäänny"? Kerropa tämä.
Mutaatioiden suhteen olet väärässä: mutaatioissa on niitäkin joita voidaan pitää hyödyllisinä tai neutraaleina. Nykyihmiseltä löytyy mutaatioita joita voidaan pitää hyödyllisinä. Esim. laktoosin sietokyky tai vastustuskyky HIV:lle.
Evoluutiomekanismin hitaus
Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan. Koska tyypillisesti hyödyllisetkin mutaatiota antavat vain pienen edun pitkälti satunnaisessa eloonjäämiskilpailussa, hyödyllistenkin mutaatioiden kertyminen populaatioon on hidasta. Tämä on erityisen hidasta, mikäli välivaihe on hiukankin haitallinen. Esimerkiksi kahden tietyn mutaation kertyminen ihmisen perimään kestää 100 miljoonaa vuotta mikäli ensimmäinen mutaatio aiheuttaa 5% haitan, mikä on anteliasta evoluutiolle. Tämä vauhti ei yksinkertaisesti riitä.21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, uskon että Jumala loi eläimet ja ihmiset. Se että ihmisestä ja apinasta on löydettävissä fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia ei voida vetää muita johtopäätöksiä kuin että samankaltaisuuksia on löydettävissä. Mikä ei ole todiste evoluutiosta, Jumala loi ihmiset ja eläimet ja fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia on ollut siitä asti ja jossain vaiheessa ihminen nämä löysi ja veti väärän johtopäätöksen (evoluutioteoria).
Kuinka paljon todisteita sitten pitäisi olla, jos kaikki anatomiset samankaltaisuudet ja DNA eivät riitä?
Anatomiset samankaltaisuudet eivät todellakaan osoita evoluutioteoriaa todeksi. DNA ei ole voinut syntyä sattumalta. Voitko esittää yhtäkään todistetta hyödyllisestä mutaatiosta, jossa solun informaatio lisääntyy? Et.
Tässä oli niin paljon väitteitä ilman mitään perusteluja saati todisteita, että annapa ne heti, ettei sun teksti jää vaan lapselliseksi vänkäämiseksi.
Sitten en ymmärtänyt mikä on "mutaatio jossa solun informaatio lisääntyy" ja mikä on sen vastakohta "mutaatio, jossa solun informaatio ei lisäänny"? Kerropa tämä.
Mutaatioiden suhteen olet väärässä: mutaatioissa on niitäkin joita voidaan pitää hyödyllisinä tai neutraaleina. Nykyihmiseltä löytyy mutaatioita joita voidaan pitää hyödyllisinä. Esim. laktoosin sietokyky tai vastustuskyky HIV:lle.
Esimerkkejä informaatiota vähentävistä mutaatioista joista on poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitetusti hyötyä ovat; Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin sieto) johtuu rikkinäisestä laktaasipromoottorista, Afrikassa esiintyvä vastustuskyky malarialle johtuu rikkinäisestä hemoglobiiniproteiinista ja n. 20 %:lla länsieurooppalaisista oleva immuniteetti HIV-tartuntaa vastaan perustuu rikkinäiseen kemokiinireseptoriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, uskon että Jumala loi eläimet ja ihmiset. Se että ihmisestä ja apinasta on löydettävissä fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia ei voida vetää muita johtopäätöksiä kuin että samankaltaisuuksia on löydettävissä. Mikä ei ole todiste evoluutiosta, Jumala loi ihmiset ja eläimet ja fyysisiä ja fysiologisia samankaltaisuuksia on ollut siitä asti ja jossain vaiheessa ihminen nämä löysi ja veti väärän johtopäätöksen (evoluutioteoria).
Kuinka paljon todisteita sitten pitäisi olla, jos kaikki anatomiset samankaltaisuudet ja DNA eivät riitä?
Anatomiset samankaltaisuudet eivät todellakaan osoita evoluutioteoriaa todeksi. DNA ei ole voinut syntyä sattumalta. Voitko esittää yhtäkään todistetta hyödyllisestä mutaatiosta, jossa solun informaatio lisääntyy? Et.
Tässä oli niin paljon väitteitä ilman mitään perusteluja saati todisteita, että annapa ne heti, ettei sun teksti jää vaan lapselliseksi vänkäämiseksi.
Sitten en ymmärtänyt mikä on "mutaatio jossa solun informaatio lisääntyy" ja mikä on sen vastakohta "mutaatio, jossa solun informaatio ei lisäänny"? Kerropa tämä.
