Lue keskustelun säännöt.
Hyvätuloisen perheen köyhyys
05.01.2020 |
Mitä tekisitte tilanteessani? Meillä on puolisoni kanssa hyvät tulot ja vakituinen työ, mutta tulot eivät silti riitä. Meillä on kaksi lasta ja talo isohkon kaupungin kehyskunnassa. Käytännössä kaikki rahat menevät asuntolainaan, iäkkäiden vanhempiemme auttamiseen, ruokaan ja lasten harrastuksiin. Talon myyminen ei ole vaihtoehto.
Tästä on hankala keskustella kenenkään kanssa, koska vasta-argumentti liittyy aina hyviin tuloihin.
Kommentit (464)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samasssa veneessä ollaan. Tosin en tiedä olemmeko me hyvätuloinen perhe. Ehkäpä hyvätuloisuuden alarajalla.
2 lasta, omakotitalo, 2 autoa. Nettotulot 5200 plus lapsilisät.
Kertyneet säästöt menevät kulutukseen ts. auton huoltoon, rikkimenneeseen kodinkoneeseen, lomareissuun.
Asuntolainan lyhennys ennen lapsia ja lasten menoja oli helppoa. Lasten myötä menot ovat kasvaneet expontetiaalisesti.
Meillä myös tietynlainen köyhyyden perimä seuraa perässä. Ei ole isovanhemmillakaan rahaa. Joten he eivät kustanna millään lailla meidän tai lasten menoja, heidän luona emme voi yöpyä edes lomilla, koska asuvat ahtaasti. Ei heilläkään mökkiä tms. Isovanhempien luona emme käy syömässä esim. viikonloppuna tai juhlapyhisin.
Kun seuraan muiden tuttavaperheiden elämää, on isovanhemmilla aivan erilainen taloudellinen ja vapaa-ajanviettoon liittyvä merkitys.
Me ostamme omilla rahoilla kaiken itse.
Sanomattakin selvää, että mitään perintöä ei ole tulossa. Omat vanhemmatkaan eivät ole perintöä saaneet.
Me kuitenkin pärjäämme. Onneksi asuntolaina on parissa vuodessa maksettu. Niitä, joilla on asuntolainaa koko lasten lapsuuden ajan käy hieman jopa sääli. Itse olen sellaisesta perheestä. Aina oli rahasta tiukkaa. Lomat vietettiin kotona. Vanhemmat stressaantuneita.
Taas yksi, jonka piti päästä kehumaan. Tuo menneisyyteen vertailu on sikälikin erikoista, että vielä 1990-luvulla laina-ajat ja korot olivat aivan eri kuin mitä ne ovat nyt.
Onko ne autot jotain rolls-royceja, vai miksi niiden huoltaminen on mainittava erikseen? Merkkihuollot ovat tunnetusti isoimpia hujareita ja kuppareita. Mutta ei noilla tuloilla sekään pitäisi vielä mikään ongelma olla, ellei ole aivan höhlä niiden autojen kanssa. Yleensä merkkihuoltojen asiakkaat ovat juuri niitä tosin.
Ilmeisesti myös kodinkoneiden hajoaminen on arkipäivää.
Auton huolto on helposti 1500 joten kyllä sitä varten monella keskituloisellakin palaa pitkän ajan säästöt. Huoltoja on tietysti muitakin kuin merkkihuolto. Hyviä harvassa, huijareita tiheässä. Auto ei tulekaan kuntoon, jättää tielle. Joudut ottamaan taksin, viemään hakemasn ja olemaan ilman autoa useita kertoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkea, joten pahoittelen, jos tämä.on jo sanottu. Ihan ensimmäiseksi tee budjetti, excel on hyvä apu tässä. Kirjaa ylös kaikki ja oikeasti kaikki tulot ja menot. Kauppakuitteja et vielä tarvitse, tililtä näet jos maksat kortilla. Sitten kun huomaat, että tulot on isommat kuin menot (minkä jo tiedätkin) alat miettimään menojen karsintaa/tulojen lisäystä. Esim palkka, jos on junnannut vuosia ja ansaitset korotuksen niin pyydä se. Tai jos olet alalla, missä vkl töistä ja iltavuoroista maksetaan niin ota niitä. Menojen suhteen niitä kuittejakin kannattaa alkaa tutkia ja säästöjä miettiä.
