Mies haluaa, että menen huomenna hoitamaan lapsiani, jotka asuvat pysyvästi isällään
Mutta ei sopinut mitään kellonaikaa. Vain että tulet sitten kuin tulet. Minusta hän antaa lapsille aika turvattoman kuvan asiasta. Mutta koska menen sinne vastenmielisesti, en ala itse tyrkyttää mitään tiettyä kellonaikaa. Menen sitten kun jaksan, mietin vain, että aikamoinen isä, kun ei edes koita sopia minkäänlaista aikaa. Minullehan on ihan ok mennä milloin sattuu, koska mitään aikaa lapsille ei ole ilmoitettu.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että lapset asuvat isällään.
Se olikin minun toiveeni, koska mies on raivostuttava asshole kumppaniksi.
Ap
Silppuko se taas täälläkin sekoilee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te joskus aikaisemmilla kerroilla sopineet kellonajoista? Oletteko päässeet helposti yhteisymmärrykseen siitä, millkä on kellonaika sopii molemmille? Oletko todella mennyt siihen kellonaikaan, minkä sovitte?
Ei olla sovittu niistä koskaan mitenkään sopimalla. Siis niin, että näkisin, että on miehelle tärkeää, ja haluaa sopia sen. Se on aina ollut ihan sama. Ja se saa minua vtuttamaan menemisen enemmän, kuin jos tuntisin edes olevani hyödyksi.
ApMiksi ihmeen sinun kulkemisesta pitäisi olla miehelle tärkeää. Nyt pää sieltä omasta persiistä kiireenvilkkaa. Tuo on aivan täysin samantekevää pikkuseikka, jolla ei ole mitään merkitys missään muualla kuin sinun omien korvien välissä.
Oletko oikeasti viisikymppinen? Tuollaiset sanomisten vatvomiset on minulle tuttuja lähinnä teini-iästä, kahdenkymmenen vuoden takaa. Jos toinen sanoo että tulet kun huvittaa niin mitäs jos vaan sitten menet käymään omien aikataulujen mukaan kuten kehotetaan ja pidät nämä lapselliset vänkäämiset navassasi.
No koska mies saa sillä petettyä itseään, kun sanoo, että tulet kun huvittaa. Sanoin, ettei huvittaisi tulla ollenkaan. Niin ei kannata sanoa silloin, ja olettaa, että asia on okei, että tule kun huvittaa, se jättää pyytäjän siihen uskoon, ettei hän olisi enää voinut toimia asiassa paremmin minua kohtaan, vaikka olisi todellakin, nyt vain mulla on pahempi mieli.
Se ei ole hänestä alunperin johtuvaa, mutta ei johdu minustakaan, vaan äidistäni, joka onestänyt minua elämästä niin kuin itse haluaisin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, että lapset asuvat isällään.
Tämän kommentin olisi voinut muotoilla toisin. Onhan tässä katsottu lasten etua. Ja sehän on hyvä. Mutta kommentista saa kuvan, että lasten pitäisi aina asua äidillään, mutta joskus joutuvat panosti isälleen. Tiedän perheitä, jossa lapset ovat isällään ja äiti on ihan hyvä ja rakastava myös. Yhdessä perheessä isä on säännöllisessä työssä ja äiti asuu lähellä, mutta on yksityisyrittäjä. Eli hyvin epäsäännöllinen työ. Kuulostaa fiksulta, mutta moni on ihmetellyt ja epäillyt äidin äitiyttä. Hyvä äiti tajuaa rajoitteensa.
