Eihän minun tarvitse pitää miehen lapsesta!
Minulla on kaksi lasta, jotka asuu meillä. Miehellä on yksi lapsi, joka on meillä viikonloppuisin.
Ei mun tarvii tehdä sen kanssa mitään tai olla sille äiti.
Se on miehen lapsi ei mun.
Kommentit (37)
Olen ehdottanut et mies adoptoi mun lapset. Sitten ollaan ihan oikea perhe. Miehen lapsi ei sitten enää tarvii käydä meillä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitsekaan. En minäkään pidä mieheni viikonloppulapsesta. Mies muutti minun omistusasuntooni, minulle periaatteessa kävisi kaksi erillistä asuntoakin, mutta mies ei pidä siitä ajatuksesta. Toistaiseksi on menty näin, olen aika paljon pois kotoa, kun miehen lapsi on meillä.
Meillä sama sillä erolla, että miehellä kaksi lasta ja me olemme naimisissa.
Kaikenlaisiin typeryksiin sitä miehet lankeavatkin. Pitäisi olla itsestään selvyys, että oma lapsi on aina ykkönen. Jos uusi naikkonen ei lasta siedä, se on heihei. Jos ottaa "lapsellisen" miehen, ottaa koko paketin tai ei ota ollenkaan. Eri asia toki silloin, jos aikuiset asuvat eri asunnoissa ja tapaavat vain kun lapsi ei ole paikalla. Tuollainen "tulet meidän kotiin isäsi luokse, mutta sen siedä sinua" on keskenkasvuista idiotismia ja yhdenkään vanhemman ei pitäisi altistaa lastaan sellaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Olen ehdottanut et mies adoptoi mun lapset. Sitten ollaan ihan oikea perhe. Miehen lapsi ei sitten enää tarvii käydä meillä.
Ap
Minulla on parempi ehdotus: Lopeta tämä typerä provoilu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitsekaan. En minäkään pidä mieheni viikonloppulapsesta. Mies muutti minun omistusasuntooni, minulle periaatteessa kävisi kaksi erillistä asuntoakin, mutta mies ei pidä siitä ajatuksesta. Toistaiseksi on menty näin, olen aika paljon pois kotoa, kun miehen lapsi on meillä.
Meillä sama sillä erolla, että miehellä kaksi lasta ja me olemme naimisissa.
Kaikenlaisiin typeryksiin sitä miehet lankeavatkin. Pitäisi olla itsestään selvyys, että oma lapsi on aina ykkönen. Jos uusi naikkonen ei lasta siedä, se on heihei. Jos ottaa "lapsellisen" miehen, ottaa koko paketin tai ei ota ollenkaan. Eri asia toki silloin, jos aikuiset asuvat eri asunnoissa ja tapaavat vain kun lapsi ei ole paikalla. Tuollainen "tulet meidän kotiin isäsi luokse, mutta sen siedä sinua" on keskenkasvuista idiotismia ja yhdenkään vanhemman ei pitäisi altistaa lastaan sellaiselle.
Minun mieheni ei ole isätyyppiä, ja koska eksä tietää sen, niin ei halua oikein antaa lapsia. Eli lapset käyvät meillä niin vähän, että kyllä tämän sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on omistusasunto niin ei mun kannata asua vuokralla lasten kanssa.
Ja tää on minun lasten koti, koska he asuu täällä aina. Miehen lapsen koti on muualla.
ApSinun pitää asua lastesi kanssa. Sinä olet heidän äitinsä. Miehesi ei ole heidän isänsä, joten hänellä ei ole mitään velvoitteita majoittaa lapsiasi tai osallistua heidän elämäänsä mitenkään. Ethän sinäkään osallistu miehen lapsen elämään. Tasapuolinen kohtelu kaikille lapsille ja vain ko. lapsen vanhempi osallistuu. Miehen lapsen koti on teillä silloin kun hän teillä on. Eroperheissä lapsilla on kaksi kotia äidin luona ja isän luona.
Minä väitän, että lapsella voi olla vain yksi koti.