Minusta on hassu ajatus, että työnantajan pitäisi antaa palkankorotus sen perusteella, että työntekijä itse on päättänyt hussata rahat sukulaisiinsa. Työnantaja arvioi ainoastaan työn arvon, eikä sitä, millainen elintaso työntekijällä kuuluu olla.
Ei sillä perusteella, että rahat on loppu vaan , kuten siinä sanotaan, että jos olet ansainnut, muttet pyytänyt. Nykyään ainakin meillä pitää se palkankorotus itse vaatia, jos ei vaadi niin ei saa. Jotkut tosin vaan odottaa, että työnantaja huolehtii palkankorotuksesta, eikä pyydä sitä vaikka ansaitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkea, joten pahoittelen, jos tämä.on jo sanottu. Ihan ensimmäiseksi tee budjetti, excel on hyvä apu tässä. Kirjaa ylös kaikki ja oikeasti kaikki tulot ja menot. Kauppakuitteja et vielä tarvitse, tililtä näet jos maksat kortilla. Sitten kun huomaat, että tulot on isommat kuin menot (minkä jo tiedätkin) alat miettimään menojen karsintaa/tulojen lisäystä. Esim palkka, jos on junnannut vuosia ja ansaitset korotuksen niin pyydä se. Tai jos olet alalla, missä vkl töistä ja iltavuoroista maksetaan niin ota niitä. Menojen suhteen niitä kuittejakin kannattaa alkaa tutkia ja säästöjä miettiä.
Minusta on hassu ajatus, että työnantajan pitäisi antaa palkankorotus sen perusteella, että työntekijä itse on päättänyt hussata rahat sukulaisiinsa. Työnantaja arvioi ainoastaan työn arvon, eikä sitä, millainen elintaso työntekijällä kuuluu olla.
Ei sillä perusteella, että rahat on loppu vaan , kuten siinä sanotaan, että jos olet ansainnut, muttet pyytänyt. Nykyään ainakin meillä pitää se palkankorotus itse vaatia, jos ei vaadi niin ei saa. Jotkut tosin vaan odottaa, että työnantaja huolehtii palkankorotuksesta, eikä pyydä sitä vaikka ansaitsisi.
Niin, tämä taas koskee näköjään vain niitä parempipalkkaisia työntekijöitä. Niillä aloilla, joilla kaikille maksetaan tasan tes:in verran eikä yhtään enempää, se palkka nousee kyllä automaattisesti.
Harmittaa kun ap ei ikinä tullut kertomaan millä summilla niitä vanhempia oikein avustetaan kuukausittain
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta. Kaverini, joka asuu USA:ssa viettää ihan erilaista elämää kuin minä samoilla tuloilla täällä. Hän voi ostaa kahvin päivittäin, käydä ulkona ruokailemassa monta kertaa viikossa. Auto on itsestään selvyys ja hän voi käyttää kaikenlaisia palveluja. Joo, systeemi on erilainen, ei aloiteta siitä nyt tappelua.
Olisihan se kiva, kun voisi tehdä muutakin kuin töihin, kotiin, ruuanlaittoon ja kerran vuodessa lomamatkalle ja kerran kylpylään. Että olisi vara ostaa kahvi tai lounas miettimättä, että tämä sitten voi jo heilutella budjettia. Ja kohtuullisen hyvätuloinen olen.
Millaiset tulot sulla on, jos et hyvätuloisena pysty ostamaan edes kahvia? Minulla on aika pienet tulot, mutta voin silti ostaa kahvia ja syödä välillä ulkonakin. Mihin kaikkeen omat rahasi menevät, jos budjetti alkaa paukkua kahvikupillisista?
Mulla on palkka 6ke ja silti ei ole vara käydä usein kahvilla. Latte 6,95 ja suklaakakun pala 7,50 eli yhteensä melkein 15 euroa...
EI voi Suomessa olla noin kallista. Kympin ehkä, mutta ei viittätoista euroa kukaan maksa, edes ne joilla olisi varaa, sulaa hulluutta. Kyllä pitää etsimällä etsiä että noin kalliin paikan löytää.
