Lue keskustelun säännöt.
Onko minun tehtäväni mahdollistaa exälle työssäkäynti ja viikonloppuvapaat?
04.01.2020 |
Lapsia kaksi. Exällä vuorotyö, minulla normi päivätyö. Toivoisin että huoltajuus menisi 50/50, ei välttämättä viikko-viikko-systeemiä, mutta niin että lapset olisi suunnilleen yhtä paljon molemmilla.
No tämä on osoittautunut mahdottomaksi exän vuorotyön takia. Hän ei tietenkään pysty lapsia pitämään iltoja ja viikonloppuja jos on töissä. Lapset on eskari-ja kouluiässä, joten vuorohoitokaan ei tätä ongelmaa ratkaise. No sen olen valmis venymään, lapset on siis minulla suurimman osan ajasta koska minä voin heitä illat ja viikonloput sitten pitää, isällä lapset käy pari päivää viikossa, tai nekin usein pikemminkin vaan lyhyitä iltoja, jos ex pääsee esim. klo. 17 töistä, hakee lapset, ja aamulla vie heidät taas suoraan kouluun.
Mutta sitä en ymmärrä kun ex valittaa ettei hänellä ole ikinä viikonloppuvapaita, kun vapaana viikonloppuna (joita saa töistä tosi vähän) hänen pitäisikin ottaa lapset. Sillähän ei ole mitään merkitystä että töiden vuoksi ei ole pitänyt lapsiaan esim. viiteen viikonloppuun. Onko se nyt oikeasti minun tehtäväni kaiken lisäksi mahdollistaa hänelle vielä jotkut "lapsivapaat" viikonloput?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun piti mahdollistaa lapsen isälle, josta erosin ennen lapsen syntymää viikonlopputapaamiset hänen valitsemallaan aikatauluilla ja ainaisella joustolla, vaikka hän oli työtön. Lapsi joutui olemaan paljon päiväkodissa, koska minä yritin musertavan parisuhteen jälkeen työllistyä ja koska isä ei maksanut mitään. Viikonloppuisin lapsi itki, että haluaa olla kotona, mutta oli mentävä isälle, joka ei kuitenkaan lapsen kanssa mitään tehnyt.
Mies oli luvannut tuhota minulta mahdollisuudet perhe-elämään niin hyvin kuin se lain puitteissa voi onnistua.
Tämä päätös oikeudesta, jossa isä kertoi rakastavansa lasta, mutta työkiireiden estävän. Kukaan ei tarkistanut, että ei ollut töissä. Kukaan ei tarkistanut alle kymppitonnin vuosituloja, sitä että sai oikeusavun ilmaiseksi ja ettei osallistu elatukseen. Minä sain puhuttelun tuomarilta, etten ole joustava kun vaadin edes tiukkoja, selviä kellonaikoja: et voi vaatia ahkeralta isältä tuollaista kun kaikkea voi aina sattua töissä, viivytyksiä ja muuta ja autollekin.
Siis miten oikeudesta voi tulla tuollainen päätös, jos sanoit, että mies ei ole töissä.
Sanos muuta!
Tuomari oli lähtökohtaisesti ja varmaan tästä yleisestä isät lasten asialla- aktiivisuudesta päättänyt olla isän puolella. Hän lausui oikeudessa, että mustamaalaan isää. Olin ja olen edelleen järkyttynyt, koska minulla oli todisteet kaikesta. Isällä ei ollut, mutta hän puhui tuomarin puolelleen hetkessä ja kaiken päälaelleen.
Myöhemmin olen puhunut lukuisien muiden lakimiesten kanssa. Hyvin moni on sanonut, että nämä lapsioikeusprosessit ovat "lotto". Niiden lopputulos riippuu täysin tuomarin omista mutuista ja elämänkokemuksista ja asenteesta.
Tämä on lapselle todella väärin ja huolehtivalle vanhemmalle myös hirveän raskasta.
No kai valitit tuomiosta. Eihän se nyt noin voi mennä, että päivänselvät todisteet ohitetaan mustamaalaamisena. Vai onko tässä nyt jotain, mitä et kerro?
Henkilötodistelu painoi päätöksessä. Minulta oli mennyt jo oikeusturvavakuutussumma ja ylikin miehen saadessa kaiken ilmaiseksi. Olin äärettömän järkyttynyt ja loppu kaikesta. Olin menettänyt uskoni oikeuslaitokseen eikä ollut enää rahaakaan jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ovat miehen arkivapaina ja iltoina isällään. Mutta sekään ei kelpaa vaan nyt se on "raskasta". Just. Seuraava yh-uhriutuja, kiitos.
