Lapsen kanssa menee hyvin, mutta miehen entinen inhoaa

Vierailija kirjoitti:

Perhe on tärkein kirjoitti:

Tärkeintä on, että olette miehesi kanssa samalla puolen. Jos asia koskee miehen lasta, vaikka itse olet lapsen kanssa kahden, hoida asia miehesi kanssa txt, watsappi jne. Älä ole missään tekemisissä miehesi eksän kanssa. Älä puhu pahaa lapsen äidistä. Meillä miehen eksä puhuu pahaa minusta, jopa nyt, aikuisille lapsille (aina puhunut). Onneksi lapset tuntee minut ja osaavat suodattaa äitinsä puheet. Ole sinä turvallinen ja luotettava aikuinen bonuslapsellesi ja keskittykää vain teidän perheeseen.

Tälle uudelle ämmälle ei kuulu lapsen asiat pätkääkään. Jos isä itse ei pysty itse olemaan lapsensa kanssa niin tuokoon lapsen äidilleen ja maksakoon kunnon elarit. Lapsen ei tarvitse olla vrntovieraan huolehdittavana.

Niin ja sitten taas toisaalla neuvotaan, että aloittaja ei saa hoitaa lasta jos mies estyy vaann on otettava vaikka MLL kautta joku, ehkä aivan ventovieras hoitaja.

Aloittaja ei ole ventovieras jos asuu miehen kanssa yhdessä ja lapsi viettää siellä noin puolet ajastaan.

Onko ihan täysin vieras ajatus, että lapsi tutustuu, viettää aikaansa ja jopa kiintyy miehen uuteen kumppanin?

He tekevät ihan samoja asioita siinä uusperheeseen yhdessä kuin ydinperhekin.

Miten silloin voi olla ventovieras ihminen?

Vaikeaa, kovin vaikeaa ymmärtää kun ei taho.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annas nyt esimerkki tilanteesta, joka pitää hoitaa heti, kun lapsen isä ei ole paikalla ? Mikä on sellainen asia, jonka SINUN pitää hoitaa , eikä voi odottaa, että lapsen isä hoitaa asian lapsen äidin kanssa. 

En ole ap mutta meillä tilanteita on mm.

Olen lapsen kanssa Prismassa, mies on töissä (harvoin voi vastata työssä puhelimeen). Hyvät talvikengät on tarjouksessa. Soitan miehen eksälle eli lasten äidille ja kerron että nyt on hyvät kengät -50, ostanko lapselle kun tässä ollaan.

Lasten vaatteiden hankintavastuu on huoltajilla. Isä tai äiti hankkii vaatteet, juuri sellaiset vaatteet mistä he pitävät laadun ja ulkonäön puolesta. Isä ja äiti maksavat myös lapsen vaatteet. Sinun ei tarvitse huolehtia vaatehanknnoista eikä varsinkaan hinnasta ja alennusmyynniestä. Olet "työllistänyt" itsesi ihan turhaan tämän asian osalta, ilman sinun tarjoushaukkailujakin pärjätään.

Äiti soittaa lasten koulun myyjäisjutyista, mitä kaikkea saatu lapsen kanssa meillä valmiiksi. Tämä vaikka mies olisi vieressä koska mies ei ole mitenkään osallinen tähän harrasteeseen.

Eli sinä olet tehnyt lapsen koulun myyjäisiin tuotteita? Koulun myyjäisten tuotteiden valmistusvastuu on isällä ja äidillä. Jos isää ei kiinnosta niin sitten äidillä. Sinun ei tarvitse leipoa mokkapaloja lapsen koulun myyjäisiin.

Minä saatan soittaa ehtiikö hakea harrastuksesta tai että lapsi menee äidilleen koulun jälkeen ennen kuin haen lapsen.

Tähänkään sinua ei tarvita. Isä voi halutessaan soittaa äidille että ehtiikö hakea harrastuksesta. Ja isä voi sopia äidin kanssa että lapsi menee äidilleen koulun jälkeen ja että isä hakee lapsen sieltä.

Soitellaan ja viestitellä joskus jopa lasten isovanhempien kanssa.

Nämä kaikki tilanteet meidän perheestä jo ihan joulukuulta. Olet mikromanageri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annas nyt esimerkki tilanteesta, joka pitää hoitaa heti, kun lapsen isä ei ole paikalla ? Mikä on sellainen asia, jonka SINUN pitää hoitaa , eikä voi odottaa, että lapsen isä hoitaa asian lapsen äidin kanssa. 

En ole ap mutta meillä tilanteita on mm.

Olen lapsen kanssa Prismassa, mies on töissä (harvoin voi vastata työssä puhelimeen). Hyvät talvikengät on tarjouksessa. Soitan miehen eksälle eli lasten äidille ja kerron että nyt on hyvät kengät -50, ostanko lapselle kun tässä ollaan.

