Lue keskustelun säännöt.
HS: Synnytyspelkodiagnoosit merkittävässä kasvussa, mutta hoito keskittyy usein edelleen sektion riskien listaamiseen
06.01.2020 |
Sillähän se synnytyspelko sujuvasti lievittyykin, kun kerrotaan kuinka paljon riskejä sisältyy sektioon verrattuna alatiesynnytykseen.
Kommentit (871)
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00884:
"Lähes jokainen raskaana oleva nainen jännittää synnytystä. Tämä on luonnollista uuden tilanteen edessä. Voimakas synnytyspelko sen sijaan on suhteeton ja epärealistinen pelko, joka on haitallinen sekä naiselle itselleen että raskauden ja synnytyksen kululle. On arvioitu, että noin 6–10 % raskaana olevista kärsii vaikeasta synnytyspelosta."
www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskauden-tuomat-muutok… "Synnytys jännittää ja pelottaa lähes jokaista naista. Varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua, kun pelko haittaa normaalia elämää ja varjostaa raskauden tuomaa iloa. Tällaista pelkoa kokee 5-6 prosenttia naisista."
Aika pieni määrä synnyttäjistä kuitenkaan kokee epänormaaliksi yltyvää synnytyspelkoa. Ja onneksi siihenkin saa apua. Synnyttäjistä siis 94-95% kokee synnytyksen normaaliksi eikä liian pelottavaksi eli tämä varmasti selittää mikseivät yksityissairaalat ota synnytysleikkauksia hoitoonsa, koska voidaan vielä kysyä kuinka monella tästä 5-6% olisi ikeasti varaa maksaa sektioa ja sektion jälkeiset komlikaatiot, joita esiintyy 27%?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
No ei parane synnytyksen jälkeen seksi ja kyllä se pimpero paranee ajan kanssa mutta ei ole enää ikinä sama kuin ennen ja kyllä se pitkä pakarasta pitkälle pimperon sisälle yltävä arpikin kivasti kiriståä. Eli kiristävä arpi pimperossa vai alavatsassa? Ottaiisin viimeisen jos voisi vielä valita.
Ei pimpero ole sama kuin ennen sektionkaan jälkeen. Parisuhdekaan ei ole sama kuin ennen sen jälkeen kun on saanut lapsen. Elämä on jatkuvassa muutoksessa ja siihen kannattaa yrittää suhtautua myönteisesti. Mitä itse suosisin olisi synnytysvalmennuksia ja tarkempaa raskausajan seurantaa. Suurinosahan näistä koko pimperon ja perseen repeämistä johtuu siitä, että iso vauva syntyy poikittain ja se voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. Sitten voitaisiin sektioida tai naisen toiveesta tietenkin revityttää pimperoa. Lisäksi äitiysfysioterapia kaikille alateitse ja sektiolla synnyttäneille.
Lisään tähän vielä, että meillä ainakin seksi parani alatiesynnytysten myötä enkä ole yhtään löysä sieltä. Tietysti asia voisi olla toisin jos olisin synnyttänyt lihavan vauvan poikittain, mutta onneksi minulla oli melko tarkka tieto vauvan koosta ja tulokulmasta ennakkoon.
Niinhän te naiset luulette, miehet on vähän eriå mieltä.
Ja eihän sen pimperon pitånyt mennä alatiesynnytyksestä pilalle ollenkaan niin mitå väliä sillä vauvan koolla on sitten? Sehän on ihan sivuseikka kerran pimpero palautuu ja paranee aina?Idioottimaista väittää, että vain mieheni voisi tunnistaa eron pimppini kunnossa enkä minä itse. Jotkut naiset ovat harrastaneet myös itsetyydytystä ennen lapsia, ei siitä kasva karvoja kämmenselkiin.
Ja kyllähän se on ihan yleistä tietoa, että naisen kudosten tyyppi ja kunto (kunto, ikä, paino...), vauvan mitat ja tarjonta, ponnistusasento ja ponnistusvaiheen pituus vaikuttavat vakavien repeämien todennäköisyyteen. Niiltä voitaisiin usein välttyä ja ison riskin synnyttäjät ovat usein etukäteen tiedossa. Jotkut kuitenkin haluavat synnyttää ison perätilavauvan puoli-istuvana ja repeävät pahasti. Sama todennäköisyys ei koske normaalikokoisen, optimaalisessa asennossa syntyvän vauvan normaalissa ajassa esim. kylkimakuulla tai kontillaan synnyttäviä naisia.