Yh? Mikä hemmetin yh? Eiköhän tämä juuri ole se ongelma, jos kuvitellaan että nainen on eron jälkeen automaattisesti joku yh, vaikka lasten isä on täysissä sielun ja ruumiin voimissa oleva - täyspäinen aikuinen. Minä EN ole yh, ja se että mies pitää lapsiaan maanantai-illasta 4 h ja yön yli ja seuraavaksi ehkä torstaina illan ja yön yli, ei mielestäni ole riittävää LASTEN kannalta, eikä liioin riittävää vanhemmuutta hänen puoleltaan.
ap
No ei se mies voi mitään työvuoroilleen. Ja ihan niinkuin sinäkin saat sen viikonloppu vapaan kun mies ottaa lapset, niin ihan yhtälailla hänkin sellaisen ansaitsee. Tuu nyt säkin vähän vastaan, ja mieti itse. Paljonko niiden lasten pitäisi siellä sun miehellä olla, että olisit tyytyväinen?
Voittajan te jakaa sen vapaavkl kahtia, ja lapset menee perjantaina isälleen ja isä tuo la iltana takaisin tai toisinpäin. Siinä on molemmilla sitten aikaa viikonloppurientoihin.
Ehkä sinun ei nyt kannata kommentoida kun et selvästi hahmota käsitettä lasten etu. Lasten etu olisi se että heitä ei riepotella yhden viikon aikana viittä kertaa edestakaisin, niinkuin nyt tehdään. Minulla ei mitään viikonloppurientoja ole, baarissa olen ollut viimeksi 10 vuotta sitten.
ap
No sano tuo sille isän työnantajalle, ei se isä sille mitään voi. Olisiko sitten parempi, että ne lapset itkevät sitä ikäväänsä, ja näkevät isäänsä harvemmin? En nyt ihan käsitä, mikä on se korjausehdotuksesi tässä.
Se on helppo mennä AINA sen taakse että "en mä voi koska työ". Samaan aikaan minä kyllä olen voinut vaihtaa työni vuorotyöstä päivätyöksi, valinnut sellaiset harrastukset ettei ne vaadi jokaista torstai-iltaa, ja lapsia tehdessäni huomannut että baarireissut on ohitse, tai jos sinne haluan niin hankin niille ihan itse hoitajan. Kumma kun nämä samat on miehelle ihan sula mahdottomuus, siis edes yhden noista kun hoitaisi niin sekin olisi jo edistystä. Niinkuin sanoin, aikaa on ollut 9 vuotta.
ap
En ymmärrä tätä lapsivapaasta jankkaamista lukemattomissa eri ketjuissa. Itselle lapset on niin tärkeitä etten tahtoisi luopua puoleksi ajasta, mutta täällä vatvotaan milloin vaan pääsee eroon ja kuinka pitkäksi aikaa. Eikö ne lapset enää merkkaa mitään, kun pääasiallinen vastuu on rangaistus, jota pitää kaikin keinoin saada alennettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä vanhempia kun lapsia tehdään ja sitten itketään kun ei ole " omaa aikaa", jos lapset olisi tarhaikäisiä niin varmaan vietäisiin vuorohoitoon vkl, että pääsisi viihteelle. Viettäkää niiden lasten kanssa sitä vapaa-aikaa kun töissä käytte kuitenkin. Lapset kasvaa ja teininä ne haluaa jo omaa aikaa ilman teitä. Semmosta.
Ei vaan silloin lapset vietäisiin vuorohoitoon, että pääsee töihin.
En oikein ymmärrä, miksi tässä russutetaan vuorotyöläisen haluamasta vapaasta, mutta ohitetaan täysin se fakta, että ap:llakin on vapaata aina silloin, kun lapset ovat vuorotyöläisellä.
No onhan sillä vuorotyöläisellä vapaita viikollakin, eikä lapset silloin sillä ole.
Eikös ap sanonut, että lapset ovat vuorotyöläisellä viikolla vapaapäivinä?
Ei. Sanoi näin: ”lapset on siis minulla suurimman osan ajasta koska minä voin heitä illat ja viikonloput sitten pitää, isällä lapset käy pari päivää viikossa, tai nekin usein pikemminkin vaan lyhyitä iltoja, jos ex pääsee esim. klo. 17 töistä, hakee lapset, ja aamulla vie heidät taas suoraan kouluun.”
