Allergialapsi ei nuku -> minä en nuku. Tulen kohta hulluksi unen puutteesta
Meillä on 1,5-vuotias allergialapsi, joka on nukkunut todella huonosti syntymästä saakka. Herää yhä noin 10 kertaa yössä ja päiväunet on aina nukkunut lyhyissä pätkissä (vauvana 3x25 min, nyt 2x30 min päivässä). Ja nukuttaminen kestää ja kestää. Kun päiväunilta herää niin ei millään nukahda uudelleen eli niitä ei saa pidennettyä. Yöllä kun herää niin menee 30min-tunti että nukahtaa uudelleen. Viime yönä minä sain nukuttua yhteensä tunnin koko yönä, koska en osaa nukahtaa heti vaikka olen ihan järkyttävän väsynyt vaan lapsen nukahdettua minulla menee puoli tuntia nukahtaa, ja silloin lapsi saattaa jo herätä uudelleen. Päiväunien aikana en ehdi itse nukahtaa päiväunille. Lapsi ei temppuile eikä kiukuttele nukkumaan mennessä vaan ei sen allergian takia saa nukahdettua. On erikoislääkärin hoidossa ja lääkärin ohjeita noudatetaan tarkasti, oireet ovat kyllä helpottuneet todella paljon siitä mitä ne olisi ilman hoitoa, mutta ei täysin ja ne jäljelle jääneet oireet hankaloittaa pahasti lapsen unta.
Tuntuu että tulen kohta hulluksi tästä unen puutteesta. Olen valvonut kohta 1,5 vuotta muutaman tunnin yöunilla. Mies tekee tarkkuutta ja pirteää olo vaativaa työtä, joten hän nukkuu arkiyöt olohuoneessa jotta saa nukuttua. Ja toisen viikonloppuyön. Toisen viikonloppuyön hän nukkuu parisängyssämme ja hoitaa lapsen heräämisistä puolet. Joskus viikonloppuisin saan nukkua päiväunet. Mutta tuo on hyvin vähän siihen nähden mitä tarvisin unta, tuntuu että ei yhtään auta väsymykseen ja unen puutteeseen se, että joskus saa nukkua vähän. Ns. tukiverkkoja jotka hoitaisi lasta meillä ei ole.
Miksei kukaan kertonut etukäteen, että voi saada lapsen joka ei nuku? Ja että silloin ei äitikään saa nukkua juuri yhtään. Neuvolat ja muut on keinottomia, koska ei tähän unikoulut auta, unikouluttaa ei saa lasta joka ei nuku sairauden takia. Minulle tarjotaan keskusteluapua jaksamiseen, mutta mitä se auttaa, kun tarvitsen vain unta. En enää jaksa tavata ystäviä, koska en jaksa puhua ihmisten kanssa, nukahdan kesken keskustelun istualleen. En enää uskalla ajaa autoa, koska olen meinannut nukahtaa rattiiin lapsi kyydissä useamman kerran ja ajaa kolarin. Kävelyllä käyn lapsen takia joka päivä, mutta siitä tulee fyysisesti todella huono olo, koska keho huutaa unta eikä liikuntaa.
Mitä ihmettä voin tehdä?
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut vastauksia, joten vastaan suoraan aloittajalle.
Meillä on refluksia sairastanut allergialapsi, joka ei nukkunut kuin pätkissä. Ostin sen kirjan”Unihiekkaa etsimässä” ja tehtiin unikoulu, se toimii ihan yhtä hyvin allergisille lapsille kuin muillekin. Nimittäin riippumatta siitÄ onko lapsi sairas vai ei, niin on opittava nukkumaan. Jouduimme tekemään sen perinteisen huudatus-unikoulun kun muut metodit eivät auttaneet. Lopputuloksena oli hyvin nukkuva refluksi-allergialapsi ja meillä vanhemmilla aikaa nukkua. Suosittelen.
