Mikä ongelma on kaverilla/ miehellään, kun eivät voi tulla koskaan kylään yhdessä?

Tämä keskustelu on naurettava.

Olen tuntenut mieheni ystävät 16v, mutten siitä huolimatta ole heidän läheinen ystävänsä.Kuten miehenikään ei ole mikään minun ystävieni bestis.Tottakai moikataan ja kysytään kuulumiset jos satutaan näkemään,ja tavataan häissä ja muissa juhlatilaisuuksissa mihin mennään yhdessä.

Mutta mieheni ystävät kutsuvat yksinomaan mieheni käymään jos haluavat tavata.Ja minun ystäväni kutsuvat minutkäymään jos haluavat tavata.Ns perhevierailut ovat täysin erikseen,jos halutaan että lapset leikkii keskenään tms.

Miksi ihmeessä minun pitäisi lähteä mukaan jos mieheni menee kavereiden kanssa oluelle tai kahville kaverin luo?Tököttäisin siellä hiljaa juuri siihen tyyliin että miksi ihmeessä olen täällä!?

Mieheni ystävät ovat täysin eri ihmistyyliä,ikäluokkaa ja elämäntilannetta,vaikka mukavia ihmisiä ovatkin.Minulle ja heille riittää tämä hyvänpäiväntuttuus.

Miksi ihmeessä mieheni pitäisi lähteä mukaan tyttökavereideni luo?Kuuntelemaan kun puhun heidän kanssa synnytyksistä ja naisten jutuista jotka eivät miestäni kiinnosta pätkääkään?!

Ja ai niin,onhan meillä pieni lapsikin.Jos meidän molempien vanhempien pitää lähteä kyläilemään,niin sitten lähtisi se lapsikin.Arvatkaa vain saisiko kukaan aikuinen keskustella rauhassa mistään jos paikalla on neljävuotias?!

Eli kuuluuko se nyt oikeasti pätkääkään aplle miksei se mies ikinä käy kylässä?Jos sitä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta teidän seura ja haluaa käyttää aikansa hyödyllisemmin?

Itselläni ainakin on ihan tarpeeksi sosiaalinen elämä ilman miehen kavereitakin.Eiköhän sillä kaverin miehelläkin vain ole jo tarpeeksi ystäviä ja tekemistä.

Ihmeellisiä ongelmia ihmisillä nykyään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ap:n kanssa samaa mieltä, että outoa se on. Ymmärrän, ettei aina tule mutta jos ei koskaan tule.

Epäkohteliasta ja omituista.

Voihan se vähän omituista olla, mutta miksi ihmeessä antaa jonkun sinänsä vaarattoman ja haitattoman omituisuuden vaivata itseään? Ihmisillä voi olla kaikenlaisia outoja, hassuja ja erikoisia tapoja ja ominaisuuksia, ja niin kauan kuin niillä ei vahingoita muita tai itseäänkään, niin eikö ne periaatteessa ole ihan ok? Ehkä voitaisiin vaan hyväksyä, että kaikki asiat eivät aina mene oman normiston mukaan. Jos vaikka omasta mielestä pariskuntien kuuluu kyläillä yhdessä, ja sitten eteen tulee joku tällainen tapaus joka ei niin tee, niin eikö siihen voisi suhtautua vaan, että tuo nyt on tuollainen erilainen tyyppi. Ja vaikka haluaisin hänet mukaan niin se ei onnistu. Vähän samoin kuin ei ehkä ala-asteella päässytkään sen luokan suosituimman tytön kaveriksi tai yläasteella sen ihanan lukiolaispojan heilaksi. Niin nyt ei ehkä saa kutsuille yhden kaverin puolisoa. Elämä on sellaista. Kaikki jutut ei aina toteudu.

Tässä on oikein nähty vaivaa keksiä syitä, miksi olisi OK kategorisesti luikkia muualla kyläilyn aikana.

Hitsi näitä hulluja vastauksia kun lukee,

olenpa onnellinen, että olen saanut vanhanaikaisen hyvän kasvatuksen, samoin on saanut kohtelias mieheni, ja kyläilemme myös perheenä🥰❤️ lapsemme myös oppivat hyvät tavat, joista yksi on se että tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän. Toinen kun järjestää kutsut ja näkee vaivaa - on kohteliasta myös mennä paikalle.

Minut on kasvatettu aivan samalla tavalla. Mutta kai sinäkin ymmärrät, miten teennäistä tällainen tapa on? Yhtään ei huvittaisi mennä, olisi mukavampaakin tekemistä ko ajankohdalle, mutta pakko mennä, koska olisi epäkohteliasta olla menemättä ilman pätevää syytä. Vielä samana aamuna toivoo, että iskisi edes vatsatauti. Kyläpaikassa sitten vilkuilee vaivihkaa kelloa ja arvioi, joko on sopivaa lähteä pois. 