Niin, eli juuri niin kuin minä sanoin. Isällä käyvät viikolla silloin, kun isä ei ole töissä. Eikö sillä äidillä silloin ole vapaata lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun piti mahdollistaa lapsen isälle, josta erosin ennen lapsen syntymää viikonlopputapaamiset hänen valitsemallaan aikatauluilla ja ainaisella joustolla, vaikka hän oli työtön. Lapsi joutui olemaan paljon päiväkodissa, koska minä yritin musertavan parisuhteen jälkeen työllistyä ja koska isä ei maksanut mitään. Viikonloppuisin lapsi itki, että haluaa olla kotona, mutta oli mentävä isälle, joka ei kuitenkaan lapsen kanssa mitään tehnyt.
Mies oli luvannut tuhota minulta mahdollisuudet perhe-elämään niin hyvin kuin se lain puitteissa voi onnistua.
Tämä päätös oikeudesta, jossa isä kertoi rakastavansa lasta, mutta työkiireiden estävän. Kukaan ei tarkistanut, että ei ollut töissä. Kukaan ei tarkistanut alle kymppitonnin vuosituloja, sitä että sai oikeusavun ilmaiseksi ja ettei osallistu elatukseen. Minä sain puhuttelun tuomarilta, etten ole joustava kun vaadin edes tiukkoja, selviä kellonaikoja: et voi vaatia ahkeralta isältä tuollaista kun kaikkea voi aina sattua töissä, viivytyksiä ja muuta ja autollekin.
Meillähän taas lapset haluaa isälle. Kyllä sekin äidin sydäntä raastaa kun toiset itkee ikäväänsä ja itse keksit tekosyitä miksi sinne isälle ei pääse. "isi on töissä" lauseen ne on kuulleet jo niin monta kertaa, että siitä nyt ainakin on varmasti jo traumat jäänyt.
ap
Miksi sinun pitää keksiä tekosyitä, jos isä oikeasti on töissä? Totuushan se on eikä sille mitään voi. Tuo "äidin sydäntä raastaa kun lapset itkee ikäväänsä" kuulostaa nyt vähän liikaa siltä, että tässä on nyt jokin valtataistelu menossa, eikä se ongelma ole oikeasti lapsien tapaamiset tai isän epäsäännöllinen työ.
Maailma on pullollaan lapsia, joiden isä on reissutöissä ja epäsäännöllisissä työvuoroissa. Kyllä lapsien pitää se totuus vain kestää. Sellaista elämä on. Samalla tavalla he kai itkisivät sitä ikäväänsä myös, vaikka asuisitte yhdessäkin.
Niin, tarkoitin sitä kun exä ei ole missään töissä, vaan omissa menoissaan kun ei huvita lapsia ottaa vaikka kerrankin voisi.
ap
Ai nyt se olikin niin. Sain aloituksesta sen käsityksen, että lapset ovat nyt isällään melkein aina silloin kun hän ei ole töissä. Ja että tämä oli siis vain hänen pyyntönsä, että saisi myös omaa aikaa jonain viikonloppuna ja tämä ei siis ole vielä toteutunut vaan mietit, pitääkö tähän suostua.
No ymmärsit väärin. Kyllä olen tähän jo suostunut joitakin kertoja, koska toki joustaminen puolin ja toisin on tärkeää. Mutta nyt kun se on muuttumassa jonkinlaiseksi vakiokuvioksi, että hänellä on jonkinlainen OIKEUS myös omaan aikaan lasten kustannuksella, niin se ei mielestäni ole oikein. Ensin hänen pitäisi järjestää asiat ihan itse toisin, jos kokee työn ja perheen yhdistämisen liian raskaana. Ei se voi olla minun vastuullani. Niin me jokainen joudutaan järjestelemään työmme tai keksimään muita järjestelyjä, kun lapsia tulee.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä vanhempia kun lapsia tehdään ja sitten itketään kun ei ole " omaa aikaa", jos lapset olisi tarhaikäisiä niin varmaan vietäisiin vuorohoitoon vkl, että pääsisi viihteelle. Viettäkää niiden lasten kanssa sitä vapaa-aikaa kun töissä käytte kuitenkin. Lapset kasvaa ja teininä ne haluaa jo omaa aikaa ilman teitä. Semmosta.
Ei vaan silloin lapset vietäisiin vuorohoitoon, että pääsee töihin.