Lapsi on nyt 6 ja parantunut sekä refluksista että allergioista allergiat paranivat siedättämällä Taysin ohjeiden mukaisesti, kävimme siis siellä ruokavalioneuvollassa pari ensimmäistä vuotta.
Tyttö on normaali ja terve lapsi, joka nukahtaa yksin omaan huoneeseen. Kaikki palaute luonteesta ja käyttäytymisestä on ollut koko päiväkoti ja eskariajan pelkästään positiivista.
Tämän haluan kertoa siksi, että tältä palstalta löytyy varmasti ihmisiä, jotka syyllistävät sairaan lapsen huuto-unikoulusta. Mutta mitään todettuja haittoja ei ole huutounikoulusta, jos siihen on pakko mennä. Aloittajan kuvaamassa tilanteessa ei ole mitään järkeä. Lapsen on opittava elämään ja nukkumaan niiden sairauksien kanssa, mitä hänellä on.Mua on huuto-unikoulutettu pikkutaaperona. Lapsuudessa olin sekä päiväkodin että koulun mukaan sosiaalinen, taitava ja reipas ihminen.
Sairastuin vakavaan masennukseen 15-vuotiaana, nyt olen 35 ja edelleen työkyvytön. Minulla on usean lääkärin ja vuosia minua hoitaneiden terapeuttien arvion mukaan vakavasti vaurioitunut kiintymyssuhde, kärsin luottamusongelmista ja aikuisiässä aloin käyttää alkoholia rajusti yli riskirajojen. Perheessäni ei ole käytetty alkoholia ja kasvoin unikoulua lukuunottamatta hyvässä ympäristössä.
Ainoa trauma elämässäni oli nuoruuteen mennessä se että tarpeeni laiminlyötiin vanhempieni toimesta - he olivat onneksi hoidossani mukana ja välimme ovat ok nykyään. Teini-iässä hain tosi paljon hyväksyntää suostumalla seksiin ihan missä olosuhteissa tahansa ihan kenen kanssa tahansa - tämän on todettu myös johtuvan siitä että kiintymyssuhteeni on tahattomasti tuhottu kun olin 1-2v ja huudattamisen vakavuutta ei osattu arvata.
Älkää huudattako lapsianne. Me huudatetut emme ikinä lakkaa huutamasta. 💔
Mietipä minkälainen kiintymyssuhde muodostuu, jos vanhemmat eivät pysty nukkumaan.
Ei varmasti hyvä.Tämä on juuri sellainen kirjoitus, mitä ei pidä uskoa. Kukaan lääkäri ei totea, että ihminen voi saada 15-vuotiaan masennuksen huudatus-unikoulun takia. (Olen itsekin lääkäri). Tässä on ihminen vetänyt omia johtopäätöksiään. Ihmisiä sairastuu masennukseen ilman ”syytä” vanhempia ei voi syyttää kaikesta masennuksesta. Lukuisissa tutkimuksissa ei ole todettu mitään yhteyttä huuto-unikoulun ja psyykkisten sairauksien välille. Kumpaa uskoa, lukuisia tutkimuksia vai yksittäisen ihmisen omia johtopäätöksia? Tämä on nettineuvojen suurin ongelma, kun yksittäiset kirjoitukset saavat ihmiset uskomaan vääriä asioita. Ja tämähän perustuu siihen, että aivomme uskovat mieluummin tarinoita kuin tieteellistä faktaa.
Minua on hoidettu useiden lääkäreiden toimesta, tosi monessa paikassa ja pitkään. En tarvitse enkä toivo sinun puoskarointiasi ja arvailuasi, et tilannetta tunne lainkaan. Usea taustani tunteva lääkäri on kuitenkin todennut että tarpeideni vakavalla laiminlyömisellä on ollut iso vaikutus siihen millainen minusta tuli.
Oletettavasti minulla on alttius masennukseen ja missään en sanonut että unikoulu on ainoa syy, mutta moni asiantuntijakin on sitä mieltä että pieni lapsi ei ole se jonka tulee joustaa. Aikuinen voi järjestää itselleen apua, lapsi ei voi. Tietysti aikuisen tulee saada levätä, mutta se tulee hoitaa niin että lapsen tarpeet tulevat täytetyiksi.
