Kirjastotädillä sama peruspalkka kuin sairaanhoitajalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjastotädillä on myös yliopistotutkinto.

Ei kaikilla.

Ei mutta kirjastovirkailijalla on sitten pienempi palkkakin. Kirjastonhoitajalla on yliopistotutkinto ja siksi isompi palkka (sairaanhoitajatasoinen).

Sairaanhoitajatasoa ylempi koulutus ja samantasoinen palkka .

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää nimitellä tädiksi? Kertoo kyllä paljon aloittajan arvoista ja arvomaailmasta. Asioista voi keskustella ja pitääkin mutta ilman toisten mollaamista.

Sentään täti, mummo ikäisenä pikkuisen harmittaa kun töissä joka päi0vä tytötellään vmäisellä äänellä.

Hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi jos kaikki ajattelisi noin, että turhaan mä mitään töitä teen. Nopeesti loppuis tuet. Vai elääkö nämä elämäntapatyöttömät omavaraisesti ilman tukia🤔

Niin. Tuollaista varmasti ihmettelee ihminen jolla on työterveys ja vakuutettu ja muut työedut esimerkiksi ylitöistä maksetaan rahaa.

Miksi ajattelet että niitä joille ei kuulu edut ja palkka on tyyliin alle 12e tunti, miksi ajattelet että heitä kiinnostaa rikastuttaa muita ja antaa oman ainoan elämänsä parhaimmat vuodet ja päivät siihen että joku muu kerää potin ja rikastuu?

Tätä pitäisi miettiä. Se ainoa elämä ja terveet vuodet menee siihen että kulutetaan itsensä romuksi, että joku muu voi korvata sut palkkatuella...

Olen itse tehnyt vain "hanttihommia" ja tällä hetkellä opiskelen alalle, jossa palkka on suunnilleen samaa kuin sairaanhoitajilla. En saanut ylitöistä palkkaa tuolloin ennen. En vain ymmärrä sitä, että muut voivat hyvällä omallatunnolla elää muiden kustannuksella. Suomi on siitä mahtava maa, että täällä tuetaan toisia tarvittaessa, mutta vaikea ymmärtää sitä, että muuten vaan on tekemättä töitä. Ehkä elän sitten omassa kuplassa, ehkä joskus tulen ymmärtämään tämän.

Mun kokemus tästä maasta on toinen. Ihmisestä revitään irti työelämässä kaikki mitä lähtee ja kun ei enää lähde, heitetään romukoppaan.

T. Burn outin saanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi jos kaikki ajattelisi noin, että turhaan mä mitään töitä teen. Nopeesti loppuis tuet. Vai elääkö nämä elämäntapatyöttömät omavaraisesti ilman tukia🤔

Luulen että ne ottaa sen mikä niille kuuluu kaikesta huolimatta.

Parashan olisi että työstä maksettaisiin ylityölisät ja ei painostettaisi ylitöihin puolipakolla.

Ja että palkka olisi suhteessa työn kuormittavuuteen.

Suurin osahan on kulutettu mahdottomilla työtaakoilla loppuun.

Sinä tässä lähinnä syytät että ovat elämäntapatyöttömiä.

Totuus on että heidät kulutettiin loppuun ja harva lääkäri kirjoittaa heille, heille kuuluvaa sairaseläkettä tai lomia.

Jos se oma ala kuluttaa liikaa, on syytä hakeutua toiselle alalle. On eri asia, jos on jokin sairaus, joka estää työnteon, esimerkiksi masennus tai vaikkapa vika selässä. Mutta jos on mahdollisuus tehdä jotain muuta työtä, kuin näitä riistotöitä joita ei kestä, niin miksi ei kouluttauduta toiselle alalle? Miksi eletään toisten elättämänä? Sitä en ymmärrä. Ymmärrän myös, että ei ole itsestään selvää ja helppoa hakeutua vaikkapa keski-ikäisenä uudelle alalle, mutta näistä viesteistä täällä jotenkin paistaa se, että mieluummin vain ollaan ettei itse rasitu. Voi toki olla että olen tulkinnut väärin, mutta olemattomuus ja yrityksen puute on mielestäni vähän kyseenalaista, kun muut siitä sitten maksavat. Mielestäni Suomen tukisysteemi on siis hyvä, ketään ei pidä jättää heitteille. Mutta toivoisin, että tukia käytetään, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