Kai synnytyksiin perehtyneet sektiouskovaiset sentään sen tietävät? Kuten senkin, että omaan palautumiseen voi vaikuttaa n. tuhannella tavalla?
Mutta kun ei sitä vauvan kokoa suinkaan osata vieläkään kertoa tarkasti. Omani kohdallakaan ei heittänyt käynnistyspäivänä tehty arvio kuin kilolla. Eikä sitäkään nähty että napanuora on kaulan ympärillä. Eikä sitä, että lantiosta ei mahtuisi syntymään, joten 3pv:n oksitosiinitiputuksen pakotetuilla supistuksilla saatiin runnotuksi lantioni halki. Onneksi sain kiireellisen sektion. Enkä todellakaan ollut mikään ihmeellinen poikkeus, vaan kyllä meitä hajallisia äitejä oli siellä ihan runsaasti. Yhdenkin vauva oli vaurioitunut kun joutui imukupilla revityksi. Vuosi oli kuitenkin 2013 ja sairaala Suomen asiantuntevin. Eli heti kun saisivat ennustuskyvyn synnytyslääkärien käyttöön, niin pelkosektioiden tarve vähenisi välittömästi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyspelon lisääntyminen johtuu varmaankin siitä, että kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksestä on nykyään helpommin saatavilla.
Itse olin raskaana 90-luvulla ja joskus olen miettinyt, että jos olisi ollut netti ja some saatavilla, olisin varmaan myös ollut vaatimassa sektiota peloissani. Palstallakin on ketjuja kamalista synnytyskokemuksista ja niihin ei pahemmin kirjoittele nämä, joilla synnytys sujui helposti.
Ehkä ennen normaaliin elämään kuuluneet ja ihmisen fyysisyyteen liittyvät asiat ovat tuttuja vain ruudulta? Outoja ovat kyllä tälläkin palstalla nähneeni nuorten luulot emättimen pysyvästä pilalle menosta.
Minäkin luulen, että nykynuoret lukevat netistä kaikki kauhutarinat ja uskovat niitä kritiikittä. Sitten pelätään tyhjää. Suurempi osa synnytyksistä kun kuitenkin menee onnistuneesti ja vammoitta.
Kaikki tuntemani naiset ovat synnyttäneet sujuvasti ja itselleen sopivaa kivunlievitystä saaden. Itse synnytin sillä mielellä, että pyydän kivunlievitystä sitten, kun olo on mahdoton. No, ei sitä mahdotonta olotilaa tullut koskaan, selvisin loppuun asti.
Kenenkään tuntemani tutun ja kaverin seksielämä tai alapää ei ole mennyt synnytyksessä pilalle. Pimpero on tehty sitä varten, joten hyvin se siitä paranee. Itse asiassa seksi paranee synnytyksen jälkeen, sillä paikat tulevat herkemmiksi.
Ihan turhaan te pelkäätte maailman vanhinta asiaa!
No ei parane synnytyksen jälkeen seksi ja kyllä se pimpero paranee ajan kanssa mutta ei ole enää ikinä sama kuin ennen ja kyllä se pitkä pakarasta pitkälle pimperon sisälle yltävä arpikin kivasti kiriståä. Eli kiristävä arpi pimperossa vai alavatsassa? Ottaiisin viimeisen jos voisi vielä valita.
Ei pimpero ole sama kuin ennen sektionkaan jälkeen. Parisuhdekaan ei ole sama kuin ennen sen jälkeen kun on saanut lapsen. Elämä on jatkuvassa muutoksessa ja siihen kannattaa yrittää suhtautua myönteisesti. Mitä itse suosisin olisi synnytysvalmennuksia ja tarkempaa raskausajan seurantaa. Suurinosahan näistä koko pimperon ja perseen repeämistä johtuu siitä, että iso vauva syntyy poikittain ja se voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. Sitten voitaisiin sektioida tai naisen toiveesta tietenkin revityttää pimperoa. Lisäksi äitiysfysioterapia kaikille alateitse ja sektiolla synnyttäneille.
Lisään tähän vielä, että meillä ainakin seksi parani alatiesynnytysten myötä enkä ole yhtään löysä sieltä. Tietysti asia voisi olla toisin jos olisin synnyttänyt lihavan vauvan poikittain, mutta onneksi minulla oli melko tarkka tieto vauvan koosta ja tulokulmasta ennakkoon.
