Lue keskustelun säännöt.
Onko joku päättänyt että on puolisonsa kanssa maailmaan tappiin, tapahtui mitä tapahtui?
09.01.2020 |
Siinä oikeastaan koko kysymys.
Ja jos olet, niin olis mielenkiintoista tietää sukupuoli, ikä ja kuinka kauan olette olleet yhdessä.
Kommentit (84)
Niin olin päättänyt tai luulin, että olimme yhdessä päättäneet. Luulin väärin. Yli 20 vuoden jälkeen mies halusi erota. Ulospäin tämä on varmasti näyttänyt kevein perustein tehdyltä erolta. Kaikki eivät halua levitellä yksityiselämäänsä kovin laajasti edes erotessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
En halveksi ketään tai tuomitse muiden ratkaisuja, koska ei voi tietää toisten asioista. Mutta omalla kohdalla ajattelen, että kun toista rakastaa, niin sen toisen hyvä olo on melkein yhtä tärkeää kuin omakin. Ja vaikka toinen olisi vakavasti sairas ja hoitaminen välillä hyvin raskasta, hän on kuitenkin siinä vierellä, rakas ihminen. Omaishoitajuus on sellaista, vaikka onhan omaishoitajissakin niitä, jotka kärsivät ja kohtelevat myös hoidettavaansa väärin. Avioliittohan ei siitä paremmaksi muutu, jos toinen on hoidettava, mutta hyvä avioliitto taas ei välttämättä niin paljon kärsi raskaasta arjestakaan. Nro 6/10
Ei se aina ja kaikille ole, todellakaan. On vaikka miten paljon liitoissaan pahoinvoivia miehiä (tai naisia), jotka eivät jostain ihmeen syystä eroa.
Siis se toisen vointi tärkeä. Jos olisi, niin mikseivät nämä pahoinvoivien kumppanit tee mitään???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miksi eroaisin hyvästä liitosta? Suosittelen sinua hankkimaan samanlaisen niin ei tarvitse kyttäillä toisten liittoja onnettomana ja kateellisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miksi eroaisin hyvästä liitosta? Suosittelen sinua hankkimaan samanlaisen niin ei tarvitse kyttäillä toisten liittoja onnettomana ja kateellisena.
Hankkimaan? Oletko sinä vain hankitussa liitossa? Itse en voisi olla onnellinen, kuin aidosta rakkaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miksi eroaisin hyvästä liitosta? Suosittelen sinua hankkimaan samanlaisen niin ei tarvitse kyttäillä toisten liittoja onnettomana ja kateellisena.
Ja minkä ihmeen takia kuvittelet, että tässä puhuttiin sinun liitostasi? Taidat olla aika kiero ihmiseksi, jos sinun mielestäsi ihmistn pitää pysyä onnettomissa liitoissa. Koska sitämieltähän sinä aiemmassa kommentissasi olit.
Olen päättänyt. Ellei sitten tule jotain sellaista, että alkaa voimaan pahoin parisuhteessa tapahtuvien asioiden vuoksi. Eli ei nyt ihan ”tapahtui mitä tapahtui”, rajani on minullakin.
Olen 51 v, yhdessä 7 vuotta.
Tosin olin samaa mieltä ensimmäisessäkin avioliitossa. Se päättyi miehen sivusuhteeseen 20 vuoden jälkeen. Pettämisen olisin antanut anteeksi, mutta en sitä, ettei hän suostunut luopumaan toisesta naisesta. Siinä meni minun rajani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen täysin sitoutunut suhteeseeni ja rakastan miestäni. Olemme yhdessä niin kauan kun se molemmista tunruu hyvältä. Ainoat asiat mihin tämä näillä näkymin loppuu on pettäminen tai kuolema. Mies on yhden kerran pettänyt luottamukseni suhteen alkuvaiheessa unohtamalla kertoa että seurustelee toisen kanssa. Tässä yhteydessä nämä pettämisjutut keskusteltiin selväksi. N53, yhdessä 35 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Nainen kiristää miehen uskomaan itsestään pahaa, jos jättää naisen. Siinä syy. Mies voi tehdä näin toki myös naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Nainen kiristää miehen uskomaan itsestään pahaa, jos jättää naisen. Siinä syy. Mies voi tehdä näin toki myös naiselle.