Jos lukuisissa tutkimuksissa ei ole todettu yhteyttä huudatusunikoulun ja psyykkisten sairauksien välillä, niin se voi tarkoittaa joko, että huudatusunikoulu ei vaikuta asiaan, tai että huudatusunikoulun haitat ja hyödyt ovat yhtä suuria. Jollekin tulee haitta ja jollekin hyöty, jotka tilastotasolla kumoavat toisensa. (En siis sinänsä usko tähän, mutta näin tilasto toimii.)
Ikävää, että sinulla on huono kokemus, mutta se ei muuta sitä, että todennäköisyydet psyykkisiin ongelmiin ovat samat unikoululla ja ilman. T: ei unikoulutettu, jolla vakavia psyykkisiä ongelmia joille lauma lääkäreitä ei ole löytänyt laukaisevaa tekijää.
Ap moni ei tajua sitä, että värilliset lakanat aiheuttaa kutinaa. Laita valkoiset lakanat. Ostin joskus keskiväriset ja pesin hajusteettomalla ja valtava kutina. Yöpuku myös vaalea, ei tummia värejä.
Ei kyllä reilulta jakonne kuulosta. Se että mies käy töissä ei ole mikään peruste sille, että hän saa nukkua AINA ja sinä et KOSKAAN. Nukkumattomuus on vaarallista, kai miehesi sen tietää ja ymmärtää että romahduttaa sinun terveytesi noin toimimalla?
Eikö lapselle voi määrätä ataraxia? sitä nukuttavaa antihistamiinia?
Ap, olen pahoillani tilanteestasi. Lasten allergioiden ja atopian selvittäminen vaatii joskus melkoista salapoliisityötä, mihin ymmärrettävästi ei jaksa täysillä ryhtyä, kun ei saa nukuttua.
En ole hoitoalan ammattilainen, mutta mun mielestä tuo tilanne on sen verran paha, että veisin uudestaan (eri) lääkäriin. Kirjoittaisin ylös ne unimäärät paperille, jos lääkäri meinaa vähätellä tilannetta. Oletteko muuten käyneet lastenlääkärillä vai allergioihin erikoistuneella lastenlääkärillä? Outoa ettei Ataraxia ole laitettu, meillä allergioihin erikoistunut lastenlääkäri kirjoitti sitä nestemäisenä 4kk vanhalle, kun selviteltiin allergioita.
Tsemppiä ja voimia sinne.
Eikun lähes 6 kk vauvalle, muistin väärin. Joka tapauksessa omasi on jo paljon vanhempi.
En oikein ymmärrä, miksei aloittaja ole kertonut, mitä lääkkeitä ja voiteita on käytössä tällä hetkellä? Nähtävästi Atarax ei ole ainakaan käytössä, mistä herääkin epäilys, kuuluuko aloittaja joihinkin lääkkeiden vastustajiin vai mikä muu on syynä, kun ei tuollainen peruslääke allergian hoidossa ole lapsen oloa helpottamassa?
Ap, olet jo ihan umpikujassa. Ota yhteys lastensuojeluun tai sosiaalihuoltoon arviota varten. Sieltä voi saada perhetyöntekijän apua tarpeelliseksi katsotun määrän ja voit päästä lepäämään. Ehkä myös isän saisi heräämään ja keskustelut työnjaosta sujuisivat rauhallisemmin ja sinulle reilummin ammattilaisen seurassa. Tukiperhevaihtoehtojakin on. En sano, että kaikki ratkeaa näin heti ja hienosti, mutta tarvitset ehdottomasti ulkopuolista apua.
