Mikä sinulle elämässä joskus sanottu kommentti (hyvä tai paha) on syöpynyt ikuisesti päähäsi?
Kommentit (2721)
"Älä usko unelmiisi" oli oikea motto meidän perheessä isän suusta jatkuvasti kuulin kasvaessani.
🤔 Mahtaakohan sillä olle mitään tekemistä sen kanssa että en uskalla unelmoida ikinä mistään, miksi unelmoida kun en kuitenkaan saa toteutettua niitä.
Nyt sullakin on pallo jalassa seuraavat 18 vuotta, sanoi äitini kun esikoiseni syntyi. Sellainen isoäiti hän.
Oli hauska kerran novidalla kun opettaja sanoi muita opettajia kommunisteiksi.
"Kaikkien äiti kuolee joskus", sanoi kaverini minulle, kun kerroin että äidilläni on syöpä.
Keittiöapulainen kirjoitti:
Kun olin suurkeittiössä sijaisena töissä, yksi vanha keittäjä sanoi ihan puun takaa lounastauolla: ”teidän suvussa on varmaan kaikki tosi lihavia.” Sillä ei ole mitään merkitystä miltä silloin näytin, mutta olin lihaksikas kokoa 44. Minulla oli vyötärö ja pyöreä peppu. Tämä keittäjä oli sellainen vanhan kansan kusipää työpaikkakiusaaja. Ja hän itse järsi aina jotain kasvattamiaan herneenversoja lounaaksi.
anteeks nyt vaan,mutta 44 on lihava. vai oletko miespuolinen bodari?
Yhdellekkään naiselle ei tule niin paljoa lihaa että 44 ei ois lihava.
Ala- asteella pari poikaa ilkkui: Päivi läiviräkäläivi..ei naurattanut, nykyään kyllä mutten traumoja moisesta saanut
Exä seksin aikana, useamman kerran.
”Sit jos me joskus erotaan, niin tätä tulee todella ikävä”
Varmaan sen positiivisen palautteen olis voinu jollain muullakin tavalla antaa🤔
Kun odotin vatsa pystyssä lasta yksin, sanoi äiti vauvaani h*oran penikaksi. Aika pahoja juttuja on mulle elämässä sanottu, mutta tuota en unohda koskaan.
Ai alemmissa yhetiskuntaluokissa : ) Joo.... Nehän on semmosii erilaisii kuin sä.
"Sinusta jotenkin huokui epävarmuus, että haluatko tehdä tätä." Valmistuttuani maisteriksi olin haastattelussa, josta kyseinen kommentti sen jälkeen kun päätin per puh ilmoittaa, etten olekaan käytettävissä. Oli omaa alaani ja olin kyllä kiinnostunut, mutta arka jännittäjä. Olin noin 24 vee, ja haastattelija myös kyseli mahdollisesta perheen perustamisesta, kun "sehän ei tässä olisi mahdollista" (määräajan rahoitettu tutkimustyö). Niin, tuollaista sai vielä 1990-luvulla kysyä tai ainakin kyseinen haastattelija päätti asiasta udella..
N48
Sairaanhoitajasisareni sanoi minulle 20-vuotta sitten, että kiva kun olet laihduttanut. Lisäsi vielä, että lihava ihminen antaa heti hölmön kuvan.
Olimme Kreikassa lomalla ystävättareni ja lapsemme. Silloin 6- vuotias poikani tuumasi viikon kuluttua, että äiti miksi miehet katsoo sinua mutta ei x:n äitiä. Otin sen kohteliaisuutena.
Sairastin vaikeaa masennusta. Pitkäaikainen paras ystävä sanoi mulle: ”Sä et edes yritä voida paremmin.”
Englannin opettaja sanoi minulle täällä Ruotsissa että suomalaisilla on pienet päät ja isot jalat.
Antoi myös vaan 4-8 Suomessa todistukseksi vaikka aina kysyi minulta ja toiselta kun oli opettaja kandidaatteja käymässä. Vaikeimmat kysymykset aina meille kahdelle ulkomaalaiselle, vaikka emme saaneet sitä parasta todistusta. Oispa tänään niin ilmoittaisin.
En tiedä onko tuo 38, 5 niin iso jalka 1.69 pitkälle. Ihan vaan ilkeyttään.
"Melko hyvä kuraläppä tuommosilla tolpilla."
Kiitti äiti. Minulla, epävarmuutta pursuavalla teinitytöllä minihame päällä keväisenä kauniina päivänä.
”Sinä olet niin aikaansaamaton, ettet pysty edes hullujenhuoneelle puhumaan itseäsi.”
Voiko enää tökerömmin ”ystävällinen” henkilö sanoa? Nyt tuo kyllä huvittaa ja kertoo enemmän sanojastaan.
Äitini kivahti minulle että "senkin sika" niin pienestä asiasta että en muitanut kiillottaa hönen kenkiään vaika olin luvannut..olin silloin kahdeksanvuotias ja toipumassa vaikeasta sairaudesta. Olin lääkityksen takia muuttumut possuksi vaikka aiemmin olin ollut normaalipainoinen.
Ja kyllä, tykkäsin kiillotella kenkiä ja sillä kertaa olin luvannut kiillottaa äitin kengät ja äiti varmaan myöhästyi töistä kun unohdin.
Isä oli niihin aikoihin reiissutyössä ja äitini oli tavattoman stressaantunut, esimies kyttäsi kello ködessä töihin tulemista ja kahden lapsen (joisa toinen vakavasti sairas) kanssa hermo on ollut kireällä..
Kärsin todella paljon pyöristymisestäni ja tulin siitä huolella koulukiusatuksi seuraavien vuosien aikana.
Äiti on nyt dementti vanhus ja puhun hänelle kauniisti.
Moni vanhempi eroaa kun hoksaa että sitten ei tarvikaan hoitaa omia lapsia kuin joka toinen viikko. Surullista.
Meidän tyttö se ei ikinä saa miestä kun on niin ruma.
(tästä huolimatta minulla on mies ja komea onkin ja kiinnostusta löytyy muutenkin joten en kai kuitenkaan kaikkien mielestä niin ruma olekaan vaikka aika vanhaksi näin uskoin)
Teininä sain kuulla toisilta tytöiltä, että minulla on "viisivuotiaan kädet", ja "pikku hiirulaiskädet". Eräskin luokkalaiseni sanoi joskus ruokalassa muille pöydässä istuville: "Ei helvetti, kattokaa nyt kuinka ällöttävän pienet kädet Jennalla on, hahaha!"
Sen sijaan poikaystäväni ja puolisoni ovat sanoneet niitä suloisen pieniksi. Lisäksi eräs työkaverini, vanhempi nainen, katseli joskus kuinka kirjoitin jotain ja kehui "Onpas sinulla sievät ja sirot kädet".
Eli kyllä, näköjään ihmiset voivat saada sanomista ihan mistä tahansa piirteestä, ja ne voivat vielä jakaa mielipiteitä todella voimakkaasti :)