Alan vaihto voi olla taloudellisesti aika vaikeaa. Ja lainaa ei uskalla ottaa, kun ei voi luottaa siihen, että yrittäminen palkitaan ja saa uudella alalla töitä. Itse uskaltauduin opiskelemaan vasta, kun sain pienen perinnön. Sen ansiosta voin luottaa siihen, ettei opiskelut suista mua aiempaa pahempaan köyhyyteen.

Naisvaltaisten alojen huonot palkat eivät ole mitään jumalán sanaa. Niiden työtkään eivät ole mitään kutsumustyötä, josta kiitos riittää palkaksi. Ihan historiallisista syistä naisten palkat ovat pienempiä kuin miesten palkat. Ennen ajateltiin, että miehen tehtävä on elättää perhe, ja naisen työssäkäynti päättyy avioliittoon. Näistä ajoista on pian 60 vuotta. Mies ei vaimoaan enää elätä, mutta naisten palkkoja ei silti nosteta. Naiset uhkaillaan ja pelotellaan hiljaiseksi, heitä syyllistetään sellaisesta käytöksestä, jota miehiltä pidettäisiin jämäkkänä.

Oli nainen sitten "opettajatar ", "kirjastotäti" tai "hoitsutypykkä", aina hän on miesduunarista yhtä arvoton piikalapsi, jonka työ on arvotonta verrattuna pärinäauton ratinkääntäjään. Kaikki autoihin liittyvä on älyttömän vaativaa miesten työtä, josta pitää maksaa kunnollista palkkaa. Kaikki ihmisiin liittyvä työ on turhaa ja arvotonta - lääkärit poislukien, koska he osaavat luonnontieteitä, joita pidetään maskuliinisina kovina tieteinä (joita typerät, tyynyjä pöyhivät hoitsut tai kirjaston happamat vanhatpiiat eivät voi näiden miesten mielestä ymmärtää). Alan kuin alan naisistuminen yleensä laskee palkkoja, koska edelleen ajatellaan, että naisten työn voi hoitaa kuka tahansa kouluttamaton reipas jamppa. Lääkäreitä ei uskalleta suututtaa vain siitä syystä, että heitä ei voida korvata näillä pystymetsästä revityillä jampoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää nimitellä tädiksi? Kertoo kyllä paljon aloittajan arvoista ja arvomaailmasta. Asioista voi keskustella ja pitääkin mutta ilman toisten mollaamista.

Sentään täti, mummo ikäisenä pikkuisen harmittaa kun töissä joka päi0vä tytötellään vmäisellä äänellä.

Hoitaja

Mikä hoitajanimike sisältää sanan tyttö? Samaa tytöttelyä kirjastoissakin kuulee samoilta ihmisiltä jotka hoitajia tytöttelee. Valitettavaa tytöttely on missä tahansa, mutta moni vanhempi mies ei ole havahtunut siihen, että se koetaan epäkunnioittavana. Joku jopa luulee imartelevansa.

Luulisi, että av:lla ymmärretään jättää pois seksistiset väännökset täti-tehtäviksi, kun ammattinimikkeet on aivan jotain muuta. Se vaan näköjään liian helposti lipsahtaa haukkuessa toista alaa nostaessaan itseään ylemmäksi. Otsikkoon lipsahtaminen kuulostaa jo jonkinlaiselta vahvemmalta antipatialta.