Todennäköisesti unettomuuskierrekin on tässä vaiheessa pakko katkaista lääkkeellä ja joku (toivottavasti isä) huolehtii vauvasta sen ajan. Ajattelisin myös lapsen tarvitsevan erikoissairaanhoidon arviota, jos allergiaoireiden vuoksi tilanne on näin vaikea. Joskus oireet ovat niin hankalia, että mikään ei vie kaikkia oireita pois. Tietämättä tilanteesta sen tarkemmin lasten- tai ihotautilääkärin arvio olisi kuitenkin varmaan vielä paikallaan. T. lääkäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut vastauksia, joten vastaan suoraan aloittajalle.
Meillä on refluksia sairastanut allergialapsi, joka ei nukkunut kuin pätkissä. Ostin sen kirjan”Unihiekkaa etsimässä” ja tehtiin unikoulu, se toimii ihan yhtä hyvin allergisille lapsille kuin muillekin. Nimittäin riippumatta siitÄ onko lapsi sairas vai ei, niin on opittava nukkumaan. Jouduimme tekemään sen perinteisen huudatus-unikoulun kun muut metodit eivät auttaneet. Lopputuloksena oli hyvin nukkuva refluksi-allergialapsi ja meillä vanhemmilla aikaa nukkua. Suosittelen.
Lapsi on nyt 6 ja parantunut sekä refluksista että allergioista allergiat paranivat siedättämällä Taysin ohjeiden mukaisesti, kävimme siis siellä ruokavalioneuvollassa pari ensimmäistä vuotta.
Tyttö on normaali ja terve lapsi, joka nukahtaa yksin omaan huoneeseen. Kaikki palaute luonteesta ja käyttäytymisestä on ollut koko päiväkoti ja eskariajan pelkästään positiivista.
Tämän haluan kertoa siksi, että tältä palstalta löytyy varmasti ihmisiä, jotka syyllistävät sairaan lapsen huuto-unikoulusta. Mutta mitään todettuja haittoja ei ole huutounikoulusta, jos siihen on pakko mennä. Aloittajan kuvaamassa tilanteessa ei ole mitään järkeä. Lapsen on opittava elämään ja nukkumaan niiden sairauksien kanssa, mitä hänellä on.Mua on huuto-unikoulutettu pikkutaaperona. Lapsuudessa olin sekä päiväkodin että koulun mukaan sosiaalinen, taitava ja reipas ihminen.
Sairastuin vakavaan masennukseen 15-vuotiaana, nyt olen 35 ja edelleen työkyvytön. Minulla on usean lääkärin ja vuosia minua hoitaneiden terapeuttien arvion mukaan vakavasti vaurioitunut kiintymyssuhde, kärsin luottamusongelmista ja aikuisiässä aloin käyttää alkoholia rajusti yli riskirajojen. Perheessäni ei ole käytetty alkoholia ja kasvoin unikoulua lukuunottamatta hyvässä ympäristössä.
Ainoa trauma elämässäni oli nuoruuteen mennessä se että tarpeeni laiminlyötiin vanhempieni toimesta - he olivat onneksi hoidossani mukana ja välimme ovat ok nykyään. Teini-iässä hain tosi paljon hyväksyntää suostumalla seksiin ihan missä olosuhteissa tahansa ihan kenen kanssa tahansa - tämän on todettu myös johtuvan siitä että kiintymyssuhteeni on tahattomasti tuhottu kun olin 1-2v ja huudattamisen vakavuutta ei osattu arvata.
Älkää huudattako lapsianne. Me huudatetut emme ikinä lakkaa huutamasta. 💔
Mietipä minkälainen kiintymyssuhde muodostuu, jos vanhemmat eivät pysty nukkumaan.