Meidän lapset olivat vuoroviikkolapsia koko ala-asteen. Isä on perhekeskeinen enemmän kuin minä. Aikuisiksi tultuaan molemmat lapset sanoivat minulle, että koti oli minun luona. Isän koti ei tuntunut heidän kodilta.
Nykyisellä aviomiehelläni on pari alakouluikäistä, meillä joka toinen vkl. He sanovat tulevansa ”isän luo yökylään”. Kun kävimme huonekalukaupassa, lapsi sanoi ”teillä” on tällainen.
Nyt ei puhuttu siitä, mitä lapsi kutsuu kodikseen. Puhuttiin siitä, missä lapsi asuu. Jos lapsi asuu viikon isällä ja viikon äidillä. Hänellä on kaksi kotia. Joka toinen viikko koti on äidin luona ja joka toinen viikko isän luona. Sama homma viikonloppuperheissä. Esim. teidän tapauksessanne lapsen koti on viikot ja joka toinen viikonloppu äidillä ja ne muut viikonloput isällä. Lapsi toki kutsuu äidin kotia omaksi kodikseen, koska asuu siellä enemmän. Mutta silti se isänkin koti on myös lapsen koti, koska lapsi asuu siellä joka toinen viikonloppu. Isän luona "kyläily" on asumista, koska tapahtuu säännöllisesti virallisen sopimusen mukaan, toisin kuin esim. kaverin luona yökyläily.
Olen eri mieltä.
Ensinnäkin ”koti” on tunnepitoinen ilmaisu. Ei paikka, jossa asuu.
Toiseksi tiedän monta lasta, jotka ovat mummolassa vähintään kerran kuussa, ellei kahdesti - eivätkä silti kutsu mummolaa kodikseen.
Et ymmärtänyt ollenkaan, mitä tarkoitin. No, otetaan rautalangan kanssa: koti tarkoittaa muutakin kuin tunnepitoista ilmaisua, jota ihminen käyttää paikasta, jonka hän kokee kodikseen. Se voi olla myös virallinen määritelmä sille, missä ihminen asuu. Esimerkiksi minun kotikuntani eli virallinen kotini on Jyväskylässä, mutta tunnekotini edelleen sillä paikkakunnalla, jolla vietin elämäni ennen kuin muutin tänne viikko sitten. Eroperheen lapsilla tunnekoti on siellä, minkä kokevat kodikseen, mutta yhteishuoltajuustapauksissa virallinen koti on siellä, missä lapsi kulloinkin asuu (viikko viikko systeemissä vuorotellen vanhempien luona jne.).
Mummola on ei kuulu tähän mitenkään, vaikka siellä olisi yötä viikottain. Ellei mummo sitten ole lapsen virallinen huoltaja, jolloin lapsen koti luonnollisesti on myös mummon luona.
Pääpointti: Tunnekoti on eri asia kuin virallinen koti. Sinä puhut tunnekodista, minä virallisesta kodista.
Kyllä itkettää kun lukee, kuinka lapsia pakotetaan vuoroviikkoasumiseen. Useimmiten se tarkoittaa sitä, että erolapsilla ei ole oikeaa kotia ollenkaan, kun äidin luona on uusi mies ja isän luona uusi nainen jotka vievät lapselta elintilan. Varsinkin niissä tapauksissa, missä vanhemmilla on lapsia myös uusien kumppaneiden kanssa, on näiden kulkurilasten osa todella kova.
Hyi hitto mikä saasta olet.
onneks sun kakarat ei peri miestä kun on sen aika, saattaa naama venähtää sulla :D oli provo tai ei niin hyi yök miten kuvottava olet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitsekaan. En minäkään pidä mieheni viikonloppulapsesta. Mies muutti minun omistusasuntooni, minulle periaatteessa kävisi kaksi erillistä asuntoakin, mutta mies ei pidä siitä ajatuksesta. Toistaiseksi on menty näin, olen aika paljon pois kotoa, kun miehen lapsi on meillä.
