Mikä sinulle elämässä joskus sanottu kommentti (hyvä tai paha) on syöpynyt ikuisesti päähäsi?

Oisit hyvännäköinen nainen jos laihduttaisit 20 kiloa. Sanoja oli miesystäväni intiimin hetken jälkeen. No se ei jatkunut enää kauan .

Olin neljätoista ja tapaamassa isääni mielisairaalassa. Äiti oli mukana. Tapaamishuoneessa hän totesi faijan siskolle ääneen, että kato ny tuota, ei se takaapäin katsoen näytä niin lihavalta mitä on. Hei, kivasti kehuttu!

"Sinä saatat olla minusta fyysisesti kiinnostunut,mutta minä en ole sinusta." Täysin odottamaton ja tilanteeseen sopimaton kommentti naiselta, jota olen tapaillut pitkään ja jo ehtinyt ŕakastuakin, ja johon tunnen voimakasta fyysistä vetoa. Tästä on jo parikymmentä vuotta, mutta tulee silti aina joskus mieleen. En voisi kuvitella lausuvani vastaavaa kommenttia naiselle, jonka olettaisin olevan minusta kiinnostunut, vaikken pystyisikään vastaamaan hänen tunteisiinsa.

Vai että saa. Mitäs se misu saa?11

"*Isoäidin nimi* kääntyy haudassaan kun opiskelet tuota", sanoi tätini kun puhuimme opiskelusta. Opiskelen siis yliopistossa venäjän kieltä ja isoäitini, joka kuoli 12 vuotta ennen syntymääni, eläessään ei pitäny Neuvostoliitosta. Uskon kyllä, että jos hän olisi yhä elossa, olisi hän tyytyväinen siihen, että opiskelen juuri sitä mitä itse haluan. Mutta silti tuo kommentti vaivaa, varsinkin kun minusta muutenkin tuntuu, että isäni puolen suku (mainittu täti siis isäni sisko) ei oikein pidä uravalinnastani.

Vierailija kirjoitti:

Sä oot kuitenkin vaan nainen.

Työhaastattelun yksi mies-haastattelija. 2v. päästä minusta tuli hänen pomonsa ja pääsin sanomaan, että hänkin on vaan mies.

No et sitten ollut yhtään fiksumpi.

Fillarimimmi kirjoitti:

Sä et saa edes sijaisuuksia, ihan turhaan luet! Opiskelin 53 v sairaanhoitajaksi aikaisemman tutkinnonpohjalta. Sanoja oli harjoittelua ohjaava henkilö. Olin Norjassa virassa 11 v ja jäin eläkkeelle 65 v iässä. Jälkeenpäin kyseltiin vielä kesäsijaiseksi!

Kai sä kävit sen koulutuksen Norjassa?

Itse olen saanut hämmentävän ristiriitaisia viestejä täysin tuntemattomilta että tutuilta. Käsittämättömäksi jääneitä tölväisyjä mutta myös itsetuntoa kohottavia näkemyksiä. Mitään järkevää johtopäätöstä näistä en ole pystynyt rakentamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin n. 8-vuotias kun sukulainen sanoi että veljeni on ainoa joka voi jatkaa sukunimeämme. Olin tyrmistynyt.

Nyt minulla on 3 lasta, kaikilla minun sukunimeni.

Ja kaikilla eri isä.

Kuka ihme täällä käy mollaamassa joka kommentin? Kenellä on noin paha olla?

Oletpas sinä utelias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä oot kuitenkin vaan nainen.

Työhaastattelun yksi mies-haastattelija. 2v. päästä minusta tuli hänen pomonsa ja pääsin sanomaan, että hänkin on vaan mies.

No et sitten ollut yhtään fiksumpi.

Ehkä oli fiksusti tehty.

Monesti ihmisen saa tajuamaan typerän käytöksensä vain tekemällä samaa takaisin. Voi olla , että mies meni itseensä eikä enää sano tuollai naisille. Tai sitten sanoo kahta enemmän. Itse teksin naisena samoin.

Se mitä kuulin kultakutrin suusta kaverinsa sanomana. Mitä tästä vielä tulee, mitä tästä vielä tulee!?

30-luvulla syntyneiden mielestä olen äärimmäisen vastenmielinen ihminen, ja he ovat sen kyllä tuoneet esille eri yhteyksissä. Mukaan lukien vanhempani. Kun ei vaan täytä heidän speksejä, niin ei täytä.

Mummot ovat huutaneet monia kertoja bussipysäkin ohi kävellessäni "ei tollane mikään mies ole!"

Isäni huusi kerran riidellessämme, että "sulla on haiseva, vastenmielinen olemus!"