Ei varmasti hyvä.Tämä on juuri sellainen kirjoitus, mitä ei pidä uskoa. Kukaan lääkäri ei totea, että ihminen voi saada 15-vuotiaan masennuksen huudatus-unikoulun takia. (Olen itsekin lääkäri). Tässä on ihminen vetänyt omia johtopäätöksiään. Ihmisiä sairastuu masennukseen ilman ”syytä” vanhempia ei voi syyttää kaikesta masennuksesta. Lukuisissa tutkimuksissa ei ole todettu mitään yhteyttä huuto-unikoulun ja psyykkisten sairauksien välille. Kumpaa uskoa, lukuisia tutkimuksia vai yksittäisen ihmisen omia johtopäätöksia? Tämä on nettineuvojen suurin ongelma, kun yksittäiset kirjoitukset saavat ihmiset uskomaan vääriä asioita. Ja tämähän perustuu siihen, että aivomme uskovat mieluummin tarinoita kuin tieteellistä faktaa.
Tähän vielä lisäisin, että nykyisessä huudatus-unikoulussa lasta kai ei edes jätetä kokonaan yksin? Lapsen luona kyllä käydään, jos hän huutaa eikä rauhoitu, mutta hänen kanssaan ei aleta sen kummemmin seurustelemaan tai aktiivisesti nukuttamaan vaan todetaan vaan rauhallisesti, että vanhempi on kyllä läsnä kuulomatkan päässä ja nyt nukutaan. Aluksi käynnit voivat olla tiheitäkin ja niiden välejä pidennetään pikkuhiljaa.
Pahoittelut, en jaksanut lukea koko ketjua, mutta meillä 5v atoopikko ja erityisherkkä (tuntoaisti) tyttö, joka nukkuu joko pelkissä pikkareissa tai täysin nakuna. Ei olisi varmasti osannut tätä kertoa meille vielä pienenä, mutta 2,5v:sta nukkunut pelkässä vaipassa/pikkareissa. Joskus yrittää hetken jokin vaate, yöpuku tms. päällä, mutta ei onnistu, ei sitten millään, kiemurtelee ja uni ei tule tai sitten alkaa yöllä unissaan itkeskellä ja helpottaa, kun vaatteen ottaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Anna oliiviöljyä lusikallinen suuhun joka päivä.
Auttaa kutinaan ja atooppiseen ihoon.
Joku kirjoitti, että auttoi niin paljon, että jopa unohti, että joskus on ollut kutiseva iho.
Muistattehan käyttää voita. Aitoa.
Hei ap, tilanteesi kuullostaa kovin tutulta. Meillä tosin mies osallistui enemmän valvomiseen öisin, vaikka tekeekin päivisin vastuullista työtä. Täsät huolimatta olin aivan rättiväsynyt. Joku kysyi kerran perhekerhossa, mitkä poikamme toiset nimet ovat enkä muistanut millään kuin etunimen. Tämä kuitenkin herätti meidät tilanteen vakavuuteen. Melkein vieläkin itkettää, kun ajattelen noita aikoja. Alun univaikeuksien uskoimme johtuvan koliikista, unikoulua ja vyöhyketerapiaa kokeiltiin, mutta niistä ei ollut mitään apua. Kolmen kuukauden ikäisenä vauvan yöheräilyt vain pahenivat ja nukkui enää vain 15-30 min. pätkissä. Kerran yksinkertaisesti veimme vauvan sairaalaan ja sanoimme, että emme jaksa enää. Vauva oli silloin siellä yhden yön tarkkailussa. Sosiaalitoimen kautta emme saaneet mitään käytännön apua. Olisin toivonut, että joku oli tullut tekemään vaikka ruokaa isommille lapsille tai pesemään pyykkiä, jotta olisin saanut sen ajan levättyä. Ainoa asia, mitä meille tarjottiin oli se, että perhetyöntekijä olisi tullut keskustelemaan! Joten ei kiitos, tällaista apua en kaivannut.
Lopulta selvisi syy; paha maitoallergia. Kun syy selvisi tilanne alkoi pikkuhiljaa rauhoittua ja myöhemmin tehtiin siedätyshoito ( kesti 2 v.).
Tarvitset ehdottomasti ulkopuolista apua, jotta saat nukuttua enemmän. Olisiko teidän mahdollista palkata joku ulkopuolinen hoitaja silloin tällöin, jotta saisit edes joskus nukuttua kunnolla? Voimia sinulle! Uskon, että tilanne vähitellen rauhoittuu teilläkin.