Meillä sama sillä erolla, että miehellä kaksi lasta ja me olemme naimisissa.
Kaikenlaisiin typeryksiin sitä miehet lankeavatkin. Pitäisi olla itsestään selvyys, että oma lapsi on aina ykkönen. Jos uusi naikkonen ei lasta siedä, se on heihei. Jos ottaa "lapsellisen" miehen, ottaa koko paketin tai ei ota ollenkaan. Eri asia toki silloin, jos aikuiset asuvat eri asunnoissa ja tapaavat vain kun lapsi ei ole paikalla. Tuollainen "tulet meidän kotiin isäsi luokse, mutta sen siedä sinua" on keskenkasvuista idiotismia ja yhdenkään vanhemman ei pitäisi altistaa lastaan sellaiselle.
Ei kaikki miehet lankea aloittajan kaltaisiin idareihin. Minä olin heittänyt jo tuollaisen ulos. Lapset on mulle numero 1. Siihen jos yrittää muutosta niin hei, hei. Jo siinä on kestämistä että näkee lapsia vain osan viikonlopuista ja vähän enemmän lomilla.
Se on kirotun vähän mutta ainakin haluavat olla luonani. Se merkitsee aika paljon että viihtyvät luonani. Jos olisin sellaisen naisen kanssa jolla on oma lapsi/lapsia niin ainakin yrittäisin tulla juttuun myös lasten kanssa. Yhteen en enää muuta kuitenkaan kenenkään kanssa.
Kuitenkin vika on aikuisessa lähes aina jos pitää lasta syyttää. Tuo ap on suorastaan sairas tapaus tai oikein tahallinen provo. Ei näistä aina tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitsekaan. En minäkään pidä mieheni viikonloppulapsesta. Mies muutti minun omistusasuntooni, minulle periaatteessa kävisi kaksi erillistä asuntoakin, mutta mies ei pidä siitä ajatuksesta. Toistaiseksi on menty näin, olen aika paljon pois kotoa, kun miehen lapsi on meillä.
Meillä sama sillä erolla, että miehellä kaksi lasta ja me olemme naimisissa.
Kaikenlaisiin typeryksiin sitä miehet lankeavatkin. Pitäisi olla itsestään selvyys, että oma lapsi on aina ykkönen. Jos uusi naikkonen ei lasta siedä, se on heihei. Jos ottaa "lapsellisen" miehen, ottaa koko paketin tai ei ota ollenkaan. Eri asia toki silloin, jos aikuiset asuvat eri asunnoissa ja tapaavat vain kun lapsi ei ole paikalla. Tuollainen "tulet meidän kotiin isäsi luokse, mutta sen siedä sinua" on keskenkasvuista idiotismia ja yhdenkään vanhemman ei pitäisi altistaa lastaan sellaiselle.
Ei kaikki miehet lankea aloittajan kaltaisiin idareihin. Minä olin heittänyt jo tuollaisen ulos. Lapset on mulle numero 1. Siihen jos yrittää muutosta niin hei, hei. Jo siinä on kestämistä että näkee lapsia vain osan viikonlopuista ja vähän enemmän lomilla.
Se on kirotun vähän mutta ainakin haluavat olla luonani. Se merkitsee aika paljon että viihtyvät luonani. Jos olisin sellaisen naisen kanssa jolla on oma lapsi/lapsia niin ainakin yrittäisin tulla juttuun myös lasten kanssa. Yhteen en enää muuta kuitenkaan kenenkään kanssa.
Kuitenkin vika on aikuisessa lähes aina jos pitää lasta syyttää. Tuo ap on suorastaan sairas tapaus tai oikein tahallinen provo. Ei näistä aina tiedä.
Minusta nuo on kaksi eri asiaa. Jos lapsi tulee isän vain viikonloppuisin, niin isäähän lapsi tulee katsomaan. Ei minua. Minä vetöydyn suosiolla syrjään, ja annan lapsen olla isälle nro 1. Itse näen kavereitani tai vanhaa äitiäni. Sehän on win-win, etten välitä miehen lapsesta ja halua olla koko ajan kolmantena pyöränä.
