Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen synttärit tulossa, isovanhemmat kertovat tarkasti, kuinka pitäisi toimia
09.01.2020 |
Meillä on tulossa kuopuksen 3-vuotissynttärit maaliskuussa. Olen nyt tilannut juhliin kolme kakkua pienyrittäjältä, koska haluan, että kakut ovat maultaan hyviä sekä ulkonäöltään hienoja. Vieraita tulee kolmessa erässä päivän aikana noin 30, lapsen kavereita vanhempineen sekä sukulaisia (isovanhemmat ja kummit). Osan suolaisista teemme itse, osa tulee myös valmiina.
Nyt sitten närää aiheuttaa äitini, joka jaksaa kommentoida sitä, että en tee (siis huom, nimenomaan minä, ei mieheni) kaikkia tarjottavia itse. Nostaa esille omat rippi- ja yo-juhlani, joissa teki kaiken itse (muistan nuo yo-juhlat, kun äiti huutoitki, kuinka paljon hommaa kaikessa on). Äitini julisti myös kovaan ääneen esikoisemme kastejuhlissa, että "näitä tarjoiltavia ei ole itse tehty." Myös appiukko alkoi valittaa juhlista, niihin pitäisi kutsua hänen kolme veljeään perheineen, jotta hän saisi seurustella "omien tuttujen" kanssa. Emme tietysti kutsu, koska emme ole tekemisissä heidän kanssaan.
Jos joku haluaa leipoa kaiken juhliin itse sekä kutsua 100 vierasta, niin saa kutsua. Mutta missä määrin isovanhempien ohjeistusta täytyy kuunnella? Äitini ja/tai appiukkoni eivät maksa juhlia.
Olemme mieheni kanssa molemmat työelämässä, tämän lisäksi meillä yhteinen yritys. Meillä kummallakaan ei ole aikaa/mielenkiintoa tehdä kaikkea itse. Tärkeintä on järjestää mukavat ja stressivapaat juhlat lapsellemme.
Kommentit (103)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei valitettavasti ole provo. Äitini neuvoo meitä jatkuvasti ja jos/kun jotain tehdään vastoin hänen tahtoaan, niin aloittaa mykkäkoulun. Pitää myös omaa toimintatapaansa ainoana oikeana vaihtoehtona (tässä tarjoiltavien tekeminen itse).
Appiukko taas on jäärä, joka vänkää kaikesta ja haluaa aina sanoa viimeisen sanan.
-ap
Jos lapsi on niin pieni ettei itse osaa haluta tietynlaisia synttäreitä, te päätätte. Ei asia kuulu isovanhemmille.
Voi sanoa mummolle, että nämä ovat vasta 3 v -synttärit ja aiot tosissasi panostaa sitten yo-juhliin äidin esimerkin mukaisesti - niistä ei pidä huutoitkua puuttuman.
Kerro vielä, että äidin tyyli valmistaa juhlat teki sinuun unohtumattoman vaikutuksen...
Meillä oli juuri lapsen 3.v juhlat. Käytiin edellisenä päivänä isompien lasten kanssa valitsemassa kaupasta 2 kivaa lahjaa jotka paketoimme lasten kanssa. Aamulla aloimme leipoa täytekakkua yhdessä lasten kanssa. 3.v pääsi osallistumaan myös tekemällä sokerimassasta kakun koristeita. Hyvä ruoka ja täytekakkua. Kynttilöiden puhallus ja ilmapalloja. 2 kivaa lahjaa. Pääasianhan oli yhdessä tekeminen ja mukava päivä. Onnistui.
Nämä lasten synttärit tuntuu menneen tänä pv. aivan yli. Eihän se mitään jos tykkää järjestää ja rahaa haluaa niihin panostaa. Se vain hullua että tulee tuollaisia vaatimuksia/ ympäristön luomia paineita eikä pääasiana enää ole lapselle mukava päivä vaan kaikki jonnin joutava aikuisten mielipaha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luojalle kiitos en lähtenty tuohon mukaan. Lapsenlapsi saa synttärikortin (isänsä puhelimeen), ei ole mitään juhla- tai lahjastressiä eikä tarvitse miettiä, millaiset on tarjottavat. Samaa linjaa jatkan muiden mahdollisten lastenlasten kanssa eli tasapuolisesti en mene kenenkään juhliin enkä lahjo enkä arvostele kakkuja.
Vierailija kirjoitti:
Ei valitettavasti ole provo. Äitini neuvoo meitä jatkuvasti ja jos/kun jotain tehdään vastoin hänen tahtoaan, niin aloittaa mykkäkoulun. Pitää myös omaa toimintatapaansa ainoana oikeana vaihtoehtona (tässä tarjoiltavien tekeminen itse).
