Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko huomannut työpaikallasi tällaisen ilmiön?
16.01.2020 |
Aloitin nyt tammikuun alussa uudessa työpaikassa. Mulla on vuosien ajan ollut tapana ottaa mukaan omat eväät töihin, eikä aiemmin ole tullut mitään sanomista siitä. Aiemmin monet työkaverit käyneet tosin ehkä enemmän lounasravintoloissa tätä verrattuna tähän uuteen työpaikkaan. Mutta mulla on siis jo 10 vuoden ajan ollut aika samanlaiset eväät: annos tavallista kotiruokaa (jäänyt edellisen päivän päivälliseltä), salaattia ja joku jälkiruoka. Yleensä leipomani pulla, marjapiirakka, mokkapala tms. makea herkku kahvin kanssa. Tykkään leipoa ja syön ruoan jälkeen yleensä tuon tyyppisen jälkiruoan. Perus toimistotyöläiseen nähden energiankulutukseni on kuitenkin aika kova, sillä harrastan paljon liikuntaa. Siten herkuttelut eivät näy painossa, vaikka ikää on jo 40. Toisaalta pukeudun töissä aika tanttamaisesti pitkiin neuletakkeihin kääriytyneenä, joten aika harva varmaan hahmottaa kehonkoostumustani.
No mutta nyt uudessa työpaikassa on vuoden alusta lähtien JOKA PÄIVÄ kommentoitu mun jälkiruokaherkuttelua ja tämä on itselleni ihan uusi ilmiö. Muutama työkavereista mankuu, että miksi sulla on pullaa/piirakkaa/kakkupala, epäreilua, nyt muidenkin tekee mieli, yhyyyyyy. Olen sanonut, että alakerran Alepasta voi kyllä hakea omat herkut jos tekee mieli ja olen tarjoutunut joskus leipomaan töihinkin. Mutta silti joka kerta kun kaivan viimeisestä eväsrasiasta sen jälkiruoan, alkaa muutamat nyyhkimään. Osa työkavereista taas hienovaraisesti ilmaisevat moraalista ylemmyyttään, että heidän jälkiruoka onkin mandariini tai pelkkä vihreä tee. Tai sitten ilmoittavat isoon ääneen, kuinka eivät tykkää makeasta ja miten esim. suolakaramellipiirakan pala näyttää hurjan äkkimakealta, eivät pystyisi kuulemma syömään. On ollut myös ihmettelyä, että syötkö sinä todella joka päivä herkkuja ja etkö pelkää painonnousua. Ihan kuin kokonaiskulutus ei ratkaisisi!
Mua ihmetyttää, että mikä kumma noissa mun päivittäisissä herkuissa/jälkiruoissa triggeröi? Siis aiemmissa työpaikoissa en ole tällaista kohdannut, joten en usko olevan kovin yleistä. Tunnistaako kukaan muu tämän ilmiön vai onko tämä joku uuden työpaikkani omituisuus? Kerron vielä, että kyseessä on 50-50 nais/miesvaltainen työpaikka, jossa ihmiset ovat korkeakoulutettuja pientä poikkeusta lukuun ottamatta.
Kommentit (45)
Ap:lla taitaa olla joku syömisongelma, jos hän kuvittelee kaikkien muiden kadehtivan ruokiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahah, ollaan opettajia, joten ei ole aikaa katsella toisten syömisiä. Hyvä jos kerkeää kauhoa sopan naamaan ennen kuin taas pitää juosta. Jos jotain ehdin ihmetellä, niin näitä lihavia salaatin syöjiä xD
Jos ruokaa on ostettavissa ihan samassa tilassa, niin yleensä en jaksa eväitä miettiä vaan maksan mielelläni ruuasta. Supernoloa vetää omia eväitä siinä vieressä, jos on lämmin ruoka saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla taitaa olla joku syömisongelma, jos hän kuvittelee kaikkien muiden kadehtivan ruokiaan.
Ei taatusti kukaan kadehdi mun epämääräisen näköisiä lounasmössöjä! :D Tuskin niitä leivonnaisiakaan, koska tosiaan alakerran kaupan paistopisteestä saisi alle eurolla samanlaiset pullat yms. Eikä aiemmissa paikoissa ole kukaan kommentoinut mun jälkiruoista juuri mitään. Päinvastoin, edellisessä työpaikassa monet työkaverit kävi lounasravintolassa syömässä ja tiedän, että itsekin söivät buffaan kuuluvat jälkiruoat. Siksi ihmettelen tätä, että uudessa paikassa on niin ihmeellistä tuo "herkuttelu".
