Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko huomannut työpaikallasi tällaisen ilmiön?
16.01.2020 |
Aloitin nyt tammikuun alussa uudessa työpaikassa. Mulla on vuosien ajan ollut tapana ottaa mukaan omat eväät töihin, eikä aiemmin ole tullut mitään sanomista siitä. Aiemmin monet työkaverit käyneet tosin ehkä enemmän lounasravintoloissa tätä verrattuna tähän uuteen työpaikkaan. Mutta mulla on siis jo 10 vuoden ajan ollut aika samanlaiset eväät: annos tavallista kotiruokaa (jäänyt edellisen päivän päivälliseltä), salaattia ja joku jälkiruoka. Yleensä leipomani pulla, marjapiirakka, mokkapala tms. makea herkku kahvin kanssa. Tykkään leipoa ja syön ruoan jälkeen yleensä tuon tyyppisen jälkiruoan. Perus toimistotyöläiseen nähden energiankulutukseni on kuitenkin aika kova, sillä harrastan paljon liikuntaa. Siten herkuttelut eivät näy painossa, vaikka ikää on jo 40. Toisaalta pukeudun töissä aika tanttamaisesti pitkiin neuletakkeihin kääriytyneenä, joten aika harva varmaan hahmottaa kehonkoostumustani.
No mutta nyt uudessa työpaikassa on vuoden alusta lähtien JOKA PÄIVÄ kommentoitu mun jälkiruokaherkuttelua ja tämä on itselleni ihan uusi ilmiö. Muutama työkavereista mankuu, että miksi sulla on pullaa/piirakkaa/kakkupala, epäreilua, nyt muidenkin tekee mieli, yhyyyyyy. Olen sanonut, että alakerran Alepasta voi kyllä hakea omat herkut jos tekee mieli ja olen tarjoutunut joskus leipomaan töihinkin. Mutta silti joka kerta kun kaivan viimeisestä eväsrasiasta sen jälkiruoan, alkaa muutamat nyyhkimään. Osa työkavereista taas hienovaraisesti ilmaisevat moraalista ylemmyyttään, että heidän jälkiruoka onkin mandariini tai pelkkä vihreä tee. Tai sitten ilmoittavat isoon ääneen, kuinka eivät tykkää makeasta ja miten esim. suolakaramellipiirakan pala näyttää hurjan äkkimakealta, eivät pystyisi kuulemma syömään. On ollut myös ihmettelyä, että syötkö sinä todella joka päivä herkkuja ja etkö pelkää painonnousua. Ihan kuin kokonaiskulutus ei ratkaisisi!
Mua ihmetyttää, että mikä kumma noissa mun päivittäisissä herkuissa/jälkiruoissa triggeröi? Siis aiemmissa työpaikoissa en ole tällaista kohdannut, joten en usko olevan kovin yleistä. Tunnistaako kukaan muu tämän ilmiön vai onko tämä joku uuden työpaikkani omituisuus? Kerron vielä, että kyseessä on 50-50 nais/miesvaltainen työpaikka, jossa ihmiset ovat korkeakoulutettuja pientä poikkeusta lukuun ottamatta.
Kommentit (45)
Luulen että heittävät kommentteja ihan vaan ystävällisyyttään. Se on small talkkia se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä välitä noista mankujista ja haukkujista, kertoo vain heidän yksinkertaisuudestaan ja kateudestaan.
Ainahan se on kerrassaan hirveää, jos joku elää toisin. Erityisen kauheaa on, jos jollain jokin pahe ei aiheutakaan ongelmia.
Meillä kaikki herkuttelevat käytännössä joka päivä. Naisvaltainen työpaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se on joku osa pullakulttuuria.
Vertaa vaikka tilanteeseen, jossa kaivaisitkin karkkipussin esille ja alkaisit mättäämään nameja nassuun, etkä tarjoaisi kenellekään.
Tietenkään pienestä piirakkapalasta tai pullasta ole kenellekään jaettavaa, mutta kaippa nuo leivonnaiset ovat vähän samassa kategoriassa kuin karkit: niitä vaan totuttu jakamaan.
Vaikka ei lihoisi niin ei ole terveellistä joka päivä vetää jälkkäreitä, mutta varmaan tiedätkin sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen että heittävät kommentteja ihan vaan ystävällisyyttään. Se on small talkkia se.
Musta small talkia olisi esimerkiksi se, että jutellaan ylipäätään vaikka leipomisesta. Tai vaikka, että "hyvännäköinen piirakka, mitä tossa on". Itsekin harrastan sitä. Mutta minusta tässä on kyse jostain ihan muusta ilmiöstä. En ehkä osaa kuvailla sitä.
ap
Omalla työpaikallani olisi kyllä uutta, jos jollakin olisi päivittäin joku jälkkäri mukana. Kyllä siitä varmaan jutun juurta riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ei lihoisi niin ei ole terveellistä joka päivä vetää jälkkäreitä, mutta varmaan tiedätkin sen.
Olen eri mieltä. Jos suurin osa ravitsemuksesta on kunnossa niin sattumiin on myös tilaa. 80%-20% sääntö. Riippuu tietenkin jälkkärin annoskoosta (yksi keskikokoinen korvapuusti vai kolme isoa viineriä) ja fyysisestä aktiivisuudesta.
ap
Ei haittaisi minua. En kyllä ole muutenkaan kovin herkkä toisten sanomisille. Kerran menneenä syksynä sanoi työkaveri minusta selän takana, että taidan olla lihonut tai tanakoitunut tai mikä se sana olikaan. Kuulin kommentin selvästi, muttei nyt muistu sanatarkasti mieleen. Satuin olemaan pukkarissa vaihtamassa vaatteita aamulla samaan aikaan, joten siellä varmaan tirkisteli. Sanoin kovalla äänellä, että kyllä kuulin, kuinka täällä haukutaan mua läskiksi. Ja nauroin päälle. En siis ole ainakaan merkittävästi ylipainoinen 165 cm/ 62 kg. Ja voi olla, että olen lihonut niistä ajoista, kun ei ollut vielä lapsia.
