Lapsensa hylkäävät isät

Tuo on varmaan osa selitystä.

^

Up

Kyllä ne isät monesti alkaa kiinnostumaan lapsistaan kun alkaa ikä painamaan ja kroppa renaamaan. Silloin on jo monesti myöhäistä. Mutta kaipa se on sitä minäminä kulttuuria mitä saa syyttää.

Jotkut isät ei vaan kestä sitä vastuuta ja työn määrää, mitä lapsi tuo tullessaan. Jotain toista lasta on ehkä pakko sitten tapailla, jos äiti uhkailee kovemmin. Jotkut äidit, kuten minä, luovutin. En halunnut enää kuskata lasta känniselle isälle, jota tapaaminen ei välttämättä kiinnostanut tarpeeksi. Seuraava rouva sitten kuskaili tai luotti lapsensa kännikuskin autoon. Löysin kerran vahingossa, muun asian yhteydessä, kännisen isän ja hänen uuden vauvansa kahdestaan hirveästä läävästä. En tehnyt mitään, koska katsoin, ettei ole mun asia, jos  lapsen äiti kerran hyväksyy toiminnan. Normaalisti olisin ilmoittanut viranomaisille, mutta tapeltuani kys. isän kanssa niin paljon sossussa ja oikeudessa, vähän jopa kyseisen äidinkin kanssa, en viitsinyt. Mutta jäihän se vähän vaivaamaan lapsen osalta.

Jotkut lapset on helpompi jättää, kun on topakampi äiti, joka pärjää hyvin yksinkin.

Johtuu siitä, että yhteiskunta nakittaa kaikki lapset ensisijaisesti äidille. Neuvolasta alkaen vingutaan äidin asioita, isä jätetään täysin syrjään. Häntä ei valmenneta mitenkään isyyteen eikä velvoiteta hoitamaan vauvaa. Missään ei neuvota mitään isälle.

Lapsi tehty, koska mammalla vauvakuume, ei siinä mieheltä mitään kyselty.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut isät ei vaan kestä sitä vastuuta ja työn määrää, mitä lapsi tuo tullessaan. Jotain toista lasta on ehkä pakko sitten tapailla, jos äiti uhkailee kovemmin. Jotkut äidit, kuten minä, luovutin. En halunnut enää kuskata lasta känniselle isälle, jota tapaaminen ei välttämättä kiinnostanut tarpeeksi. Seuraava rouva sitten kuskaili tai luotti lapsensa kännikuskin autoon. Löysin kerran vahingossa, muun asian yhteydessä, kännisen isän ja hänen uuden vauvansa kahdestaan hirveästä läävästä. En tehnyt mitään, koska katsoin, ettei ole mun asia, jos  lapsen äiti kerran hyväksyy toiminnan. Normaalisti olisin ilmoittanut viranomaisille, mutta tapeltuani kys. isän kanssa niin paljon sossussa ja oikeudessa, vähän jopa kyseisen äidinkin kanssa, en viitsinyt. Mutta jäihän se vähän vaivaamaan lapsen osalta.

Olisiko se nyt ollut niin suuri vaiva ilmoittaa asiasta lastensuojeluun tai kiireellisenä päivystävälle sosiaalityöntekijälle?

Veljeni jätti poikansa, koska uusi kumppani niin vaati. Maksoi elatusmaksut kuten kuuluukin, mutta ei ole tavannut sen jälkeen, kun poika oli noin 4 kk.

Nyt veljeni on 70 ja yksin ja hylättynä talossa jota home valtaa koko ajan enemmän. Yritti myydä talon, mutta välittäjä arvioi sen asuinkelvottomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Veljeni jätti poikansa, koska uusi kumppani niin vaati. Maksoi elatusmaksut kuten kuuluukin, mutta ei ole tavannut sen jälkeen, kun poika oli noin 4 kk.

Nyt veljeni on 70 ja yksin ja hylättynä talossa jota home valtaa koko ajan enemmän. Yritti myydä talon, mutta välittäjä arvioi sen asuinkelvottomaksi.

Karma?

Isällä on joku ongelma päässä.

Muistutetaan että varsin monet äidit vieraannuttavat lapset isistään. Sitten syytetään miehiä ja isiä.

Kaikissa näidenkin palstojen avautumisissa syy kaikkeen on miehissä kun ensin äiti monin tavoin syyllistää isää lapsille, moittii ja kääntää asioita isän häviöksi tai häpeäksi. Ei ihme, että isät vieraantuvat lastensa elämistä.

Mieheni isän isä oli mieheni isän äidin kanssa vain kihlapari. Heillä oli 3 lasta. Mies vaan häipyi ja meni toisen kanssa naimisiin.