Appiukko taas on jäärä, joka vänkää kaikesta ja haluaa aina sanoa viimeisen sanan.
-ap
No eikö tuossa ole jo syy tehdä asiat eri tavalla? On ainakin hiljaista hetken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jopas nyt. Minä en ole varmaan ensimmäistäkään kakkua leiponut omalle lapselleni. Monesti en jaksanut järjestää juhlia kotona ensinkään, koska kaikkien syötävien lisäksi olisi pitänyt myös suorittaa valtava siivousurakka. Ihan hyvin onnistuivat kaverisynttärit elokuva + pizzeria -systeemillä tai jollain muulla vastaavalla. Muutaman kerran ponnistettiin kotona lapsen toivomuksesta.
Lakkiaiset menivät täysin pitopalvelun varassa, lisäksi ostimme siivousapua. Toiset lakkiaiset pidettiin erillisessä juhlapaikassa ettei tarvinnut muuta kuin kävellä sisään.
Ei nykynainen määritä itseään sen kautta, miten osaa järjestää pitoja. Toki on nämä tietyt pikkulasten äidit jotka kilpailevat keskenään sillä, kuka tekee hienoimman fantasiakakun lapsensa synttäreille. Mutta nämäkin tokenevat kun pääsevät kunnolla takaisin työelämän pyörteisiin ja saavat elämäänsä muuta sisältöä.
Appivanhempien horinat voi jättää ihan omaan arvoonsa.
Eipä sais kutsua tuollaiset isovanhemmat minulta ollenkaan. Voihan ne järjestää keskenään vaikka miten omatekoisia bileitä. Siis ihan että vielä sitten siellä juhlissa saattavat varmasti kaikkien tietoon että on ostetut herkut? Voi jeesus mitä sakkia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luojalle kiitos en lähtenty tuohon mukaan. Lapsenlapsi saa synttärikortin (isänsä puhelimeen), ei ole mitään juhla- tai lahjastressiä eikä tarvitse miettiä, millaiset on tarjottavat. Samaa linjaa jatkan muiden mahdollisten lastenlasten kanssa eli tasapuolisesti en mene kenenkään juhliin enkä lahjo enkä arvostele kakkuja.
Niin että koska miniä ei tee niin kuin sinä toivoisit, niin kostat lapselle. Tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Luojalle kiitos en lähtenty tuohon mukaan. Lapsenlapsi saa synttärikortin (isänsä puhelimeen), ei ole mitään juhla- tai lahjastressiä eikä tarvitse miettiä, millaiset on tarjottavat. Samaa linjaa jatkan muiden mahdollisten lastenlasten kanssa eli tasapuolisesti en mene kenenkään juhliin enkä lahjo enkä arvostele kakkuja.
Kuulostat jotenkin katkeralta. T: Toinen mummu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen 3-v. -synttäreistä tuollainen haloo! En käsitä tätä nykymenoa: ongelmia täytyy kehitellä mitä kummallisimmasta asioista. Ymmärtäisin paremmin, jos kyseessä olisivat jonkun perheenjäsenen 50-vuotisjuhlat, mutta kolmevuotiaan synttärit...
Oikeestiko joku tilaa kakut ym kaksi kuukautta ennen pikkulapsen syntymäpäiviä???? Tai edes miettii koko asiaa. Saati että koko suku jo spekuloi moista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli juuri lapsen 3.v juhlat. Käytiin edellisenä päivänä isompien lasten kanssa valitsemassa kaupasta 2 kivaa lahjaa jotka paketoimme lasten kanssa. Aamulla aloimme leipoa täytekakkua yhdessä lasten kanssa. 3.v pääsi osallistumaan myös tekemällä sokerimassasta kakun koristeita. Hyvä ruoka ja täytekakkua. Kynttilöiden puhallus ja ilmapalloja. 2 kivaa lahjaa. Pääasianhan oli yhdessä tekeminen ja mukava päivä. Onnistui.
Nämä lasten synttärit tuntuu menneen tänä pv. aivan yli. Eihän se mitään jos tykkää järjestää ja rahaa haluaa niihin panostaa. Se vain hullua että tulee tuollaisia vaatimuksia/ ympäristön luomia paineita eikä pääasiana enää ole lapselle mukava päivä vaan kaikki jonnin joutava aikuisten mielipaha.
Kivat teille, mutta totta puhuen itseäni ainakin ällöttäisi syödä kakkua, jonka sokerimassakoristeet ovat 3-vuotiaan tekemiä. Ne kun kaivavat korvaa, nenää, laittavat sormet suuhun kesken leipomisen. Sokerimassaa vielä oikein muotoillaan käsissä, eikä paisteta sen jälkeen. Sori vaan.
