Lue keskustelun säännöt.
HS: Synnytyspelkodiagnoosit merkittävässä kasvussa, mutta hoito keskittyy usein edelleen sektion riskien listaamiseen
06.01.2020 |
Sillähän se synnytyspelko sujuvasti lievittyykin, kun kerrotaan kuinka paljon riskejä sisältyy sektioon verrattuna alatiesynnytykseen.
Kommentit (871)
Siskoni haluaa sektion ihan puhtaasti koska pelkää alapään venyvän pilalle. Varmasti poikkeus kyllä tässä, mutta eipä hän kovin menestynyt ole ollut ajattelemisen alalla koskaan. En vähättele naisten seksuaalisuutte jne., mutta hän nyt on... olen aina epäillyt, että hän on jonkin sortin autisti vähintään. Olen itse synnyttänyt alateitse kolme lasta ja synnytys ei ole vaikuttanut tuolla tavalla lainkaan, päin vastoin minulla tuntoherkkyys, lihaskunto ja seksissä vaginan seinämien turpoaminen on parantunut lasten myötä. En itse, ei äitini eikä toinen siskoni ole saanut repeämiä synnytyksissä enkä usko siskoni fysiikassa olevan mitään meistä poikkeavaa, tuskin vauvakaan olisi mikään järkäle. Lähtökohtaisesti mielestäni erikoinen ajatus "vaatia" synnyttää sektiolla vauva, jota ei ole vielä edes olemassa ja kun omat lähtökohdat synnyttää alateitse turvallisesti ovat luultavasti tavallista paremmat. Lisäksi hän on saanut veritulpan e-pillereistä, joten sektiotoive kuulostaa jo senkin vuoksi uhkarohkealta. Tämän verran kyllä vähän ärsyttää varsinkin kun siskoni tekee oletuksia muiden vaginoista, seksielämästä ja miesten tyytyväisyydestä ilman mitään tietoa, joka toki ei hänelle kuuluisikaan. Ehkä hän on lukenut liikaa av:ta ja kasvanut jotenkin kieroon.
ohish
Yleisesti tähän pelon kohtaamiseen sopisi varmasti eri metodit kuin sektiollakin pelottelu. Sehän aihe oli. Kerrottaisiin miten oman synnytyksen kulkuun voi vaikuttaa ja omia lähtökohtia parantaa synnytti sitten alateitse tai sektiolla ja oltaisiin naisen tukena alusta loppuun ja sen jälkeenkin. Esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääkäripelkoa ymmärretään, synnytyspelkoa ei. Tätä en ole koskaan tajunnut. Onhan nyt synnytys aika paljon rajumpi kuin mikään hammaslääkärikäynti.
Niinpä. Kun menee hammaslääkäriin niin melkein odotusaulassa jo pistetään puudutus ja koko ajan kysellään että eihän satu?
Synnytyksessä kettuillaan jos kehtaa pyytää kivunlievitystå ja sitä pantataan viimeiseen asti ja missään vaiheessa sitä.ei tarjota jos itse ei tiedå että siinä kohtaa voisi käyttåä toisenlaista puudutetta. Tahallaan rääkätään mikä keretåän.
Kipu ei jalosta ketåän eikä missään. Itse sain toiselta epiduraalin loppuvaiheessa ja se auttoi ja pystyin ponnistamaan kunnolla ja lapsi syntyi pirteänä ja pystyin iloitsemaan heti vauvasta. Toiselta ei tahallaan annettu puudutusta ja tuska oli järkyttävä enkä tiennyr koko alavartalon kivusta mistä kohtaa pitäisi ponnistaa, lapsi syntyi velttona ja happiarvoja mittailtiin, itse olin kivusta kankea ja järkyttynyt enkä olisi halunnut sen aiheuttajaa eli lasta syliini ollenkaan eli pantakkaa puudutusta ja pilatkaa äiti-lapsikiintymyssuhteen synty.Minusta on kanssa ultimaattisen käsittämätöntä, ettei muka tajuta että suunnaton kipu voi vaikuttaa tuohon suhteeseen, koska se lapsi on suoraan sen kivun aiheuttaja synnyttäjälle. Sitten oikein fiksuimmat asiantuntijat kehtaavat vielä väittää, että tuo s*aatanallinen tuska nimenomaan pitää olla, että äiti kiintyy vauvaansa :)
No minä en puhu, että pitäisi synnyttää ilman puudutuksia, mutta ihan oikeasti jos ette usko, että synnytyksen luonnollisella kululla on biologinen tarkoitus, ette taida uskoa evoluutioon tai muuhunkaan tutkittuun tieteeseen.