Mutaatioiden suhteen olet väärässä: mutaatioissa on niitäkin joita voidaan pitää hyödyllisinä tai neutraaleina. Nykyihmiseltä löytyy mutaatioita joita voidaan pitää hyödyllisinä. Esim. laktoosin sietokyky tai vastustuskyky HIV:lle.
DNA-koodin optimaalisuus
On osoitettu, että DNA:n koodausjärjestelmä on erittäin lähellä optimia. Evoluutioteorian mukaan tämä olisi vain sattumaa koska koodin on käytännössä mahdotonta muuttua pienin muutoksin sillä koko koodatun informaation merkitys muuttuisi joka askeleella. Naturalismin mukaan DNA:n koodausjärjestelmä on siis "jäätynyt sattuma".
Haitallisten mutaatioiden määrä
John C. Sanfordin mukaan empiiriset havainnot johtavat eliöiden perimän rappeutumiseen.22 Valitettavasti luonnonvalinta ei kykene edes säilyttämään perimää, kuten Sanford kirjassaan osoittaa. Sanfordin argumentti on monitahoinen, allaolevista tuloksista useimmat ovat kehitysopille kohtalokkaita yksistäänkin:
Suurin osa mutaatioista on melkein neutraaleja, eli ne ovat niin vähän haitallisia, että luonnonvalinta ei kykene valitsemaan niitä pois normaalin kohinan ja genettisen ajautumisen takia. Tälläiset haitalliset mutaatiot kasautuvat perimään sukupolvi sukupolvelta.
Vain alle joka miljoonas mutaatio on valintapaineen kannalta edullinen ja nämäkin perustuvat yleensä informaation tuhoutumiselle. Esimerkiksi antibioottiresistenssi voidaan saavuttaa kun antibiootin käyttämä bakteerin aineenvaihduntakoneiston osa rikkoutuu. (Tietokoneeseesi tulee vähemmän viruksia kun internet-yhteys on rikki.) Lisäksi jo geneettisen ajautumisen takia vain alle tuhannesosa hyödyllisistä mutaatioista pääsee vallalle populaatiossa.
Mutaationopeus ihmisessä on 200-6000 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Populaatiogeneettisten laskujen perusteella tiedetään että luonnonvalinta voi valita pois maksimissaan 0.5 mutaatiota per henkilö per sukupolvi. Ihmisen perimä siis rappeutuu, eikä luonnonvalinta ehdi valita virheitä pois.
Mitokondrio-mutaatiot muodostavat vastaavanlaisen ongelman.
Eliöt lisääntyvät ja selviytyvät pitkälti muiden syiden kuin geneettisten etujen perusteella. Ravinto, kasvatus ja sattuma vaikuttavat selviytymiseen ja lisääntymiseen paljon enemmän kuin pienet genettiset edut. Luonnonvalinta on siis kuin prinsessa joka nukkuu monen patjan päällä ja yrittää tuntea patjan alla olevat herneet eli geneettiset virheet. Tästä syystä luonnonvalinta on paljon tehottomampi kuin yleensä oletetaan.
Kun yhtä edullista mutaatiota yritetään valita, sen ohessa joudutaan valitsemaan jatkoon useita haitallisia mutaatioita (Muller’s ratchet).
https://apowiki.fi/wiki/Evoluutioteoria#Haitallisten_mutaatioiden_m.C3…
Ihan kiva, mutta lähteet jäi puuttumaan. Se että linkkaat johonkin höpöwikiin mistä puolestaan puuttuu lähteet, ei ole lähdeviittaus. Tuo koko rotlasi on siis ihan silkkaa paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Evoluutiomekanismin hitaus
Evoluution tulisi edetä yksi pieni mutaatio kerrallaan.
Ei tulisi, eikä se myöskään niin etene. Loput olikin sitten valheellisesta premissistä johdettua tuubaa.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä informaatiota vähentävistä mutaatioista joista on poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitetusti hyötyä ovat; Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin sieto) johtuu rikkinäisestä laktaasipromoottorista, Afrikassa esiintyvä vastustuskyky malarialle johtuu rikkinäisestä hemoglobiiniproteiinista ja n. 20 %:lla länsieurooppalaisista oleva immuniteetti HIV-tartuntaa vastaan perustuu rikkinäiseen kemokiinireseptoriin.
No siinä tapauksessa esimerkki informaatiota lisäävästä mutaatiosta on laktoosi-toleranssi (meniköhän sinulla nyt termit väärinpäin...) laktoosi-intolerantin jälkeläinen.