Peruskahvila Strindberg: latte 5,80, kakku 8,40. Kyllä nämä Helsingin kahvilat näissä hinnoissa kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempia avustetaan tuhansilla vuodessa niin eikö avustaminen noin teoriassa ole lahjaveron alaista vanhuksille?
Satunnaiset ruokakassit ja avun remonteissa ymmärrän mutta jos vakuutus-ja sähkölaskut tulee aikuisille lapsille maksettaviksi jatkuvasti niin tilanne on kestämätön.
Elinkustannuksia saa maksella toisten puolesta ihan vapaasti, ei näistä mene lahjaveroa. Tällöin se pitää hoitaa kuitenkin niin, että lapset maksavat ne sähkölaskut vanhempien puolesta. Jos lapset laittavat rahaa vanhempien tilille, tästä saattaa tosiaan koitua lahjaveroseuraamuksia. Jos antaa rahalahjoja tasaisella tahdilla, niin ei sitä rahaa voi antaa kuin 137€/kk. Mutta laskuja voi toisen puolesta maksella, ei ole edes väliä onko sukulainen vai naapurin mummeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhempia avustetaan tuhansilla vuodessa niin eikö avustaminen noin teoriassa ole lahjaveron alaista vanhuksille?
Satunnaiset ruokakassit ja avun remonteissa ymmärrän mutta jos vakuutus-ja sähkölaskut tulee aikuisille lapsille maksettaviksi jatkuvasti niin tilanne on kestämätön.Elinkustannuksia saa maksella toisten puolesta ihan vapaasti, ei näistä mene lahjaveroa. Tällöin se pitää hoitaa kuitenkin niin, että lapset maksavat ne sähkölaskut vanhempien puolesta. Jos lapset laittavat rahaa vanhempien tilille, tästä saattaa tosiaan koitua lahjaveroseuraamuksia. Jos antaa rahalahjoja tasaisella tahdilla, niin ei sitä rahaa voi antaa kuin 137€/kk. Mutta laskuja voi toisen puolesta maksella, ei ole edes väliä onko sukulainen vai naapurin mummeli.
Verottaja on tosin määritellyt että esim lomamatkaa ei voi toisen puolesta maksaa koska se ei ole olennaista elatusta (jos siitä siis joku jäisi kiinni, kaikkihan niin tekee...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjaa kuinka moni on sitä mieltä, että omia vanhempia ei tarvitse auttaa. En kyllä enää ihmettele, että maailma tuntuu kovasydämiseltä paikalta. Siis jos voi auttaa, niin tokihan omia vanhempia autetaan.
No ei todellakaan tarvitse auttaa ylläpitämään samaa elintasoa kuin töissä ollessa. Kaikki kyllä tietävät, että eläke on pienempi kuin palkka. Eläkkeen ajankohta on usein tiedossa ja siihen voi varautua (poislukien sairaseläke). Omat menot pitää suhteuttaa tuloihin.
Ihmettelen, miksi niitä vanhempien taloja pitää remontoida AP:n perheen laskuun. Jos talot ovat muuttotappiokunnissa ja vanhoja, ei niitä kukasn osta remonteista huolimatta. Eli sama jättää remontoimatta ja antaa taloken pikkuhiljaa hajota purkukuntoisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vanhustenkin kohdalla pätee sanonta suu säkkiä myöten. Jos ei ole varaa asua nykyisissä taloissa, talot myyntiin ja pyyntihinta kohdilleen eli muuttotappiokunnissa alas.
Ei niiden huonokuntoisten talojen arvo odottamalla nouse ja rahan käyttäminen loputtomiin korjauksiin on sama kuin heittäisi rahat kaivoon.
Mitä tämä neuvo hyödyttää. Myyntitappiokunnassa talo pitää myydä muutamalla tonnilla. Tilalle saat vuokra-asunnon, joka on vanha ja kulahtanut. Asumisviihtyvyys heikkenee ja rahaa ei ole käytössä yhtään sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, miten ap pärjäisi muutaman vuoden minimitason perusturvalla, ilman mitään varallisuutta.
Niin elävät oikeasti köyhät. Eivätkä he todellakaan itke sitä ettei ole 15 euroa päivässä kahviloihin tuhlattavaksi.