Niinhän te naiset luulette, miehet on vähän eriå mieltä.
Ja eihän sen pimperon pitånyt mennä alatiesynnytyksestä pilalle ollenkaan niin mitå väliä sillä vauvan koolla on sitten? Sehän on ihan sivuseikka kerran pimpero palautuu ja paranee aina?Idioottimaista väittää, että vain mieheni voisi tunnistaa eron pimppini kunnossa enkä minä itse. Jotkut naiset ovat harrastaneet myös itsetyydytystä ennen lapsia, ei siitä kasva karvoja kämmenselkiin.
Ja kyllähän se on ihan yleistä tietoa, että naisen kudosten tyyppi ja kunto (kunto, ikä, paino...), vauvan mitat ja tarjonta, ponnistusasento ja ponnistusvaiheen pituus vaikuttavat vakavien repeämien todennäköisyyteen. Niiltä voitaisiin usein välttyä ja ison riskin synnyttäjät ovat usein etukäteen tiedossa. Jotkut kuitenkin haluavat synnyttää ison perätilavauvan puoli-istuvana ja repeävät pahasti. Sama todennäköisyys ei koske normaalikokoisen, optimaalisessa asennossa syntyvän vauvan normaalissa ajassa esim. kylkimakuulla tai kontillaan synnyttäviä naisia.
Kai synnytyksiin perehtyneet sektiouskovaiset sentään sen tietävät? Kuten senkin, että omaan palautumiseen voi vaikuttaa n. tuhannella tavalla?
Mutta kun ei sitä vauvan kokoa suinkaan osata vieläkään kertoa tarkasti. Omani kohdallakaan ei heittänyt käynnistyspäivänä tehty arvio kuin kilolla. Eikä sitäkään nähty että napanuora on kaulan ympärillä. Eikä sitä, että lantiosta ei mahtuisi syntymään, joten 3pv:n oksitosiinitiputuksen pakotetuilla supistuksilla saatiin runnotuksi lantioni halki. Onneksi sain kiireellisen sektion. Enkä todellakaan ollut mikään ihmeellinen poikkeus, vaan kyllä meitä hajallisia äitejä oli siellä ihan runsaasti. Yhdenkin vauva oli vaurioitunut kun joutui imukupilla revityksi. Vuosi oli kuitenkin 2013 ja sairaala Suomen asiantuntevin. Eli heti kun saisivat ennustuskyvyn synnytyslääkärien käyttöön, niin pelkosektioiden tarve vähenisi välittömästi!
No, tuossa yllä kyllä kerrotaan ja voit itsekin asiat tarkistaa, että arvioiden mukaan vain 5-6% naisista kokee normaalia elämää haittavaa synnytyspelkoa. Se on kuitenkin aika vähäinen määrä. Silti kurjaa pelosta kärsvivälle.
Apua saa mm. www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskauden-tuomat-muutok…
"Synnytyspelko kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi neuvolassa. Neuvolan terveydenhoitaja on tottunut puhumaan siitä.Hän käy kanssasi läpi synnytykseen liittyviä ajatuksia ja antaa tietoa, jota tarvitset pohtiessasi tulevaa synnytystä ja itseäsi synnyttäjänä. Tarvittaessa hän tekee lähetteen synnytyssairaalaan.
Synnytyspelkoon on jo pitkään annettu hoitoa neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa joka puolella Suomea. Synnytyspelkoa hoidetaan rentoutumisharjoituksilla, ryhmämuotoisella hoidolla sekä terveydenhoitajan, kätilön ja lääkärin kanssa käydyillä keskusteluilla.
Synnytyspelkoa hoitaessaan terveydenhoitajat, kätilöt, lääkärit sekä psykologit auttavat sinua miettimään synnytykseen liittyviä asioita. Ketään ei pakoteta tai painosteta mihinkään. Hoidon tavoitteita ovat auttaa sinua valmistautumaan synnytykseen, vähentää pelkoa ja lisätä luottamusta itseesi synnyttäjänä. Tavoitteilla halutaan auttaa sinua saamaan hyvä synnytyskokemus synnytystavasta riippumatta. Lisäksi synnytyspelon hoidolla halutaan varmistaa hyvä hoito ja oikeanlainen tuki synnytyksen aikana. Synnytyspelon hoito kannattaa aina."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
Mieluummin heittäisin veivini liikenteessä, kuin huonon tuurin sattuessa kusisin loppuelämäni alleni.
