Muita masentuneita joita ei huvita mikään?
Valvoin taas koko yön. Sitten aamulla nukuin yhteentoista asti. En ole käynyt suihkussa, en tiskannut, en lenkittänyt koiraa(tämä on väärin, tiedän!), en ole pessyt pyykkiä enkä käynyt ostamassa ruokaa.
Juon kaljaa ja poltan ketjussa. En edes meikkaa tai pukeudu kunnolla, joku p.skainen T-paita ja risat farkut. Ei rintsikoita. Minulla, joka ennen laittauduin joka päivä. En ole pessyt hampaitani kolmeen päivään.
Mitä järkeä tässä enää on?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt, että mikä minulla on (tavallisen masennuksen lisäksi). Tänään klo soi 7.30. Heräsin siihen ja olin ihan valveilla. Sängystä nousin vessaan n. 12.00 ja sitten aamupalan sain aikaan n.klo 15.00. ja siinä tämän päivän tapahtumat. Tekemistä olis vaikka kuinka. En vain pysty, muuta kuin ihan pakolliset. Ei ole nälkä eikä jano, mutta syön ja juon koska tiedän että pitää. Jalat pistelee kun kävelee, koska muuten ne on niin paikallaan.
Olethan käynyt lääkärissä?
Mulle käänteentekevä muutos oli kun otin läppärin kouraan ja kävelin parvekkeelle.
Heitin mööpelin parvekkeelta parkkipaikalle.
Elektroniikka aiheuttaa tuota flegmaattisuutta ja apatiaa.
Harmikseni neljän vuoden jälkeen piti ostaa uusi käytännön syistä ja nyt apatia otti minut taas valtaansa.
Istun vain näyttöpäätteen äärellä töitä tehden ja mitään muuta en saa tehtyä.
Jos taas vain ottaisin työttömyysputken pari ehkä kuusikin vuotta, niin saisin elämäni takaisin.
Kääntäjänä en kuitenkaan voi olla ilman konetta ja kone aiheuttaa jotain vakavaa mun aivoilleni.
Haluaisin perustulon ja eläkkeen tähän ja heti.
Mua kyllä kiinnostaa miljoona eri asiaa ja yöllä varasin taas pikku reissun ulkomaille maaliskuulle ja itse asiassa ensi viikosta eteenpäinkin vois jonkun pyrähdyksen tehdä vähintään laivalla jajaja...mutta olen harjannu viimeksi hiukset jouluaattona, hampaiden pesuväli viikko,samoin suihkussa käynnin,viikon ollut kotona käymättä missään, vain syönyt ja nukkunut...en puhunut kellekään,ei puheluita ei tekstiviestejä.
en oo loppuaisen jälkeen poistunut kotoa... vittu masennusta 12v takana ja ikää 29v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on niin helppo poimia tuo juominen syylliseksi... Mutta joskus masentuneena ei vaan jaksa eikä kestä elämää ilmankaan. Ja kun moni meistä on jo monta kertaa kokeillut olla myös ilman päihteitä, eikä se ole auttanut yhtään mitään. Entistä ankeampaa vaan ollut elämä, kun ei saa edes tilapäisesti kemiallista helpotusta nousuhumalasta.
Veit sanat suustani. Edes nousuhumalassa olen hetken iloinen, puhelias ja hauska. Joskus olin sitä muutenkin. Ihan turha syyttää jotain muutamaa bisseä tästä olosta. Samaa pskaa tämä on ilmankin. Joo, on kokeiltu. Useasti.
Ap
Just tämä. Nousuhumalassa olen edes hetken sama vanha itseni. Silloin vasta masentaakin kun on ilman alkoholia. Kokeiltu monesti vuosikin ja meinannut tappaa itteni.
Et vie koiraa ulos?! Itsekin olen masentunut, mutta en missään nimessä jätä rakasta koiraani pissattamatta, pissalle pitää päästä vaikkei mitään tunnin lenkkiä tekisi!! Oikeasti luovu koirasta, jos et pysty edes sen perustarpeista pitämään huolta!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on se vika että ei edes kiinnosta juoda alkoholia tai tupakoida. Yritin tupakoida ja huumeetkaan ei koskaan saaneet innostumaan.
Toisaalta kun käytän alkoholia väkisin viikon, niin puhelin on täynnä uusia ihmisiä ja töihinkin olen lupautunut menemään ja sitten joudun perumaan työpaikkoja ja suljen puhelimen.
En vain selvinpäin ole innostunut tapaamaan ketään tai menemään minnekään. Sitten ne morkkikset ihan kaikesta tulee myöhemmin. Tunnen morkkista vain siitä että tervehdin naapuria.
Sääli kun kännissä ei voi tehdä töitä. Selvästi alkoholi kuitenkin auttaa minut toimintakykyiseksi ja kaikenlaisia psyykelääkkeitä olen kyllä kokeillut, mutta nekin vain lamaa tuijottelemaan seinää. Ne voimistaa selvinpäin olemisen tunnetta.
