Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En jaksa jatkuvasti vierasta lasta

Väsähtänyt
05.01.2020 |

Meillä on muodostunut ongelmaksi naapurustossa jossain asuva lapsi. Minulla itsellä on lievästi kehitysvammainen kymmenvuotias ja tavallinen yhdeksän vuotias poika. Olen yksinhuoltaja. Vanhempi lapsi oli ekaluokan lähikoulun pienryhmässä, ja tämä poika oli siellä hänen luokallaan. En tiedä mikä erityisyys hänellä on, ainakin ehkä ADHD.

Poika on suunnilleen joka toinen päivä ovella pyytämässä lapsiani puistoon, tai pihalle. Koska esikoiseni ei voi ulkoilla yksinään, minä joudun lähtemään myös. Ulkona lapsi ei leiki minun lasteni kanssa, vaan kyselee jatkuvasti minulta milloin mitäkin. Oletteko olleet siellä ja täällä?, milloin menette sinne tänne, milloin sinulla on töitä, miten menet töihin, siirrättekö hiekkalelut pois pihalta ja milloin, ostatteko koskaan sitä ja tätä.

Tämä on aivan loputonta. Koko aika menee siihen, että minun lapset leikkii keskenään, ja tämä lapsi kyselee tauotta. Pari kertaa, joku on soittanut, kun olemme olleet puistossa. Lapsi on kävellyt ympyrää minun vieressä, viiden minuutin päästä alkanut valittaa, että minun pitää lopettaa puhelu. Olen sanonut lapselle, että mene leikkimään. Siihen lapsi sanoo, että en nyt, ja kysymykset jatkuvat. Välillä kysymykset on liian uteliaita, ja en vastaa mitään. Hän luonnollisesti jatkaa jankuttamista.

Jossain välissä hän myös kyseli millä bussilla menemme milloin mihinkin, ja tuli sitten samaan, vaikka ei ollut menossa mihinkään. Nykyään valehtelen aina. Hän myös haluaa tietää kaikki lasten tapahtumat, että menemmekö. Koko ajan pitää olla tarkkana, ettei paljasta mitään.

Hän haluaa myös kylään, mutten enää päästä. Koska en saa rauhassa tehdä kotona mitään, koska hän seurailee. Hän on myös useasti kertonut miten sotkuista meillä on, ja milloin siivoamme, vai teemmekö sitä koskaan. Meillä on ihan siisti koti, mutta huonekalut vanhoja ja värikkäitä. Olen käsittänyt, että heillä kaikki on valkoista.

Kerran entinen anoppini oli tulossa kylään, ja kielsin lasta tulemasta lauantaina meille. Hän kysyi miksi, ja kerroin, että mummo tulee, ja vietämme hänen nimppareita. Hän tuli luonnollisesti lauantaina (poikani päästi sisään), meni keittiöön, ja alkoi syödä herkkuja. Sanoin, että minähän sanoin, että meille ei voi tulla tänään. Lapsi sanoi anteeksi, ja hymyili leveästi. Jatkoi syömistä. Sen jälkeen ei ole päässyt sisälle. On kyllä yrittänyt tulla lautapeli-iltaani, vaikka tiesi lasteni olevan isällään. Seurailee myös kauppaan, jos näkee.

Tekisi mieli kokonaan lopettaa tämä kaveruus, joka on kovin yksipuolista. Tuo lapsihan, ei edes leiki lasteni kanssa. Voiko tällaisessa tilanteessa olla edes kohtelias, kun lapsen käsitys sopivasta käytöksestä on tuollainen. En tiedä missä lapsi asuu, ja olen vanhemmatkin nähnyt vain etäältä Ovat käsittääkseni varakkaita, ja eivät eronneita. Tuntuu oudolta, että he eivät välitä missä heidän kaikille vieraille jaaritteleva lapsensa on. Lapsi on suorastaan mallikappale helposta uhrista, jollekin pervolle. Poikani kuitenkin tuntuu pitävän tuosta lapsesta... Olisiko jollakin kokemusta rasittavasta ja ahdistavasta "naapurin" lapsesta?

Kommentit (92)

Vierailija
81/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan karseita nuo kommentit, että sanot suoraan, ettei ole tervetullut jne. On varmaan rasittava lapsi, mutta on lapsi kuitenkin, eikä tarkoita pahaa. Kuulostaa, ettei ole ihan normaali. Voisiko olla asperger, koska hän ei selvästikään ymmärrä normaaleja sosiaalisia sääntöjä? 