Äiti soittaa lasten koulun myyjäisjutyista, mitä kaikkea saatu lapsen kanssa meillä valmiiksi. Tämä vaikka mies olisi vieressä koska mies ei ole mitenkään osallinen tähän harrasteeseen.

Minä saatan soittaa ehtiikö hakea harrastuksesta tai että lapsi menee äidilleen koulun jälkeen ennen kuin haen lapsen.

Soitellaan ja viestitellä joskus jopa lasten isovanhempien kanssa.

Nämä kaikki tilanteet meidän perheestä jo ihan joulukuulta.

Onko tuo sinusta helppoa, jatkuva säätäminen siis? Itse en jaksaisi tuollaista, haluan selvemmät kuviot ja toisaalta saattaisin ärsyyntyä mieheen joka vaan laiskuttaan jättää lapsen asiat muijien harteille. Helppoa sille kyllä.

Omat lapseni olivat ero hetkellä jo onneksi teinejä. TIlanne on se, että en halua olla missään tekemisissä lasten isän kanssa. Saati sitten hänen puolison.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko lapsen huoltaja? Jos et ole, ei kanssasi tarvitse käydä läpi mitään lapseen liittyvää. Koska olet pelkkä exän nyxä, en ymmärrä, miksi kanssasi pitää olla missään väleissä.

Lupa viesti 8/10 ja vastaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä olet tuosta mieltä.

En keksi yhtäkään tuollaista huoltajuuteen liittyvää asiaa, jotka pitää hoitaa jonkun muun kuin lapsen toisen vanhemman kanssa. Mitä ne ovat?

Lupa tuo harrastuskyytiviesti, josko se vastaisi kysymykseen.

Se ei vastaa kysymykseen, koska tuossa ongelmana ei ole lapsen äiti vaan avuton ap, joka ei kykene ilman lapsen vanhempia huolehtimaan lasta harrastukseen. Miten se kyydin peruuntuminen ap:n puhelimeen tuli, jos lapsen isä ja äiti ei tietoa saaneet?

Mutta eihän ap:llä ole mitään velvollisuutta saati oikeutta tuommoisia tehdä....

Niinpä 🤔😁

Vierailija kirjoitti:

Perhe on tärkein kirjoitti:

Tärkeintä on, että olette miehesi kanssa samalla puolen. Jos asia koskee miehen lasta, vaikka itse olet lapsen kanssa kahden, hoida asia miehesi kanssa txt, watsappi jne. Älä ole missään tekemisissä miehesi eksän kanssa. Älä puhu pahaa lapsen äidistä. Meillä miehen eksä puhuu pahaa minusta, jopa nyt, aikuisille lapsille (aina puhunut). Onneksi lapset tuntee minut ja osaavat suodattaa äitinsä puheet. Ole sinä turvallinen ja luotettava aikuinen bonuslapsellesi ja keskittykää vain teidän perheeseen.

Tälle uudelle ämmälle ei kuulu lapsen asiat pätkääkään. Jos isä itse ei pysty itse olemaan lapsensa kanssa niin tuokoon lapsen äidilleen ja maksakoon kunnon elarit. Lapsen ei tarvitse olla vrntovieraan huolehdittavana.

Kielenkäyttösi kertoo että järkevä toiminta ei onnistu kaltaisesi kanssa. Pienikin asia joka pitäisi ratkaista saisi sinulta negatiivisen TUNNEreaktion ja asian hoito ei siten onnistuisi.

Olet varmuudella huonoissa väleissä ex-miehesi ja hänen uuden elämänkumppaninsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella outo keskustelu, josta näkee, että osa ihmisistä ei osaa lainkaan asettua muiden asemaan. Kommentit siitä, kuinka lapsen ollessa toisella vanhemmalla ei toisella ole mitään vastuuta, ovat outoja. Eihän esimerkiksi lapsen koulunkäyntiinkään suhtauduta niin, että kun lapsi on koulussa, tämä on koulun vastuulla ja vanhemmille on turha soitella.

Eniten ihmettelen sitä, että ex-puolison uuteen kumppaniin suhtaudutaan karsaasti silloinkin, kun tämä on tullut ex-puolison elämään vasta selvästi eron jälkeen. Ymmärtäisin katkeruuden, jos kyse olisi ollut pettämiskuviosta.

Nämä ovat sikäli hankalia asioita, että täällähän on vain se isän uuden versio asioista. Jos saman tarinan kertoisi se eksä tai vaikka se lapsen isä, voisi tarina olla toinen. Sitähän me emme voi tietää. Ainoastaan se on tullut selville, että ap kokee tarpeellisena olla yhteydessä nimenomaan pikkuasioista. Yhtään järkevää perustetta ap ei ole kertonut, jostä kävisi ilmi, että yhteydenpito ylipäätään on tarpeen.