Puudutukset ovat hyvä asia, jos kipu meinaa lamaannuttaa. Ei kuitenkaan pidä vähätellä luonnon omia mekanismeja.
Ai esim niitä meganismeja että lapsen synnyttäminen on hengenvaarallista (sairaala) ja että lapsi on aivan liian suuri naisen lantioon verrattuna ja aiheuttaa täten aina pienempiä tai.suurempia vaurioita ja meganismeja ettå vanhenmat joita lapsi tarvitsee elääkseen etääntyvät toisistaan kun seksi ei tunnu enää miltään? Kyllähän me kaikki nämä mekanismit tunnemme.
Valtio haluaa kyllä sallia tyttölasten abortit ja kaiken miehen etua lisäävän :D. Miettikää sitä!
Pelkopolilla kävin minäkin viime keväänä.
Oli ihana kätilö ja osasi hommansa, halusin synnyttää. Mut voi prkl jos olisin tiennyt miten hirveetä se on! En olisi suostunut enkä toista kertaa suostu. 23 tuntia yhtä helvettiä! Ja siitä seuraavat 2kk kun paikat oli niin kipeät. Sitä kipua ei voi edes kuvailla.. haluaisin vielä toisen lapsen mutta se synnytyspelko on paljon pahempi nyt, kuin mitä se raskauden aikana oli.. siihen ei enää pelkopolit auta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkääminen on kurjaa. Minusta ihmisille pitäisi antaa apua jos he pelkäävät, ihan sama mikä se pelon kohde on. Telkkarissa olen joskus nähnyt sellaisenkin ihmisen, joka pelkäsi tuoreita vihanneksia. Turha näille hammaslääkäri- ynnä muille lääketieteellisille peloille on nauraa, vaan apua nämä ihmiset tarvitsevat. Todennäköisesti synnytyspelkoiset pelkäävät monia muitakin asioita ja jos heitä autetaan voittamaan yksi pelko, seuraavan pelon voittaminen on jo paljon helpompaa. Ja elämänlaatu paranee kohisemalla.
Sinäkö vertaat synnytyspelkoa vihannespelkoon? Oikeasti? Synnytyksessä voi äiti tai lapsia vammautua tai kuolla. Mitä pahaa porkkana tekee muulle kuin allergiselle?
Minä päivänä tahansa saattaa kuka tahansa äiti ja lapsi vammautua tai jopa kuolla vaikka liikenteessä. Tai suuremmalla todennäköisyydellä ennen syntymää.
Vuonna 2018 tieliikenteessä kuoli 237 ihmistä.
Vuonna 2017 tieliikenteessä kuoli 238 henkilöä.
Tähän asti pienin kuolleiden määrä, 229 henkeä, koettiin vuonna 2014.
Suomessa on kuollut viimeisen viiden vuoden aikana nollasta kolmeen naista vuodessa synnytyksessä.
Synnytyksessä vauvoja ei ole kuollut, mutta kuolleina syntyneitä vauvoja on noin 150 vuodessa ja hiukan yli 100 vauvaa kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Näiden yleisimmät kuolinsyyt ovat epämuodostumat ja syntymän ennenaikaisuus.
Kätkytkuolemia tapahtuu noin 10-20 vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista pelätä synnytystä. Aivan outoa jos ei sitä miettisi. Itse olin viikko sitten suunnitellussa sektiossa lääketiteteellisitä syistä ja toivoisin, ettei sektiota kokemattomat romantisoisi sitä täälläkään.
Yhtä helvettiä tämä on ja ei ole todellakaan eka sektio minulle eli kokemusta on.
Sektio ei ole kivuton. Itse olin 2,5 päivää sidottuna kipupumppuun ja siellä ne alateitse synnyttäneet hakivat itse ruokansa ja kävelivät vauvojen kanssa. Olin kateellinen.Missä käytetään sektion jälkeen kipupumppua? Hus on luopunut niistä jo kauan sitten, kuulostaa vähän trollilta.
Ja ihan itse myös sektioäidit hakevat sen ruokansa.