En oikein ymmärrä, miksi tässä russutetaan vuorotyöläisen haluamasta vapaasta, mutta ohitetaan täysin se fakta, että ap:llakin on vapaata aina silloin, kun lapset ovat vuorotyöläisellä.
Koska ap joutuu pitämään lapsia luonaan paljon enemmän kuin tämä vuorotyöläinen. Lisäksi vuototyöläinen ei halua ottaa lapsia omina vapaina viikonloppuina luokseen vaikka toinen on hpitanut ne viisi edellistä viikonloppua. Ei ole reilua apn kannalta.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä lapsivapaasta jankkaamista lukemattomissa eri ketjuissa. Itselle lapset on niin tärkeitä etten tahtoisi luopua puoleksi ajasta, mutta täällä vatvotaan milloin vaan pääsee eroon ja kuinka pitkäksi aikaa. Eikö ne lapset enää merkkaa mitään, kun pääasiallinen vastuu on rangaistus, jota pitää kaikin keinoin saada alennettua.
No minun lapset ei ole puolta ajasta isällään, ja he haluaisi olla. Ajatteletko sinä ollenkaan lastesi etua, omiessasi heidät itsellesi?
Asiat voi nähdä monelta eri kantilta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysehän ei ole pelkistä "lapsivapaista" todellakaan, vaan myös lapsien oikeudesta molempiin vanhempiinsa. Ja se ei mielestäni nykyisessä systeemissä toteudu. Lapset käy isällä paljon juuri arkisin, jos isällä on arkivapaa. Ja se on lapsille huomattavasti raskaampaa kuin viikonloppuvierailut. Mutta kaikki on koko ajan tosi epäsäännöllistä, koska exän vuorot ei noudata niin minkäänlaista kaavaa. Itse toivoisin vain säännöllisyyttä, reiluja pelisääntöjä ja sitä että lapset näkisivät myös isäänsä. Lapsethan tässä niitä on jotka itkee jatkuvasti miksi ei saa mennä isälle ja on isää ikävä. Exällä on kyllä mielinmäärin sitä vapaa-aikaa arkisin, ennenkuin kun menee iltavuoroon. Itse hän kuitenkin on työnsä valinnut.
Minä rakastan lapsiani, tekisin heidän puolestaan mitä tahansa, olen hoitanut heitä pitkälti yksin jo vuosikausia, ihan ennen sitä eroakin. Mutta ex ei sitä isän roolia tule ikinä ottamaan, jos minä aina mahdollistan sen ettei tarvitse. Ero paransi tilannetta kyllä jonkin verran, kun nyt hänen on ollut PAKKO opetella ne asiat lasten kanssa. Kyllä hän lapsiaan rakastaa, mutta tietysti lasten kasvatus- ja hoito on välillä haastavaa.
Ap
On tosi kaunis ajatus, että lapset olisivat puoleksi molemmilla vanhemmillaan ja vanhemmat suhtautuisivat asioihin kylsästi ja lasten etu edellä. Niin pitäisikin olla. Mutta ei se vaan aina mene niin.
Etävanhemmalla ei juuri ole vastuita ja velvollisuuksia lain mukaan. Jos ei huvita vastuuta ottaa, ei ole pakko. Mikään tuomari tai instanssi ei pakota lasta vastentahtoiselle vanhemmalle. Ei se ole lapsen etu. Se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, on ehkä valitettavasti enemmän vastuussa lapsesta.
On ideologioita ja sitten on se totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ovat miehen arkivapaina ja iltoina isällään. Mutta sekään ei kelpaa vaan nyt se on "raskasta". Just. Seuraava yh-uhriutuja, kiitos.
Yh? Mikä hemmetin yh? Eiköhän tämä juuri ole se ongelma, jos kuvitellaan että nainen on eron jälkeen automaattisesti joku yh, vaikka lasten isä on täysissä sielun ja ruumiin voimissa oleva - täyspäinen aikuinen. Minä EN ole yh, ja se että mies pitää lapsiaan maanantai-illasta 4 h ja yön yli ja seuraavaksi ehkä torstaina illan ja yön yli, ei mielestäni ole riittävää LASTEN kannalta, eikä liioin riittävää vanhemmuutta hänen puoleltaan.
ap
No ei se mies voi mitään työvuoroilleen. Ja ihan niinkuin sinäkin saat sen viikonloppu vapaan kun mies ottaa lapset, niin ihan yhtälailla hänkin sellaisen ansaitsee. Tuu nyt säkin vähän vastaan, ja mieti itse. Paljonko niiden lasten pitäisi siellä sun miehellä olla, että olisit tyytyväinen?