Minusta ketjussa esitetyt kuvaukset harrastuskyydeistä, äkillisistä päivystysreissuista ja alennuksesta löytyneistä talvikengistä olivat hyviä esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa elämää helpottaa, jos lapsen elämässä olevat aikuiset ovat luontevissa väleissä keskenään. Ihan samalla tavalla kuin jos lapseni on vaikka mummolla kylässä, mummo sattuu näkemään sopivat kengät ja soittaa minulle kysyäkseen, kannattaisiko kengät ostaa, voisi lapsen toisen vanhemman uusi puoliso soittaa minulle. Samoin jos lapsi vaikkapa osallistuisi johonkin esitykseen ollessaan toisella vanhemmallaan enkä minä pääsisi paikalle, olisi mukava saada esityksestä video. Jos toisen vanhemman puoliso sattuisi kuvaamaan kyseisen videon omalla kamerallaan, olisi minusta ihan puhdasta kiusantekoa olla ottamatta sitä vastaan ja pyytää toista vanhempaa lähettämään video.

Se on toki tullut selväksi, että lapsen äiti nimenomaan ei halua kuulla eikä tietää lapsestaan yhtään mitään tämän ollessa toisella vanhemmallaan, mutta tämä kertoo enemmän kyseisestä henkilöstä vanhempana kuin lapsen isän tai tämän uuden puolison toiminnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa kuulla, miksi exän nyxään pitäisi suhtautua kylmästi, olla olematta väleissä ja vastaamatta viesteihin?

Oletteko noin mustasukkaisia ja kohdistuuko se omistushalu lapseen vai ex-mieheen?

Mitä se exälle kuuluu mikä ämmä milloinkin sattuu miehen kanssa asumaan?

Niin, mihin se omistushalu siis kohdistuu, en ihan löydä vastausta siihen viestistäsi. 🤔

Mitä omistushalua se on jos ei kiinnosta pätkääkään kenen kanssa exä milloinkin punkkaa?

Minua ainakin kiinnostaa, kenen kanssa exä punkkaa. Koska se exän nyksä on paljon tekemisissä minun lasteni kanssa. Esim. hoitaa illat kun exä on iltavuorossa. Vaikka vastuu tolloin on isällään, haluan olla koko ajan tietoinen millaisten ihmisten kanssa lapseni ovat tekemisissä. Haluan mm. tavata lasteni opettajat (vaikka he ovat vähemmän lasten kanssa kuin exän nyksä). Tapasin pikaisesti jopa lapseni harrastusohjaajan vaikka hän on lapsen kanssa vain 2 t/vko. Exän nyksä on kuitenkin se joka usein huolehtii lasteni hyvinvoinnista (puhtaus, läksyt, harrastukset jne.), silloin kun exä on töissä. Vaikka vastuu on exällä hänen viikollaan, olen aina äiti. Joka viikko, joka päivä, ympäri vuorokauden, lopun elämäni. Joten katson, että hyvät välit nyksiin ovat tärkeät.

Suurinpiirtein ketjun järkevin ihminen. Sinun kanssasi saisi asiat sujumaan, toisin kuin näiden katkerien ex-vaimojen joiden käytös on sellaista että myös edessäpäin elämässä on ainainen jätetyksi tuleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömän kylmiä ihmisiä, tarraudutaan vain siihen kenen velvollisuus on mitäkin, eikä suostuta tekemään mitään "kun on isäviikko ja isä on vastuussa" - se on teidän lapsenne! Ei se lakkaa olemasta teidän lapsenne, vaikka olisi toisen vanhemman "viikko"!

Mutta ei, yhtään ei saa joustaa, jos exän uusi siitä jotenkin hyötyy, tai exä. Viis siitä, että lapsi kärsii. Katkeria nautoja. 

Onneksi omat lapset on jo isoja, ilman mitään uusperhekuvioita.

Jos isä ei pysty vastaamaan lapsen hyvinvoinnista ja asioista omalla viikollaan, voidaan kysyä miksi lapsi ylipäätään on hänellä ollenkaan.

No siinähän kyselet. Ongelman toistuessa siihen on puututtava, mutta siinäkin pitää mennä lapsen etu edellä, eikä exien katkeruus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella outo keskustelu, josta näkee, että osa ihmisistä ei osaa lainkaan asettua muiden asemaan. Kommentit siitä, kuinka lapsen ollessa toisella vanhemmalla ei toisella ole mitään vastuuta, ovat outoja. Eihän esimerkiksi lapsen koulunkäyntiinkään suhtauduta niin, että kun lapsi on koulussa, tämä on koulun vastuulla ja vanhemmille on turha soitella.

Eniten ihmettelen sitä, että ex-puolison uuteen kumppaniin suhtaudutaan karsaasti silloinkin, kun tämä on tullut ex-puolison elämään vasta selvästi eron jälkeen. Ymmärtäisin katkeruuden, jos kyse olisi ollut pettämiskuviosta.

