Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko huomannut työpaikallasi tällaisen ilmiön?
16.01.2020 |
Aloitin nyt tammikuun alussa uudessa työpaikassa. Mulla on vuosien ajan ollut tapana ottaa mukaan omat eväät töihin, eikä aiemmin ole tullut mitään sanomista siitä. Aiemmin monet työkaverit käyneet tosin ehkä enemmän lounasravintoloissa tätä verrattuna tähän uuteen työpaikkaan. Mutta mulla on siis jo 10 vuoden ajan ollut aika samanlaiset eväät: annos tavallista kotiruokaa (jäänyt edellisen päivän päivälliseltä), salaattia ja joku jälkiruoka. Yleensä leipomani pulla, marjapiirakka, mokkapala tms. makea herkku kahvin kanssa. Tykkään leipoa ja syön ruoan jälkeen yleensä tuon tyyppisen jälkiruoan. Perus toimistotyöläiseen nähden energiankulutukseni on kuitenkin aika kova, sillä harrastan paljon liikuntaa. Siten herkuttelut eivät näy painossa, vaikka ikää on jo 40. Toisaalta pukeudun töissä aika tanttamaisesti pitkiin neuletakkeihin kääriytyneenä, joten aika harva varmaan hahmottaa kehonkoostumustani.
No mutta nyt uudessa työpaikassa on vuoden alusta lähtien JOKA PÄIVÄ kommentoitu mun jälkiruokaherkuttelua ja tämä on itselleni ihan uusi ilmiö. Muutama työkavereista mankuu, että miksi sulla on pullaa/piirakkaa/kakkupala, epäreilua, nyt muidenkin tekee mieli, yhyyyyyy. Olen sanonut, että alakerran Alepasta voi kyllä hakea omat herkut jos tekee mieli ja olen tarjoutunut joskus leipomaan töihinkin. Mutta silti joka kerta kun kaivan viimeisestä eväsrasiasta sen jälkiruoan, alkaa muutamat nyyhkimään. Osa työkavereista taas hienovaraisesti ilmaisevat moraalista ylemmyyttään, että heidän jälkiruoka onkin mandariini tai pelkkä vihreä tee. Tai sitten ilmoittavat isoon ääneen, kuinka eivät tykkää makeasta ja miten esim. suolakaramellipiirakan pala näyttää hurjan äkkimakealta, eivät pystyisi kuulemma syömään. On ollut myös ihmettelyä, että syötkö sinä todella joka päivä herkkuja ja etkö pelkää painonnousua. Ihan kuin kokonaiskulutus ei ratkaisisi!
Mua ihmetyttää, että mikä kumma noissa mun päivittäisissä herkuissa/jälkiruoissa triggeröi? Siis aiemmissa työpaikoissa en ole tällaista kohdannut, joten en usko olevan kovin yleistä. Tunnistaako kukaan muu tämän ilmiön vai onko tämä joku uuden työpaikkani omituisuus? Kerron vielä, että kyseessä on 50-50 nais/miesvaltainen työpaikka, jossa ihmiset ovat korkeakoulutettuja pientä poikkeusta lukuun ottamatta.
Kommentit (45)
41/45
|
17.01.2020 |
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hippasen ylimielistä tuo sinun Alepa kommenttisi.
Lällää mulla onkin pulla ja voin syödä niitä vaikka joka päivä. Mistä sulle mätisäkki saataisiin, no alepasta, kun et kuitenkaan itse osaa. Eli ap kuulostaa just niiltä jotka katsoo muita lempeästi hymyillen nenän vartaan pitkin ja syyttää näitä kiusaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ei lihoisi niin ei ole terveellistä joka päivä vetää jälkkäreitä, mutta varmaan tiedätkin sen.
Olen eri mieltä. Jos suurin osa ravitsemuksesta on kunnossa niin sattumiin on myös tilaa. 80%-20% sääntö. Riippuu tietenkin jälkkärin annoskoosta (yksi keskikokoinen korvapuusti vai kolme isoa viineriä) ja fyysisestä aktiivisuudesta.
ap
Komppaan sua ap. Itsekin olen hieman yli nelikymppinen monen lapsen äiti asiantuntijahommissa. Vetelen esim. joka päivä suklaapatukan tai kaksi tai jäätelön ja vähän karkkia. Pointti koko hommassahan on se, että koska liikun paljon, voi syödä vähän enemmän ja aionkin syödä myös näitä herkkuja, sillä liian tiukka ruokavalio voi aiheuttaa holtittomia repsahduksia, josta ei mitään hyvää seuraa.
LIian tiukka rauokavaliohan = dieetti. Ja dieetit on usein liian karsivia ravintoaineidenkin suhteen. Hyvä esimerkki on tuttu parikymppinen fitnesskisaamista harrastava tyttö, jonka paksut hiukset ovat muuttuneet yhteen neljäsosaan verrattuna aikaan ennen dieettejä ja rankkaa liikuntaa. Ei semmoinen voi oikeasti tehdä hyvää ihmiselle.
Tykkään paljon myös salaateista ja lounaspöydissä otan vain vähän riisiä/perunaa ja paaaaljon salaattia tai lämpimiä vihanneksia. En siis siksi koska se on terveellista, vaan siksi että tykkään salaattien ja kasviksien mausta paljon enemmän kuin jonkun perunan.
Herkuista kuitenkin vältän suolapommeja esim pitsaa ja makkaraperunoita, sekä limsoja. Enkä juuri koskaan syö esim. viinereitä enkä sellaisia herkkuja, joista en oikeasti paljoakaan pidä. Niin ja annoskoot, eli ei mitään jättiannoksia esim. karkkipussia tai suklaalevyä kerralla. Eli jos syön jotain epäterveellistä, niin tykkään silloin siitä ihan hirveästi.
Kuulostaa ikävältä. Joskus kahvipöytäkeskustelussa jää sama juttu päälle pidempään. Viime kesänä meillä puhuttiin kolmen viikon ajan vain mansikoista.
Alue: Aihe vapaa