Virtsankarkailusta kärsii 8 % sektiomammoista, joten olepa varovainen, ettet vain päästä itseäsi hedelmöittyneeseen tilaan.
Unohdit mainita, että 15% alatiesynnyttäneistä kärsii samasta vaivasta.
Toisekseen sektioäitien ryhmässä on paljon valmiiksi erityisen huonokuntoisia/lihavia naisia, joilla todennäköisesti myös virtsankarkailu on yleisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
Mieluummin heittäisin veivini liikenteessä, kuin huonon tuurin sattuessa kusisin loppuelämäni alleni.
Virtsankarkailusta kärsii 8 % sektiomammoista, joten olepa varovainen, ettet vain päästä itseäsi hedelmöittyneeseen tilaan.
Unohdit mainita, että 15% alatiesynnyttäneistä kärsii samasta vaivasta.
Toisekseen sektioäitien ryhmässä on paljon valmiiksi erityisen huonokuntoisia/lihavia naisia, joilla todennäköisesti myös virtsankarkailu on yleisempää.
Joo, mutta kyllä nuo 15 %:kin ovat enemmän niitä huonokuntoisia, lihavia, hyper mobiliteettisia ja vanhoja. Jos et ole mitään noista niin riski ei kohdallasi ole merkittävä. Varsinkin jos panostat omaan terveyteesi myös raskaudesta palautumiseksi.
Mutta jos mieluummin kuolee kuin kärsii virtsankarkailusta niin raskautta kannattaa ehdottomasti välttää. Sen vuoksi muistin mainita, että edes sektio ei takaa virtsapidätyskykyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iänkaikkisesti keskustelu jatkuu. Kumma, ettei tuossa jutussa taas kerran vieläkin voimakkaammin syyllistetty naisia siitä, että he haluavat päättää itse sen, millaisia riskejä ottavat elämässään.
Joka tapauksessa kiitos naisia halventavan nykykäytäntöntömme, täällä yksi kokonaan lapsettomaksi jäänyt nelikymppinen. Vähintäänkin omalla kustannuksella pitäisi olla mahdollista valita synnytystapansa.
Jos joskus päätän tehdä lapsen, haluan synnyttää normaalisti alakautta. Synnytystavan pitäisi kuitenkin olla naisen päätettävissä.
www.sttinfo.fi/tiedote/juuri-julkaistu-synnytystapa-vaikuttaa-virtsanka…:
"HUSissa on tutkittu virtsankarkailun syitä ja hoitoja. Reilut kaksi vuotta sitten suomalaisessa meta-analyysissä selvitettiin, että alatiesynnytykset kaksinkertaistavat virtsan ponnistuskarkailun riskin keisarileikkaukseen verrattuna: alatiesynnytyksen jälkeen 15 prosentilla oli ponnistuskarkailua, kun keisarileikkauksen jälkeen 8 prosentilla.
Keisarileikkaukset eivät kuitenkaan ongelmaa ratkaise; lisäksi yhden virtsankarkailun estämiseksi pitäisi tehdä 13 keisarileikkausta, jotka tuovat mukanaan useita muitakin riskejä.
Mikä siis alatiesynnytyksissä lisää virtsankarkailun riskiä?
Kysymykseen etsittiin vastausta laajasta väestöpohjaisesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin alatiesynnytysten sekä imukuppi- ja pihtialatiesynnytysten vaikutusta ponnistus- ja pakkovirtsankarkailun riskeihin. Ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa lorahtaa hypähtäessä tai ponnistettaessa, kun pakkovirtsankarkailussa virtsa karkaa äkillisesti tulevan pakonomaisen virtsaamistarpeen yhteydessä.
Tutkimusaineisto saatiin Norjasta, Nord-Trøndelagin maakunnasta, jossa tehtiin kaikille yli 20-vuotiaille kysely muun muassa virtsankarkailusta.
Kyselyyn vastanneet yhdistettiin Norjan synnytysrekisterin tietoihin, jolloin pystyttiin erottelemaan joukosta alateitse synnyttäneet. Lopulliseen analyysiin päätyi 13 694 alateitse synnyttänyttä naista, joista 13 prosentilla oli ponnistusvirtsankarkailua ja 8 prosentilla pakkovirtsankarkailua.
American Journal of Obstetrics and Gynecology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että pihtisynnytyksen jälkeen 17 prosenttia raportoi ponnistusvirtsankarkailusta, kun imukuppisynnytyksen jälkeen ponnistusvirtsankarkailua esiintyi 12 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista.