Että tämmöistä kivaa meillä hoitoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heillä on vaikeuksia olla syömättä herkkuja ja kontrollin puute saa heidät himoitsemaan ruokaa. Toinen syy voi olla kovaääninen maiskutus, joka ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai se on joku osa pullakulttuuria.
Vertaa vaikka tilanteeseen, jossa kaivaisitkin karkkipussin esille ja alkaisit mättäämään nameja nassuun, etkä tarjoaisi kenellekään.
Tietenkään pienestä piirakkapalasta tai pullasta ole kenellekään jaettavaa, mutta kaippa nuo leivonnaiset ovat vähän samassa kategoriassa kuin karkit: niitä vaan totuttu jakamaan.
Itseasiassa tämä taitaa jollain tavalla selittää. Opiskeluaikaan mulla oli tapana erityisen tylsillä luennolla napostella karkkeja (nykyään en enää tykkää karkeista) ja silloin kieltämättä tuli tämä velvollisuus tarjota muillekin. Ihmettelin sitä itsekin, että mikä juttu se oli. Karkkipussi, joka olisi helposti säilynyt mulla viikon tai pari, hupeni puoleen yhdellä kerralla vierustovereille tarjoamisen myötä. Opiskelijan minimibudjetilla tietenkin iso kuluerä.
ap
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut tuollaista.
Tosin meillä aloitti vuoden alusta henkilö, jolla on aina jälkiruoka tarjolla ja hän esittelee sitä tyyliin "koska urheilen paljon, voin syödä marjapiirakkaa eikä tarvitse tyytyä appelsiiniin". Jos joku juo vihreää teetä, niin tämä tyyppi hymähtää, että liikkumalla enemmän voisit sinäkin siirtyä nauttimaan elämästä vaikka suklaapalan muodossa.
Aikaisemmin meillä ei kukaan puuttunut muiden eväisiin, mutta tämä yksi on jotenkin kummallinen, en oikein osaa kuvailla sitä.
0/5 tässä tän vuoden paskin viesti
Kaikki ihmiset ovat syömisongelmaisia eikä se näy ulkonäöstä ja niillä pahimmat joilla ei ole ylipainoa. Kamalaa kuria pitää kroppaansa mitoissaan ellei ole geneettisesti laiha joka ei liho ollenkaan. Meidän suvussa ei ole rypistymis geenejä vaikka vedän viinaa ja poltan tupakkaa niin en ryppyynny ja kaikki pahimmatkin juopot ja tupakoitsija ovat kuolleet sileäihoisina niin ettei huonot elämäntavat ole näkyneet naamasta.
Toisten syömisistä ja eväistä kommentointi on rahvaanomaista ja epäkohteliasta. Samoin toisten vaatteista kyseleminen ja arvostelu on ala-arvoista. Mulla on niin aidon näköinen tekoturkki ja en pääse sillä mihinkään ettei joku typerys ala kyselemään että ompa hieno turkki kuvitellen sen olevan joku kallis eläimen nahka. Kun sitten näytän sen kääntöpuolelta ettei tämä ole nahkaa vaan ihan kudottua niin ne noloina eivät puhu enään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ei lihoisi niin ei ole terveellistä joka päivä vetää jälkkäreitä, mutta varmaan tiedätkin sen.
Olen eri mieltä. Jos suurin osa ravitsemuksesta on kunnossa niin sattumiin on myös tilaa. 80%-20% sääntö. Riippuu tietenkin jälkkärin annoskoosta (yksi keskikokoinen korvapuusti vai kolme isoa viineriä) ja fyysisestä aktiivisuudesta.
ap
No se nyt ei ole mikään mielipideasia vaan fysiologiaa. Ravintoköyhä sokerirasvamöhjö nyt vaan on paskaa vaikka muuten tekisi mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut tuollaista.
Tosin meillä aloitti vuoden alusta henkilö, jolla on aina jälkiruoka tarjolla ja hän esittelee sitä tyyliin "koska urheilen paljon, voin syödä marjapiirakkaa eikä tarvitse tyytyä appelsiiniin". Jos joku juo vihreää teetä, niin tämä tyyppi hymähtää, että liikkumalla enemmän voisit sinäkin siirtyä nauttimaan elämästä vaikka suklaapalan muodossa.
Aikaisemmin meillä ei kukaan puuttunut muiden eväisiin, mutta tämä yksi on jotenkin kummallinen, en oikein osaa kuvailla sitä.
0/5 tässä tän vuoden paskin viesti
Vihervasemmisto pitää faktaa usein paskana.
Meillä ei ole aikaa pohtia tuollaisia vaan jokainen syö siine mitä sattuu mukana olemaan samalla kun asukkaat syövät. Täytyy olla aina valmis keskeyttämään ruokailun jos joku asukas haluaa esim lähteä huoneeseensa. Senkin vuoksi ei todellakaan kannata liikaa eväitä ottaa mukaan kun ei ehdi paljon syömään. Hassua sinänsä, että ruokaa jää aina yli, mutta se heitetään mieluummin roskiin ennen kuin jaettaisiin työntekijöiden kesken. Tämä lukee oikein säännöissä.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole meillä tuollaista.
Tuntuu olevan kova paikka kollegoillesi, että syöt makeaa. Kuulostavat melko ahdistuneilta.