Nämä ovat sikäli hankalia asioita, että täällähän on vain se isän uuden versio asioista. Jos saman tarinan kertoisi se eksä tai vaikka se lapsen isä, voisi tarina olla toinen. Sitähän me emme voi tietää. Ainoastaan se on tullut selville, että ap kokee tarpeellisena olla yhteydessä nimenomaan pikkuasioista. Yhtään järkevää perustetta ap ei ole kertonut, jostä kävisi ilmi, että yhteydenpito ylipäätään on tarpeen.

Minusta ketjussa esitetyt kuvaukset harrastuskyydeistä, äkillisistä päivystysreissuista ja alennuksesta löytyneistä talvikengistä olivat hyviä esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa elämää helpottaa, jos lapsen elämässä olevat aikuiset ovat luontevissa väleissä keskenään. Ihan samalla tavalla kuin jos lapseni on vaikka mummolla kylässä, mummo sattuu näkemään sopivat kengät ja soittaa minulle kysyäkseen, kannattaisiko kengät ostaa, voisi lapsen toisen vanhemman uusi puoliso soittaa minulle. Samoin jos lapsi vaikkapa osallistuisi johonkin esitykseen ollessaan toisella vanhemmallaan enkä minä pääsisi paikalle, olisi mukava saada esityksestä video. Jos toisen vanhemman puoliso sattuisi kuvaamaan kyseisen videon omalla kamerallaan, olisi minusta ihan puhdasta kiusantekoa olla ottamatta sitä vastaan ja pyytää toista vanhempaa lähettämään video.

Se on toki tullut selväksi, että lapsen äiti nimenomaan ei halua kuulla eikä tietää lapsestaan yhtään mitään tämän ollessa toisella vanhemmallaan, mutta tämä kertoo enemmän kyseisestä henkilöstä vanhempana kuin lapsen isän tai tämän uuden puolison toiminnasta.

Lapsen äiti ei halua olla lapsen isän uuden kanssa tekemisissä. Tämä on asia joka on todettu. Miksi ihmeessä siis ei voi elää sen mukaisesti ? Pitää väen väkisin yrittää saada toista ihmistä sopimaan omien mielihalujen mukaisesti toimivaksi persoonaksi. Sitten ne asiat hoidetaan vain vanhempien välillä. Siitä on turhaa tehdä isoa draamaa vaan sitten mennään sen mukaisesti. Ap itse siitä vain vatsahaavan saa. 

Se on ihan yhtä suurta kiusantekoa yrittää saada toinen osapuoli toimimaan niinkuin itse haluaa. Koska fakta on se, että lapsen äiti ei halua lapsen asioista keskustella kuin lapsen isän kanssa, niin sillä mennään sitten.

En voi saada omia lapsia, mutta kohtelen miehen lapsia kuin omiani. Tilanteessasi lapsen biologinen äiti voi pelata käytöksellään itsensä pussiin ja lapsi alkaa tykkäämään enemmän sinusta ja pitämään sinua äitinään :) ei verisiteellä ole niinkään väliä vaan sillä kuka kasvattaa, adoptiolapsesta voi tulla yhtä läheinen adoptiovanhempien kanssa kuin lapsesta biologisten vanhempiensa kanssa. Ap, kohtele jatkossakin lasta hyvin, ole hänelle tukea ja rakkautta antava äitipuoli, pidä välit sellaisena että vaikka tulisi ero miehesi kanssa niin lapsi haluaa edelleen tavata sinua ja kerro että et tiedä miksi hänen biologinen äitinsä käyttäytyy huonosti, joillakin aikuisilla nyt vaan on ongelmia itsensä kanssa, mutta sinun ei tarvitse niistä välittää, oot jatkossakin vaan vapaasti onnellinen oma itsesi ja me yritetään isäsi kanssa selvittää asiat jotta oltaisiin kaikki jatkossa paremmissa väleissä äitisi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annas nyt esimerkki tilanteesta, joka pitää hoitaa heti, kun lapsen isä ei ole paikalla ? Mikä on sellainen asia, jonka SINUN pitää hoitaa , eikä voi odottaa, että lapsen isä hoitaa asian lapsen äidin kanssa. 

En ole ap mutta meillä tilanteita on mm.

Olen lapsen kanssa Prismassa, mies on töissä (harvoin voi vastata työssä puhelimeen). Hyvät talvikengät on tarjouksessa. Soitan miehen eksälle eli lasten äidille ja kerron että nyt on hyvät kengät -50, ostanko lapselle kun tässä ollaan.