Miehen isän äiti pystyi pitämään vain yhden lapsen (miehen isän) ja muut jätti lastenkotiin.

Mutta mieheni isän olless 12, kuoli tuo äitinsä lentävään.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni isän isä oli mieheni isän äidin kanssa vain kihlapari. Heillä oli 3 lasta. Mies vaan häipyi ja meni toisen kanssa naimisiin.

Miehen isän äiti pystyi pitämään vain yhden lapsen (miehen isän) ja muut jätti lastenkotiin.

Mutta mieheni isän olless 12, kuoli tuo äitinsä lentävään.

Ai miehesi isän äiti ja miehesi isän isä vai isän isän äidin isä? Mihin hemmetin lentävään kuoli miehesi isän äidin isän isän äitinsä?

En esim halunnut lasta vaan se oli vahinko. Elarit maksan mutta muuten elän elämäni niinkuin itse haluan.

Meillä toimi tapaamiset hyvin, vaikka minä olinkin erosta täysin rikki. Kun mies tapasi uuden naisen, tytön, niin yhtäkkiä pitikin alkaa selvittää päätä ja ajatuksia. Lasta ei voinut enää ottaa, elareita ei maksaa. Joskus laittaa viestiä, että voisi tulla nyt tapaamaan, lutta jos meillä muuta(minä esim töissä), niin mikään muu päivä ei enää sovi. Lapselle puhun isästä nätisti, ja yrittänyt selittää, että isällä vaikeaa, siksi ei tapaa, mutta kyllähän se särkee sydämen, kun toinen ikävöi.

Ei kaikki äidit vieraannuta. Monet yrittävät kaikkensa ja sekään ei riitä. Ja minusta, jos mieson omasta vapaasta tahdostaan kerran lähtenyt, niin takaisin madellessaan pitää hänen hyväksyä meisän sääntömme ja aikataulumme tapaamisissa ainakin alkuun. Ja jotkut näkevät sen sitten vieraannuttamisessa, mutta kyllä yksin surevien lasten kanssa jääneillä äideillä pitää olla jotain sananvaltaa missä ja milloin tapaamiset sopivat alussa, jotta saadaan elämät sopimaan taas yhteen.

Miesjossain kirjoitti:

En esim halunnut lasta vaan se oli vahinko. Elarit maksan mutta muuten elän elämäni niinkuin itse haluan.

Raskaus siis oli vahinko, koska kaksi aikuista i hoitanut ehkäisyä kunnolla. Vauva päätetty pitää, joten ei enää vahinko.

Mutta minusta se on reilua, jos et kyseiselle lapselle isä halua olla. Ap:n teoria pitää.

Jos ei halua olla isä, niin kaikki siitä kärsii, lapsikin aistii, ettei isä häntä halua. Parempi siis pysyä poissa.

Minunkin tyttäreni isä voisi vain pysyä kokonaan poissa eikä tulla ja mennä miten haluaa, kuukausia välillä välissä ilman tietoa milloin seuraavan kerran näkee.

Mitä olen vierestä seurannut, niin moni äiti muuttuu niin sairaaksi, vaikka olisi kuinka kunnollinen ihminen kaikin puolin nähnyt aina eroon saakka, että yhteistyö on mahdollista vain, jos lasten isä mukautuu 100% lasten äidin mielivaltaiseen tahtoon. Mikään argumentti ei enää yllätä, niin paljon on tullut nähtyä ja kuultua. Se mielivalta on tosiaan aivan rajatonta. Koulutetut, normaalit ihmiset -> totaalinen pimahtaminen. Ja lapset kärsivät eniten. Eli todellakaan mihinlään pyhimysäiteihin en enää koskaan tule uskomaan. Jos olisin mies ja eroaisin, tulisin silti itse kynsin hampain taistelemaan lapsista

Vierailija kirjoitti:

Miesjossain kirjoitti:

En esim halunnut lasta vaan se oli vahinko. Elarit maksan mutta muuten elän elämäni niinkuin itse haluan.

Raskaus siis oli vahinko, koska kaksi aikuista i hoitanut ehkäisyä kunnolla. Vauva päätetty pitää, joten ei enää vahinko.

Mutta minusta se on reilua, jos et kyseiselle lapselle isä halua olla. Ap:n teoria pitää.

Jos ei halua olla isä, niin kaikki siitä kärsii, lapsikin aistii, ettei isä häntä halua. Parempi siis pysyä poissa.

Minunkin tyttäreni isä voisi vain pysyä kokonaan poissa eikä tulla ja mennä miten haluaa, kuukausia välillä välissä ilman tietoa milloin seuraavan kerran näkee.

Vauvan pitämiseen ei minulla miehenä ole päätäntä valtaa. Joten miten voi olla epäreilua kun en sitä ikinä halunnut.