Ja miten niin "rikkinäinen" tarkoittaa että siinä on vähemmän informaatiota? Ihan yhtä monta emäsparia siinä DNA-ketjussa erittäin suurella todennäköisyydellä on, jolloin informaation määrä on tietysti myös ihan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea ketjua mutta järkevä keskustelu aiheesta on täysin mahdotonta. Kreationistisen disinformaation tärkein tarkoitus on taloudellinen ja poliittinen. Halutaan rahaa ja valtaa. Oikeellisuudella ei ole häikäilemättömimmille jenkkisaarnaajille sun muille mitään väliä eikä vertaisarviointia ole toisin kuin tiedeyhteisössä. Sen seurauksena kreationisti kykenee copypastettamaan foorumin vaikka täyteen kaikenlaista joka kuulostaa "tieteelliseltä". Jos viitsii, sen voi toki debunkata, mutta kenellä on siihen aikaa. Kreationisti tuuppaa kaksi uutta annosta tuubaa sinä aikana kun debunkkaat ensimmäisen annoksen. Ja mitään ymmärrystähän kreationistilla itsellään ole eikä halua tai edes kysyä arvioida materiaalinsa oikeellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä informaatiota vähentävistä mutaatioista joista on poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitetusti hyötyä ovat; Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin sieto) johtuu rikkinäisestä laktaasipromoottorista, Afrikassa esiintyvä vastustuskyky malarialle johtuu rikkinäisestä hemoglobiiniproteiinista ja n. 20 %:lla länsieurooppalaisista oleva immuniteetti HIV-tartuntaa vastaan perustuu rikkinäiseen kemokiinireseptoriin.
No siinä tapauksessa esimerkki informaatiota lisäävästä mutaatiosta on laktoosi-toleranssi (meniköhän sinulla nyt termit väärinpäin...) laktoosi-intolerantin jälkeläinen.
Ja miten niin "rikkinäinen" tarkoittaa että siinä on vähemmän informaatiota? Ihan yhtä monta emäsparia siinä DNA-ketjussa erittäin suurella todennäköisyydellä on, jolloin informaation määrä on tietysti myös ihan sama.
Juu, pitäisi olla "laktoosi-intoleranssin puuttuminen", mikä johtuu geenimutaatiosta. Ilman kyseistä mutaatiota kaikilla olisi laktoosi-intoleranssi. Täässä mutaatiossa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaava säätelygeeni on vioittunut, eikä pysty lopettamaan laktaasientsyymin tuottamista. Tämä ei taas tuo mitään uutta perimään, vaan rikkoo jo olemassa olevaa mekanismia, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa siitä on hyötyä.
Jos kuvittelet, että evoluution myötä monimuotoisuuden tulisi lisääntyä, mutaatioiden ansiosta myös perimän informaation tulisi lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä informaatiota vähentävistä mutaatioista joista on poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitetusti hyötyä ovat; Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin sieto) johtuu rikkinäisestä laktaasipromoottorista, Afrikassa esiintyvä vastustuskyky malarialle johtuu rikkinäisestä hemoglobiiniproteiinista ja n. 20 %:lla länsieurooppalaisista oleva immuniteetti HIV-tartuntaa vastaan perustuu rikkinäiseen kemokiinireseptoriin.
No siinä tapauksessa esimerkki informaatiota lisäävästä mutaatiosta on laktoosi-toleranssi (meniköhän sinulla nyt termit väärinpäin...) laktoosi-intolerantin jälkeläinen.
Ja miten niin "rikkinäinen" tarkoittaa että siinä on vähemmän informaatiota? Ihan yhtä monta emäsparia siinä DNA-ketjussa erittäin suurella todennäköisyydellä on, jolloin informaation määrä on tietysti myös ihan sama.
Juu, pitäisi olla "laktoosi-intoleranssin puuttuminen", mikä johtuu geenimutaatiosta. Ilman kyseistä mutaatiota kaikilla olisi laktoosi-intoleranssi. Täässä mutaatiossa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaava säätelygeeni on vioittunut, eikä pysty lopettamaan laktaasientsyymin tuottamista. Tämä ei taas tuo mitään uutta perimään, vaan rikkoo jo olemassa olevaa mekanismia, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa siitä on hyötyä.
Jos kuvittelet, että evoluution myötä monimuotoisuuden tulisi lisääntyä, mutaatioiden ansiosta myös perimän informaation tulisi lisääntyä.