Ketjun aiheena olikin se ettei "hyvätuloisillakaan" enää riitä rahat mihinkään. Kaikki tietää jo ettei köyhillä riitä. Kohta ollaan kaikki samaa köyhälistöä riippumatta työpaikoista. Ratkaisuksi on jo tarjottu osakemiljonääriksi alkamista tai miljoonakämpän hankkimista keskustasta työpaikan ja päiväkodin vierestä.
Jos on ostanut sen uuden/uudehkon omakotitalon, niin rahat on riittäneet mukavaan asumiseen sen perus elintason lisäksi. Siihen pienituloisilla ei ole varaa. Jos on päättänyt priorisoida oman rahankäytön näin, kannattaa opetella nauttimaan siitä kivasta kodista.
Eikai keskituloisuus tarkoita sitä, että on varaa kaikkeen, mitä haluaa? Jos prioriteettina on asuminen ja useampi lapsi, sitten ei matkustella niin paljon tai ollenkaan. Jos prioriteettina on matkustelu ja shoppailu, asutaan vaatimattomammin jne.
Hyviä neuvoja, mutta vaatteiden ja pehmolelujen myymisellä et rikastu tippaakaan. Kaikilla on niitä nurkat väärällään. Hyvä jos huolivat niitä mihinkään kierrätykseen edes.
Asunnon siisteys tuo tasapainoa myös mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko vaikka lasten synttärilahjat pyytää läheisiltä/ kummeilta tyyliin: se ja se huppari olisi hyvä ja mieleinen. Tai vastaavasti harrastusvälineitä lahjoiksi (jos eivät ole kovin kalliita).
Vaatteita ja harrastusvälineitä kannattaa myös ylipäätään etsiä käytettyinä, helposti hinnassa puolet pois..
Kummi ei ole mikään joulupukki joka kustantaa hyvätuloisen perheen lasten merkkihupparit.
Alkaa ketuttamaan tämä, että ei itse pidetä mitään yhteyttä vaikka asutaan lähellä mutta merkkipäivinä kyllä ilmoitellaan että puolituntemattoman lapsen lahjaa oltaisiin vailla ja mieluummin rahaa, kiitos. Ylioppilaalta tai rippilapselta ei edes kiitoskorttia tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhustenkin kohdalla pätee sanonta suu säkkiä myöten. Jos ei ole varaa asua nykyisissä taloissa, talot myyntiin ja pyyntihinta kohdilleen eli muuttotappiokunnissa alas.
Ei niiden huonokuntoisten talojen arvo odottamalla nouse ja rahan käyttäminen loputtomiin korjauksiin on sama kuin heittäisi rahat kaivoon.
Mitä tämä neuvo hyödyttää. Myyntitappiokunnassa talo pitää myydä muutamalla tonnilla. Tilalle saat vuokra-asunnon, joka on vanha ja kulahtanut. Asumisviihtyvyys heikkenee ja rahaa ei ole käytössä yhtään sen enempää.
Ei sen vuokra-asunnon tarvitse olla vanha ja kulahtanut. Kunnat remontoivat kyllä asuntoja säännöllisesti. Kyllä siinä rahaa säästyy, kun vuokran maksuun saa asumistukea. Asumisen kulut tippuvat monta sataa euroa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhustenkin kohdalla pätee sanonta suu säkkiä myöten. Jos ei ole varaa asua nykyisissä taloissa, talot myyntiin ja pyyntihinta kohdilleen eli muuttotappiokunnissa alas.
Ei niiden huonokuntoisten talojen arvo odottamalla nouse ja rahan käyttäminen loputtomiin korjauksiin on sama kuin heittäisi rahat kaivoon.
Mitä tämä neuvo hyödyttää. Myyntitappiokunnassa talo pitää myydä muutamalla tonnilla. Tilalle saat vuokra-asunnon, joka on vanha ja kulahtanut. Asumisviihtyvyys heikkenee ja rahaa ei ole käytössä yhtään sen enempää.