- Pihtisynnytys lisää siis merkittävästi ponnistusvirtsankarkailua sekä jonkin verran myös pakkovirtsankarkailua alle 50-vuotiailla naisilla. Ero pienenee ajan kuluessa synnytyksestä, tutkimuksen vastaava tutkija, HUSin Urologian klinikan lääkäri, dosentti Kari Tikkinen kertoo.
- Saman tyyppinen ero havaittiin myös verrattaessa pihtisynnytystä luonnollisesti käynnistyneeseen alatiesynnytykseen, mutta imukuppisynnytyksen ja luonnollisesti käynnistyneen alatiesynnytyksen välillä ei eroa havaittu.
Pihtisynnytykset yleisempiä muissa maissa
Suomessa on vahva imukuppisynnytysten perinne, eikä Suomessa tehdä pihtisynnytyksiä juuri ollenkaan. Juuri julkaistun tutkimuksen merkitys onkin tutkijoiden mukaan suurin niissä maissa, joissa käytetään synnytyksissä useammin pihtejä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miehet synnyttäisivät , jokaisesta syntyvästä lapsesta maksettaisiin joku rasituspalkkio. Se selitettäisiin sillä suurella rasituksella, joka synnyttäjän vartaloon kohdistuu.
Nyt kun naiset synnyttävät, sehän on vaan naisen elämän luonnollinen tapahtuma eikä siitä tarvitse mitään maksaa.
Niin ja niin vähäpätöinen asia ettå kun syntyvyys on laskenut niin ....tana synnyttåkää niitå lapsia kun koko kansantalous on vaakalaudalla ja joudutaan hommaamaan tänne ihnisiå muuaita jos ette ala synnyttää tarpeeksi mutta ehei Suomessa on niin hyvä synnytysten hoito ettå mitä ne naiset valittaa kivusta, nynnyt muka kivunlievitystå pitäisi saada koko synnytyksen ajaksi tai sektio nynnyt
Nainen ei saa olla itsekäs ja pakottaa miestå mukaan synnytykseen jos mies ei halua eikä kestä kun tekee pahaa ja työkaverikin oli pyörtynyt ja naapuri oksentanut kun oli verta....
Naiset nuo yhteiskunnan loiset.,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
Mieluummin heittäisin veivini liikenteessä, kuin huonon tuurin sattuessa kusisin loppuelämäni alleni.
Virtsankarkailusta kärsii 8 % sektiomammoista, joten olepa varovainen, ettet vain päästä itseäsi hedelmöittyneeseen tilaan.
Unohdit mainita, että 15% alatiesynnyttäneistä kärsii samasta vaivasta.
Toisekseen sektioäitien ryhmässä on paljon valmiiksi erityisen huonokuntoisia/lihavia naisia, joilla todennäköisesti myös virtsankarkailu on yleisempää.
Unohti mainita, koska tämä ei tukenut hänen alatiepropagandaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
Mieluummin heittäisin veivini liikenteessä, kuin huonon tuurin sattuessa kusisin loppuelämäni alleni.
Virtsankarkailusta kärsii 8 % sektiomammoista, joten olepa varovainen, ettet vain päästä itseäsi hedelmöittyneeseen tilaan.
Unohdit mainita, että 15% alatiesynnyttäneistä kärsii samasta vaivasta.
Toisekseen sektioäitien ryhmässä on paljon valmiiksi erityisen huonokuntoisia/lihavia naisia, joilla todennäköisesti myös virtsankarkailu on yleisempää.
Joo, mutta kyllä nuo 15 %:kin ovat enemmän niitä huonokuntoisia, lihavia, hyper mobiliteettisia ja vanhoja. Jos et ole mitään noista niin riski ei kohdallasi ole merkittävä. Varsinkin jos panostat omaan terveyteesi myös raskaudesta palautumiseksi.
Mutta jos mieluummin kuolee kuin kärsii virtsankarkailusta niin raskautta kannattaa ehdottomasti välttää. Sen vuoksi muistin mainita, että edes sektio ei takaa virtsapidätyskykyä.
Olisi kiva saada väitteesi tueksi perusteluja. En arvosta mututuntumalla heitettyä väitettäsi lainkaan ja käsityksesi vaatii oikaisua.