No niinhän se lisääntyi. Sinne tuli uutta informaatiota joka muuntaa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaavaa säätelygeeniä niin että se ei lopeta laktaasin tuottamista. Tällaista ominaisuutta ei ollut ennen, mutta on mutaation jälkeen == uutta informaatiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä informaatiota vähentävistä mutaatioista joista on poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitetusti hyötyä ovat; Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin sieto) johtuu rikkinäisestä laktaasipromoottorista, Afrikassa esiintyvä vastustuskyky malarialle johtuu rikkinäisestä hemoglobiiniproteiinista ja n. 20 %:lla länsieurooppalaisista oleva immuniteetti HIV-tartuntaa vastaan perustuu rikkinäiseen kemokiinireseptoriin.
No siinä tapauksessa esimerkki informaatiota lisäävästä mutaatiosta on laktoosi-toleranssi (meniköhän sinulla nyt termit väärinpäin...) laktoosi-intolerantin jälkeläinen.
Ja miten niin "rikkinäinen" tarkoittaa että siinä on vähemmän informaatiota? Ihan yhtä monta emäsparia siinä DNA-ketjussa erittäin suurella todennäköisyydellä on, jolloin informaation määrä on tietysti myös ihan sama.
Juu, pitäisi olla "laktoosi-intoleranssin puuttuminen", mikä johtuu geenimutaatiosta. Ilman kyseistä mutaatiota kaikilla olisi laktoosi-intoleranssi. Täässä mutaatiossa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaava säätelygeeni on vioittunut, eikä pysty lopettamaan laktaasientsyymin tuottamista. Tämä ei taas tuo mitään uutta perimään, vaan rikkoo jo olemassa olevaa mekanismia, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa siitä on hyötyä.
Jos kuvittelet, että evoluution myötä monimuotoisuuden tulisi lisääntyä, mutaatioiden ansiosta myös perimän informaation tulisi lisääntyä.
No niinhän se lisääntyi. Sinne tuli uutta informaatiota joka muuntaa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaavaa säätelygeeniä niin että se ei lopeta laktaasin tuottamista. Tällaista ominaisuutta ei ollut ennen, mutta on mutaation jälkeen == uutta informaatiota.
No mieti nyt vähän. Jos mutaatiossa kalan evät katoavat, niin lisääntyykö informaatio? Kalan evistä pitäisi kasvaa jalat ja ilmarakon olisi muututtava keuhkoiksi, että se pystyisi kiipeämään maalle. Silloin olisi kyse informaation lisääntymisestä.
Sitä paitsi, on hyvin kyseenalaista, onko aikuisille maito edes hyödyllinen. Välimerellinen ruokavalio, jossa ei juoda maitoa, mutta syödään hedelmiä, kasviksia ja viljatuotteita, käytetään hyviä rasvoja ja vain vähän punaista lihaa, on osoittautunut terveellisimmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä informaatiota vähentävistä mutaatioista joista on poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitetusti hyötyä ovat; Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin sieto) johtuu rikkinäisestä laktaasipromoottorista, Afrikassa esiintyvä vastustuskyky malarialle johtuu rikkinäisestä hemoglobiiniproteiinista ja n. 20 %:lla länsieurooppalaisista oleva immuniteetti HIV-tartuntaa vastaan perustuu rikkinäiseen kemokiinireseptoriin.
No siinä tapauksessa esimerkki informaatiota lisäävästä mutaatiosta on laktoosi-toleranssi (meniköhän sinulla nyt termit väärinpäin...) laktoosi-intolerantin jälkeläinen.
Ja miten niin "rikkinäinen" tarkoittaa että siinä on vähemmän informaatiota? Ihan yhtä monta emäsparia siinä DNA-ketjussa erittäin suurella todennäköisyydellä on, jolloin informaation määrä on tietysti myös ihan sama.
Juu, pitäisi olla "laktoosi-intoleranssin puuttuminen", mikä johtuu geenimutaatiosta. Ilman kyseistä mutaatiota kaikilla olisi laktoosi-intoleranssi. Täässä mutaatiossa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaava säätelygeeni on vioittunut, eikä pysty lopettamaan laktaasientsyymin tuottamista. Tämä ei taas tuo mitään uutta perimään, vaan rikkoo jo olemassa olevaa mekanismia, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa siitä on hyötyä.
Jos kuvittelet, että evoluution myötä monimuotoisuuden tulisi lisääntyä, mutaatioiden ansiosta myös perimän informaation tulisi lisääntyä.