Se on tämä kuuluisa, mitä muutkin sanoisivat -efekti siis. Ei mikään halu pysyä rakkaudesta tai muistakaan syistä kyseisen naisen kanssa. Lapsena näin ja kuulin isäni kautta näitä onnettomia miehiä ihan tarpeeksi tietääkseni tämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkimaan liiton!?! Että sillä lailla. Kyllä minä menen naimisiin rakkaudesta. Muutenhan huijaan siinä molempia osapuolia. Ei, en ryhdy alihankkijaksi kevein perustein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
Minä taas halveksin kaltaisiasi itsekkäitä ihmisiä. Aloituksen on tehnyt jälleen kerran katkera kakkonen, koska mies ei halua erota eikä vaimokaan. Siinähän kärvistelet.
Minä halveksin sinunlaisiasi ihmisiä, joiden on pakko elää valheessa saadakseen oikeutuksen sortaa ja halveksia toisia. Sinun halveksintasi ei nyt vain oikein osu maaliin, koska en minä odota, että kukaan varattu mies olisi eroamassa, minulla ei ole tällä hetkellä suhdetta, so what? Halveksin vain naisia, jotka roikottavat miehiä pahoinvoivina suhteessa, eivätkä hyväksy eroa. Niele se.
Miten se mies tarvitsee vaimoltaan luvan eroamiseen? Ei siihen tarvitse kuin oma hakemus, käräjäoikeus tiedottaa sitten toista osapuolta prosessista. Jos varattu mies ei eroa, niin silloin hän ei halua erota.
Nainen kiristää miehen uskomaan itsestään pahaa, jos jättää naisen. Siinä syy. Mies voi tehdä näin toki myös naiselle.
Kaikenlaista voi tapahtua, mutta todelliset syyt yhdessä pysymiseen tietävät vain ne kaksi osapuolta itse eikä ulkopuolinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
No mulle oma hyvä olo ei ole tärkeintä elämässä - vaikka ei sitä puolta voi huomioimattakaan jättää, siitä kärsivät äkkiä kyllä sitten muutkin, mutta silti en sanoisi noin. Uskon niin, että avioliittoon vihkimisessä Jumala on yhdistänyt meidät yhdeksi yksiköksi ja antanut meille molemmille tehtäväksi asettaa toisen tarpeet omien edelle ja mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, että toisella on hyvä olla. En näe että tätä tehtävää voisi hylätä muussa tapauksessa kuin jos avioliiton / yhdessä asumisen jatkaminen vaarantaa vakavasti omaa turvallisuutta ja elämän edellytyksiä esim. väkivallan, kaikki rahat vievän addiktion, loppuunajavan orjuutuksen tms. kautta. Mutta eipä tällaisia ole kyllä käytännössä tarvinnut miettiäkään, kun puoliso on maailman huomaavaisin ihminen. Miten voikin olla olemassa niin empaattinen ja rakastava mies, ja miten voikin olla että sellainen huolii tällaisen!