Selvä trolli, eihän missään makuuteta suunnitellun sektion jälkeen tuollaisia aikoja! 2-5 tuntia leikkauksesta ja äidit autetaan ensimmäisen kerran pystyyn ja sen jälkeen suurin osa liikkuu omatoimisesti. Suurin osa sektioäideistä on jo kotiutettukin 2,5 vuorokauden jälkeen.
No, minulta pihdattiin kipulääkkeitä sektion jälkeen ”koska ei niitä tarvita” ja lopputulemana en päässyt tuskiltani ylös seuraavaan vuorokauteen. Yrittivät kyllä. Kukaan vatsaleikattu ei taatusti sairaalassa nouse ilman kipulääkitystä mutta jos kyseessä on sektio niin kipu katsotaan kuuluvan asiaan. Sitä kivuista kärsivää tuoretta äitiä, joka hädissään anelee särkylääkettä, ei paljon helpota se että joku muu on täysin toimintakykyinen ison leikkauksen jälkeen. Pystyin itse asiassa kävelemään ilman särkylääkettä vauvan ollessa 1kk ikäinen, oli niin helppo operaatio.
Ja ei, sektio ei ollut omasta halusta vaan hätä sellainen ja todennäköisesti leikkausjälki ja siitä johtuvat tuskat sen mukaiset. Kuopus tuli myös sektiolla, tällä kertaa kiireellisenä vaan ei hädällä, vaadin kipupumpun ja hoidin vauvan seuraavasta aamusta ihan itse (syntyi yöllä). Viikko burana-panadolilla eikä tietoakaan kivuista. Niin ne oli erilaisia. Mutta pääsinhän minäkin esikoisen kanssa ”Ei tarvittu morfiinijohdannaisia eikä muitakaan kipulääkkeitä”-tilastoihin, joskaan en omasta halustani. Mitä nyt sitten imetys ei onnistunut ja muuta tuubaa, mutta on se hyvä ettei ole kipulääkettä!
Vierailija kirjoitti:
Minua neuvolatätinä risoo se, että monelta menee pasmat sekaisin kun en voi jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä luvata sektiota (paitsi jos on joku aivan ilmeinen syy, kuten vähintään kaksi sektiota taustalla). Kun minä en niistä päätä. Toivon sydämeni pohjasta heille, jotka ovat sen päätöksen tehneet, että he sen saavat (paitsi jos kyse on esm ennenaikaisesta synnytyksestä tms), mutta minä en terkkarina voi istua siinä ja luvata. Se ylittäisi aivan kokonaan minun valtuuteni ja tästä minulla myös usein suututaan, vaikka kuinka yrittäisin tilanteen selittää. Jokaisesta pelkoäidistä teen kyllä heti, kun sitä pelkoa ilmaisee, lähetteen äitipolille.
Suuttuisin minäkin siitä, jos minun harkittuun päätökseeni viitattaisiin "pelon ilmaisemisena". "Pelkoäiti", just joo. "Pelkosijoittaja! Pelkäätkö sijoittaa pankkimme rahastoihin? Olet arka ja pelokas, mutta me täällä hoidamme pelkureittenkin raha-asiat!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iänkaikkisesti keskustelu jatkuu. Kumma, ettei tuossa jutussa taas kerran vieläkin voimakkaammin syyllistetty naisia siitä, että he haluavat päättää itse sen, millaisia riskejä ottavat elämässään.
Joka tapauksessa kiitos naisia halventavan nykykäytäntöntömme, täällä yksi kokonaan lapsettomaksi jäänyt nelikymppinen. Vähintäänkin omalla kustannuksella pitäisi olla mahdollista valita synnytystapansa.
Pitäisikö mikä tahansa muukin leikkaus saada ilman lääketieteellistä syytä kunhan maksaa itse? Että jos vaikka haluaisi varmuuden vuoksi eroon sappirakosta tai oikeasta säärestään, niin onko se ihmisen ihan oma asia kunhan maksaa kulut itse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä pelkohommat ole yleensä ihan mentaalipuolen juttuja? Että pelkää menettää kontrollia? Eikö tällaisen kannatakin hoitaa ensin mielenterveys kuntoon ennen kuin miettii lisääntymistä?
Elinikäisen vamman pelkääminen on kyllä maailman luonnollisin asia.