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos ruokaa on ostettavissa ihan samassa tilassa, niin yleensä en jaksa eväitä miettiä vaan maksan mielelläni ruuasta. Supernoloa vetää omia eväitä siinä vieressä, jos on lämmin ruoka saatavilla.
Lähin lounasravintola sijaitsee noin 500 metrin päässä, joten ei nyt olla ihan samassa tilassa kuitenkaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on työpaikalla melkein oma työhuone (yksi henkilö sermin toisella puolella mutta ei puhuta keskenään muuten kuin korkeintaan sanotaan aamulla huomenta ja moi kun lähdetään pois) ja käyn syömässä ulkona siihen aikaan kun satun käymään, mitään yhteisiä työpaikkalounaita muiden kanssa en harrasta. Kahvia haen kahvihuoneen automaatista ja juon omassa huoneessa, kukaan ei pääse kommentoimaan.
Miksi ihmisen pitää kytätä toisten eväitä tai vaatteita niin ihnoan sellaisia. Huolehtikoon omista asioistaan ja sanon äkkiä etteikö ole omia ongelmia ollenkaan. Kyttää omaa ruokavalioonsa, kroppaansa ja vaatekuosiaan miltä se näyttää niin ettei tarvitse muita kytätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on näitä aamupalamässääjiä. Toisilla kun on se kuppi kahvia niin eikös nämä yhdet tee ensin puuroa ja sitten väsätään voileipiä. Eikä ole mitään kotoa tuotuja vaan tarvikkeet on töissä jääkaapissa. Siinä kuluu mukavasti vähintään puoli tuntia joka aamu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että heittävät kommentteja ihan vaan ystävällisyyttään. Se on small talkkia se.
Musta small talkia olisi esimerkiksi se, että jutellaan ylipäätään vaikka leipomisesta. Tai vaikka, että "hyvännäköinen piirakka, mitä tossa on". Itsekin harrastan sitä. Mutta minusta tässä on kyse jostain ihan muusta ilmiöstä. En ehkä osaa kuvailla sitä.
ap
Oletko ainoa joka syö eväitä työpaikalla? Etkä edes ole näkemässä mitä kaikkea siellä ruokalassa vedetään. Kylläisinä arvostelevat sitten sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on näitä aamupalamässääjiä. Toisilla kun on se kuppi kahvia niin eikös nämä yhdet tee ensin puuroa ja sitten väsätään voileipiä. Eikä ole mitään kotoa tuotuja vaan tarvikkeet on töissä jääkaapissa. Siinä kuluu mukavasti vähintään puoli tuntia joka aamu.
Riippuu työtehtävästä, miten järkevää tuo on. Jos se tarkoittaa sitä, että muut joutuvat tekemään noiden aamupaloittelijoidenkin työt, niin silloin väärin. Tai niin, että tullaan töihin kellokortilla saldoa keräämään ja hoidetaan siinä samassa kaikki normaalit aamutoimet aamupaloineen, meikkaamisineen, hiusten föönaamiset yms. Toisaalta jos ei ole kellokorttia ja/tai ylityökorvauksia asiantuntijaorganisaatiossa, jossa jokainen vastaa omasta tontistaan, ei tuollaisella olisi niin väliä. Esim. mä saatan istua syömässä välipalaa tunninkin verran taukohuoneessa ja juttelemassa ihmisten kanssa. Sitten tietenkin työt on tehtävä ja ne tehdään illalla. Tunnin tauko on ollut mulla oma valinta. Työnajanseurantaa ei ole, sitä lähinnä seurataan että hommat tulee tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että heittävät kommentteja ihan vaan ystävällisyyttään. Se on small talkkia se.
Musta small talkia olisi esimerkiksi se, että jutellaan ylipäätään vaikka leipomisesta. Tai vaikka, että "hyvännäköinen piirakka, mitä tossa on". Itsekin harrastan sitä. Mutta minusta tässä on kyse jostain ihan muusta ilmiöstä. En ehkä osaa kuvailla sitä.
ap
Oletko ainoa joka syö eväitä työpaikalla? Etkä edes ole näkemässä mitä kaikkea siellä ruokalassa vedetään. Kylläisinä arvostelevat sitten sinua.