Voittajan te jakaa sen vapaavkl kahtia, ja lapset menee perjantaina isälleen ja isä tuo la iltana takaisin tai toisinpäin. Siinä on molemmilla sitten aikaa viikonloppurientoihin.
Ehkä sinun ei nyt kannata kommentoida kun et selvästi hahmota käsitettä lasten etu. Lasten etu olisi se että heitä ei riepotella yhden viikon aikana viittä kertaa edestakaisin, niinkuin nyt tehdään. Minulla ei mitään viikonloppurientoja ole, baarissa olen ollut viimeksi 10 vuotta sitten.
ap
No sano tuo sille isän työnantajalle, ei se isä sille mitään voi. Olisiko sitten parempi, että ne lapset itkevät sitä ikäväänsä, ja näkevät isäänsä harvemmin? En nyt ihan käsitä, mikä on se korjausehdotuksesi tässä.
Se on helppo mennä AINA sen taakse että "en mä voi koska työ". Samaan aikaan minä kyllä olen voinut vaihtaa työni vuorotyöstä päivätyöksi, valinnut sellaiset harrastukset ettei ne vaadi jokaista torstai-iltaa, ja lapsia tehdessäni huomannut että baarireissut on ohitse, tai jos sinne haluan niin hankin niille ihan itse hoitajan. Kumma kun nämä samat on miehelle ihan sula mahdottomuus, siis edes yhden noista kun hoitaisi niin sekin olisi jo edistystä. Niinkuin sanoin, aikaa on ollut 9 vuotta.
ap
Nyt taas putosin? Onko sillä isällä nyt siis joku säännöllinen harrastuskin, jonka vuoksi ei voi ottaa lapsia? Ja usein baarireissuja? Minä luulin, että nyt puhuttiin vain työvuoroista.
Ja edelleen, minusta kuulostaa kamalalta tuo halveksunta "helppo mennä aina sen taakse, että en voi koska työ". No mitä muuta siinä voi?! Ottaako se isä lapset sinne töihin vai haluatko mieluummin, että isä järjestää jonkun muun hoitajan. Onko se sitten tosiaan lapsen paras, että heitä hoitaa sinun sijaasi joku vieras?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ovat miehen arkivapaina ja iltoina isällään. Mutta sekään ei kelpaa vaan nyt se on "raskasta". Just. Seuraava yh-uhriutuja, kiitos.
Yh? Mikä hemmetin yh? Eiköhän tämä juuri ole se ongelma, jos kuvitellaan että nainen on eron jälkeen automaattisesti joku yh, vaikka lasten isä on täysissä sielun ja ruumiin voimissa oleva - täyspäinen aikuinen. Minä EN ole yh, ja se että mies pitää lapsiaan maanantai-illasta 4 h ja yön yli ja seuraavaksi ehkä torstaina illan ja yön yli, ei mielestäni ole riittävää LASTEN kannalta, eikä liioin riittävää vanhemmuutta hänen puoleltaan.
ap
Siis täh. Ihan samat iltatunnit siinä tulee kuin mitä säkin olet sen arkityösi kanssa lasten kanssa illalla. Tai pikemminkin, miksi lapset on vaan 4h, eikö isä voi hakea suoraan koulusta? Tässähän tulee useampi tunti enemmän kuin mitä "tavallisella" työssäkäyvällä joka saattaa olla kotona vasta n. klo. 17. Siinä pari tuntia lasten kanssa illalla, ehkä ei jos on lasten harrastuksia. Viikonloput lapsilla on harrastuksia/ovat kavereidensa kanssa. Harva nyt lastensa kanssa jokaista vapaahetkeään viettää vaikka olisikin säännöllinen arkityö 8-16.
Tältä pohjalta pidän kyllä vuorotyötä tekevän miehen näkökulmasta epäreiluna ja todella kuormittavana sitä, jos hän ei koskaan työstä vapaana viikonloppuna saa myös lapsivapaata. Vuorotyö kun on ihan tutkitusti raskaampaa kuin säännöllinen arkityö. Jos mies pitää lapsia yleensä aina arkivapailla ja lapset ovat myös joskus viikonloppuisin, on se vuorotyötä tekevälle pakon sanelema tilanne. Vaikka äkkiseltään tuntuu vähältä tuo päivien määrä niin edelleen, tuossa tulee useampi täysi ilta jonka lapset viettävät isänsä kanssa. Ei se ole kovinkaan paljon vähemmän kuin jos olisitte yhä pariskunta ja mies tulisi arkena kotiin viiden maissa...