Niinpä kun en voinut asua enää lasten isän kanssa, vaikka olisinin halunnut asua perheenä, niin koska mies ei ole töissä oli siksikin aika itsestäänselvää, että hän on lasten kanssa. Koska se on hänelle paljon helpompaa, kuin minulle. Myös henkisistä syistä se on hänelle helpopaa, mutta myös tuollaisesta käytännön syystä. Ja se olisi paljon huonompi vanhempi, joka asuu kodissa, jossa voi pahoin ja se kaatuu lasten niskaan koko ajan. Tiedän kyllä, että ratkaisuni oli lapsille paras ja pulinat pois. En ole ainoa vanhempi, joka lapset saatuaan kokee, että se ei sujukaan niin kuin ajatteli, joten asiahan on vain ratkaistava jotenkin.
Pahinta ehkä itselleni vanhempana oli se, miten lapset eivät kuunnelleetkaan minua. Se oli isoin ja kamala pettymys, ei siis lapsista, vaan siitä koko tilanteesta vaan. En voinut siihen edes vaikuttaa.
Ap
Vauva-aika oli helppoa ja hyvää, joskin tarvitsin paljon miehen apua, mutta hän auttoi niin paljon kuin jaksoi ja mielellään, koska lapset eivät voineetkaan aiheuttaa pettymyksiä kuuntelemattomuudellaan. Minusta vanhempia tuetaan ja autetaan siinä aivan liian vähän, että lapset kuuntelisivat vanhempaa. Lapsiaan raknkaisevia vanhempia vain paheksutaan ja tuomitaan, vaikka vahempi haluaa saada lapsen tekemää niin kuin käsketty omaksi ja lapsensa parhaaksi. Koska kuka tahansa vanhempi uupuu, jos lapsi ei kuuntele mitään, mitä sanotaan ja kuolee häpeään myös.
Ap
Vauva-aika oli helppoa ja hyvää, (joskin tarvitsin paljon miehen apua, mutta hän auttoi niin paljon kuin jaksoi ja mielellään), koska lapset eivät voineetkaan aiheuttaa pettymyksiä kuuntelemattomuudellaan.
Niin siis miehen apu ei liittynyt lasten kuuntelemiseen mitenkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap ja ex?miehensä tai sitten pelkästään ap itse on moniongelmainen eli erilaisten mielenongelmien lisäksi ap on kehitysvammainen niin eiväthän he edes ole olleet kykeneväisiä huolehtimaan ehkäisystä eikä lapsista. Tarina on aika surullinen.
Olen neljä laudaturia kirjoittanut, koulussa pitkän saksan (enkä junttien perusenglantia) lukenut, yliopistosta valmistunut äiti, joten jos meistä jompikumi ei ole johonkin kykenevä, niin se olet sinä, kultaseni.
Ap
Eipä koulutus ole sinulle ollut mikään pelastus kun mielesi on sekaisin kuin seinäkello. Kykenevyys johonkin ei ole sitä, että lapsesi itkevät ja hakkaavat päätänsä seinään. Molemmissa asioissa minä pärjään sinua paremmin, kultaseni. Joten älä jauha paskaa, typerys.
Toisaalta itselläni oli myös traumoja äidistäni siinä, kun en ollut totellut jossain asiassa, ja hän oli rankaissut minua, vaikka tottelemisen puute johtui siitä, ettei äitini osannut kuunnella minua eikä ajatellut minun hyvääni ja parastani.
Hän esim. rankaisi minua kuviteltuaan, että oln loukannut hänen ystäväänsä sanomalla, että minulla onheillä tylsää ja haluan jo kotiin. Jos äitini olisi kuunnellut siinä viisaampaansa, eli minua, hän ei olisi rankaissut minua, koska hänelle olisi selvinnyt, ettei se nainen loukkaantunut,ja että hänellä oli jokin trauma, joka pakotti hänet kuvittelemaan niin.
Mutta ei. Hän siirsi kaikki pahat tunteensa ja vihansa minuun ja rankaisi ja pahoinpiteli henkisesti minua siitä, että olin sanonut mitä sanoin. Vaikka sanomisen ei ollut tarkoitettu millään lailla loukkaamaan ketään. Jokaisen hyvän äidin pitäisi käsittää se.