Lasten vaatteiden hankintavastuu on huoltajilla. Isä tai äiti hankkii vaatteet, juuri sellaiset vaatteet mistä he pitävät laadun ja ulkonäön puolesta. Isä ja äiti maksavat myös lapsen vaatteet. Sinun ei tarvitse huolehtia vaatehanknnoista eikä varsinkaan hinnasta ja alennusmyynniestä. Olet "työllistänyt" itsesi ihan turhaan tämän asian osalta, ilman sinun tarjoushaukkailujakin pärjätään.

Äiti soittaa lasten koulun myyjäisjutyista, mitä kaikkea saatu lapsen kanssa meillä valmiiksi. Tämä vaikka mies olisi vieressä koska mies ei ole mitenkään osallinen tähän harrasteeseen.

Eli sinä olet tehnyt lapsen koulun myyjäisiin tuotteita? Koulun myyjäisten tuotteiden valmistusvastuu on isällä ja äidillä. Jos isää ei kiinnosta niin sitten äidillä. Sinun ei tarvitse leipoa mokkapaloja lapsen koulun myyjäisiin.

Minä saatan soittaa ehtiikö hakea harrastuksesta tai että lapsi menee äidilleen koulun jälkeen ennen kuin haen lapsen.

Tähänkään sinua ei tarvita. Isä voi halutessaan soittaa äidille että ehtiikö hakea harrastuksesta. Ja isä voi sopia äidin kanssa että lapsi menee äidilleen koulun jälkeen ja että isä hakee lapsen sieltä.

Soitellaan ja viestitellä joskus jopa lasten isovanhempien kanssa.

Nämä kaikki tilanteet meidän perheestä jo ihan joulukuulta. Olet mikromanageri.

Ihan loistavia huomioita. Myös siitä veetun metatyöstä jota tehdään vaan koska halutaan tehdä ja säätää ja touhuta. Ei ne lapset niitä myyjäisiä halua, vaan touhuamistarpeensa tyydyttävät hyperaktiivit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annas nyt esimerkki tilanteesta, joka pitää hoitaa heti, kun lapsen isä ei ole paikalla ? Mikä on sellainen asia, jonka SINUN pitää hoitaa , eikä voi odottaa, että lapsen isä hoitaa asian lapsen äidin kanssa. 

En ole ap mutta meillä tilanteita on mm.

Olen lapsen kanssa Prismassa, mies on töissä (harvoin voi vastata työssä puhelimeen). Hyvät talvikengät on tarjouksessa. Soitan miehen eksälle eli lasten äidille ja kerron että nyt on hyvät kengät -50, ostanko lapselle kun tässä ollaan.

Lasten vaatteiden hankintavastuu on huoltajilla. Isä tai äiti hankkii vaatteet, juuri sellaiset vaatteet mistä he pitävät laadun ja ulkonäön puolesta. Isä ja äiti maksavat myös lapsen vaatteet. Sinun ei tarvitse huolehtia vaatehanknnoista eikä varsinkaan hinnasta ja alennusmyynniestä. Olet "työllistänyt" itsesi ihan turhaan tämän asian osalta, ilman sinun tarjoushaukkailujakin pärjätään.

Äiti soittaa lasten koulun myyjäisjutyista, mitä kaikkea saatu lapsen kanssa meillä valmiiksi. Tämä vaikka mies olisi vieressä koska mies ei ole mitenkään osallinen tähän harrasteeseen.

Eli sinä olet tehnyt lapsen koulun myyjäisiin tuotteita? Koulun myyjäisten tuotteiden valmistusvastuu on isällä ja äidillä. Jos isää ei kiinnosta niin sitten äidillä. Sinun ei tarvitse leipoa mokkapaloja lapsen koulun myyjäisiin.

Minä saatan soittaa ehtiikö hakea harrastuksesta tai että lapsi menee äidilleen koulun jälkeen ennen kuin haen lapsen.

Tähänkään sinua ei tarvita. Isä voi halutessaan soittaa äidille että ehtiikö hakea harrastuksesta. Ja isä voi sopia äidin kanssa että lapsi menee äidilleen koulun jälkeen ja että isä hakee lapsen sieltä.

Soitellaan ja viestitellä joskus jopa lasten isovanhempien kanssa.

Nämä kaikki tilanteet meidän perheestä jo ihan joulukuulta. Olet mikromanageri.

Kyse ei ole siitä, mitä lapsen vanhemman uuden puolison pitää tehdä ja mitä tämän ei pidä tehdä, vaan mitä hän haluaa ja osaa, miten perheen elämä on järkevin hoitaa. Voin hyvin kuvitella, että jos lapsen isä ei osaa vaikkapa leipoa, voi uusi puoliso olla tässä avuksi, ja toisin päin, äidin uusi puoliso voi vaikka voidella sukset, jos nyt tällaisia sukupuolittuneita tehtäviä käytetään esimerkkinä. Tilanne, jossa vaikka ne sukset pitää voidella, voi tulla yllättäen. Yhtä lailla voisin pyytää apuun vaikka jotain kaveria tai naapuria, mutta hölmöähän se olisi, jos oma kumppani on käytettävissä.

