Kirjastotädillä sama peruspalkka kuin sairaanhoitajalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjastotädillä on myös yliopistotutkinto.

Ei kaikilla.

Ei mutta kirjastovirkailijalla on sitten pienempi palkkakin. Kirjastonhoitajalla on yliopistotutkinto ja siksi isompi palkka (sairaanhoitajatasoinen).

Sairaanhoitajatasoa ylempi koulutus ja samantasoinen palkka .

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää nimitellä tädiksi? Kertoo kyllä paljon aloittajan arvoista ja arvomaailmasta. Asioista voi keskustella ja pitääkin mutta ilman toisten mollaamista.

Sentään täti, mummo ikäisenä pikkuisen harmittaa kun töissä joka päi0vä tytötellään vmäisellä äänellä.

Hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi jos kaikki ajattelisi noin, että turhaan mä mitään töitä teen. Nopeesti loppuis tuet. Vai elääkö nämä elämäntapatyöttömät omavaraisesti ilman tukia🤔

Niin. Tuollaista varmasti ihmettelee ihminen jolla on työterveys ja vakuutettu ja muut työedut esimerkiksi ylitöistä maksetaan rahaa.

Miksi ajattelet että niitä joille ei kuulu edut ja palkka on tyyliin alle 12e tunti, miksi ajattelet että heitä kiinnostaa rikastuttaa muita ja antaa oman ainoan elämänsä parhaimmat vuodet ja päivät siihen että joku muu kerää potin ja rikastuu?

Tätä pitäisi miettiä. Se ainoa elämä ja terveet vuodet menee siihen että kulutetaan itsensä romuksi, että joku muu voi korvata sut palkkatuella...

Olen itse tehnyt vain "hanttihommia" ja tällä hetkellä opiskelen alalle, jossa palkka on suunnilleen samaa kuin sairaanhoitajilla. En saanut ylitöistä palkkaa tuolloin ennen. En vain ymmärrä sitä, että muut voivat hyvällä omallatunnolla elää muiden kustannuksella. Suomi on siitä mahtava maa, että täällä tuetaan toisia tarvittaessa, mutta vaikea ymmärtää sitä, että muuten vaan on tekemättä töitä. Ehkä elän sitten omassa kuplassa, ehkä joskus tulen ymmärtämään tämän.

Mun kokemus tästä maasta on toinen. Ihmisestä revitään irti työelämässä kaikki mitä lähtee ja kun ei enää lähde, heitetään romukoppaan.

T. Burn outin saanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitsi jos kaikki ajattelisi noin, että turhaan mä mitään töitä teen. Nopeesti loppuis tuet. Vai elääkö nämä elämäntapatyöttömät omavaraisesti ilman tukia🤔

Luulen että ne ottaa sen mikä niille kuuluu kaikesta huolimatta.

Parashan olisi että työstä maksettaisiin ylityölisät ja ei painostettaisi ylitöihin puolipakolla.

Ja että palkka olisi suhteessa työn kuormittavuuteen.

Suurin osahan on kulutettu mahdottomilla työtaakoilla loppuun.

Sinä tässä lähinnä syytät että ovat elämäntapatyöttömiä.

Totuus on että heidät kulutettiin loppuun ja harva lääkäri kirjoittaa heille, heille kuuluvaa sairaseläkettä tai lomia.

Jos se oma ala kuluttaa liikaa, on syytä hakeutua toiselle alalle. On eri asia, jos on jokin sairaus, joka estää työnteon, esimerkiksi masennus tai vaikkapa vika selässä. Mutta jos on mahdollisuus tehdä jotain muuta työtä, kuin näitä riistotöitä joita ei kestä, niin miksi ei kouluttauduta toiselle alalle? Miksi eletään toisten elättämänä? Sitä en ymmärrä. Ymmärrän myös, että ei ole itsestään selvää ja helppoa hakeutua vaikkapa keski-ikäisenä uudelle alalle, mutta näistä viesteistä täällä jotenkin paistaa se, että mieluummin vain ollaan ettei itse rasitu. Voi toki olla että olen tulkinnut väärin, mutta olemattomuus ja yrityksen puute on mielestäni vähän kyseenalaista, kun muut siitä sitten maksavat. Mielestäni Suomen tukisysteemi on siis hyvä, ketään ei pidä jättää heitteille. Mutta toivoisin, että tukia käytetään, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