Suurimmalla osalla kirjastotädeistä on edessä alanvaihto vai etkö ole kuullut itsepalvelukirjastoista? Satutuokio käydään vetämässä kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltaisten alojen huonot palkat eivät ole mitään jumalán sanaa. Niiden työtkään eivät ole mitään kutsumustyötä, josta kiitos riittää palkaksi. Ihan historiallisista syistä naisten palkat ovat pienempiä kuin miesten palkat. Ennen ajateltiin, että miehen tehtävä on elättää perhe, ja naisen työssäkäynti päättyy avioliittoon. Näistä ajoista on pian 60 vuotta. Mies ei vaimoaan enää elätä, mutta naisten palkkoja ei silti nosteta. Naiset uhkaillaan ja pelotellaan hiljaiseksi, heitä syyllistetään sellaisesta käytöksestä, jota miehiltä pidettäisiin jämäkkänä.

Oli nainen sitten "opettajatar ", "kirjastotäti" tai "hoitsutypykkä", aina hän on miesduunarista yhtä arvoton piikalapsi, jonka työ on arvotonta verrattuna pärinäauton ratinkääntäjään. Kaikki autoihin liittyvä on älyttömän vaativaa miesten työtä, josta pitää maksaa kunnollista palkkaa. Kaikki ihmisiin liittyvä työ on turhaa ja arvotonta - lääkärit poislukien, koska he osaavat luonnontieteitä, joita pidetään maskuliinisina kovina tieteinä (joita typerät, tyynyjä pöyhivät hoitsut tai kirjaston happamat vanhatpiiat eivät voi näiden miesten mielestä ymmärtää). Alan kuin alan naisistuminen yleensä laskee palkkoja, koska edelleen ajatellaan, että naisten työn voi hoitaa kuka tahansa kouluttamaton reipas jamppa. Lääkäreitä ei uskalleta suututtaa vain siitä syystä, että heitä ei voida korvata näillä pystymetsästä revityillä jampoilla.

Johtuu varmasti osaltaan siitä, että naisvaltaiset alat ovat pitkälti julkisen puolen tehtäviä. Vienti vetää ja sen kassavirroilla ja tuloksen veroilla rahoitetaan moni muu ala. Ne alat jotka rahoitetaan kassavirroista, eli ostoista eivät monet ole kovin hyviä palkkoja maksavia, kun tehtaat osaavat kilpailuttaa päätuotteensa alihankkijat. Ylläpitävät ja siihen liittyvät investoinnit sen sijaan voivat tuottaa. Niistä verottamalla maksetaan julkinen työ jos itse tuottaminen ei tapahdu omavaraisena Suomessa, kuten maatalous tai vaikka kierrätys.

Velkaisella valtiolla velkaa lisätessä kaikki julkisesti maksettava on syömässä sitä velkaa ja pois toisiltaan toisin kuin vientiin tai suoraan omavaraiseen tuottamiseen tulevat palkat. Vientialojen palkat lisäävät kotimaista varallisuutta samoin kuin omavaraisuutta tukevien toimintojen palkat. Kaikki julkinen työ päinvastoin jos sitä ei saada myytyä samalla osaamisella ulkomaille. Sen vuoksi minusta kuuluisi katsoa erikseen julkisten tehtävien palkkaus ja itsensä rahoittavan työn palkkaus.

Julkisella puolella ei ole mitään erityistä jonka vuoksi palkkaeroja tavitsisi olla sukupuolten välillä. Jotkut sykliset alat vetävät miesvaltaisia töitä, joka johtaa aika-ajoin tarpeeseen nostaa heidän palkkojaan, jotta kunnassa säilyisi teknistäkin henkilökuntaa. Toisaalta ei ole minusta mitään välttämätöntä syytä ylläpitää samoja henkilöitä niissä viroissa, vaan voisi sallia vaikka teknisten henkilöiden suurempi vaihtuvuus ja silloin, kun tekijät on kunnassa vähissä, sen palvelun voi ostaa ulkopuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalla osalla kirjastotädeistä on edessä alanvaihto vai etkö ole kuullut itsepalvelukirjastoista? Satutuokio käydään vetämässä kerran viikossa.