Elinikäisen vamman pelkääminen ei ole ollenkaan luonnollinen raektio, mutta varmasti todella kurja olotila ja siihen kannatta hakea apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkääminen on kurjaa. Minusta ihmisille pitäisi antaa apua jos he pelkäävät, ihan sama mikä se pelon kohde on. Telkkarissa olen joskus nähnyt sellaisenkin ihmisen, joka pelkäsi tuoreita vihanneksia. Turha näille hammaslääkäri- ynnä muille lääketieteellisille peloille on nauraa, vaan apua nämä ihmiset tarvitsevat. Todennäköisesti synnytyspelkoiset pelkäävät monia muitakin asioita ja jos heitä autetaan voittamaan yksi pelko, seuraavan pelon voittaminen on jo paljon helpompaa. Ja elämänlaatu paranee kohisemalla.
Sinäkö vertaat synnytyspelkoa vihannespelkoon? Oikeasti? Synnytyksessä voi äiti tai lapsia vammautua tai kuolla. Mitä pahaa porkkana tekee muulle kuin allergiselle?
Minä päivänä tahansa saattaa kuka tahansa äiti ja lapsi vammautua tai jopa kuolla vaikka liikenteessä. Tai suuremmalla todennäköisyydellä ennen syntymää.
Vuonna 2018 tieliikenteessä kuoli 237 ihmistä.
Vuonna 2017 tieliikenteessä kuoli 238 henkilöä.
Tähän asti pienin kuolleiden määrä, 229 henkeä, koettiin vuonna 2014.
Suomessa on kuollut viimeisen viiden vuoden aikana nollasta kolmeen naista vuodessa synnytyksessä.
Synnytyksessä vauvoja ei ole kuollut, mutta kuolleina syntyneitä vauvoja on noin 150 vuodessa ja hiukan yli 100 vauvaa kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Näiden yleisimmät kuolinsyyt ovat epämuodostumat ja syntymän ennenaikaisuus.
Kätkytkuolemia tapahtuu noin 10-20 vuodessa.
Miten kuolemat liittyvät tähän keskusteluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iänkaikkisesti keskustelu jatkuu. Kumma, ettei tuossa jutussa taas kerran vieläkin voimakkaammin syyllistetty naisia siitä, että he haluavat päättää itse sen, millaisia riskejä ottavat elämässään.
Joka tapauksessa kiitos naisia halventavan nykykäytäntöntömme, täällä yksi kokonaan lapsettomaksi jäänyt nelikymppinen. Vähintäänkin omalla kustannuksella pitäisi olla mahdollista valita synnytystapansa.
Pitäisikö mikä tahansa muukin leikkaus saada ilman lääketieteellistä syytä kunhan maksaa itse? Että jos vaikka haluaisi varmuuden vuoksi eroon sappirakosta tai oikeasta säärestään, niin onko se ihmisen ihan oma asia kunhan maksaa kulut itse?
Kyllä nenänsä saa pienennyttää tai vyötärönsä kavennuttaa kunhan maksaa itse.
Toisekseen käsitin, että Suomessa haluttaisiin naisten tekevän enemmän lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä pelkohommat ole yleensä ihan mentaalipuolen juttuja? Että pelkää menettää kontrollia? Eikö tällaisen kannatakin hoitaa ensin mielenterveys kuntoon ennen kuin miettii lisääntymistä?
Elinikäisen vamman pelkääminen on kyllä maailman luonnollisin asia.
No sitten kannattaa olla koko ajan elämässä peloissaan, mitä vaan voi sattua koska vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä pelkohommat ole yleensä ihan mentaalipuolen juttuja? Että pelkää menettää kontrollia? Eikö tällaisen kannatakin hoitaa ensin mielenterveys kuntoon ennen kuin miettii lisääntymistä?
Elinikäisen vamman pelkääminen on kyllä maailman luonnollisin asia.
Elinikäisen vamman pelkääminen ei ole ollenkaan luonnollinen raektio, mutta varmasti todella kurja olotila ja siihen kannatta hakea apua.
Mikä on sinun henkilökohtainen syysi vastustaa jonkun toisen ihminen tapaa synnyttää? Onko sinulla joitain traumoja, kun muiden ihmisten asiat kiinnostavat niin kovasti? Kannattaisikohan sinun itsesi harkita keskustelua mielenterveysalan ammattilaisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys voi aina johtaa kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon. Ne on aika paljon stressaavampia tilanteita kuin suunniteltu sektio.
Kiireelliseen tai hätäsektioon voi joutua, vaikka olisi suunniteltu sektio jo kalenterissa valmiina.