Kokevatko lapset muuten tuo arkisin isänsä kanssa olon rasitteena vai onko se sinun kokemuksesi? Jos lapset nimittäin ikävöivät isäänsä ja itkevät hänen peräänsä niin melko kummallista jos tosiaan kokevat sitten kuitenkin isän luona olon kuormittavana eivätkä voimavarana kun isän luokse pääsevät.
Olisiko teillä mahdollisuutta jakaa noita viikonloppuja niin, että isän vuorojen mukaan hän pitää lapsia osan myös työviikonlopuistaan niin, että sinä saat viikonloppuisin myös täysin vapaata, omaa aikaa ja vastaavasti taas hän voisi olla täysin vapaalla myös itse joskus koko viikonlopun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä vanhempia kun lapsia tehdään ja sitten itketään kun ei ole " omaa aikaa", jos lapset olisi tarhaikäisiä niin varmaan vietäisiin vuorohoitoon vkl, että pääsisi viihteelle. Viettäkää niiden lasten kanssa sitä vapaa-aikaa kun töissä käytte kuitenkin. Lapset kasvaa ja teininä ne haluaa jo omaa aikaa ilman teitä. Semmosta.
Ei vaan silloin lapset vietäisiin vuorohoitoon, että pääsee töihin.
En oikein ymmärrä, miksi tässä russutetaan vuorotyöläisen haluamasta vapaasta, mutta ohitetaan täysin se fakta, että ap:llakin on vapaata aina silloin, kun lapset ovat vuorotyöläisellä.
No onhan sillä vuorotyöläisellä vapaita viikollakin, eikä lapset silloin sillä ole.
Eikös ap sanonut, että lapset ovat vuorotyöläisellä viikolla vapaapäivinä?
Ei. Sanoi näin: ”lapset on siis minulla suurimman osan ajasta koska minä voin heitä illat ja viikonloput sitten pitää, isällä lapset käy pari päivää viikossa, tai nekin usein pikemminkin vaan lyhyitä iltoja, jos ex pääsee esim. klo. 17 töistä, hakee lapset, ja aamulla vie heidät taas suoraan kouluun.”
Niin, eli juuri niin kuin minä sanoin. Isällä käyvät viikolla silloin, kun isä ei ole töissä. Eikö sillä äidillä silloin ole vapaata lapsista?
Mitä se auttaa kun äidin kumminkin pitää olla viikolla töissä, joten ei voi hyödyntää tätä lapsivapaata-aikaa samoin kuin jos lapsivapaa on viikonloppuna. Jos ap esim haluaa tehdä matkan, niin se onnistuu ilman lapsia lapsivapaana viikonloppuna, mutta ei viikolla, koska hänen täytyy olla tällöin töissä. Huomaatko eron?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä vanhempia kun lapsia tehdään ja sitten itketään kun ei ole " omaa aikaa", jos lapset olisi tarhaikäisiä niin varmaan vietäisiin vuorohoitoon vkl, että pääsisi viihteelle. Viettäkää niiden lasten kanssa sitä vapaa-aikaa kun töissä käytte kuitenkin. Lapset kasvaa ja teininä ne haluaa jo omaa aikaa ilman teitä. Semmosta.
Ei vaan silloin lapset vietäisiin vuorohoitoon, että pääsee töihin.
En oikein ymmärrä, miksi tässä russutetaan vuorotyöläisen haluamasta vapaasta, mutta ohitetaan täysin se fakta, että ap:llakin on vapaata aina silloin, kun lapset ovat vuorotyöläisellä.
Koska ap joutuu pitämään lapsia luonaan paljon enemmän kuin tämä vuorotyöläinen. Lisäksi vuototyöläinen ei halua ottaa lapsia omina vapaina viikonloppuina luokseen vaikka toinen on hpitanut ne viisi edellistä viikonloppua. Ei ole reilua apn kannalta.
miten niin viisi edellistä viikonloppua? Eikö tässä nyt nimenomaan ollut tilanne se, että ne lapset ovat aina isällään, kun isä ei ole töissä. Eli isä on aina joko lasten kanssa tai töissä viikonloppuisin. miten se on nyt ap:n kannalta epäreilua, jos hänellä itsellään kuitenkin on niitä lapsista ja töistä vapaita viikonloppuja aina kun miehellä on töistä vapaata?
