Onko joku päättänyt että on puolisonsa kanssa maailmaan tappiin, tapahtui mitä tapahtui?
Siinä oikeastaan koko kysymys.
Ja jos olet, niin olis mielenkiintoista tietää sukupuoli, ikä ja kuinka kauan olette olleet yhdessä.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Kuvitteletko sinä, että liittosi i olisi onnellinen ilman tuollaista lupausta? Ei vaikuta rakkautenne kovin vahvalta ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Nainen kiristää miehen uskomaan itsestään pahaa, jos jättää naisen. Siinä syy. Mies voi tehdä näin toki myös naiselle.
Rahalla kiristäminen. Tiedän pariskunnan, jossa nainen kiristää miestänsä omaisuuden ja työpaikan menetyksellä, jos mies lähtee. Se on sitä tosirakkautta - rahaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on siis aivan älytön lupaus, eikä sitä pidä tehdä missään olosuhteissa. Vain narsisti vaatii sellaista lupausta toiselta.
Kuka tässä on vaatinut sitä toiselta ihmiseltä?
Tai, tavallaan niin tein. En vaatinut, vaan kuulostelin, mitkä ovat toisen ihmisen arvot. Yksi merkittävä tekijä oli se, että mies sanoi, että on tässä vierellä aina, tapahtui mitä tapahtui. Se luo Kaikesta huolimatta luottamusta, vaikka tiedänkin et never say never.
En ole, olen 26-vuotias nainen ja parisuhteessa tämän miehen kanssa 9 v, naimisissa puolet ajasta.
Mies vaikuttaa ajattelevan kuten aloituksessa, aika ajoin myös vannoo tätä "haluan olla kanssasi loppu elämän vaikka mitä tapahtuisi" ja jotain viitteitä siitä on myös... Näiden viitteiden vuoksi itse taas ajattelen nimenomaan, että olemme yhdessä niin kauan kuin se on olemisen arvoista. Olisi ihana tietenkin vanheta yhdessä, mutta rehellisyyden nimissä en voi sellaista vannoa. Mies ei ole ihan niin luotettava, mm. taloudellisesti ja henkisesti taidan minä tukea miestä kohtuuttomasti enemmän kuin mies minua. Välillä menee siis sietämiseksi.
Sanotaanko, että olen yllättynyt jos vasta kuolema meidät erottaa vaikka miestä rakastankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Nainen kiristää miehen uskomaan itsestään pahaa, jos jättää naisen. Siinä syy. Mies voi tehdä näin toki myös naiselle.
Rahalla kiristäminen. Tiedän pariskunnan, jossa nainen kiristää miestänsä omaisuuden ja työpaikan menetyksellä, jos mies lähtee. Se on sitä tosirakkautta - rahaan.
Niinpä ja tällaisten ihmisten, jotka ilkkuvat muiden eronneen liian kevyistä syistä, oma rakkaus liitossaan ei voi olla kovin vahvalla pohjalla. Ennemmin uskomus-, kuin aidosti koetellulla pohjalla. Koska minkä verran ellainen ihminen edes osaa rakastaa, joka halveksii toisia noin? Ei juuri yhtään. On vain onnellinen niin kauan kun saa mitä haluaa. Kumppanin muututtua alkaa alahuuli äkkiä väpättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on siis aivan älytön lupaus, eikä sitä pidä tehdä missään olosuhteissa. Vain narsisti vaatii sellaista lupausta toiselta.
Kuka tässä on vaatinut sitä toiselta ihmiseltä?
Tai, tavallaan niin tein. En vaatinut, vaan kuulostelin, mitkä ovat toisen ihmisen arvot. Yksi merkittävä tekijä oli se, että mies sanoi, että on tässä vierellä aina, tapahtui mitä tapahtui. Se luo Kaikesta huolimatta luottamusta, vaikka tiedänkin et never say never.
Vastasin vain aloituksen kysymykseen, haloo. Mikä vaatimus ja keneltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
En halveksi ketään tai tuomitse muiden ratkaisuja, koska ei voi tietää toisten asioista. Mutta omalla kohdalla ajattelen, että kun toista rakastaa, niin sen toisen hyvä olo on melkein yhtä tärkeää kuin omakin. Ja vaikka toinen olisi vakavasti sairas ja hoitaminen välillä hyvin raskasta, hän on kuitenkin siinä vierellä, rakas ihminen. Omaishoitajuus on sellaista, vaikka onhan omaishoitajissakin niitä, jotka kärsivät ja kohtelevat myös hoidettavaansa väärin. Avioliittohan ei siitä paremmaksi muutu, jos toinen on hoidettava, mutta hyvä avioliitto taas ei välttämättä niin paljon kärsi raskaasta arjestakaan. Nro 6/10
Sinunkaan kertomuksesi perusteella en näe mitään syytä luvata pysyä yhdessä, tapahtuipa mitä tahansa.