Itsepalvelu on ollut kirjastoissa käytössä vaikka kuinka kauan. Kirjastot on aikalailla edelläkävijä kaikessa itsenäisessä tekemisessä jo sen puolesta, että siellä on informaation osaajia, mutta erityisesti äärimmäisten pienten määrärahojen vuoksi.

Tänään joku lööppi narinuri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma kun näille uhriutujille selviää se palkkataso vasta työelämässä. 

tätä mäkin ihmettelen. Kouluttaudu julkisen sektorin pienipalkkaiseen hommaan -> järkyty kun palkkaus on just sitä mitä saatoit realistisesti odottaa.

 

En ole hoitoalalla, mutta tää kommentti on todella outo. Luulenpa että monikaan hoitoalalla työskentelevistä ei mieti palkkaa kun kouluun hakee. Ja hyvä niin. Mitäpä jos kaikki ajattelisivat noin niin paljonko luulet, että alalle hakeutuisi ihmisiä töihin?

Sairaanhoitajilla on hyvä palkka. Kirjastonhoitajilla ei. Kirjastonhoitajat työskentelevät kutsumuksesta ja kiinnostuksesta kirjallisuuteen ja kulttuuriin pienellä palkalla. Sairaanhoitajat rahasta hyvällä palkalla, mutta palkkaa näennäisesti heikentää kateus ja se että eivät hyväksy että toiselle sauraanhoitajalle maksettaisiin enemmän vaativampien tehtävänkuvien hoitamisesta vaan kaikkien pitää saada samanverran kuin helpoimman hoitajantyön tekijä. Joillain muilla hoitajilla kuin sairaanhoitajilla, siis lähihoitajilla ja perushoitajilla onkin huono palkka vaikka vastuuta on paljon siinä ettei syö potilaan nappeja.

Mitä kirjastontädit tekevät käytännössä? Istuvat päivät pitkät hiljaa liikkumatta siellä tiskin takana?

Ammatin valinta kysymys. Miksi opiskelit hoitajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää nimitellä tädiksi? Kertoo kyllä paljon aloittajan arvoista ja arvomaailmasta. Asioista voi keskustella ja pitääkin mutta ilman toisten mollaamista.

Johtuu kai siitä, että kirjastossa käydään lapsena, ja silloin kirjastonhoitajia sanotaan tädeiksi. Luultavasti se jää mieleen aika pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Kirjastonhoitajan alkupalkka on pienempi kuin sairaanhoitajalla. Lisäksi kirjastonhoitaja ei ikinä saa samanlaisia lisiä kuin pillerinkiikuttaja. 

Miksi hoitajat valehtelevat netissä ja tekevät itsestään aina vain naurettavampia?

Ei läheskään kaikki sairaanhoitajatkaan saa yölisiä. Monella sairaanhoitajalla on päivätyö tai tekevät korkeintaan kahta vuoroa klo 8 - 20 välillä, koska terveysasemat, poliklinikat ja neuvolat ovat yöllä kiinni. Vanhustenhoidossa on tavallinen käytäntö, että yövuoroja tekevät vain lähihoitajat. Nykyään myös erikoissairaanhoidossakin on yleistynyt sellainen käytäntö, että leikkaukseen tullaan aamulla ja lähdetään yöksi kotiin, joten kirurgisia vuodeosastojakin on paljon vähemmän kuin ennen. Ympäri vuorokauden toimivia vuodeosastoja ja yöpäivystyksiä on enää harvoilla paikkakunnilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole hoitoalalla, mutta tää kommentti on todella outo. Luulenpa että monikaan hoitoalalla työskentelevistä ei mieti palkkaa kun kouluun hakee. Ja hyvä niin. Mitäpä jos kaikki ajattelisivat noin niin paljonko luulet, että alalle hakeutuisi ihmisiä töihin?