Ymmärrän että äitiäsi voi ärsyttää laiskuutesi jos on vanhanaikainen ihminen. Itse leivoin jo 14 vuotiaana kaiken itse veljeni ja omiin rippijuhliini: 3 makeaa kakkua(mansikkakakku, hedelmätäytekakku, juustokakku), 2 voileipäkakkua(liha ja kala), tuulihatut, keksit, pasteijat jne suolaiset pikkujutut. Pari päivää siihen meni, mutta kaikki ei kykene tietenkään tai viitsi. Sitä vain ihmettelen mitä juhlimista 3v synttäreissä? Eikö joku mukava huomionosoitus perheen keksken riitä vaan pitää kymmenittäin kutsua porukkaa ja pitopalvelua paikalle. Idioottimaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojalle kiitos en lähtenty tuohon mukaan. Lapsenlapsi saa synttärikortin (isänsä puhelimeen), ei ole mitään juhla- tai lahjastressiä eikä tarvitse miettiä, millaiset on tarjottavat. Samaa linjaa jatkan muiden mahdollisten lastenlasten kanssa eli tasapuolisesti en mene kenenkään juhliin enkä lahjo enkä arvostele kakkuja.
Niin että koska miniä ei tee niin kuin sinä toivoisit, niin kostat lapselle. Tervettä.
Mitä ihmettä minä kostan? Miniöille ei ole koskaan mieleen se, että anoppi tulee synttäreille tai ei tule synttäreille, lahja on aina väärä, anoppi arvostelee aina tarjottavia (vaikka ei sanoisi sanaakaan ja ollessaan hiljaa se pitää mykkäkoulua). Siksi on ihan jokaiselle paras vaihtoehto, että lapsen synttärit on juuri sellaiset kuin vanhemmat ja lapsi haluaa ilman, että anoppi on paikalla ja tuo huonon lahjan.
Niin, jokainenhan saa vapaasti päättää, mikä on juhlissa tärkeintä. Onko se tärkeintä, että kaikki on itsetehtyä ja joka paikka kiiltää puhtauttaan ja tunnelma on kireä väsymyksen ja kiireen takia vai onko tärkeämpää että on hyvän fiiliksen juhlat, ja herkut leipomosta, että se äitikin on iloisella mielellä, kun ei ole kamalassa stressissä leiponut pitkin yötä.
Mun anoppi on myös team itsetehty ja aina ennen juhlia pakottaa kaikki muutkin siivoamaan milloin mitäkin epäoleellista, koska juhlat. Suureen ääneen myös päivittelee juhlissa sitä, ettei meillä ole hienompaa kahviastiastoa, vaan tarjoillaan näistä meidän arkikäytössä olevista mukeista ja lautasista (iittalaa, jos sillä nyt on mitään väliä) Tunnelma on huomattavasti parempi oman sukuni juhlissa, jossa ei ole ihan niin justiinsa, ja tarjoilut ovat iloinen sekoitus itsetehtyä ja valmiina ostettua, ja joissa ihmiset ovat tärkeämpiä kuin hienot kulissit.
Sinuna yriträisin jättää isovanhempien jutut omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojalle kiitos en lähtenty tuohon mukaan. Lapsenlapsi saa synttärikortin (isänsä puhelimeen), ei ole mitään juhla- tai lahjastressiä eikä tarvitse miettiä, millaiset on tarjottavat. Samaa linjaa jatkan muiden mahdollisten lastenlasten kanssa eli tasapuolisesti en mene kenenkään juhliin enkä lahjo enkä arvostele kakkuja.
Kuulostat jotenkin katkeralta. T: Toinen mummu
En ole katkera, olen onnellinen! Viime vuonna olin säästyneillä lahjarahoilla Pärnussa kylpylässä 4 päivää ja ajattelin, että juuri tällaista elämän pitääkin olla. Kun mummi voi hyvin, voi lapsenlapsi hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Oikeestiko joku tilaa kakut ym kaksi kuukautta ennen pikkulapsen syntymäpäiviä???? Tai edes miettii koko asiaa. Saati että koko suku jo spekuloi moista.
Juhlat ovat maaliskuun alussa. Meillä suvussa ja tuttavissa paljon yrittäjiä sekä vuorotyöntekijöitä/työssä päivystysvelvollisuutta, joten hyvissä ajoin täytyy päättää, koska juhlat on, että ehditään infota kaikkia. Samalla laitoin tilauksen kakkujen tekijälle, kun nyt kerta päivä on jo tiedossa.
Järjestän mielelläni juhlia, mutta en oikein jaksaisi kuunnella äitini ja/tai appiukkoni protestia siitä, että juhlat ovat heidän mielestään "vääränlaiset".
-ap
Alue: Aihe vapaa
Siis miksi heitä pitäisi kuunnella ollenkaan? Taitaa olla vaan omituinen provo.