Miksi erotessa alkaa aina valitus ettei saa lapsista tarpeeksi vapaata. Näät varmasti lapsia nyt vähemmän kun vielä yhdessä ollessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä vanhempia kun lapsia tehdään ja sitten itketään kun ei ole " omaa aikaa", jos lapset olisi tarhaikäisiä niin varmaan vietäisiin vuorohoitoon vkl, että pääsisi viihteelle. Viettäkää niiden lasten kanssa sitä vapaa-aikaa kun töissä käytte kuitenkin. Lapset kasvaa ja teininä ne haluaa jo omaa aikaa ilman teitä. Semmosta.
Ei vaan silloin lapset vietäisiin vuorohoitoon, että pääsee töihin.
En oikein ymmärrä, miksi tässä russutetaan vuorotyöläisen haluamasta vapaasta, mutta ohitetaan täysin se fakta, että ap:llakin on vapaata aina silloin, kun lapset ovat vuorotyöläisellä.
No onhan sillä vuorotyöläisellä vapaita viikollakin, eikä lapset silloin sillä ole.
Eikös ap sanonut, että lapset ovat vuorotyöläisellä viikolla vapaapäivinä?
Ei. Sanoi näin: ”lapset on siis minulla suurimman osan ajasta koska minä voin heitä illat ja viikonloput sitten pitää, isällä lapset käy pari päivää viikossa, tai nekin usein pikemminkin vaan lyhyitä iltoja, jos ex pääsee esim. klo. 17 töistä, hakee lapset, ja aamulla vie heidät taas suoraan kouluun.”
Niin, eli juuri niin kuin minä sanoin. Isällä käyvät viikolla silloin, kun isä ei ole töissä. Eikö sillä äidillä silloin ole vapaata lapsista?
Mitä se auttaa kun äidin kumminkin pitää olla viikolla töissä, joten ei voi hyödyntää tätä lapsivapaata-aikaa samoin kuin jos lapsivapaa on viikonloppuna. Jos ap esim haluaa tehdä matkan, niin se onnistuu ilman lapsia lapsivapaana viikonloppuna, mutta ei viikolla, koska hänen täytyy olla tällöin töissä. Huomaatko eron?
Niin? Ja täsmälleen sama tilanne on isälläkin. Paitsi että hänellä tilanne on vielä pahempi, koska hänellä ei ole arkisinkaan sitä vapaata kuin päiväsaikaan, kun kaikki kaveritkin taitavat olla töissä. Eli sosiaalinen elämä ei onnistu edes arkena.
Vierailija kirjoitti:
Miksi erotessa alkaa aina valitus ettei saa lapsista tarpeeksi vapaata. Näät varmasti lapsia nyt vähemmän kun vielä yhdessä ollessa.
Koska silloin olet lapsista vastuussa täysin yksin silloin, kun lapset ovat sinun luonasi. Yhdessä asuessa sitä omaa aikaa esim harrastuksia varten järjestyy vaikka joka päivä molemmille sen tunnin verran, kun toinen hoitaa lasta. Monilta parisuhteessa eläviltä tämä unohtuu, että eron jälkeen ei niin vain kipaistakaan lenkille tai Maijan kanssa käymään elokuvissa, vaan ne pitää tehdä silloin, kun lapset eivät ole kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä lapsivapaasta jankkaamista lukemattomissa eri ketjuissa. Itselle lapset on niin tärkeitä etten tahtoisi luopua puoleksi ajasta, mutta täällä vatvotaan milloin vaan pääsee eroon ja kuinka pitkäksi aikaa. Eikö ne lapset enää merkkaa mitään, kun pääasiallinen vastuu on rangaistus, jota pitää kaikin keinoin saada alennettua.
No minun lapset ei ole puolta ajasta isällään, ja he haluaisi olla. Ajatteletko sinä ollenkaan lastesi etua, omiessasi heidät itsellesi?
Asiat voi nähdä monelta eri kantilta.
Ap
En ole eronnut, enkä ominut lapsia. En vain käsitä tätä ilmiötä vääntää maksimaalisesta lapsivapaan määrästä ja omasta ajasta. Tottakai lapset voi olla paljonkin poissa toisen vanhemman luota, mutta missä vaiheessa se lakkasi surettamasta. Sen sijaan tavaksi on tullut elää jotain uutta nuoruutta ja puhua lapsivapaasta aikuisen pyhänä oikeutena, kun alunperin oli lapsen oikeus molempiin vanhempiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten kantaa mihinkään, mutta ihmisen elämä voi käydä aika raskaaksi, jos kaikki viikonloput on joko töissä tai lapsien ehdoilla.