Aiemmassa viestissäni kyseenalaistinkin tuollaisen päätöksen, koska kyse on rakkaudesta. Rakkaus voi loppua monestakin syystä, jolloin yhteiselämässä ei ole enää mitään järkeä. Lupauksen olla yhdessä "kunnes kuolema erottaa" voi ymmärtää myös rakkaudenkin kuolemana tai itse ainakin ajattelen sillä tavalla. Lisäksi on sellaisiakin liittoja, jotka eivät alunperinkään ole perustuneet rakkauteen. Se on varmaan kaikkein ikävin syy avioeroon, koska toinen osapuoli on voinut silti rakastaa aidosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miksi eroaisin hyvästä liitosta? Suosittelen sinua hankkimaan samanlaisen niin ei tarvitse kyttäillä toisten liittoja onnettomana ja kateellisena.
Hankkimaan? Oletko sinä vain hankitussa liitossa? Itse en voisi olla onnellinen, kuin aidosta rakkaudesta.
Aidosta rakkaudesta tässä ollaan, puolin ja toisin. Sinä se vaan yksin kateellisena mietit toisten liittoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
En halveksi ketään tai tuomitse muiden ratkaisuja, koska ei voi tietää toisten asioista. Mutta omalla kohdalla ajattelen, että kun toista rakastaa, niin sen toisen hyvä olo on melkein yhtä tärkeää kuin omakin. Ja vaikka toinen olisi vakavasti sairas ja hoitaminen välillä hyvin raskasta, hän on kuitenkin siinä vierellä, rakas ihminen. Omaishoitajuus on sellaista, vaikka onhan omaishoitajissakin niitä, jotka kärsivät ja kohtelevat myös hoidettavaansa väärin. Avioliittohan ei siitä paremmaksi muutu, jos toinen on hoidettava, mutta hyvä avioliitto taas ei välttämättä niin paljon kärsi raskaasta arjestakaan. Nro 6/10
Sinunkaan kertomuksesi perusteella en näe mitään syytä luvata pysyä yhdessä, tapahtuipa mitä tahansa.
Aiemmassa viestissäni kyseenalaistinkin tuollaisen päätöksen, koska kyse on rakkaudesta. Rakkaus voi loppua monestakin syystä, jolloin yhteiselämässä ei ole enää mitään järkeä. Lupauksen olla yhdessä "kunnes kuolema erottaa" voi ymmärtää myös rakkaudenkin kuolemana tai itse ainakin ajattelen sillä tavalla. Lisäksi on sellaisiakin liittoja, jotka eivät alunperinkään ole perustuneet rakkauteen. Se on varmaan kaikkein ikävin syy avioeroon, koska toinen osapuoli on voinut silti rakastaa aidosti.
Niinpä. Toivottavasti tämän kommentin lukee tämä liian helposta eroamisesta huutelija(t).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miksi eroaisin hyvästä liitosta? Suosittelen sinua hankkimaan samanlaisen niin ei tarvitse kyttäillä toisten liittoja onnettomana ja kateellisena.
Hankkimaan? Oletko sinä vain hankitussa liitossa? Itse en voisi olla onnellinen, kuin aidosta rakkaudesta.
Aidosta rakkaudesta tässä ollaan, puolin ja toisin. Sinä se vaan yksin kateellisena mietit toisten liittoja.
Kumppani-ressukkasi vain ei saa kovin tasokasta rakkautta, tietääkö halveksivasta suhtautumisestasi ihmisiin? Matalamielisyydestäsi? Kykenemättämyydestäsi suhtautua rakkaudellisesti muiden eroihin? Veikkaanpa, ettei teidän ”rakkauttanne” ole edes koeteltu vielä, ja kun niin tapahtuu, niin sinä alat marista ensimmäisenä ja alat olemaan tyytymätön. Sitten aiheutat pahoinvoitia toisellekin huonolla ololllasi, mutta onneksi sentään vannoit, ettet eroa. Kumppanisi ei ehkä olekaan vannonut sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Nainen kiristää miehen uskomaan itsestään pahaa, jos jättää naisen. Siinä syy. Mies voi tehdä näin toki myös naiselle.
Rahalla kiristäminen. Tiedän pariskunnan, jossa nainen kiristää miestänsä omaisuuden ja työpaikan menetyksellä, jos mies lähtee. Se on sitä tosirakkautta - rahaan.