Ap
Ja mikäli se nainen OLISI loukkaantunut, niin äitini olisi pitänyt, jos olisi hyvä ihminen, kyseenalaistaa ystävänsä mielenterveys ja sanoa vain kauniisti MINULLE, että N.N. on hiukan pöpi ja herkkä ja saattaa loukkaantua, jos heillä sanotaan, että on tylsää, koska hän ajattele siitä olevansa huono emäntä ja sinua alempi. Eli älä sano että sinulla on tylsää, vaikka olisikin.
Sen sijaan äitini sai raivarin siitä, että minulla oli ollut tylsää ja sanoin sen ääneen.
Ap
Varmasti on vaikeaa äitinä, kun omat lapsuusjutut pyörii mielessä noin vahvasti. Et ehkä näe kaikkea sitä, mitä itse nyt teet väärin. En uskoa että Vauva-palsta parantaa oloasi tai tarjoaa uusia oivalluksia tilanteeseesi. Terapia on hyvä, ja ehkä jokin MLL auttava puhelin voisi auttaa perhettänne, kun kerrot sinne etteivät lapset ansaitse rakkauttasi ja että mieskin on mielestäsi pskapää.
Ap, siis äitihullu ON kehitysvammainen. Sekä mielisairas
Uskottelee kaikenlaista mitä raukkaparka luulee itsekin.
Muka kirjoittanut laudatureja 🤣🤣🤣🤣
Onneksi lapset ovat hyvällä isällään ja lapset pitävät todella kovasti isästään.
Ja ap äityli. Tunnet mut😉
Ap.n tuttava kirjoitti:
Ap, siis äitihullu ON kehitysvammainen. Sekä mielisairas
Uskottelee kaikenlaista mitä raukkaparka luulee itsekin.
Muka kirjoittanut laudatureja 🤣🤣🤣🤣
Onneksi lapset ovat hyvällä isällään ja lapset pitävät todella kovasti isästään.
Ja ap äityli. Tunnet mut😉
Ja oh la laa ne miljoonaperinnöt🤣🤣🤣
Mitäs vielä keksiikään tämä pipipää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei todellakaan ole mikään pyhimys, vaan ihminen, joka ei kuunnellut omaa lastaan, ja se on aiheuttanut kaikki nämä pahoinvoinnit ja ongelmat, jotka säteilevät lapsiin. Aika erikoista pitää äitiäni pyhimyksenä, ja huolestua, että minussa se, etten kuuntele lapsiani on haitallista! Miten niin, koska sellaisestahan ei aiheudu lapsille mitään pahaa?
ApSinä et ollut normaali lapsi. Sinä olit hirviö jo lapsena.
Enkä ollut, minä olin sinua parempi lapsi, arvaatko miksi? Minulla oli sinun isääsi parempi isä. Minun isäni osoitti, millaista on kasvaa, kun lapsi otetaan tosissaan ja lasta osataan arvostaa samanveroisesti, kuin aikuista. Ei samanveroisena, koska aikuinen päättää, mutta samanarvoisesti. Siitä sä, paskaqpäiden kakara, et tiedä mitään. Siksi kiusaatkin täällä palstalla itseäsi parempia lapsia.
ApMutta ethän sinä ole lapsi. Olet viisikymppinen nainen.
Olen minä samaan aikaan lapsi. Sisälläni oleva lapsi se on.
Ap
Myös miehesi sisällä on haavoitettu lapsi. Ole armollinen.
Luulenpa, että lastesi isä ei halunut sanoa tarkkaa aikaa, koska sekin olisi kuitenkin ollut jotenkin väärä ja olisit siitä saanut syyn pahoittaa mielesi. Hän ajatteli näin pääsevänsä helpommalla, kun saat mennä itse haluamaasi aikaan, mutta nähtävästi sekin oli väärin tehty.