Onhan lapsella muitakin läheisiä aikuisia omien vanhempien lisäksi. Esimerkiksi isovanhemmat, sedät ja tädit, kummit tai vaikka ystäväperheiden vanhemmat voivat olla monella tavalla mukana lapsen elämässä, tehdä hankintoja ja viedä lasta reissuun, auttaa lapsen hoidossa. Neuvoakin saatetaan heiltä kysyä kasvatukseen liittyen. Tähän nähden on outo ajatus, että lapsen isä- tai äitipuoleen suhtauduttaisiin kuin tätä ei olisi olemassakaan. Kiusantekoa tämä on eikä järkevää asioiden hoitamista.

Jotenkin kuvastuu näissä viesteissä, että nämä entiset pitävät yllä jotain haavekuvaa, että vain se entinen perhe oli "todellinen" perhe.

Uusperhe on vain joku kuvio jossa ei ole samoja asioita, ehkä he eivät edes halua ajatella että nyt siellä se exä tekee samoja juttuja uutena perheenä.

Laitetaan ruokaa, käydään kaupassa, katsotaan telkkua, jutellaan, matkuztellaan, on jopa ystäviä ja miehen sukulaisia joihin se lapsi on tutustunut ja lähentynyt. Heidänkin kanssaan vietetään yhdesssä aikaa jne.

Ei se uusperhe ole mikään leikkiperhe ja uusperheen toinen aikuinen joku ulkopuolinen, joka ei liity lapseen mitenkäån.

Onhan se nyt itsestään selvää, että joskus tulee tilanteita, että mies on jossain muualla kuin kotona, vaikka on lapsiviikko, järjetöntähän se on joku ulkopuolinen ihminen siksi aikaa ottaa siihen.

Miten on, jos mies on sairaana, esimerkiksi jalka poikki, niin saako uusi kumppani kuljettaa harrastuksiin kun mies ei voi ajaa autoa vai pitääkö ottaa taksi?

Tai soittaa jollekin tuttaville, että tule nyt viemään tuo miehen lapsi, kun minä en saa viedä kun olen vaan joku ventovieras ihminen.

Aika naurettavia tilanteita tulisi, jos noudattaisi näitä joidenkin äitien "neuvoja". 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella outo keskustelu, josta näkee, että osa ihmisistä ei osaa lainkaan asettua muiden asemaan. Kommentit siitä, kuinka lapsen ollessa toisella vanhemmalla ei toisella ole mitään vastuuta, ovat outoja. Eihän esimerkiksi lapsen koulunkäyntiinkään suhtauduta niin, että kun lapsi on koulussa, tämä on koulun vastuulla ja vanhemmille on turha soitella.

Eniten ihmettelen sitä, että ex-puolison uuteen kumppaniin suhtaudutaan karsaasti silloinkin, kun tämä on tullut ex-puolison elämään vasta selvästi eron jälkeen. Ymmärtäisin katkeruuden, jos kyse olisi ollut pettämiskuviosta.

Nämä ovat sikäli hankalia asioita, että täällähän on vain se isän uuden versio asioista. Jos saman tarinan kertoisi se eksä tai vaikka se lapsen isä, voisi tarina olla toinen. Sitähän me emme voi tietää. Ainoastaan se on tullut selville, että ap kokee tarpeellisena olla yhteydessä nimenomaan pikkuasioista. Yhtään järkevää perustetta ap ei ole kertonut, jostä kävisi ilmi, että yhteydenpito ylipäätään on tarpeen.

Minusta ketjussa esitetyt kuvaukset harrastuskyydeistä, äkillisistä päivystysreissuista ja alennuksesta löytyneistä talvikengistä olivat hyviä esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa elämää helpottaa, jos lapsen elämässä olevat aikuiset ovat luontevissa väleissä keskenään. Ihan samalla tavalla kuin jos lapseni on vaikka mummolla kylässä, mummo sattuu näkemään sopivat kengät ja soittaa minulle kysyäkseen, kannattaisiko kengät ostaa, voisi lapsen toisen vanhemman uusi puoliso soittaa minulle. Samoin jos lapsi vaikkapa osallistuisi johonkin esitykseen ollessaan toisella vanhemmallaan enkä minä pääsisi paikalle, olisi mukava saada esityksestä video. Jos toisen vanhemman puoliso sattuisi kuvaamaan kyseisen videon omalla kamerallaan, olisi minusta ihan puhdasta kiusantekoa olla ottamatta sitä vastaan ja pyytää toista vanhempaa lähettämään video.

Se on toki tullut selväksi, että lapsen äiti nimenomaan ei halua kuulla eikä tietää lapsestaan yhtään mitään tämän ollessa toisella vanhemmallaan, mutta tämä kertoo enemmän kyseisestä henkilöstä vanhempana kuin lapsen isän tai tämän uuden puolison toiminnasta.