Joko hänen omat vanhempansa eivät välitä, tai sitten ovat niin uupuneita itsekin tuohon lapsen käytökseen, että ovat heille ne hetket ovat taivas maan päällä, kun lapsi on hetken jossain muualla. Surullista joka tapauksessa. 

Vierailija
82/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin kokemuksia naapurin "erityislapsesta". On nyt ilmeisesti kolmannella, meidän lapset huomattavasti pienempiä. Muutama vuosi sitten kun olimme muuttanut juuri tähän taloon, tämä lapsi hyökkäsi AINA samaan aikaan ulos kun olimme lasten kanssa. Pahinta oli, että tämä perhe oli tehnyt meistä valituksen isännöitsijälle meidän viikon asumisen jälkeen kun lapsistamme lähtee ääntä. Meidän oli siis pakko päiväkodin jälkeen olla iltaisinkin ulkona, ettei tämä perhe niin häiriintyisi. Samalla siis hoidimme myös tätä silloin ekaluokkalaista lasta, koska hän liimautui meihin jokaisella ulkoilukerralla.

Hän vei ulkona kaikki aikuisen huomion ollen koko ajan aivan iholla kiinni. Lisäksi häneltä tuli erikoisia kommentteja koko ajan ja lapsillemme hän oli todella ilkeä. Siis kommentit tyyliin "onpa sulla ruma takki", "miksi te ootte niin tyhmiä", "onko sulla p*ska housussa kun haiset". Eikä vanhempia mailla halmeilla.

Meidän oli pakko jättää ulkoilut omalla pihalla ja olemme tähän päivään asti ulkoillut aina leikkipuistoissa tai omalla pihalla arkisin päiväaikaan. Tätä poikaa ei tosin ole näkynyt enää ollenkaan. Ei käy pihalla enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan karseita nuo kommentit, että sanot suoraan, ettei ole tervetullut jne. On varmaan rasittava lapsi, mutta on lapsi kuitenkin, eikä tarkoita pahaa. Kuulostaa, ettei ole ihan normaali. Voisiko olla asperger, koska hän ei selvästikään ymmärrä normaaleja sosiaalisia sääntöjä? 

Joko hänen omat vanhempansa eivät välitä, tai sitten ovat niin uupuneita itsekin tuohon lapsen käytökseen, että ovat heille ne hetket ovat taivas maan päällä, kun lapsi on hetken jossain muualla. Surullista joka tapauksessa. 

Varmasti tuollainen lapsi on uuvuttava, mutta ei sitä lasta silti saa muiden riesaksi lykätä.

Jos lasten kaveri käyttäytyy asiattomasti meillä, niin todellakin siitä sanotaan, suoraan ja kuivan asiallisesti. Jos se kaveri ei ole juuri sillä hetkellä tervetullut, niin miten asia pitäisi sanoa? Ja on tuo rasittava lapsi ihan millä tahansa diagnoosilla varustettu, niin ei ole mikään pakko sietää tuollaista. Ei ole, vaikka toinen ”ei tarkoita pahaa”. Kyllä omaa ja kotinsa rauhaa saa vaalia.

Vierailija
84/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota yhteyttä lapsen vanhempiin!

Vierailija
85/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi ei saa kotona huomiota.

Minua seurasi kaksi tutun lasta. Jouduin kerran kaupassa sanomaan suoraan että on aika jättää minut rauhaan enkä kaipaa heidän pelleilyä kun toinen varasti puhelimeni suoraan kädestä. Eivätpä ole sen jälkeen katsoneetkaan päin.

Saattoivat roikkua vauvan vaunuissa ja kutsua vauvaa kissanpennuksi ja määkyä kun pieni yritti nukkua.

Kyseisten lasten vanhemmat ovat aina töissä, lapset yksin kotona päivät.

Nykyään juttelen lapsille jotka tulevat juttelemaan, mutta pidän huolen etteivät tule liian tuttavallisiksi.

Vierailija
86/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulle tulee mieleen joku autismikirjon häiriö. Oliko hänkin siis erityisluokalla?