Myös ovesta ulos astuessaan voi joutua tieltä eksyneen auton alle. Tämäkin noin 1000 kertaa todennäköisempää kuin synnytyksessä vammautuminen tai kuoleminen. Synnytyspelko on absurdia pelkoa Suomessa, jossa liikenteessä ja elintapasairauksissa kuolee 1000 kertaisesti todennäköisemmin. Uskallatko astua kotoa ulos? Uskallatko kuitenkaan olla astumatta ja huolehtimatta kunnostasi. Niinpä.
On jännä, miten itselleni ei ole tullut nämä pelkoasiat pieneen mieleenkään. Mistähän se johtuu? Että omalla äidillä on rohkaisevia kokemuksia?
Onko teillä pelkääjät joku syy uskoa, että pelko käy toteen? Onko äidillänne ollut vaikeita synnytyksiä? Onko omassa fysiikassanne jokin sellainen tekijä, jonka vuoksi synnytys pelottaa? Oletteko riskiryhmää?
Pakkohan tämän on olla henkilökohtaista, kun itse en ymmärrä tätä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei paljon tilastot lohduta, jos oma lapsi kuolee tai vammautuu synnytyksessä tai itse vammautuu.
Eikö sinua oikeasti yhtään lohduta, että Suomessa äiti- ja lapsikuolleisuus on aivan minimaalista?
Kuten sanottu, ei se lohduta JOS oma lapsi kuolee.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua neuvolatätinä risoo se, että monelta menee pasmat sekaisin kun en voi jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä luvata sektiota (paitsi jos on joku aivan ilmeinen syy, kuten vähintään kaksi sektiota taustalla). Kun minä en niistä päätä. Toivon sydämeni pohjasta heille, jotka ovat sen päätöksen tehneet, että he sen saavat (paitsi jos kyse on esm ennenaikaisesta synnytyksestä tms), mutta minä en terkkarina voi istua siinä ja luvata. Se ylittäisi aivan kokonaan minun valtuuteni ja tästä minulla myös usein suututaan, vaikka kuinka yrittäisin tilanteen selittää. Jokaisesta pelkoäidistä teen kyllä heti, kun sitä pelkoa ilmaisee, lähetteen äitipolille.
Suuttuisin minäkin siitä, jos minun harkittuun päätökseeni viitattaisiin "pelon ilmaisemisena". "Pelkoäiti", just joo. "Pelkosijoittaja! Pelkäätkö sijoittaa pankkimme rahastoihin? Olet arka ja pelokas, mutta me täällä hoidamme pelkureittenkin raha-asiat!"
No eihän pelkäät sitä synnyttämistä, faktoja vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iänkaikkisesti keskustelu jatkuu. Kumma, ettei tuossa jutussa taas kerran vieläkin voimakkaammin syyllistetty naisia siitä, että he haluavat päättää itse sen, millaisia riskejä ottavat elämässään.
Joka tapauksessa kiitos naisia halventavan nykykäytäntöntömme, täällä yksi kokonaan lapsettomaksi jäänyt nelikymppinen. Vähintäänkin omalla kustannuksella pitäisi olla mahdollista valita synnytystapansa.
Pitäisikö mikä tahansa muukin leikkaus saada ilman lääketieteellistä syytä kunhan maksaa itse? Että jos vaikka haluaisi varmuuden vuoksi eroon sappirakosta tai oikeasta säärestään, niin onko se ihmisen ihan oma asia kunhan maksaa kulut itse?
No, kukaan lääkärihän ei ota vastuuta tällaisesta "turhasta" toiminnasta. Pelkotilat kuuluvat muualla hoidettavaksi, eivät synnytyssalin sijasta leikkaussalissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektio on lapselle turvallisin ja bakteerit saa emättimestä vaikka pumpulipuikolla, jota sitten hieroo vauvan naanaan, jos tätä pitää tärkeänä.
Alatie on turvallisin sekä lapselle että äidille, jos ei ole lääketieteellisiä syitä päättää toisin.
Kun sitä EI VOI TIETÄÄ yksilön kohdalla. Kaikkea voi sattua.
Kyllähän se aikalailla mentaalipuolelle iskee. Otetaanpa nyt esimerkiksi mies. Jos mies joutuu pelkäämään, että tuntikausien kiduttavan kivun jälkeen pitää jaksaa työntää peniksen läpi ihminen, niin voi se 'ehkä' pelkotiloja herättää. Vastaava naisen kokemana ei puolestaan herätä miehessä minkäänlaisia tunteita.