Kiitoksia kaikille vastauksista! Luin juuri kaikki eilisiltapäivän jälkeen tähän ketjuun tulleet vastaukset, ja yritän vastata ainakin osaan niihin tässä samalla kun lapsi nyt nukkuu hetken päiväunia.
-Meillä ei ole käytössä Ataraxia, vaan toinen ei-väsyttävä nestemäinen antihistamiini. Erikoislääkäri nimenomaan halusi määrätä ei-väsyttävän, jotta päivät sujuu paremmin ja lapsi jaksaa oppia ja kehittyä. Ihon kutina on pahinta päivisin, joten siksi antihistamiini otetaan aamulla.
-Kortisonia on laitettu ihoon kuurina, mutta siitä ei tuntunut olevan apua, joten sovittiin lääkärin kanssa että sitä ei enää kannata käyttää
-Voi olla että huono nukkuminen ei johtu ollenkaan pelkästä allergiasta vaan jostain muusta? Ihon ja allergian takia vaan olen kuvitellut että syynä olisi se iho ja allergia. Ehkä huono nukkuminen johtuukin lähinnä aistiyliherkkyyksistä kuten joku tässä ketjussa mainitsi? Vaikka lapsen vaatteet ja lakanat on hyvin pehmeää puhdasta puuvilla, niin tuntuu ne silti ihoa vasten ja joskus naapurista kuuluu kolinaa jne (herää kaikkiin pieniinkin ääniin). Tai ehkä se johtuu näistä molemmista
-Kaikki lapsen lakanat ja ihoa vasten olevat vaatteet ovat vaaleita, tiedän kyllä että tummat lakanat saattaa pestynäkin ärsyttää ihoa
-Voidaan kyllä vielä mennä uudellekin yksityiselle erikoislääkärille, mutta parilla ollaan jo käyty ei me aina voida mennä aina vain uudelle vaan on yhden saatava jonkun aikaa hoitaa jotta näkee onko se hyvä lääkäri
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mies tulee töistä kotiin, niin menet nukkumaan.
Oletko koskaan kärsinyt vakavasta unen puutteesta? Silloin ei nukahda enää. Kun mies tulee töistä klo 18:30 niin minä menen lepäämään pimeään makuuhuoneeseen, mutta en saa unta vaikka makaan siellä välillä kaksi tuntia. Enkä saa ottaa unilääkkeitä, koska minun pitää huolehtia lapsesta yöllä. Ap
Ei ole muita vaihtoehtoja kuin mies hoitamaan.Pakotat sen hyypiön.Hänkin joutaa nukkumaan muutaman yön viikosta huonosti.Näin tekisin, jos voisin kelata itse 15 v. taaksepäin.Joo, itse hain nukahtamislääkkeetkin, sain nukutuksi muutaman tunnin, pisara meressä. Ehkä olisi itseltä estynyt vakava sairaus, jos unet olisivat olleet paremmat.Monta vuotta kului huonoilla unilla miehen kuorsatessa vieressä.Turha joustaminen pannaan naisilta!
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, tilanteesi kuullostaa kovin tutulta. Meillä tosin mies osallistui enemmän valvomiseen öisin, vaikka tekeekin päivisin vastuullista työtä. Täsät huolimatta olin aivan rättiväsynyt. Joku kysyi kerran perhekerhossa, mitkä poikamme toiset nimet ovat enkä muistanut millään kuin etunimen. Tämä kuitenkin herätti meidät tilanteen vakavuuteen. Melkein vieläkin itkettää, kun ajattelen noita aikoja. Alun univaikeuksien uskoimme johtuvan koliikista, unikoulua ja vyöhyketerapiaa kokeiltiin, mutta niistä ei ollut mitään apua. Kolmen kuukauden ikäisenä vauvan yöheräilyt vain pahenivat ja nukkui enää vain 15-30 min. pätkissä. Kerran yksinkertaisesti veimme vauvan sairaalaan ja sanoimme, että emme jaksa enää. Vauva oli silloin siellä yhden yön tarkkailussa. Sosiaalitoimen kautta emme saaneet mitään käytännön apua. Olisin toivonut, että joku oli tullut tekemään vaikka ruokaa isommille lapsille tai pesemään pyykkiä, jotta olisin saanut sen ajan levättyä. Ainoa asia, mitä meille tarjottiin oli se, että perhetyöntekijä olisi tullut keskustelemaan! Joten ei kiitos, tällaista apua en kaivannut.