Alan vaihto voi olla taloudellisesti aika vaikeaa. Ja lainaa ei uskalla ottaa, kun ei voi luottaa siihen, että yrittäminen palkitaan ja saa uudella alalla töitä. Itse uskaltauduin opiskelemaan vasta, kun sain pienen perinnön. Sen ansiosta voin luottaa siihen, ettei opiskelut suista mua aiempaa pahempaan köyhyyteen.

Naisvaltaisten alojen huonot palkat eivät ole mitään jumalán sanaa. Niiden työtkään eivät ole mitään kutsumustyötä, josta kiitos riittää palkaksi. Ihan historiallisista syistä naisten palkat ovat pienempiä kuin miesten palkat. Ennen ajateltiin, että miehen tehtävä on elättää perhe, ja naisen työssäkäynti päättyy avioliittoon. Näistä ajoista on pian 60 vuotta. Mies ei vaimoaan enää elätä, mutta naisten palkkoja ei silti nosteta. Naiset uhkaillaan ja pelotellaan hiljaiseksi, heitä syyllistetään sellaisesta käytöksestä, jota miehiltä pidettäisiin jämäkkänä.

Oli nainen sitten "opettajatar ", "kirjastotäti" tai "hoitsutypykkä", aina hän on miesduunarista yhtä arvoton piikalapsi, jonka työ on arvotonta verrattuna pärinäauton ratinkääntäjään. Kaikki autoihin liittyvä on älyttömän vaativaa miesten työtä, josta pitää maksaa kunnollista palkkaa. Kaikki ihmisiin liittyvä työ on turhaa ja arvotonta - lääkärit poislukien, koska he osaavat luonnontieteitä, joita pidetään maskuliinisina kovina tieteinä (joita typerät, tyynyjä pöyhivät hoitsut tai kirjaston happamat vanhatpiiat eivät voi näiden miesten mielestä ymmärtää). Alan kuin alan naisistuminen yleensä laskee palkkoja, koska edelleen ajatellaan, että naisten työn voi hoitaa kuka tahansa kouluttamaton reipas jamppa. Lääkäreitä ei uskalleta suututtaa vain siitä syystä, että heitä ei voida korvata näillä pystymetsästä revityillä jampoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää nimitellä tädiksi? Kertoo kyllä paljon aloittajan arvoista ja arvomaailmasta. Asioista voi keskustella ja pitääkin mutta ilman toisten mollaamista.

Sentään täti, mummo ikäisenä pikkuisen harmittaa kun töissä joka päi0vä tytötellään vmäisellä äänellä.

Hoitaja

Mikä hoitajanimike sisältää sanan tyttö? Samaa tytöttelyä kirjastoissakin kuulee samoilta ihmisiltä jotka hoitajia tytöttelee. Valitettavaa tytöttely on missä tahansa, mutta moni vanhempi mies ei ole havahtunut siihen, että se koetaan epäkunnioittavana. Joku jopa luulee imartelevansa.

Luulisi, että av:lla ymmärretään jättää pois seksistiset väännökset täti-tehtäviksi, kun ammattinimikkeet on aivan jotain muuta. Se vaan näköjään liian helposti lipsahtaa haukkuessa toista alaa nostaessaan itseään ylemmäksi. Otsikkoon lipsahtaminen kuulostaa jo jonkinlaiselta vahvemmalta antipatialta.