En ole 30-luvulla syntyneiden mielestä edes ihminen ollut. Jonkinlainen klovni, korkeintaan.

Ongelma ei koskaan ole ollut se, mitä olen tehnyt vaan se, mitä olen. Itse olen syntynyt 70-luvulla.

Liikenneonnettomuuden jälkeen kauan sitten kävelin jonkin aikaa kainalosauvoilla.

Terasseilta kuului aina välillä "filmaaja!"

Sellaisia ihmiset ovat.

Sulla on selkeä /kaunis ääni ja osaat varmasti käyttää sitä hyödyksi valitsemassasi ammatissa. 

Sulla on hyvä värisilmä. Olet kyllä hyvin järjestelmällinen. Suunnittelet näköjään kaikki etukäteen.

Hitsi kuinka voit olla noin ahkera. Teet käsitöitä, hoidat puutarhaa ja leivot ja laitat hyvää ruokaa. Susta sais joku hyvän emännän. Näitä olen kuullut tällä viikolla.

Että, en koskaan saa mun englanninkielen taidolla töitä Englannista. Sainpas

Isäni sanoi joskus kauan sitten, kännissä vähemmän ylläristi, että olen vahinko. Se vähän riipi. Ja sitten, että sisko oli haluttu, kun isä oli nähnyt pienen tytön jossain ja halunnut toisen tytön. No kiva kiitti hei. 

Sitä en kyllä tajua, miten jengi kommentoi toisen lihomista niin kevyesti, sehän voi olla tosi kova paikka, että on lihonut ja kyllä sen henkilö sen varmaan tietää itsekin. Kummitäti joskus totesi, että olet vähän pyöristynyt. Ai älä, ihanko totta??? 

”Virtanen, kaupunginteatteri on tuolla päin!”

Tämän minulle huusi kesken liikuntatunnin lentopallopelin länkisäärinen liikunnanopettajamme, kun en osannut, ymmärtänyt mitään lentopallon pelaamisesta, koska kukaan ei koskaan kertonut sääntöjä ja neuvonut mitään kuinka niitä pelejä pelataan.

Opettajamme oli itse paikalisesta yliopistosta, Liikuntatieteellisestä valmistunut ”pätevä opettaja.” Ha-Ha.

Ai niin ne länkisääret. Himojalkapalloilijana miehen sääret olivat kuin villin lännen karjapaimenella. Karjaahan me koululaiset olimme, joten hän oli mies paikallaan.

Äitini suusta kuultua:

-Älä syö banaania välipalaksi, se lihottaa. (Olin juuri tullut koulusta ja ruokailuun vielä aikaa).

-Valehdellaan, että laihdutat vaan muutaman kilon ja jatkat kuitenkin sitten vielä, niin saadaan sun jäsenyys nopeammin ilmaiseksi. (Olin ala-asteella, normi painoinen, menossa äidin seuraksi painonvartijoihin).

-Ihan terveellä pohjalla X:n laihdutus on. (Kun syömishäiriössä olin nopeasti tiputtanut painoa ja isoäiti oli huolissaan).

-Ei ihme, ettet pärjää koulussa, kun olet pinnallinen idiootti. (Katsoin illalla asua kouluun valmiiksi teininä ahdistuneena, ka 9,5).

-Kumpa olisin silloin kuollut sydänkohtaukseen, te kaikki vihaatte mua niin paljon. (Aina, kun joku lapsista yritti puolustaa omia rajojaan).

-Ei sunkaan olisi pitänyt omakotitaloa ostaa, kun et jaksa siivota. (En ollut imuroinut pahimman remontin aikana yläkertaa tarpeeksi usein, remonttia tehtiin illat töiden jälkeen ja tämän jälkeen vielä muualle suihkuun, kun kodin märkätilat eivät olleet käytössä, mutta jostain aikaa olisi pitänyt imurointiin ja äidin viihdyttämiseen löytää).

Paljon muutakin ilkeää ja itsetuntoa lyttäävää sanonut vuosien varrella.

Ala-asteen opettaja kielsi hakemasta lisää vihersalaattia ja salaatinkastiketta, koska se lihottaa.

Harvoin nähty sukulaismies katseli vierailulla pitkään koko perhettä ja tokaisi lopuksi "Te ootte kaikki lihavia". Olin itse 13 tuolloin, joten sisarukseni olivat 11, 9 ja 6. Eikä perheessä kyllä kukaan lihava ollut, molemmat pikkusiskot liikkuivat hulluna ja veli normaali tai jopa hoikka. Itse heitin silloin päällä olleet vaatteet myöhemmin pois, en enää kehdannut käyttää.