Lopulta selvisi syy; paha maitoallergia. Kun syy selvisi tilanne alkoi pikkuhiljaa rauhoittua ja myöhemmin tehtiin siedätyshoito ( kesti 2 v.).
Tarvitset ehdottomasti ulkopuolista apua, jotta saat nukuttua enemmän. Olisiko teidän mahdollista palkata joku ulkopuolinen hoitaja silloin tällöin, jotta saisit edes joskus nukuttua kunnolla? Voimia sinulle! Uskon, että tilanne vähitellen rauhoittuu teilläkin.
Tässä sen taas näkee, että tuossakaan tilanteessa ei saa mitään muuta apua kuin keskustelutukea vaikka ei enää muista lapsensa nimeä unen puutteen takia!
Oma lapseni melkein saman ikäinen.
Ihottumaa, ilmavaivoja ja yöllä heräillään tunnin välein hirveän itkun kanssa.
Olen asian neuvolassa ottanut puheeksi useita kertoja, muttei apuja ole tullut.
Ihottumaan kokeiltu kymmeniä rasvoja ja vauvaöljyjä. Joskus auttaa hieman ja joskus ei ollenkaan.
Nyt sitten kokeillaan erillaisia ruokia, että onkohan siitä kysymys.
Itse nukun silloin kuin voin eli tosi harvoin.
En uskalla usein edes nukahtaa yöllä, kun tietää kohta pitää taas olla ylhäällä ja valmiina.
Kokoajan hälytys tila päällä niin se estää nukkumisen varmaankin.
No kohta taas neuvola ja toistamiseen mainita asiasta.
Ap pyydä Ataraxia sillä elämäsi on nyt helvettiä kuten lapsenkin. Tässä ketjussa monet ovat siitä saaneet avun joten uskon että tekin saisitte. Atarax illalla ja lapsi saa hyvän yöunen kuten sinäkin ja päivät jaksat paremmin. Voihan sitä toista lääkettä antaa aamulla, kysy sitä lääkäriltä.
Kun lapsi herää herkästi ääniin, niin kannattaa laittaa tabletista / läppäristä / tietokoneesta tai kännykästä youtubesta tai jostain ilmais aplikaatiosta taustakohinaa taustalle.
Youtubesta löytyy esim. 10 tuntia putkeen kohinaa, esim. brown noise, pink noise jne. Tai sitten sateen kohinaa jne.
Kun sen laittaa makuuhuoneeseen pyörimään, se peittää naapurista tulevat kolinat ja äänet.
Minä itse olen ääniherkkä ja herään pienimpäänkin ääneen. Kun tajusin laittaa tabletista tällaisen kohinan päälle sopivalle äänenvoimakkuudelle koko yöksi, nukun paljon paremmin, sillä uneni ei katkeile muiden perheenjäsenten aiheuttaman metelin takia. Tai kadulta tai naapurista tuleviin ääniin. Koska yksinkertaisesti en kuule niitä. Perheenjäsenet voivat jopa keskustella viereisessä huoneessa ja minä pystyn nukkumaan ovi kiinni kohinan kanssa, enkä kuule yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia kaikille vastauksista! Luin juuri kaikki eilisiltapäivän jälkeen tähän ketjuun tulleet vastaukset, ja yritän vastata ainakin osaan niihin tässä samalla kun lapsi nyt nukkuu hetken päiväunia.