Vierailija kirjoitti:
Aion olla, vaikka sairastuisi tai muuta. Olemme jo paljon kestäneet ja alusta aloittaa jonkun muun kanssa ei jaksa. Ikäni 48 v., olen nainen, yhdessä 20 v. Mies on aika paljon vanhempi.[/quote
Veikkaan, että siinä kohtaa kun toinen sairastuisi paranoidiin skitsofreniaan jättäisi lääkkeet syömättä (hyvin yleistä skitsofreniapotilailla), arvioisit uudelleen halukkuuttasi olla yhdessä toisen osapuolen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
No mulle oma hyvä olo ei ole tärkeintä elämässä - vaikka ei sitä puolta voi huomioimattakaan jättää, siitä kärsivät äkkiä kyllä sitten muutkin, mutta silti en sanoisi noin. Uskon niin, että avioliittoon vihkimisessä Jumala on yhdistänyt meidät yhdeksi yksiköksi ja antanut meille molemmille tehtäväksi asettaa toisen tarpeet omien edelle ja mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, että toisella on hyvä olla. En näe että tätä tehtävää voisi hylätä muussa tapauksessa kuin jos avioliiton / yhdessä asumisen jatkaminen vaarantaa vakavasti omaa turvallisuutta ja elämän edellytyksiä esim. väkivallan, kaikki rahat vievän addiktion, loppuunajavan orjuutuksen tms. kautta. Mutta eipä tällaisia ole kyllä käytännössä tarvinnut miettiäkään, kun puoliso on maailman huomaavaisin ihminen. Miten voikin olla olemassa niin empaattinen ja rakastava mies, ja miten voikin olla että sellainen huolii tällaisen!
Ei ole sinunkaan kertomuksesi perusteella mitään syytä luvata pysyä yhdessä, tapahtuipa mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohta on että pysytään yhdessä. Hieman halveksin ihmisiä, jotka valinnan tehtyään ja perheen perustettuaan eroavat kevyen tuntuisesti - kasvavatkin erilleen, muuttavat mieltään, ihastuvat toiseen.
En tarkoita etteikö erolle olisi perusteltujakin syitä, kuten väkivalta.
Minä taas halveksin sinunlaisiasi, jotka elävät elämäänsä muiden kautta, tai roikottavar toisia suhteissaan pahoinvoivina itsesi kanssa, ”koska yhdessä pitää olla ikuisesti”. Minulle ei tulisi mieleenkään luvata tuollaista, oma hyvä olo on itselleni se tärkein elämässä.
En halveksi ketään tai tuomitse muiden ratkaisuja, koska ei voi tietää toisten asioista. Mutta omalla kohdalla ajattelen, että kun toista rakastaa, niin sen toisen hyvä olo on melkein yhtä tärkeää kuin omakin. Ja vaikka toinen olisi vakavasti sairas ja hoitaminen välillä hyvin raskasta, hän on kuitenkin siinä vierellä, rakas ihminen. Omaishoitajuus on sellaista, vaikka onhan omaishoitajissakin niitä, jotka kärsivät ja kohtelevat myös hoidettavaansa väärin. Avioliittohan ei siitä paremmaksi muutu, jos toinen on hoidettava, mutta hyvä avioliitto taas ei välttämättä niin paljon kärsi raskaasta arjestakaan. Nro 6/10
Sinunkaan kertomuksesi perusteella en näe mitään syytä luvata pysyä yhdessä, tapahtuipa mitä tahansa.
Tapahtui mitä tapahtui? Valitettavasti elämässä voi tapahtua hyvin pahoja, ennakoimattomia asioita. Olin vakavasti sitoutunut edelliseen (avo)puolisooni ja ajattelin sitä loppuelämän suhteena. Kävikin niin, että mies sairastui äkillisesti hyvin vakavaan psyykkiseen sairauteen. Hänestä tuli sekava ja ailahteleva, eikä hän kyennyt sen enempää arkiaskareisiin kuin järkevään aikuistenväliseen keskusteluun. Lääkitys ja muut hoidot eivät auttaneet. Kun kuvioon astuivat miehen erohalut ja itsetuhoisuus, en enää jaksanut.
Tuo on siis aivan älytön lupaus, eikä sitä pidä tehdä missään olosuhteissa. Vain narsisti vaatii sellaista lupausta toiselta.
Ei se aina ja kaikille ole, todellakaan. On vaikka miten paljon liitoissaan pahoinvoivia miehiä (tai naisia), jotka eivät jostain ihmeen syystä eroa.