Tästä linkistä voit lukea faktaa aiheesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/juuri-julkaistu-synnytystapa-vaikuttaa-v…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
Mieluummin heittäisin veivini liikenteessä, kuin huonon tuurin sattuessa kusisin loppuelämäni alleni.
Virtsankarkailusta kärsii 8 % sektiomammoista, joten olepa varovainen, ettet vain päästä itseäsi hedelmöittyneeseen tilaan.
Unohdit mainita, että 15% alatiesynnyttäneistä kärsii samasta vaivasta.
Toisekseen sektioäitien ryhmässä on paljon valmiiksi erityisen huonokuntoisia/lihavia naisia, joilla todennäköisesti myös virtsankarkailu on yleisempää.
Joo, mutta kyllä nuo 15 %:kin ovat enemmän niitä huonokuntoisia, lihavia, hyper mobiliteettisia ja vanhoja. Jos et ole mitään noista niin riski ei kohdallasi ole merkittävä. Varsinkin jos panostat omaan terveyteesi myös raskaudesta palautumiseksi.
Mutta jos mieluummin kuolee kuin kärsii virtsankarkailusta niin raskautta kannattaa ehdottomasti välttää. Sen vuoksi muistin mainita, että edes sektio ei takaa virtsapidätyskykyä.
Sektio on myös aina riski leikkauksena. Tosia riski vammautua tai kuolla kotona tai liikenteessä on moninkertainen. Synnytyspelolle ei löydy perusteita, mutta silti noin 5-6 % kärsii siitä. Onneksi kuitenkin niin vähän! Suurin osa äideistä synnyttää iloisesti alateitse. Vaikka vähän jännittää, tai enemmänkin, se tulos; vauva, saa kaiken synnytyskivut unohtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
Puhut ihan puppua. Minä ainakin sain nousta vasta 48 tuntia sektion jälkeen, jolloin katetri poistettiin. Sektiosta muutama vuosi aikaa. Sektio aamulla, heräämössä olin 4 tuntia, jonka jälkeen sanottiin, että seuraavana aamuna vasta katsotaan, että milloin voi harkita nousemista. Sairaalassa 6 vrk. Etukäteen jo oli sanottu, että kukaan ei saa nousta ennen kuin ainakin vuorokausi sektiosta on kulunut.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa joku heti haukkana vähättelemässä.
Tajutkaa haukat, että ette käytöksellänne saa ketään synnyttämään.
Niinpä, alatiesynnytyspainostus ja propaganda on voimakkaana myös tällä palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannattaisi harrastaa seksiä, jos synnyttäminen pelottaa.
Alatiesynnytys on se luonnollinen tapa, että jos sitä ei kestä, ei ansaitsekaan lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
Puhut ihan puppua. Minä ainakin sain nousta vasta 48 tuntia sektion jälkeen, jolloin katetri poistettiin. Sektiosta muutama vuosi aikaa. Sektio aamulla, heräämössä olin 4 tuntia, jonka jälkeen sanottiin, että seuraavana aamuna vasta katsotaan, että milloin voi harkita nousemista. Sairaalassa 6 vrk. Etukäteen jo oli sanottu, että kukaan ei saa nousta ennen kuin ainakin vuorokausi sektiosta on kulunut.
Kaksi sektiota takana ja kummallakin kerralla nousin samana iltana jaloilleni ja katetri poistettiin. Mitään vaihtoehtoja ei edes annettu. Kotiuduin kummallakin kerralla alle 3 vuorokautta sektion jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
Mieluummin heittäisin veivini liikenteessä, kuin huonon tuurin sattuessa kusisin loppuelämäni alleni.
Virtsankarkailusta kärsii 8 % sektiomammoista, joten olepa varovainen, ettet vain päästä itseäsi hedelmöittyneeseen tilaan.
Unohdit mainita, että 15% alatiesynnyttäneistä kärsii samasta vaivasta.
Toisekseen sektioäitien ryhmässä on paljon valmiiksi erityisen huonokuntoisia/lihavia naisia, joilla todennäköisesti myös virtsankarkailu on yleisempää.
Joo, mutta kyllä nuo 15 %:kin ovat enemmän niitä huonokuntoisia, lihavia, hyper mobiliteettisia ja vanhoja. Jos et ole mitään noista niin riski ei kohdallasi ole merkittävä. Varsinkin jos panostat omaan terveyteesi myös raskaudesta palautumiseksi.