-Meillä ei ole käytössä Ataraxia, vaan toinen ei-väsyttävä nestemäinen antihistamiini. Erikoislääkäri nimenomaan halusi määrätä ei-väsyttävän, jotta päivät sujuu paremmin ja lapsi jaksaa oppia ja kehittyä. Ihon kutina on pahinta päivisin, joten siksi antihistamiini otetaan aamulla.
-Kortisonia on laitettu ihoon kuurina, mutta siitä ei tuntunut olevan apua, joten sovittiin lääkärin kanssa että sitä ei enää kannata käyttää
-Voi olla että huono nukkuminen ei johtu ollenkaan pelkästä allergiasta vaan jostain muusta? Ihon ja allergian takia vaan olen kuvitellut että syynä olisi se iho ja allergia. Ehkä huono nukkuminen johtuukin lähinnä aistiyliherkkyyksistä kuten joku tässä ketjussa mainitsi? Vaikka lapsen vaatteet ja lakanat on hyvin pehmeää puhdasta puuvilla, niin tuntuu ne silti ihoa vasten ja joskus naapurista kuuluu kolinaa jne (herää kaikkiin pieniinkin ääniin). Tai ehkä se johtuu näistä molemmista
-Kaikki lapsen lakanat ja ihoa vasten olevat vaatteet ovat vaaleita, tiedän kyllä että tummat lakanat saattaa pestynäkin ärsyttää ihoa
-Voidaan kyllä vielä mennä uudellekin yksityiselle erikoislääkärille, mutta parilla ollaan jo käyty ei me aina voida mennä aina vain uudelle vaan on yhden saatava jonkun aikaa hoitaa jotta näkee onko se hyvä lääkäri
Ap
Olen yksi niistä tähän ketjuun kommentoineista joilla on aikanaan ollut sama tilanne. Allergialapsellamme tosiaankin oli kutinan ja muun ohella myös varmasti (vatsa)kipuja ja yleistä yliherkkyyttä, joten vyyhti oli todellakin monen tekijän summa, ettei nukkunut kolmeen ekaan vuoteen. Ataraxia kannattaa silti kokeilla, muttei sekään ole tosiaan autuaaksi tekevä jos on kipuja ym.
Ymmärrän hyvin pointin, että ihan koko aikaa ei kannata kiikuttaa uudelle lääkärille, vaan jos löytää alan erikoislääkärin, sellaisen jolla on hyvä asenne ja selkeästi halu auttaa, kannattaa yhdessä ainakin tovi katsoa tilanteen kehittymistä. Uudelle lääkärille sitten toki heti jos vaikuttaa siltä että "jäätte yksin".
Ap:n unihomma pitää saada asap kuntoon. Isän suuntaan kyllä katseet kohdistuu, hänet pitäisi saada ymmärtämään tilanne ennen kuin ap on psykoosissa tms. Ehkpä ulkopuolinen näkökulma /keskusteluapu olisi siinä mielessä tervetullutta, että tuo asia saadaan isän ymmärrykseen? Ellei isä todellakaan voi osallistua yövalvomisiin jotta ap saisi nukuttua, sitten tarvitaan ulkopuolinen apu siihen. Kuntoon se on saatava.
Voimia ap.
Atarax- liuosta kehiin. Tällä lääkkeellä sain lapselleni unirytmin. Kaksi viikkoa annoin joka ilta Ataraxia ja sen jälkeen on yöt nukkunut ilman lääkettä.
Kyseessä atoopikko joka sai Ataraxia vesirokon takia, lääkettä oli jäänyt yli ja omatoimisesti sitä aloin käyttämään.
Tiedän mitä on olla väsynyt monisaraan lapsen äiti.
- vaihda pyykinpesuaine
- älä käytä huuhteluaineita
Jos nämä ei auta niin kokeile vyöhyketerapiaa, siitä on monet saaneet avun.
Jaksamista sinulle!