No parempi kai se on ottaa edes ne muutamat tonnit kuin muutaman vuoden päästä purkaa omalla kustannuksella ja jäädä tappiolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhustenkin kohdalla pätee sanonta suu säkkiä myöten. Jos ei ole varaa asua nykyisissä taloissa, talot myyntiin ja pyyntihinta kohdilleen eli muuttotappiokunnissa alas.
Ei niiden huonokuntoisten talojen arvo odottamalla nouse ja rahan käyttäminen loputtomiin korjauksiin on sama kuin heittäisi rahat kaivoon.
Mitä tämä neuvo hyödyttää. Myyntitappiokunnassa talo pitää myydä muutamalla tonnilla. Tilalle saat vuokra-asunnon, joka on vanha ja kulahtanut. Asumisviihtyvyys heikkenee ja rahaa ei ole käytössä yhtään sen enempää.
Ei sen vuokra-asunnon tarvitse olla vanha ja kulahtanut. Kunnat remontoivat kyllä asuntoja säännöllisesti. Kyllä siinä rahaa säästyy, kun vuokran maksuun saa asumistukea. Asumisen kulut tippuvat monta sataa euroa kuukaudessa.
Niin just, eli siirretään kuluja yhteiskunnan maksettavaksi. Eli muiden työssäkäyvien. Tämä just on vikana Suomessa, liian huoletonta nostaa tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, miten ap pärjäisi muutaman vuoden minimitason perusturvalla, ilman mitään varallisuutta.
Niin elävät oikeasti köyhät. Eivätkä he todellakaan itke sitä ettei ole 15 euroa päivässä kahviloihin tuhlattavaksi.
Ketjun aiheena olikin se ettei "hyvätuloisillakaan" enää riitä rahat mihinkään. Kaikki tietää jo ettei köyhillä riitä. Kohta ollaan kaikki samaa köyhälistöä riippumatta työpaikoista. Ratkaisuksi on jo tarjottu osakemiljonääriksi alkamista tai miljoonakämpän hankkimista keskustasta työpaikan ja päiväkodin vierestä.
Jos on ostanut sen uuden/uudehkon omakotitalon, niin rahat on riittäneet mukavaan asumiseen sen perus elintason lisäksi. Siihen pienituloisilla ei ole varaa. Jos on päättänyt priorisoida oman rahankäytön näin, kannattaa opetella nauttimaan siitä kivasta kodista.
Eikai keskituloisuus tarkoita sitä, että on varaa kaikkeen, mitä haluaa? Jos prioriteettina on asuminen ja useampi lapsi, sitten ei matkustella niin paljon tai ollenkaan. Jos prioriteettina on matkustelu ja shoppailu, asutaan vaatimattomammin jne.
Niinpä. Ensin rutkutetaan, kun ei mitään kivaa koskaan saa eikä mitään jää itselle. Sitten kun kehotetaan myymään asunto, alkaakin rutkutus, että pitäisikö muuttaa johonkin läävään huonolle paikalle. No kas, etkö sinä kuitenkin saanut vuositolkulla asua ei-läävässä ja paremmassa sijainnissa? Turha valittaa, että mitään et ole saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hyvätuloinen yksinhuoltaja. Mutta tällä hetkellä talous ihan kuralla kun yritykseni tipahti lähes konkurssiin asti. Mutta sain pelastettua siltä kohtalolta kovalla työllä. Vaan harmittaa maksaa lakimies ym kuluja vielä tänä vuonna montakymmentä tuhatta euroa kun liiketoimintaa ei enää ole. Jouduin ajamaan liiketoiminnan alas, mutta toisaalta olen ylpeä itsestäni, että säilytin työpaikat loppuun saakka eikä tullut YT:t eikä irtisanomisia. Kaikki saivat pitää työpaikkansa ja palkat juoksi loppuun saakka.
Mutta ite pitää kärsiä ja pieraista rahaa kaikkiin loppukuluihin....vielä tämä vuosi niin ehkä ohi on. Asuntolaina lyhennysvapaalla ja monta tonnia kuussa yrityskuluihin omasta pussista.... T. Yrittäjän ilot
Siis miten niin "säilytit" työpaikat jos olet nyt lopettanut firman. Kyllä se on ihan sama loppuuko se työpaikka lopettamisen takia vai konkurssin takia. Ei kummassakaan tapauksessa työpaikat säily.
ehkä ois kantsinut irtisanoa osa jengistä aiemmin...
