Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Entiset Velat (siis lapsettomat). Tunnusta tässä anonyymisti miten mielesi muuttui!
07.01.2020 |
Aloitan itse kun kerran ketjun teinkin; välttelin viimeiseen asti perhettä oman surkean lapsuuskotini takia. Kun sitten vanhoilla päivillä uskalsin tehdä lapsen, se olikin parasta mitä koskaan mulle tapahtui! Ja ei jäänyt viimeiseksi. Ainoa mikä harmittaa on se etten aloittanut jo aikaisemmin. Yritin olla liian vastuullinen ja ajattelin etten olisi ollut hyvä äiti taustani takia.
Tunnen useamman muun jolle käynyt samoin, joskin heillä alkunpitäen syy oli muu (halusivst nautiskella elämästä tms).
Kommentit (351)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on kasvanut murrosikään ja kiinnostaa enemmän jo minuakin. Olen tehnyt uraa, mutta miehellä on ollut aikaa lapsellemme. En ole huomannut, että lapsi olisi kärsinyt tästä enempää kuin jos vanhempainroolimme olisivat olleet toisinpäin, niinkuin useissa perheissä ovatkin. Olen äiti. Alussa vetosin sopimukseen, mutta siitä se lähti. Lypsin äidinmaitoa työpaikalla siitä asti, kun lapsi oli 3 kk.
1.
Voin muuttaa mieleni sillä ehdolla jos satun löytämään ns. kotimiehen. Yllä joku oli nähtävästi kirjoittanut oikein sopimuksen miehensä kanssa. Tuo sai minutkin harkitsemaan asiaa uudemman kerran. Muussa tapauksessa homma saa jäädä :)
Ei ole olemassa mitään entistä velaa. Jos olette tehneet lapsia, ette ole veloja. Vela ei muuta mieltänsä.
Entinen vela, mikä se semmonen on? Velalla ei ole lapsia, eikä tule. Nämä lapselliset ihan muuta porukkaa. Velalle on nyt ja aina selvää, ettei lapset kuulu hänen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies halusi lapsen, lupasi hoitaa ja on pitänyt lupauksensa. Tehtiin kyllä kirjallinen sopimus.
Valitettavasti et voi tehdä paperia jolla voisit irtisanoutua vanhenmuudesta lain edessä. Kun isä ei enää kykene, kuolee tai muuten lakkaa kiinnostus on pentu sinun "murheesi".
Sopimuksessa oli, että mies vastaisi myös erotilanteessa ensisijaisena huoltajana lapsesta ja että hän jää kotiin hoitamaan lasta, kun palaan töihin lapsen ollessa noin 3 kk ikäinen ja kunnes lapsi menee hoitoon. Lupasin tarjota äidinmaitoa mahdollisuuksien mukaan. Imetin ja annoimme äidinmaitoa pullosta yli 1 vuotiaaksi.
1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävi vahinko enkä pystynyt aborttiin. Raskaus meni ajatukseen totutellessa, vauvavuosi oli yhtä taistelua mutta sen jälkeen lapsi on ollut parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut.
Myös avioliitto selviytyi ja elämä on ihanaa, jäi kyllä vain yhteen koska mitään kummempaa hoivageeniä minusta ei siltikään löytynyt enkä kestäisi toista raskautta tai vauvavuotta.
Vela on vapaaehtoisesti lapseton ja tietää, ettei halua lapsia.
Ap ja kumppanit, jotka ovat hankkineet lapsia eivät ole veloja, vaan ovat vain olleet epävarmoja hankkiako vai eikö ja missä vaiheessa.
Tosi huono aloitus sulta ap. Annat ymmärtää, että ihmisen, joka tietää ettei halua lapsia, pitäisi silti ottaa riski ja tehdä lapsia. Senkin uhalla, että katuu ikuisesti vanhemmuuttaan ja se huonontaa elämänlaatua. Älä yhdistä itseäsi vapaaehtoiseen lapsettomiin koska asia ei sinua koske etkä sinä siitä mitään tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halunnut lasta ja olin varma siitä etten koskaan tule haluamaan. Kävi vahinko ja raskaus alkoi kierukasta huolimatta. Abortti ei tuntunut vaihtoehdolta jonka kanssa olisin voinut elää, vaikka muille sen kyllä hyväksynkin. Ensimmäiset kuukaudet olin aika pihalla, hoidin kyllä lapsen hyvin, mutta tunteiden myllerrys oli hurja. Jälkikäteen olen iloinen että vahinko tapahtui, lapsi on elämäni paras asia. Olen jopa harkinnut toista. En kuitenkaan usko että olisin jäänyt kaipaamaan lasta velana, koska elämäni oli hyvää myös silloin.
Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole sitä, että pelkää vanhemmuutta vaan sitä ettei halua lapsia.
Aloitus on tyypillistä lapsellisten itsensä korokkeelle korottamista, jossa vihjaillaan, että velat ovat vain pelkureita, jotka eivät uskalla lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vela ei ole sama asia kuin "lapseton".
Lapsetonhan voi olla joku, joka haluaa jossakin vaiheessa lapsia. Kuten ap.
Vela ei halua lapsia. Piste.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut lasta ja olin varma siitä etten koskaan tule haluamaan. Kävi vahinko ja raskaus alkoi kierukasta huolimatta. Abortti ei tuntunut vaihtoehdolta jonka kanssa olisin voinut elää, vaikka muille sen kyllä hyväksynkin. Ensimmäiset kuukaudet olin aika pihalla, hoidin kyllä lapsen hyvin, mutta tunteiden myllerrys oli hurja. Jälkikäteen olen iloinen että vahinko tapahtui, lapsi on elämäni paras asia. Olen jopa harkinnut toista. En kuitenkaan usko että olisin jäänyt kaipaamaan lasta velana, koska elämäni oli hyvää myös silloin.
Velalle raskaus ei ole vaihtoehto jonka kanssa voisi elää. Tuplaehkäisy ja abortti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään entistä velaa. Jos olette tehneet lapsia, ette ole veloja. Vela ei muuta mieltänsä.
Mitä ihmettä, miksei muka voi olla entinen vela? Onpa naiivi ajatus. Onhan sitä entisiä kokoomuslaisia, entisiä kissaihmisiä, entisiä lestadiolaisia. Miksi juuri vapaaehtoinen lapsettomuus olisi jokin ihmisen mitä ylimaallisin muuttumaton ominaisuus? :D
Vierailija kirjoitti:
Entinen vela, mikä se semmonen on? Velalla ei ole lapsia, eikä tule. Nämä lapselliset ihan muuta porukkaa. Velalle on nyt ja aina selvää, ettei lapset kuulu hänen elämään.
Aika harva elämässään pitää kaikki periaatteensa vuosikymmeniä samanlaisina. Joku voi pitää tuota periaatteista luopumisena, joku muu ajattelee ihmisten muokkautuvan elämän mukana, kykenevän näkemään asiat muutenkin kuin mustavalkoisina. Tuomas Kyrö ja Iikka Kivi olivat nuoruudessaan "nahkapäitä", nyt ihan toiset arvot. Suurin osa entisistä taistolaisista ei enää usko ihan samoihin arvoihin. Itsekään en ajatellut lapsia enkä äitiyttä ennen kuin täytin 35 vuotta - ja sain kaksi. Miksi täytyy ajatella noin ehdottomasti ketkä ovat "oikeita veloja" ketkä ideologiansa myyneitä - ihmisiä joiden ajatukset ja arvot muuttuvat iän myötä?
En nyt ymmärrä tätä uhoa, ettei tosi vela voi muuttaa mieltään.
Pidin itseäni velana noin 30 vuotiaaksi. Olin naimisissakin, ja en halunnut lapsia.
Erosin, rakastuin, ja samassa rytäkässä muutin myös mieleni ja saimme lapsen uuden kumppanin kanssa.
Sitä ennen kuitenkin identiteettiini kuului vahvasti se, että en halua lapsia. Pidin kyllä itseäni tuolloin velana, ja mielestäni voin sanoa, että olen entinen vela, joka muutti mielensä.
Edelleenkin ymmärrän vela-ajatuksen hyvin, koska se on itselleni erittäin tuttu ajatusmaailma. Ei siis todellakaan kiinnosta käännyttää ketään. Ymmärrän ihan täysin kaikki ne pointit, joilla vapaaehtoista lapsettomuutta perustellaan. Kaikki ne ovat totta.