Ihmiset syövät aika lailla vaihdellen ravintolassa ja eväitä kahvihuoneessa. Totta, en tiedä mitä lounasravintolassa ruokailevat syövät.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat olla sosiaalisesti kiven tasolla? Ihan normaaliahan tuollainen on. Ketään ei oikeasti sun ruokasi kiinnosta. Kunhan yritetään saada jotain juttua aikaiseksi. Jos vähän löysäät sitä nutturaa?
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla taitaa olla joku syömisongelma, jos hän kuvittelee kaikkien muiden kadehtivan ruokiaan.
Eikö sinusta ole outoa jatkuvasti kommentoida/arvioida muiden ruokia?
-ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ei lihoisi niin ei ole terveellistä joka päivä vetää jälkkäreitä, mutta varmaan tiedätkin sen.
Olen eri mieltä. Jos suurin osa ravitsemuksesta on kunnossa niin sattumiin on myös tilaa. 80%-20% sääntö. Riippuu tietenkin jälkkärin annoskoosta (yksi keskikokoinen korvapuusti vai kolme isoa viineriä) ja fyysisestä aktiivisuudesta.
ap
Varmaan syöt illallisen jälkeen vielä toisen jälkkärin? Miksi muuten roudaisit vain lounaalle sellaisen? Jälkiruuissahan on ihan järkyttävän määrät sokeria ja kovaa rasvaa, joten ei todellakaan ole järkevää syödä joka päivä edes yhtä pullaa T. sama
4-kymppinen kirjoittaa kuin teini. Tämä on takuulla nuoremman naisen provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ei lihoisi niin ei ole terveellistä joka päivä vetää jälkkäreitä, mutta varmaan tiedätkin sen.
Olen eri mieltä. Jos suurin osa ravitsemuksesta on kunnossa niin sattumiin on myös tilaa. 80%-20% sääntö. Riippuu tietenkin jälkkärin annoskoosta (yksi keskikokoinen korvapuusti vai kolme isoa viineriä) ja fyysisestä aktiivisuudesta.
ap
Tuohon 80-20 sääntöön mahtuu yllättävän paljon herkkuja, ja sitä ei vielä pulla päivässä ylitä. Jos syö viisi kertaa päivässä, syö 35 ateriaa viikossa, tästä 20% on seitsemän ateriaa, eli vaikka joka päivä yksi ateria saa olla ihan höpöhöpöä kunhan annoskoko pysyy kurissa. Ja silti 80% on hanskassa.
Olet väärässä työporukassa.
Siellä ei ole tapana tuoda jotain omia kippoja ja eväitä.
Kannattaa tehdä aina samalla tavalla kuin muutkin, ettei jää porukan ulkopuolelle.
Käytät niitä omia eväitä oman egon jatkeena? Pidät itseäsi suhteessa parempana ihmisenä, kun teet kaiken itse muiden käyttäessä palveluita? Lisäksi syöt niin, että se tulevaisuuden rasittaa terveydenhoitopalveluja, eikä sillä ole mitään tekemistä sinun ulkoisen olemuksen kanssa.
Melko suuri osa ihmisistä tuntuu olevan jotain tavalla sivistymättömiä, tai tunneäly puuttuu. Yksi hyvä esimerkki on sellainen, että jos toiselle on tapahtunut jotain hieman ikävää tms, niin monet ihan pokalla sanovat, että onneksi mulla ei ole koskaan tuollaista tapahtunut. Tämä siis yleistys monenlaisiin erilaisiin yleensä pieniin tilanteisiin, mutta toisen sanat silti pöyristyttävät.
Jos tuota jälkkäriäsi lainkaan edes kommentoisin, niin itse varmaankin sanoisin, että näyttääpä hyvältä tai jotain.
Alue: Aihe vapaa
Olikohan tämä nyt vähän piikkimielessä kirjoitettu? Minä en ole töissä kertonut mitään liikuntaharrastuksistani. En myöskään usko, että työkaverini pitävät minua mitenkään urheilulliselta, sillä en töissä näytä siltä kaikkien villapaitojen, -neuleiden ja huivien keskeltä.
ap