Lapsen äiti ei halua olla lapsen isän uuden kanssa tekemisissä. Tämä on asia joka on todettu. Miksi ihmeessä siis ei voi elää sen mukaisesti ? Pitää väen väkisin yrittää saada toista ihmistä sopimaan omien mielihalujen mukaisesti toimivaksi persoonaksi. Sitten ne asiat hoidetaan vain vanhempien välillä. Siitä on turhaa tehdä isoa draamaa vaan sitten mennään sen mukaisesti. Ap itse siitä vain vatsahaavan saa. 

Se on ihan yhtä suurta kiusantekoa yrittää saada toinen osapuoli toimimaan niinkuin itse haluaa. Koska fakta on se, että lapsen äiti ei halua lapsen asioista keskustella kuin lapsen isän kanssa, niin sillä mennään sitten.

Tunnistan tämän nyksätyypin lähipiiristäni.

Tuttavamies on eronnut ja ensimmäisestä liitosta on tyttö. Uuden vaimon kanssa ssivat pojan. Tyttö on heidän luonaan tapaamissopimuksen mukaisesti, joka toinen viikonloppu. Kerran eräissä juhlissa uusi vaimo alkoi puhumaan "nämä meidän lapset" tarkoittaen myös miehensä edellisestä liitosta olevaa tyttöä. Kysyin eräältä juhlissa olleelta, että onko tyttö muuttanut isänsä ja äitipuolensa luo vai miksi nyksä puhuu meidän lapsista kun hänellä on vain yksi lapsi. Äitinsä luona asuu edelleen suurimman osan ajasta.

En oikein itsekään ymmärrä miksi pitää puhua "meidän lapsista" kun se tyttö ei ole nyksän lapsi. Itse käyttäisin ihan vain lasten etunimiä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu kyllä avaa hyvin sitä, että todella moni inhoaa vaikka periaatteesta entisen uutta.

AP:n viesteistä etsitään loputtomiin jotakin, mistä pöyristyä, itse asiasta ei sitten puhuta lainkaan.

Ohispohdintana: olisi mielenkiintoista tietää, mikä aiheuttaa tätä: käsittelemätön ero? Kyvyttömyys olla aikuinen? Haluttomuus ymmärtää oman käytöksen vaikutusta lapseen?

Surullista, että exien käytös on tuollaista. Minä arvostan exäni nykyistä ja sitä mitä hän tekee lapseni eteen. Näemme harvoin, mutta tervehdimme ja voimme jutella. Minulla ei ole mitään syytä olla exästäni tai lapsistani mustasukkainen.

Ja kaikissa aikuisten egoistisissa valtapeleissä se viaton kärsijä on se lapsi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella outo keskustelu, josta näkee, että osa ihmisistä ei osaa lainkaan asettua muiden asemaan. Kommentit siitä, kuinka lapsen ollessa toisella vanhemmalla ei toisella ole mitään vastuuta, ovat outoja. Eihän esimerkiksi lapsen koulunkäyntiinkään suhtauduta niin, että kun lapsi on koulussa, tämä on koulun vastuulla ja vanhemmille on turha soitella.

Eniten ihmettelen sitä, että ex-puolison uuteen kumppaniin suhtaudutaan karsaasti silloinkin, kun tämä on tullut ex-puolison elämään vasta selvästi eron jälkeen. Ymmärtäisin katkeruuden, jos kyse olisi ollut pettämiskuviosta.

Nämä ovat sikäli hankalia asioita, että täällähän on vain se isän uuden versio asioista. Jos saman tarinan kertoisi se eksä tai vaikka se lapsen isä, voisi tarina olla toinen. Sitähän me emme voi tietää. Ainoastaan se on tullut selville, että ap kokee tarpeellisena olla yhteydessä nimenomaan pikkuasioista. Yhtään järkevää perustetta ap ei ole kertonut, jostä kävisi ilmi, että yhteydenpito ylipäätään on tarpeen.

Minusta ketjussa esitetyt kuvaukset harrastuskyydeistä, äkillisistä päivystysreissuista ja alennuksesta löytyneistä talvikengistä olivat hyviä esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa elämää helpottaa, jos lapsen elämässä olevat aikuiset ovat luontevissa väleissä keskenään. Ihan samalla tavalla kuin jos lapseni on vaikka mummolla kylässä, mummo sattuu näkemään sopivat kengät ja soittaa minulle kysyäkseen, kannattaisiko kengät ostaa, voisi lapsen toisen vanhemman uusi puoliso soittaa minulle. Samoin jos lapsi vaikkapa osallistuisi johonkin esitykseen ollessaan toisella vanhemmallaan enkä minä pääsisi paikalle, olisi mukava saada esityksestä video. Jos toisen vanhemman puoliso sattuisi kuvaamaan kyseisen videon omalla kamerallaan, olisi minusta ihan puhdasta kiusantekoa olla ottamatta sitä vastaan ja pyytää toista vanhempaa lähettämään video.