On edelleen pienryhmässä lähikoulussa, jossa vanhempi lapsenikin oli ennen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan karseita nuo kommentit, että sanot suoraan, ettei ole tervetullut jne. On varmaan rasittava lapsi, mutta on lapsi kuitenkin, eikä tarkoita pahaa. Kuulostaa, ettei ole ihan normaali. Voisiko olla asperger, koska hän ei selvästikään ymmärrä normaaleja sosiaalisia sääntöjä? 

Joko hänen omat vanhempansa eivät välitä, tai sitten ovat niin uupuneita itsekin tuohon lapsen käytökseen, että ovat heille ne hetket ovat taivas maan päällä, kun lapsi on hetken jossain muualla. Surullista joka tapauksessa. 

Ei tällaiset raskaat lapset silti ole ilman sopimusta muiden aikuisten esim. ap:n vastuulla.

Vierailija
88/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä asuu naapurissa tuon kuuloinen ekaluokkalainen. En tiedä onko jossain pienrymässä vai ei, mutta levoton vauhtipää on ja muukin täsmää. Hän on meidän talossa jokaisen lapsiperheen riesana ja jokainen äiti ja isä meidän talossa on aivan kurkkua myöten täynnä sitä jatkuvaa kylään tunkemista, kauppaan mukaan tunkemista, pyytämättä koko ajan ovikellon soittamista ja loputonta aikuiseen liimautumista ja kyselyä ja jankkaamista. Hän liimautuu heti vieraaseen aikuiseen (esim. naapuruston johonkin äitiin) kun vain näkee jonkun aikuisen. Ja lähtisi varmaan mukaan vaikka mihin. Ei leiki muiden lasten kanssa vaan loputtomasti kyselee ja kyselee aikuisilta ja juurikin keskeyttää puheluita ja aikuisten keskusteluita. 

Hänen isää en tunne, olen vain nähnyt. Hänen äiti on tiukan ja ankaran oloinen. Mutta hänen vanhemmat ei ole juuri koskaan hänen kanssaan, laittavat lapsen aina vain ulos yksin joka päivä ja joka ilta. Tulee vaikutelma, että lapsella on valtava aikuisen nälkä. Ei saa aikaa eikä huomiota kotona. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tästä tulee mieleen pari vuotta sitten täällä ollut ketju, jossa joku nainen kysyi apua mitä tehdä, kun naapurin lapsi on aina heidän ovella tulemassa kylään. Koko ajan rimputtamassa ovikelloa, vahtaa ikkunasta milloin sen ketjun ap tulee kotiin ja heti syöksyy ovelle rimputtamaan ja tulemaan käymään. Ja jos ei ovea avata niin hakkaa nyrkeillä ovea, että avatkaa heti. 

Vierailija
90/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan karseita nuo kommentit, että sanot suoraan, ettei ole tervetullut jne. On varmaan rasittava lapsi, mutta on lapsi kuitenkin, eikä tarkoita pahaa. Kuulostaa, ettei ole ihan normaali. Voisiko olla asperger, koska hän ei selvästikään ymmärrä normaaleja sosiaalisia sääntöjä? 

Joko hänen omat vanhempansa eivät välitä, tai sitten ovat niin uupuneita itsekin tuohon lapsen käytökseen, että ovat heille ne hetket ovat taivas maan päällä, kun lapsi on hetken jossain muualla. Surullista joka tapauksessa. 

Huomioi se että ap lapsi on kehitysvammainen.

Ei silloin lisäkuormaa voi ottaa.

Tiedän omasta kokemuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/92 |
05.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tällä lapsella ole asiat huonosti. On pienluokalla ja erityinen myöskin.

Vierailija
92/92 |
06.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli vastaavanlainen ongelma kesämökillä - tosin kyseessä ei ollut (tietääksemme) erityislapsi. Mökkinaapurimme lapsi tuli meille kyläilemään ihan jatkuvasti, vaikkei meillä edes ole pieniä lapsia, joiden kanssa leikkiä. Alkuun tuli sillä varjolla, että tuli leikittämään meidän koiraa, mutta enimmäkseen hän vietti aikaa meidän aikuisten kanssa. Puhua papatti ja kyseli kaikkea eikä lähtenyt kulumallakaan. Lopulta auttoi ainoastaan se, että lapselle sanottiin aivan suoraan - nyt menet omaan kotiin, me syömme nyt illallista. Lapsi ei ollut tästä moksiskaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan kuusi