Ja se, etten lapsesta välitä, ei tarkoita sitä, että kohtelisin lasta huonosti. Olen aivan ystävällinen silloin, kun kotona olen.
Ootpa oikein inhottava ja ilkeä äitipuoli, et ansaitse miestäsi, voi kun ukkosi älyäisi heittää sinut hevonkuuseen haisevien kakaroittesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hitto mikä saasta olet.
onneks sun kakarat ei peri miestä kun on sen aika, saattaa naama venähtää sulla :D oli provo tai ei niin hyi yök miten kuvottava olet
Perii kun mies adoptoi ne. Tästä on jo ollut puhetta.
Ap
Tunsin aikoinaan erään uusperheellisen, joka oli ehdoton mielipiteissään miten tulee suhtautua toisen osapuolen lapsiin. Hän sanoi, että uusperhe ei tule onnistumaan jos ei hyväksy ja oli rakastamaan toisen lapsia. Onhan lapsessa 50% rakastamaasi puolisoa, joten ei ole yhdentekevä.
Kyseinen uusperhe on edelleen koossa ja parilla on molempien lapsia, mutta ei ole yhteisiä lapsia.
Olen varma, että mielipide yhä pitää paikkansa ja siinä perheessä on rakastettu ja rakastetaan molempien lapsia. Kaikki ovat samanarvoisia. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja heilläkin lienee omat perheet.
Vierailija kirjoitti:
Tunsin aikoinaan erään uusperheellisen, joka oli ehdoton mielipiteissään miten tulee suhtautua toisen osapuolen lapsiin. Hän sanoi, että uusperhe ei tule onnistumaan jos ei hyväksy ja oli rakastamaan toisen lapsia. Onhan lapsessa 50% rakastamaasi puolisoa, joten ei ole yhdentekevä.
Kyseinen uusperhe on edelleen koossa ja parilla on molempien lapsia, mutta ei ole yhteisiä lapsia.
Olen varma, että mielipide yhä pitää paikkansa ja siinä perheessä on rakastettu ja rakastetaan molempien lapsia. Kaikki ovat samanarvoisia. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja heilläkin lienee omat perheet.
Voihan sitä vaikka ladon ovea rakastaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsin aikoinaan erään uusperheellisen, joka oli ehdoton mielipiteissään miten tulee suhtautua toisen osapuolen lapsiin. Hän sanoi, että uusperhe ei tule onnistumaan jos ei hyväksy ja oli rakastamaan toisen lapsia. Onhan lapsessa 50% rakastamaasi puolisoa, joten ei ole yhdentekevä.
Kyseinen uusperhe on edelleen koossa ja parilla on molempien lapsia, mutta ei ole yhteisiä lapsia.
Olen varma, että mielipide yhä pitää paikkansa ja siinä perheessä on rakastettu ja rakastetaan molempien lapsia. Kaikki ovat samanarvoisia. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja heilläkin lienee omat perheet.Voihan sitä vaikka ladon ovea rakastaa.
Ap
Sittenhän sinulle ei ole mikään ongelma rakastaa miehesi lasta. Jos ladon ovikin onnistuu, varmasti onnistuu myös lapsi rakkauden kohteena.
Juuri näin, et ole miehesi lasten äiti, eivätkä he sitä edes halua .
Sääliksi käy kyllä kaikkia lapsia tuossa tilanteessa. Miehen lasta, joka ei raukka saisi tuntea oloaan kotoisaksi oman isänsä luona ja jota sinä kohtelet kaltoin. Sinun lapsiasi, jotka ovat reppanat saaneet puolet geeneistään tuollaiselta tyhmältä ja ilkeältä h*oralta.
Olen eri mieltä.
Ensinnäkin ”koti” on tunnepitoinen ilmaisu. Ei paikka, jossa asuu.
Toiseksi tiedän monta lasta, jotka ovat mummolassa vähintään kerran kuussa, ellei kahdesti - eivätkä silti kutsu mummolaa kodikseen.