Nyt sit oot kuin joulupukki ja kärsit itse????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samasssa veneessä ollaan. Tosin en tiedä olemmeko me hyvätuloinen perhe. Ehkäpä hyvätuloisuuden alarajalla.
2 lasta, omakotitalo, 2 autoa. Nettotulot 5200 plus lapsilisät.
Kertyneet säästöt menevät kulutukseen ts. auton huoltoon, rikkimenneeseen kodinkoneeseen, lomareissuun.
Asuntolainan lyhennys ennen lapsia ja lasten menoja oli helppoa. Lasten myötä menot ovat kasvaneet expontetiaalisesti.
Meillä myös tietynlainen köyhyyden perimä seuraa perässä. Ei ole isovanhemmillakaan rahaa. Joten he eivät kustanna millään lailla meidän tai lasten menoja, heidän luona emme voi yöpyä edes lomilla, koska asuvat ahtaasti. Ei heilläkään mökkiä tms. Isovanhempien luona emme käy syömässä esim. viikonloppuna tai juhlapyhisin.
Kun seuraan muiden tuttavaperheiden elämää, on isovanhemmilla aivan erilainen taloudellinen ja vapaa-ajanviettoon liittyvä merkitys.
Me ostamme omilla rahoilla kaiken itse.
Sanomattakin selvää, että mitään perintöä ei ole tulossa. Omat vanhemmatkaan eivät ole perintöä saaneet.
Me kuitenkin pärjäämme. Onneksi asuntolaina on parissa vuodessa maksettu. Niitä, joilla on asuntolainaa koko lasten lapsuuden ajan käy hieman jopa sääli. Itse olen sellaisesta perheestä. Aina oli rahasta tiukkaa. Lomat vietettiin kotona. Vanhemmat stressaantuneita.
Taas yksi, jonka piti päästä kehumaan. Tuo menneisyyteen vertailu on sikälikin erikoista, että vielä 1990-luvulla laina-ajat ja korot olivat aivan eri kuin mitä ne ovat nyt.
Onko ne autot jotain rolls-royceja, vai miksi niiden huoltaminen on mainittava erikseen? Merkkihuollot ovat tunnetusti isoimpia hujareita ja kuppareita. Mutta ei noilla tuloilla sekään pitäisi vielä mikään ongelma olla, ellei ole aivan höhlä niiden autojen kanssa. Yleensä merkkihuoltojen asiakkaat ovat juuri niitä tosin.
Ilmeisesti myös kodinkoneiden hajoaminen on arkipäivää.
Auton huolto on helposti 1500 joten kyllä sitä varten monella keskituloisellakin palaa pitkän ajan säästöt. Huoltoja on tietysti muitakin kuin merkkihuolto. Hyviä harvassa, huijareita tiheässä. Auto ei tulekaan kuntoon, jättää tielle. Joudut ottamaan taksin, viemään hakemasn ja olemaan ilman autoa useita kertoja.
On muuten aivan fitun paska auto ja vielä surkeampi huoltofirma, jos pelkkään huoltoon saa palamaan 1500€. Eri asia on, mikäli autosta oikein hajoaa jotain todella kallista. Silloin ei enää tosin puhuta "huoltamisesta" vaan "korjaamisesta", joka saattaa olla jopa seurausta puutteellisesta huollosta. Siis siitä, josta on maksettu aivan prkeleesti ylihintoja jollekin vedättäjälle.
Hyvätuloinenkin perhe elää köyhästi, jos eletään isosti velaksi. Pienituloiset eivät mitenkään pääse elämssä helpommalla, mutta tajuavat sentään sen, ettei kannata elää miljoonien edestä veloiksi.
No, hyvätuloinen on joskus sitten maksanut velkansa ja kerryttänyt omaisuuttaan, joten turha nupista nyt.
Minusta on hassu ajatus, että työnantajan pitäisi antaa palkankorotus sen perusteella, että työntekijä itse on päättänyt hussata rahat sukulaisiinsa. Työnantaja arvioi ainoastaan työn arvon, eikä sitä, millainen elintaso työntekijällä kuuluu olla.