Silti päätin loppujen lopuksi valita toisin.
Outo ajatus että vela olisi ikuinen ja muuttumaton juttu. Toki voi olla vaikka lesta kehdosta hautaan, mutta on myös entisiä lestoja. Voi olla entisiä velojakin. Inhosin lapsia ennen, en halunnut YHTÄÄN. Kaverit sai lapsia, ällötti ja kauhistutti, kunnes yksi olikin ihana, jotain sisimmässä liikahti, ja kun mummo kuoli, tuli biologinen kello kilkattamaan. Nyt on 2 lasta ja on ihanaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halunnut lasta ja olin varma siitä etten koskaan tule haluamaan. Kävi vahinko ja raskaus alkoi kierukasta huolimatta. Abortti ei tuntunut vaihtoehdolta jonka kanssa olisin voinut elää, vaikka muille sen kyllä hyväksynkin. Ensimmäiset kuukaudet olin aika pihalla, hoidin kyllä lapsen hyvin, mutta tunteiden myllerrys oli hurja. Jälkikäteen olen iloinen että vahinko tapahtui, lapsi on elämäni paras asia. Olen jopa harkinnut toista. En kuitenkaan usko että olisin jäänyt kaipaamaan lasta velana, koska elämäni oli hyvää myös silloin.
Velalle raskaus ei ole vaihtoehto jonka kanssa voisi elää. Tuplaehkäisy ja abortti on.
Vela ei myöskään tarkoita mitään ehdotonta normistoa, jota on jyrkästi noudatettava. Voi olla vapaehtoisesti lapseton, mutta elämänmuutosten myötä muuttua joksikin muuksi. Minä olin ihan varmasti vela siihen hetkeen saakka kun tulin yllättäen ehkäisystä huolimatta raskaaksi. Aborttia en halunnut, joten annoin lapsen syntyä. En tietenkään sen jälkeen enää ollut vela, vaan ihan tavallinen yhden lapsen äiti, ja vieläpä tosi onnellinen sellainen. Enempää lapsia en ole koskaan halunnut, joten kai minä olen sitten joku "ela" nykyään :D joku "ei enempää lapsia".
Ymmärrän, että tällaiset tarinat on monille veloille myrkyä, koska se horjuttaa sen oman tahdon ilmaisun painoarvoa niiden lapsiperhearkea kaikille tyrkyttävien onnellistenvanhempien ja sukulaisten silmissä. Miten ne enää uskoo, ettei ihan oikeasti halua lapsia, jos naapurin Jennakin muuttui superonnelliseksi vahinkolapsensa myötä? Ymmärrän. Se ei ole kivaa, ja me ollaan kaikkki yksilöitä. Jollekin toiselle ei ihan varmasti olisi lapsen synnyttäminen ollutkaan vaihtoehto, ja ymmärrän sen täysin. Mutta yhtä lailla minäkään en halunnut tulla raskaaksi. Mutta kuten kaikilla onnellisilla veloilla, niin minullakin oli oikeus valita omalla tavallani, eikä tehdä aborttia vain nopudattaakseni jotain velojen kunniakoodia. Olin täysin vapaaehtoisesti lapseton, mutta valitsin lapsen, kun sattuma sellaisen minulle antoi. Ja olen tosi onnellinen siitä valinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Voin muuttaa mieleni sillä ehdolla jos satun löytämään ns. kotimiehen. Yllä joku oli nähtävästi kirjoittanut oikein sopimuksen miehensä kanssa. Tuo sai minutkin harkitsemaan asiaa uudemman kerran. Muussa tapauksessa homma saa jäädä :)
Eräs palstalainen olikin kuulemma lähdössä kotimiehen hakumatkalle Ruotsiin tai Kreikkaan. Tuntuu nyt siltä ettei oikein täällä päässä tahdo löytyä kiinnostusta jäädä kotoilemaan lapsen kanssa vaan mieluiten jätetään lapsi äidin ''ongelmaksi''
Ei-synnyttävän osapuolen on niin helppoa haluta lapsia kun tietää toisen ottavan lopulta kopin.
Alue: Aihe vapaa
Mies halusi lapsen, lupasi hoitaa ja on pitänyt lupauksensa. Tehtiin kyllä kirjallinen sopimus.