Onpa kiva ku omien lasten kans olo on sulle vastenmielistä. Pysy vaan pois , lapset ei tarvi tuollaista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain, että miten hyvä tuo nyt on lapsille, etteivät tiedä kellonaikaa, koska äiti tulee. Lapset ovat 10 ja 12.
ApNo ilmota itse kellonaika koska menet
En ilmoita, koska ei huvittaisi mennä. Mies on paska.
Ap
Kasva aikuiseksi.
Miehesi tietää ja tuntee sinut ja siksi sanoi, että tule koska huvittaa.
Jos mies olisi esittänyt kellonaikaa A se ei olisi sopinut tai olisi loukannut sinua. Olisi tullut riita tai jankkkaaminen.
Samoin aika B, C, D jne.
Toinen asia on, että koska olet tuottanut niin monta pettymystä lapsille perumalla tai muuttamalla luvatun ajan mies halusi säästää lapsia uudelta pettymykseltä.
Saattaa olla myös niin, että mies ei ole edes lapsille kertonut, että tulet koska on oletettavaa ettet kuitenkaan tule tai nostat esiin jonkun suuren tragedian kun saavut ja lähdet samantien ovet paukkuen.
Vaihtoehtoja on niin lukemattomia miksi mies sanoi kuten sanoi.
Ymmärtäisit sen itsekin jos jotain ymmärtäisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain, että miten hyvä tuo nyt on lapsille, etteivät tiedä kellonaikaa, koska äiti tulee. Lapset ovat 10 ja 12.
ApNo ilmota itse kellonaika koska menet
En ilmoita, koska ei huvittaisi mennä. Mies on paska.
ApKasva aikuiseksi.
Iältään on aikuinen, mutta hän on kehitysvammainen, joten ei kai voi liikaa vaatiakaan.
Vaikka miehesi sanoisi tai toimisi miten saat siitä aina jotain sanomisen aihetta.
Mies ei pysty toimimaan oikein sinun kanssasi.
Ajatusmaailmasi on niin outo ja epälooginen, että edes jotenkin normaali ei siinä pysy perässä. Siinä ei ole päätä eikä häntää, anteeksi vaan.
Saati joku normaali ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi tietää ja tuntee sinut ja siksi sanoi, että tule koska huvittaa.
Jos mies olisi esittänyt kellonaikaa A se ei olisi sopinut tai olisi loukannut sinua. Olisi tullut riita tai jankkkaaminen.
Samoin aika B, C, D jne.Toinen asia on, että koska olet tuottanut niin monta pettymystä lapsille perumalla tai muuttamalla luvatun ajan mies halusi säästää lapsia uudelta pettymykseltä.
Saattaa olla myös niin, että mies ei ole edes lapsille kertonut, että tulet koska on oletettavaa ettet kuitenkaan tule tai nostat esiin jonkun suuren tragedian kun saavut ja lähdet samantien ovet paukkuen.
Vaihtoehtoja on niin lukemattomia miksi mies sanoi kuten sanoi.
Ymmärtäisit sen itsekin jos jotain ymmärtäisit.
Oikeastiko joku vielä jaksaa nähdä vaivaa tuon imbesil.lin kanssa jankkaamuseen. Voi huoh.
Tämän kommentin olisi voinut muotoilla toisin. Onhan tässä katsottu lasten etua. Ja sehän on hyvä. Mutta kommentista saa kuvan, että lasten pitäisi aina asua äidillään, mutta joskus joutuvat panosti isälleen. Tiedän perheitä, jossa lapset ovat isällään ja äiti on ihan hyvä ja rakastava myös. Yhdessä perheessä isä on säännöllisessä työssä ja äiti asuu lähellä, mutta on yksityisyrittäjä. Eli hyvin epäsäännöllinen työ. Kuulostaa fiksulta, mutta moni on ihmetellyt ja epäillyt äidin äitiyttä. Hyvä äiti tajuaa rajoitteensa.