No niinhän se lisääntyi. Sinne tuli uutta informaatiota joka muuntaa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaavaa säätelygeeniä niin että se ei lopeta laktaasin tuottamista. Tällaista ominaisuutta ei ollut ennen, mutta on mutaation jälkeen == uutta informaatiota.
No mieti nyt vähän. Jos mutaatiossa kalan evät katoavat, niin lisääntyykö informaatio? Kalan evistä pitäisi kasvaa jalat ja ilmarakon olisi muututtava keuhkoiksi, että se pystyisi kiipeämään maalle. Silloin olisi kyse informaation lisääntymisestä.
Sitä paitsi, on hyvin kyseenalaista, onko aikuisille maito edes hyödyllinen. Välimerellinen ruokavalio, jossa ei juoda maitoa, mutta syödään hedelmiä, kasviksia ja viljatuotteita, käytetään hyviä rasvoja ja vain vähän punaista lihaa, on osoittautunut terveellisimmäksi.
Niinhän siinä juuri kävi että kalat nousivat kuivalle maalle ja kehittivät keuhkot. Rannikoilla rannalla oli ravintoa tarjolla ja pikku hiljaa kalat siirtyvät maalle ravinnon perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä informaatiota vähentävistä mutaatioista joista on poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitetusti hyötyä ovat; Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin sieto) johtuu rikkinäisestä laktaasipromoottorista, Afrikassa esiintyvä vastustuskyky malarialle johtuu rikkinäisestä hemoglobiiniproteiinista ja n. 20 %:lla länsieurooppalaisista oleva immuniteetti HIV-tartuntaa vastaan perustuu rikkinäiseen kemokiinireseptoriin.
No siinä tapauksessa esimerkki informaatiota lisäävästä mutaatiosta on laktoosi-toleranssi (meniköhän sinulla nyt termit väärinpäin...) laktoosi-intolerantin jälkeläinen.
Ja miten niin "rikkinäinen" tarkoittaa että siinä on vähemmän informaatiota? Ihan yhtä monta emäsparia siinä DNA-ketjussa erittäin suurella todennäköisyydellä on, jolloin informaation määrä on tietysti myös ihan sama.
Juu, pitäisi olla "laktoosi-intoleranssin puuttuminen", mikä johtuu geenimutaatiosta. Ilman kyseistä mutaatiota kaikilla olisi laktoosi-intoleranssi. Täässä mutaatiossa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaava säätelygeeni on vioittunut, eikä pysty lopettamaan laktaasientsyymin tuottamista. Tämä ei taas tuo mitään uutta perimään, vaan rikkoo jo olemassa olevaa mekanismia, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa siitä on hyötyä.
Jos kuvittelet, että evoluution myötä monimuotoisuuden tulisi lisääntyä, mutaatioiden ansiosta myös perimän informaation tulisi lisääntyä.
No niinhän se lisääntyi. Sinne tuli uutta informaatiota joka muuntaa laktaasientsyymin tuottamisesta vastaavaa säätelygeeniä niin että se ei lopeta laktaasin tuottamista. Tällaista ominaisuutta ei ollut ennen, mutta on mutaation jälkeen == uutta informaatiota.
No mieti nyt vähän. Jos mutaatiossa kalan evät katoavat, niin lisääntyykö informaatio?
Lisääntyy. Tai muuttuu. Joka tapauksessa tulee uutta informaatiota. Riippuu vähän siitä lisääkö mutaatio DNA:ta vai muuntelee vaan olemassa olevia emäspareja.
Huomautan nyt vielä, että ei geeneissä ole mitään "informaatiota", vaan ihan pelkkiä emäspareja. Se, että niitä usein havainnollistetaan "koodina" tai "informaationa" on pelkkä kielikuva. Koska tämä tuntuu saavan kretupellet niin kovin hämilleen niin suosittelen että lopettavat noiden kielikuvien käytön ja puhuvat jatkossa ihan vaan emäspareista.
Kantaisäteoria on semanttista kikkailua.
Olipa kerran kantaisä, joka lisääntyi kantaäidin kanssa.
Puolet jälkeläisistä oli ihmisiä ja puolet apinoita.
Kantaisäteoria on keksitty vain siksi, koska muuten ihmeteltäisiin, mikseivät kaikki apinat kehittyneet ihmisiksi, vaan pelkästään osa.
No entä nää toiset persunatsivajakit sitten 😂😂😂