Ammatinvalintakysymys. Myös ne lapset lienee vapaaehtoisesti hankittu. Kun on lapsia, lasten tarpeet menee omien menojen ja tarpeiden ohi. Silloin kun on lapsia hankkinut , ei voi elää kuin lapseton sinkku.
Ajatteles vielä uudestaan tuo "ammatinvalintakysymys". Itselläni oli tilanne, että pienellä paikkakunnalla ei ollut oikein muuta työtä tarjolla. Jos olisin valinnut toisenlaisen työn, se olisi tarkoittanut myös muuttamista eri paikkakunnalle. Sekö olisi sitten ollut lapsille parempi, että vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla?
Hyvin monien ihmisten vanhemmat asuu eri paikkakunnilla. Toki tällöin etä maksaa kunnolliset elarit sille joka joutuu pitämään lasta enemmän. Miehethän haluaa nämä lapset luokseen vain jottei tarvitsisi elateita maksaa. Ja silti yritetään ne muksut sillä toisella hpidattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä vanhempia kun lapsia tehdään ja sitten itketään kun ei ole " omaa aikaa", jos lapset olisi tarhaikäisiä niin varmaan vietäisiin vuorohoitoon vkl, että pääsisi viihteelle. Viettäkää niiden lasten kanssa sitä vapaa-aikaa kun töissä käytte kuitenkin. Lapset kasvaa ja teininä ne haluaa jo omaa aikaa ilman teitä. Semmosta.
Ei vaan silloin lapset vietäisiin vuorohoitoon, että pääsee töihin.
En oikein ymmärrä, miksi tässä russutetaan vuorotyöläisen haluamasta vapaasta, mutta ohitetaan täysin se fakta, että ap:llakin on vapaata aina silloin, kun lapset ovat vuorotyöläisellä.
Koska ap joutuu pitämään lapsia luonaan paljon enemmän kuin tämä vuorotyöläinen. Lisäksi vuototyöläinen ei halua ottaa lapsia omina vapaina viikonloppuina luokseen vaikka toinen on hpitanut ne viisi edellistä viikonloppua. Ei ole reilua apn kannalta.
miten niin viisi edellistä viikonloppua? Eikö tässä nyt nimenomaan ollut tilanne se, että ne lapset ovat aina isällään, kun isä ei ole töissä. Eli isä on aina joko lasten kanssa tai töissä viikonloppuisin. miten se on nyt ap:n kannalta epäreilua, jos hänellä itsellään kuitenkin on niitä lapsista ja töistä vapaita viikonloppuja aina kun miehellä on töistä vapaata?
Isä oli ollut viisi edellistä viikonloppua töissä eikä olisi halunnut ottaa lapsia kuudentenakaan luokseen. Eli miehen takia lapset näkevät isäänsä harvoin ja silloinkin vähänaikaa. Lusmu mikä lusmu tuo äijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erotessa alkaa aina valitus ettei saa lapsista tarpeeksi vapaata. Näät varmasti lapsia nyt vähemmän kun vielä yhdessä ollessa.
Koska silloin olet lapsista vastuussa täysin yksin silloin, kun lapset ovat sinun luonasi. Yhdessä asuessa sitä omaa aikaa esim harrastuksia varten järjestyy vaikka joka päivä molemmille sen tunnin verran, kun toinen hoitaa lasta. Monilta parisuhteessa eläviltä tämä unohtuu, että eron jälkeen ei niin vain kipaistakaan lenkille tai Maijan kanssa käymään elokuvissa, vaan ne pitää tehdä silloin, kun lapset eivät ole kotona.
Eipä niissä vuorotyöperheissä ennen eroakaan saa mitään omaa aikaa tuntia per päivä. Hoidan nyt lapset yksin ihan joka viikko, ja silloin harvoin kun mies on koko illan kotona, en lähde lenkille tai shoppaamaan, vaan vietän aikaa miehen ja lasten kanssa.
Ai nyt se olikin niin. Sain aloituksesta sen käsityksen, että lapset ovat nyt isällään melkein aina silloin kun hän ei ole töissä. Ja että tämä oli siis vain hänen pyyntönsä, että saisi myös omaa aikaa jonain viikonloppuna ja tämä ei siis ole vielä toteutunut vaan mietit, pitääkö tähän suostua.