Mutta jos mieluummin kuolee kuin kärsii virtsankarkailusta niin raskautta kannattaa ehdottomasti välttää. Sen vuoksi muistin mainita, että edes sektio ei takaa virtsapidätyskykyä.
Olisi kiva saada väitteesi tueksi perusteluja. En arvosta mututuntumalla heitettyä väitettäsi lainkaan ja käsityksesi vaatii oikaisua.
Tästä linkistä voit lukea faktaa aiheesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/juuri-julkaistu-synnytystapa-vaikuttaa-v…
No jos ihan rehellisiä ollaan niin imukuppi- ja pihtisynnytyksiä kyllä tehdään enemmän lihaville, huonokuntoisille ja iäkkäille synnyttäjille kuin normaalipainoisille, nuorille ja hyväkuntoisille synnyttäjille. Jos tähän lähdetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
Mieluummin heittäisin veivini liikenteessä, kuin huonon tuurin sattuessa kusisin loppuelämäni alleni.
Virtsankarkailusta kärsii 8 % sektiomammoista, joten olepa varovainen, ettet vain päästä itseäsi hedelmöittyneeseen tilaan.
Unohdit mainita, että 15% alatiesynnyttäneistä kärsii samasta vaivasta.
Toisekseen sektioäitien ryhmässä on paljon valmiiksi erityisen huonokuntoisia/lihavia naisia, joilla todennäköisesti myös virtsankarkailu on yleisempää.
Joo, mutta kyllä nuo 15 %:kin ovat enemmän niitä huonokuntoisia, lihavia, hyper mobiliteettisia ja vanhoja. Jos et ole mitään noista niin riski ei kohdallasi ole merkittävä. Varsinkin jos panostat omaan terveyteesi myös raskaudesta palautumiseksi.
Mutta jos mieluummin kuolee kuin kärsii virtsankarkailusta niin raskautta kannattaa ehdottomasti välttää. Sen vuoksi muistin mainita, että edes sektio ei takaa virtsapidätyskykyä.
Olisi kiva saada väitteesi tueksi perusteluja. En arvosta mututuntumalla heitettyä väitettäsi lainkaan ja käsityksesi vaatii oikaisua.
Tästä linkistä voit lukea faktaa aiheesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/juuri-julkaistu-synnytystapa-vaikuttaa-v…
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00182: "Naisen virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on tavallinen oire, joka satunnaisena koskee puolta kaikista naisista. Säännöllinen haittaava virtsankarkailu lisääntyy iän myötä ja erityisesti vaihdevuosien jälkeen: 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista siitä kärsii 20 % ja yli 70-vuotiaista jopa puolet.
Hoidon tavoitteena on parantaa virtsaputken ja lantionpohjan lihasten toimintaa lihasharjoitteilla (ks. Käypä Hoito -suosituksen ohje lantionpohjan lihasten harjoittelusta 4) sekä rakon tahdonalaista kontrollia rakkoharjoituksilla (ks. Käypä hoito -suosituksen ohje virtsarakon kouluttamisesta 5). Fysioterapeutti voi avustaa oikeiden harjoitusten neuvonnalla. Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa.
Vaihdevuosien jälkeen kannattaa kokeilla paikallista estrogeenihoitoa. Estrogeenia sisältäviä puikkoja ja voiteita saa apteekista ilman reseptiä.
Ylipainoisilla henkilöillä laihduttaminen vähentää tehokkaasti virtsankarkailua."
Erityisesti tuo viimeinen lause. Ja huomioi vaihdevuodet ja 70-v ikä. Elämä on riski ja virtsankarkailusta sä kuitenkin tulet kärsimään saat sektion tai et.
-Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioidut lapset ovat ikävä kyllä sairaampia, mutta jos kerran pelko johtaa sektioon, eikä varsinaiset lääketieteelliset syyt, niin mikäs siinä. Oikea tapa olisi varmaankin terapoida se pelko pois. Tai lisätä lääkitystä.
Paras tapa olisi, jos voitaisiin taata täysin varma kivunlievitys synnyttäjille sekä minimoida kaikki riskit. Kyse on varmasti mm. sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön resurssien puutteesta. Anestesialääkäriä ei saada yöllä paikalle, kun tämä on tärkeämmissä tehtävissä. Lisäksi muistetaan aina muistuttaa kivunlievityksen haitoista, "parempi ilman".