Sairaanhoitajilla on hyvä palkka. Kirjastonhoitajilla ei. Kirjastonhoitajat työskentelevät kutsumuksesta ja kiinnostuksesta kirjallisuuteen ja kulttuuriin pienellä palkalla. Sairaanhoitajat rahasta hyvällä palkalla, mutta palkkaa näennäisesti heikentää kateus ja se että eivät hyväksy että toiselle sauraanhoitajalle maksettaisiin enemmän vaativampien tehtävänkuvien hoitamisesta vaan kaikkien pitää saada samanverran kuin helpoimman hoitajantyön tekijä. Joillain muilla hoitajilla kuin sairaanhoitajilla, siis lähihoitajilla ja perushoitajilla onkin huono palkka vaikka vastuuta on paljon siinä ettei syö potilaan nappeja.

Vaatimus saman palkan maksamisesta ei ole hoitajilta itseltään peräisin, vaan se on kyllä aivan työnantajasta kiinni. Minun mielestä hoitoalalla on kaksi isoa ongelmaa: ensiksikin huono johtaminen - enkä tarkoita niinkään lähiesimiestyötä, vaan ihan johtamisjärjestelmää, palkitsemista ja yleistä johtamista - ja toiseksi heikot palkka- ja urakehitysmahdollisuudet. Suurin osa suomalaisista sairaanhoitajista jämähtää sille alimmalle portaalle, eli AMK-tasolle. Palkkaus ei myöskään kannusta sairaanhoitajia kehittymään uralla. Suomessa on paljon vähemmän maisteritasoisia sairaanhoitajia kuin monissa muissa maissa. Toisaalta on tutkimusnäyttöä, että sairaanhoitajien parempitasoinen koulutus on suoraan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin ja jopa potilaiden kuolleisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä kirjastontädit tekevät käytännössä? Istuvat päivät pitkät hiljaa liikkumatta siellä tiskin takana?

Käytännössä kirjastoissa tehdään lainauksessa työskentelyn lisäksi kokoelmatyötä, eli tilataan kirjoja, luetteloidaan ne kirjastojärjestelmään että ihmiset voivat ne löytää ja lainata. Haetaan varauksia, hyllytetään kirjoja, poistetaan kirjoja, korjataan kirjoja. Informaatikot auttavat tiedonhaussa. Jotkut pitää niitä satutunteja, kirjavinkkausta ym. Lehtiä tulee tietysti jatkuvasti ja ne pitää laittaa tietokantaan ja ihmisten luettavaksi. Hoidetaan tiedotusta ja viestintää. Jos on kyseessä jonkun kehysorganisaation kirjasto (yliopisto, eduskunta, tutkimusorganisaatio), on julkaisutoimintaan ja tiedonhakuun ja opetetukseen liittyviä tehtäviä vielä enemmän. Tässä nyt vaan muutama mieleen tullut asia. Että ei siellä istuta vaan tiskin takana ja anneta sitä vihreää kirjaa vai oliko sittenkin sininen.

Kertokaas hei joku, että miksi kirjatotädeillä on/vaaditaan yliopistotutkinto? Mitä sellaista he oikeasti tekevät, että sitä varten täytyy opiskella 5-6 vuotta. Tämä kysymys ei ole vit***lua vaan vilpittömästi kysyn, koska en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kirjastontädit tekevät käytännössä? Istuvat päivät pitkät hiljaa liikkumatta siellä tiskin takana?

Se kirjastonhoitaja ei yleensä istu siellä tiskin takana vaan takahuoneessa ja on sen tiskin takana istuvan kirjastovirkaillijan esimies. Alatko olla kärryillä, vaan tavatako pitää?

Vierailija kirjoitti:

Kirjastonhoitajan alkupalkka on pienempi kuin sairaanhoitajalla. Lisäksi kirjastonhoitaja ei ikinä saa samanlaisia lisiä kuin pillerinkiikuttaja. 

Miksi hoitajat valehtelevat netissä ja tekevät itsestään aina vain naurettavampia?

Kirjastotädin vastuu työssään on aikalailla erilainen kuin sairaanhoitajalla. Millainen vastuu on kirjastotädillä?