Se on toki tullut selväksi, että lapsen äiti nimenomaan ei halua kuulla eikä tietää lapsestaan yhtään mitään tämän ollessa toisella vanhemmallaan, mutta tämä kertoo enemmän kyseisestä henkilöstä vanhempana kuin lapsen isän tai tämän uuden puolison toiminnasta.

Lapsen äiti ei halua olla lapsen isän uuden kanssa tekemisissä. Tämä on asia joka on todettu. Miksi ihmeessä siis ei voi elää sen mukaisesti ? Pitää väen väkisin yrittää saada toista ihmistä sopimaan omien mielihalujen mukaisesti toimivaksi persoonaksi. Sitten ne asiat hoidetaan vain vanhempien välillä. Siitä on turhaa tehdä isoa draamaa vaan sitten mennään sen mukaisesti. Ap itse siitä vain vatsahaavan saa. 

Se on ihan yhtä suurta kiusantekoa yrittää saada toinen osapuoli toimimaan niinkuin itse haluaa. Koska fakta on se, että lapsen äiti ei halua lapsen asioista keskustella kuin lapsen isän kanssa, niin sillä mennään sitten.

Puhut koko ajan ikään kuin lapsen äiti voisi täysin vapaasti päättää, kuinka asiassa toimitaan, ja muiden on vain sopeuduttava. Näinhän asia ei ole, vaan kyllä voi vaatia aikuista ihmistä ottamaan vastuuta ja tekemään kompromisseja ja ennen kaikjea toimimaan lapsen parhaaksi. On aivan selvä, että lapsen vanhemman toiminta aiheuttaa lapselle haittaa. Esimerkit, joita tässä ketjussa on esitetty, kuten että uusi puoliso oli estetty kaikissa viestintäkanavissa niin, että lapsen äitiin ei saatu yhteyttä lääkärissä käyntiä varten tai että käyttäydytään niin kuin uutta puolisoa ei olisi ollenkaan olemassa, eivät esitä lasten vanhempaa kovinkaan hyvässä valossa, jos huoltajuusasioita lähdettäisiin lastenvalvojalle selvittelemään.

Kaikista oudon ja kylmin ajatus täällä oli se, että jos mies ei voi ihan joka hetki hoitaa lapsen asioita isäviikolla, esimerkiksi on joskus töissä (satunnainen ylityö?), niin lapsen ei pitäisi sitten olla lainkaan isällään.

Hui kuinka kylmä ja itsekäs ajatusmaailama näillä äideillä.

Lapsen vieraannuttaminen isästään on parempi vaihtoehto kuin että uusi kumppani joskus hoitaa asioita tai lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa kuulla, miksi exän nyxään pitäisi suhtautua kylmästi, olla olematta väleissä ja vastaamatta viesteihin?

Oletteko noin mustasukkaisia ja kohdistuuko se omistushalu lapseen vai ex-mieheen?

Mitä se exälle kuuluu mikä ämmä milloinkin sattuu miehen kanssa asumaan?

Niin, mihin se omistushalu siis kohdistuu, en ihan löydä vastausta siihen viestistäsi. 🤔

Mitä omistushalua se on jos ei kiinnosta pätkääkään kenen kanssa exä milloinkin punkkaa?

Minua ainakin kiinnostaa, kenen kanssa exä punkkaa. Koska se exän nyksä on paljon tekemisissä minun lasteni kanssa. Esim. hoitaa illat kun exä on iltavuorossa. Vaikka vastuu tolloin on isällään, haluan olla koko ajan tietoinen millaisten ihmisten kanssa lapseni ovat tekemisissä. Haluan mm. tavata lasteni opettajat (vaikka he ovat vähemmän lasten kanssa kuin exän nyksä). Tapasin pikaisesti jopa lapseni harrastusohjaajan vaikka hän on lapsen kanssa vain 2 t/vko. Exän nyksä on kuitenkin se joka usein huolehtii lasteni hyvinvoinnista (puhtaus, läksyt, harrastukset jne.), silloin kun exä on töissä. Vaikka vastuu on exällä hänen viikollaan, olen aina äiti. Joka viikko, joka päivä, ympäri vuorokauden, lopun elämäni. Joten katson, että hyvät välit nyksiin ovat tärkeät.

Suurinpiirtein ketjun järkevin ihminen. Sinun kanssasi saisi asiat sujumaan, toisin kuin näiden katkerien ex-vaimojen joiden käytös on sellaista että myös edessäpäin elämässä on ainainen jätetyksi tuleminen.

Kiitos. Lasteni hyvinvointi on minulle hyvin tärkeää.