En siis ole koskaan mitenkään suuntautunut tai innostunut käyttämään päihteitä.
Joskus vain turhauttaa jatkuva seinään tuijottelu ja päänsisäisessä maailmassa oleilu.
Sellainen olen ollut aina pienestä tytöstä asti. Viihdyn yksin mitään tekemättä kotona.
Ensimmäisen kerran käytin alkoholia ollessani 31-vuotias. Sen jälkeen olen elämässäni juonut noin 3-viikkoa putkeen. Ne viikot oli kyllä sellaisia, että tajusin millaista on olla normaali ihminen ja jutella muille. Tehdä ostoksia ja tuntea elävänsä. Haittapuolena toki se sumea olo jos juo liikaa ja miten tasapaino heikkenee sekä puhe sössööntyy.
Huumeet ja alkoholi tai tupakka ei koskaan kuitenkaan innostaneet.
Mikään tässä elämässä ei innosta niin paljon kuin betoniseinän tuijottaminen ja mielikuvituksessa lojuminen.
Ap on onnekas kun alkoholi sentään maistuu. Minulle ei maistu mikään. Saatan olla neljäkin päivää syömättä kun ei huvita mennä kauppaan. Enkä tunne halua syödäkään.
Oletko koskaan ajatellut vankilaa?
Vankilassa saisit tuijottaa seinää ja vain olla.
Onhan niitä harvoja jotka on hankkiutuneet vankilaan, kun normi ei vaan sovi.
Miten elätät itsesi?
Vankilaa :’D kiitos illan piristyksestä.
Ärsyyntynyt kirjoitti:
Et vie koiraa ulos?! Itsekin olen masentunut, mutta en missään nimessä jätä rakasta koiraani pissattamatta, pissalle pitää päästä vaikkei mitään tunnin lenkkiä tekisi!! Oikeasti luovu koirasta, jos et pysty edes sen perustarpeista pitämään huolta!!!
Olisi kiva jos joku joskus lukisi nämä vastaukset ennen kuin kommentoi. Koira pääsee kyllä pihalle ihan säännöllisesti. Kun tein aloituksen, oli hlvetin huono päivä, en ollut vienyt vissiin kymmeneen tuntiin. Koira selvisi hyvin. Ja kyseessä oli siis poikkeustapaus.
Ap
Minun masennuksen ja ahdistuksen päihitti luontaistuotteet, rhodiola rosea, st johns worth ja ashdawangha yrtti. Voin vihdoin hyvin. Kokeile!
Vierailija kirjoitti:
Minun masennuksen ja ahdistuksen päihitti luontaistuotteet, rhodiola rosea, st johns worth ja ashdawangha yrtti. Voin vihdoin hyvin. Kokeile!
Just.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on se vika että ei edes kiinnosta juoda alkoholia tai tupakoida. Yritin tupakoida ja huumeetkaan ei koskaan saaneet innostumaan.
Toisaalta kun käytän alkoholia väkisin viikon, niin puhelin on täynnä uusia ihmisiä ja töihinkin olen lupautunut menemään ja sitten joudun perumaan työpaikkoja ja suljen puhelimen.
En vain selvinpäin ole innostunut tapaamaan ketään tai menemään minnekään. Sitten ne morkkikset ihan kaikesta tulee myöhemmin. Tunnen morkkista vain siitä että tervehdin naapuria.
Sääli kun kännissä ei voi tehdä töitä. Selvästi alkoholi kuitenkin auttaa minut toimintakykyiseksi ja kaikenlaisia psyykelääkkeitä olen kyllä kokeillut, mutta nekin vain lamaa tuijottelemaan seinää. Ne voimistaa selvinpäin olemisen tunnetta.
En siis ole koskaan mitenkään suuntautunut tai innostunut käyttämään päihteitä.
Joskus vain turhauttaa jatkuva seinään tuijottelu ja päänsisäisessä maailmassa oleilu.
Sellainen olen ollut aina pienestä tytöstä asti. Viihdyn yksin mitään tekemättä kotona.
Ensimmäisen kerran käytin alkoholia ollessani 31-vuotias. Sen jälkeen olen elämässäni juonut noin 3-viikkoa putkeen. Ne viikot oli kyllä sellaisia, että tajusin millaista on olla normaali ihminen ja jutella muille. Tehdä ostoksia ja tuntea elävänsä. Haittapuolena toki se sumea olo jos juo liikaa ja miten tasapaino heikkenee sekä puhe sössööntyy.
Huumeet ja alkoholi tai tupakka ei koskaan kuitenkaan innostaneet.
Mikään tässä elämässä ei innosta niin paljon kuin betoniseinän tuijottaminen ja mielikuvituksessa lojuminen.
Ap on onnekas kun alkoholi sentään maistuu. Minulle ei maistu mikään. Saatan olla neljäkin päivää syömättä kun ei huvita mennä kauppaan. Enkä tunne halua syödäkään.
Oletko koskaan ajatellut vankilaa?
Vankilassa saisit tuijottaa seinää ja vain olla.
Onhan niitä harvoja jotka on hankkiutuneet vankilaan, kun normi ei vaan sovi.