Avioero on aina henkilökohtainen konkurssi. Joku ei sitä halua kokea, toinen haluaa. Mikään ei silti estä miestä eroamasta vaikka kakkonen näin kovasti kuvittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miksi eroaisin hyvästä liitosta? Suosittelen sinua hankkimaan samanlaisen niin ei tarvitse kyttäillä toisten liittoja onnettomana ja kateellisena.
Hankkimaan? Oletko sinä vain hankitussa liitossa? Itse en voisi olla onnellinen, kuin aidosta rakkaudesta.
Aidosta rakkaudesta tässä ollaan, puolin ja toisin. Sinä se vaan yksin kateellisena mietit toisten liittoja.
Kumppani-ressukkasi vain ei saa kovin tasokasta rakkautta, tietääkö halveksivasta suhtautumisestasi ihmisiin? Matalamielisyydestäsi? Kykenemättämyydestäsi suhtautua rakkaudellisesti muiden eroihin? Veikkaanpa, ettei teidän ”rakkauttanne” ole edes koeteltu vielä, ja kun niin tapahtuu, niin sinä alat marista ensimmäisenä ja alat olemaan tyytymätön. Sitten aiheutat pahoinvoitia toisellekin huonolla ololllasi, mutta onneksi sentään vannoit, ettet eroa. Kumppanisi ei ehkä olekaan vannonut sitä?
Kyllä saa, todellakin. Sellaista mitä ei sinunlaiseltasi katkeralta marisijalta ja toisten asioihin puuttujalta saisi koskaan. Miksi minun pitäisi suhtautua millään tavalla muiden eroihin, ne eivät kuulu minulle. 30 vuodessa on aika paljon koeteltu, mutta rakkaus vain vahvistuu. Ymmärrän ettet ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miksi eroaisin hyvästä liitosta? Suosittelen sinua hankkimaan samanlaisen niin ei tarvitse kyttäillä toisten liittoja onnettomana ja kateellisena.
Hankkimaan? Oletko sinä vain hankitussa liitossa? Itse en voisi olla onnellinen, kuin aidosta rakkaudesta.
Aidosta rakkaudesta tässä ollaan, puolin ja toisin. Sinä se vaan yksin kateellisena mietit toisten liittoja.
En mitenkään näe, että näin epäkypsällä ja katkeran ja negatiivisen oloisella ihmisellä mikään liitto kestäisi kovin kauaa. Tai sitten siinä on kumppanin tosiaan ollut pakko luvata, ettei pahoinvoivanakaan (hänen aikaansaamanaan) hänestä eroa. Ja siihen tämä kirjoittaja nyt toivonsa asetti. Siksi on vihainen kaikille, jotka sanovat, etteivät aio luvata niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Nainen kiristää miehen uskomaan itsestään pahaa, jos jättää naisen. Siinä syy. Mies voi tehdä näin toki myös naiselle.
Rahalla kiristäminen. Tiedän pariskunnan, jossa nainen kiristää miestänsä omaisuuden ja työpaikan menetyksellä, jos mies lähtee. Se on sitä tosirakkautta - rahaan.
Avioero on aina henkilökohtainen konkurssi. Joku ei sitä halua kokea, toinen haluaa. Mikään ei silti estä miestä eroamasta vaikka kakkonen näin kovasti kuvittelee.
Ei ole, jos toinen ottaisikin vain rahat, jotka on liiton aikana itse hankkinut.
Älytön ajatus ilman pitkää listaa reunaehtoja, jotka poissulkevat alkuperäisen ajatuksen.
Tuli mieleen tuosta "tapahtui mitä tapahtui" että puoliso haluaakin eron, mutta roikun hänessä vainoamiseen asti, koska olen päättänyt olla hänen kanssaan maailman tappiin. Halusi hän tai ei.
Toki tuollaisia saa luvata, vaikkapa että rakastaa ikuisesti, mutta elämä on. Kaikenlaisia lupaillaan senhetkisten tilanteiden valossa.
Toistaiseksi. Haluan nähdä mihin elämä meitä vie yhdessä, mutta on asioita joista ero voisi tulla.
Ei, esim pettämisestä saisi lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Ei, esim pettämisestä saisi lähteä.
Sama täällä. En voisi ikinä asua yhdessä jonkun niin epäkunnioittavan kanssa.
Sillä mielellä menin naimisiin, ei ole tullut mieleen erota. Yhteisiä vuosia nyt 24. En silti pidä toista itsestäänselvyytenä, olen kiitollinen suhteestamme joka päivä.