Suurimmalla osalla kirjastotädeistä on edessä alanvaihto vai etkö ole kuullut itsepalvelukirjastoista? Satutuokio käydään vetämässä kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltaisten alojen huonot palkat eivät ole mitään jumalán sanaa. Niiden työtkään eivät ole mitään kutsumustyötä, josta kiitos riittää palkaksi. Ihan historiallisista syistä naisten palkat ovat pienempiä kuin miesten palkat. Ennen ajateltiin, että miehen tehtävä on elättää perhe, ja naisen työssäkäynti päättyy avioliittoon. Näistä ajoista on pian 60 vuotta. Mies ei vaimoaan enää elätä, mutta naisten palkkoja ei silti nosteta. Naiset uhkaillaan ja pelotellaan hiljaiseksi, heitä syyllistetään sellaisesta käytöksestä, jota miehiltä pidettäisiin jämäkkänä.

Oli nainen sitten "opettajatar ", "kirjastotäti" tai "hoitsutypykkä", aina hän on miesduunarista yhtä arvoton piikalapsi, jonka työ on arvotonta verrattuna pärinäauton ratinkääntäjään. Kaikki autoihin liittyvä on älyttömän vaativaa miesten työtä, josta pitää maksaa kunnollista palkkaa. Kaikki ihmisiin liittyvä työ on turhaa ja arvotonta - lääkärit poislukien, koska he osaavat luonnontieteitä, joita pidetään maskuliinisina kovina tieteinä (joita typerät, tyynyjä pöyhivät hoitsut tai kirjaston happamat vanhatpiiat eivät voi näiden miesten mielestä ymmärtää). Alan kuin alan naisistuminen yleensä laskee palkkoja, koska edelleen ajatellaan, että naisten työn voi hoitaa kuka tahansa kouluttamaton reipas jamppa. Lääkäreitä ei uskalleta suututtaa vain siitä syystä, että heitä ei voida korvata näillä pystymetsästä revityillä jampoilla.

Johtuu varmasti osaltaan siitä, että naisvaltaiset alat ovat pitkälti julkisen puolen tehtäviä. Vienti vetää ja sen kassavirroilla ja tuloksen veroilla rahoitetaan moni muu ala. Ne alat jotka rahoitetaan kassavirroista, eli ostoista eivät monet ole kovin hyviä palkkoja maksavia, kun tehtaat osaavat kilpailuttaa päätuotteensa alihankkijat. Ylläpitävät ja siihen liittyvät investoinnit sen sijaan voivat tuottaa. Niistä verottamalla maksetaan julkinen työ jos itse tuottaminen ei tapahdu omavaraisena Suomessa, kuten maatalous tai vaikka kierrätys.

Velkaisella valtiolla velkaa lisätessä kaikki julkisesti maksettava on syömässä sitä velkaa ja pois toisiltaan toisin kuin vientiin tai suoraan omavaraiseen tuottamiseen tulevat palkat. Vientialojen palkat lisäävät kotimaista varallisuutta samoin kuin omavaraisuutta tukevien toimintojen palkat. Kaikki julkinen työ päinvastoin jos sitä ei saada myytyä samalla osaamisella ulkomaille. Sen vuoksi minusta kuuluisi katsoa erikseen julkisten tehtävien palkkaus ja itsensä rahoittavan työn palkkaus.

Julkisella puolella ei ole mitään erityistä jonka vuoksi palkkaeroja tavitsisi olla sukupuolten välillä. Jotkut sykliset alat vetävät miesvaltaisia töitä, joka johtaa aika-ajoin tarpeeseen nostaa heidän palkkojaan, jotta kunnassa säilyisi teknistäkin henkilökuntaa. Toisaalta ei ole minusta mitään välttämätöntä syytä ylläpitää samoja henkilöitä niissä viroissa, vaan voisi sallia vaikka teknisten henkilöiden suurempi vaihtuvuus ja silloin, kun tekijät on kunnassa vähissä, sen palvelun voi ostaa ulkopuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalla osalla kirjastotädeistä on edessä alanvaihto vai etkö ole kuullut itsepalvelukirjastoista? Satutuokio käydään vetämässä kerran viikossa.

Itsepalvelu on ollut kirjastoissa käytössä vaikka kuinka kauan. Kirjastot on aikalailla edelläkävijä kaikessa itsenäisessä tekemisessä jo sen puolesta, että siellä on informaation osaajia, mutta erityisesti äärimmäisten pienten määrärahojen vuoksi.

Tänään joku lööppi narinuri