Miten elätät itsesi?
Tää oli kova. Tapa joku mummeli kadulla niin pääset tuijottamaan seinää vankilaan?! Kuka edes ehdottaa moista? 😂 Ja tappo siksi, että tämä on Suomi. Jostain ryöstöstä ei saa kun ehdonalaista.
Loistavaa. Mies lähti ryyppäämään. Itse olen harkinnut suihkuun menoa noin 12 tuntia.
Ei pysty.
Väsyttää.
Ap
Itselläni on maksimiannos lääkitystä. Silti mikään ei oikein nappaa. Luulen, että iso osa masentuneisuudestani johtuu yksinäisyydestäni. Ihmiset ovat nykyään somessa. Itse haluaisin tavata livenä ja tehdä mukavia juttuja yhdessä. Olen kyllä tehnyt yksin kaikenlaista, kun en ole kaveria niihin saanut. Liikuntaa, matkailua, kursseja. Seurustelukumppaneja on myös tyrkyllä, mutta en oikein osaa sitoutua. Työni on hyvin yksinäistä, joten sitäkään kautta en löydä sosiaalisia suhteita. Vapaaehtoistyön osalta hesy kiinnosti. Harmi että siellä on niin huono ilmapiiri. Rutiinit pitävät mut jotenkin käynnissä, mutta hemmetin ankeaahan tämä on!
Et tahdo kuulla tätä, mutta alkoholi ja masennus ei sovi yhteen. Koska alkoholi vaikuttaa nukkumiseen, jaksamiseen, mielialaan etc. Kummallista, että kiellät lääkkeet, mutta hyväksyt päihteet (alko, tupakka, kannabis) . Jos tahdot parantua niin lepo, unirytmin palauttaminen ja aktiivisuuden pikkuhiljaa lisääminen on se, mikä auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on maksimiannos lääkitystä. Silti mikään ei oikein nappaa. Luulen, että iso osa masentuneisuudestani johtuu yksinäisyydestäni. Ihmiset ovat nykyään somessa. Itse haluaisin tavata livenä ja tehdä mukavia juttuja yhdessä. Olen kyllä tehnyt yksin kaikenlaista, kun en ole kaveria niihin saanut. Liikuntaa, matkailua, kursseja. Seurustelukumppaneja on myös tyrkyllä, mutta en oikein osaa sitoutua. Työni on hyvin yksinäistä, joten sitäkään kautta en löydä sosiaalisia suhteita. Vapaaehtoistyön osalta hesy kiinnosti. Harmi että siellä on niin huono ilmapiiri. Rutiinit pitävät mut jotenkin käynnissä, mutta hemmetin ankeaahan tämä on!
Mä en käytä sosiaalista mediaa. Tänne kirjoittelen joskus joo, mutta ei ole facebook-tiliä tai instagramia tai mitä näitä nyt on.
Saisin kyllä seuraa vaikka mihin kursseille, olen jopa ihan hauska, puhelias ja mukava silloin kun olen oma itseni.
Valitettavasti niitä pilkahduksia näkyy nykyään enää harvoin.
Ei kiinnosta. Ei jaksa. Ei h.lvetti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et tahdo kuulla tätä, mutta alkoholi ja masennus ei sovi yhteen. Koska alkoholi vaikuttaa nukkumiseen, jaksamiseen, mielialaan etc. Kummallista, että kiellät lääkkeet, mutta hyväksyt päihteet (alko, tupakka, kannabis) . Jos tahdot parantua niin lepo, unirytmin palauttaminen ja aktiivisuuden pikkuhiljaa lisääminen on se, mikä auttaa.
Taas näitä jankkaajia. Käsittääkseni tämä alkoholiasia käsiteltiin jo. Ja jos sinusta tupakka on päihde, so be it. Jonkun jointin polttaminen max. kerran kuussa kun just saakin mut masentuneeksi. Hah. Päinvastoin, se saa mut iloiseksi. Ja nälkäiseksi.
Anteeksi jos olen ilkeä, mutta olen surullinen ja vttuuntunut tänään. Mua ei hirveästi kiinnosta jonkun pahaa masennusta selkeästi koskaan kokemattoman mielipiteet siitä, mikä auttaa ja mikä ei.
Varsinkaan kun et jostain unirytmistäni(!) tiedä yhtään mitään.
Nosta sinä aktiivisuuttasi. Minä en PYSTY. Ja joo, edelleen, on kokeiltu.
Jokainen vaikeaa masennusta sairastava pyytäisi sua tunkemaan "levon ja aktiivisuuden" hanuriisi. Kun se ei auta.
Vtut. Meen röökille. Anteeksi.
Ap
masennusoireet helpottivat minulla, kun lopetin itseni piiskamisen. jos en jaksa, osaa tai ei huvita, jään vaan makaamaan vailla huonoa omatuntoa.
kaikille yksinäisille,
menkää paikallisten mt-yhdistysten ryhmiin. ette ole yksin.
Siinä onkin sitten soppa valmiina......