Tutkimusten mukaan alatiesynnytys ohjelmoi lapsen geenejä tietyllä tavalla ja samalla se saa sopivan mikrobiston synnytyskanavasta. Siksi sektioiduilla on enemmän tiettyjä sairauksia. Kipu kuuluu osaksi elämää ja sitäkin voi oppia hallitsemaan ilman lääkkeitä. Nukutus on aina riski ja siinä voi lähteä henki, eli on aina suurempi riski kuin synnytyskipu.
Ehkä neuvoloissa pitäisi olla parempi synnytysvalmennus ja tarvittaessa psykoterapiaa.
Missä muussa yhteydessä ihan oikeasti valistetaan, kuinka kipu kuuluu elämään, kuin synnytyksessä ja naisten vaivoissa noin yleisesti?
Tuo om niin totta ja ihminen joka ei pelkää kipua on jotenkin vajaa.
Naisia haukutaan hienohelmoiksi ja kermap.erseiksi ja sitten heidän pitåä keståä sellaista kipua tuosta vaan ettå hyvä ettå tajuissaan pysyy ja lisäksi vanmauttaa siinä itsenså.
Miksi miehiä ei ohjeisteta esim jalkapallopelisså ottaa ihan rennosti vaan kädet pois munien päältå kun mitä haittaa jos pallo siihen osuu kun kipu kuuluu elämään etkå sinä siihen kuole, luonto on tarkoittanut ettå sinua sattuu noinko olet luonnosta vieraantunut. Ja tuo ettå neuvolaan psykoterapiaa eli oltaisiin valniit maksamaan kaikkea muuta mutta ei sitä mitå oikeasti tarvitaan ja että ihminen pelkää kipua on koko elonjäämisen ensimmäinen asia.
Miksi esim sydånleikkauksessa käytetåän nukutuslääkkeitä ja puudutuksia kun sattuuhan se mutta mitä sitten, kipu kuuluu elämään ja ei siihen kuole vaan esim verenvuotoon tai tulehdukseen ja jollakin selkäkipu ja siihen tarvisi särkylääkettä, siihen auttaa kun oppii hallitsemaan kipua ja asentohoidoa ja liikettä, liikettå vaan ja syöpäkipuihin hyvä apu on lämmin kauratyyny ja irti revennyt käsi voidaan ommella kiinni ilman puudutusta niin kuin nainen synnytyksen jälkeen että pidetään vaan nais tai miesvoimin paikallaan kun yksi ompelee, mitå sitä puudetetta tuhlata pyh.
Mutta kun on kyse naisista niin silloin kaiken a ja o on vähättely, ruma ja alentava, halveksiva käytös ja se ettå ei tåhån kuole ja ei.se kauan kestå ja pidetåån tärkeånä niin hullua asiaa kuin se miten tuleva iså pitäisi ottaa huomioon synnytyssalissa ettå tekeekö nyt pahaa ja toimihan sinulla vamasti nyt netti.
Me naiset teemme koko tämän maailman ja meitå ei täällä Suomessakaan pidetä missään arvossa vaikka ilman meitä täällå ei olisi ketåän. Miten joku voi sallia tåmån? Miehet eivät ole mitään, vain me naiset olemme koska me olemme luoja ja siitä huolimatta meitä.vaan sorretaan.Myös se on hauskaa kuinka sektio maksaisi valtiolle ihan liikaa, mutta psykoterapeutit neuvolaan olisi ilmeisesti valtiolle ilmaisia?😂
Ehkä synnytystalkoiden lisäksi myös terapeuttitalkoot, ilmaista duunia valtion hyväksi!
Suomessa on jo nykyisellään liian vähän psykoterapeutteja kysyntään nähden, kaikki myy ei oota vapaiden aikojen suhteen. Jos neuvolaan halutaan psykoterapeutit, niin niitä pitää kouluttaa lisää, kunnan/valtion piikkiin. Psykoterapiakoulutus maksaa noin 25 000 € per henki. Siihen päälle tietenkin tulee sitten niiden palkat. Ja tilakustannukset ym. Eli kyllä se pelkosektiot halvemmaksi tulee, yhden sektion tekee leikkaussalivalmisteluineen alle kahdessa tunnissa. Yhden synnytyspelon hoito vaatii vähintään kymmenen tunnin käyntiä terapiassa eikä silti välttämättä hoidu.
Näille korvauksille on kyllä nimikin: äitiysraha, vanhempainraha, isyysraha, lapsilisä ja sitten vielä korvaukset aikana: äitiysloma, vanhempainloma, isyysloma, hoitovapaa.