Olen iän myötä karsinut omasta ystäväpiiristäni pois kaikki ne, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin sinä. En halua velvollisuus- enkä kohteliaisuusvierailuja. En myöskään halua, että kukaan tulee mun järjestämiini tilaisuuksiin velvollisuudesta. Jos kokisin kutsujen järjestämisen vaivalloiseksi, en järjestäisi kutsuja. Kutsun ihmisiä meille ihan vain siksi, että pidän kutsujen järjestämisestä ja on mukavaa, jos kutsumani ihmiset haluavat tulla juuri silloin. 

Kuulostaa että olet kaverillesi feikki kaveri. Ajattelet kaveristasi pahaa ja ihmettelet tällaisia muka viattomasti.

Mies on varmaan epäsosiaalinen. So what. En ihmettele ettei häntä kiinnosta ilkeä juoruileva seurasi

Mulla ihan päinvastainen ongelma. Yksi kaveri raahaa aina mukaan puolisonsa ja kaksi lastaan! Viimeksi laitoin viestin, että moi, onko sulla lauantaina jotain menoa, puolisoni lähtee sinne ja sinne ja ois kiva jutella tyttöjen juttuja kahdestaan. Vastaa että kiva idea, nähdään lauantaina. Ja lauantaina oven takana odottaa... Ystäväni, hänen miehensä ja heidän kaksi lastaan! En ollut tarjottaviakaan hankkinut kuin meille kahdelle, omasta mielestäni viesti oli niin selväsanainen. Uskomatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä AP odotit saavasi täällä vastaukseksi? Että kyllä, kyseessä täytyy olla joku iso ongelma, mies on vähintään psykopaatti? Tai ehkä häntä ei ole olemassakaan? Mitä oikein hait tällä avauksella takaa, kun saamasi vastaukset eivät kerran sinulle kelpaa?

Varmaan se odotti, että joku ehdottaisi lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Ja että vähintäänkin pääsisi muiden kanssa säälimään ystäväänsä, joka on nooooin huonossa suhteessa. Ja sitten se oma suhde lukuisine ongelmineen ei enää tuntuisi niin kurjalta, kun saisi palstalta vahvistusta, että varmasti sen yhden ystävän suhde on vielä huonompi, kun mies ei tullut kutsuille mukaan :D

Outo ajatuksenjuoksu 😊🤣

Vierailija kirjoitti:

Mitä AP odotit saavasi täällä vastaukseksi? Että kyllä, kyseessä täytyy olla joku iso ongelma, mies on vähintään psykopaatti? Tai ehkä häntä ei ole olemassakaan? Mitä oikein hait tällä avauksella takaa, kun saamasi vastaukset eivät kerran sinulle kelpaa?

Onhan tuo nyt ihan selvää. Ap olisi kovasti halunnut kaikkien puhuvan pahaa tuosta pariskunnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ap:n kanssa samaa mieltä, että outoa se on. Ymmärrän, ettei aina tule mutta jos ei koskaan tule.

Epäkohteliasta ja omituista.

Voihan se vähän omituista olla, mutta miksi ihmeessä antaa jonkun sinänsä vaarattoman ja haitattoman omituisuuden vaivata itseään? Ihmisillä voi olla kaikenlaisia outoja, hassuja ja erikoisia tapoja ja ominaisuuksia, ja niin kauan kuin niillä ei vahingoita muita tai itseäänkään, niin eikö ne periaatteessa ole ihan ok? Ehkä voitaisiin vaan hyväksyä, että kaikki asiat eivät aina mene oman normiston mukaan. Jos vaikka omasta mielestä pariskuntien kuuluu kyläillä yhdessä, ja sitten eteen tulee joku tällainen tapaus joka ei niin tee, niin eikö siihen voisi suhtautua vaan, että tuo nyt on tuollainen erilainen tyyppi. Ja vaikka haluaisin hänet mukaan niin se ei onnistu. Vähän samoin kuin ei ehkä ala-asteella päässytkään sen luokan suosituimman tytön kaveriksi tai yläasteella sen ihanan lukiolaispojan heilaksi. Niin nyt ei ehkä saa kutsuille yhden kaverin puolisoa. Elämä on sellaista. Kaikki jutut ei aina toteudu.

Tässä on oikein nähty vaivaa keksiä syitä, miksi olisi OK kategorisesti luikkia muualla kyläilyn aikana.

Hitsi näitä hulluja vastauksia kun lukee,

olenpa onnellinen, että olen saanut vanhanaikaisen hyvän kasvatuksen, samoin on saanut kohtelias mieheni, ja kyläilemme myös perheenä🥰❤️ lapsemme myös oppivat hyvät tavat, joista yksi on se että tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän. Toinen kun järjestää kutsut ja näkee vaivaa - on kohteliasta myös mennä paikalle.

Emäntä on melkoisen huonosti kasvatettu moukka, jos suhtautuu omiin kutsuihinsa niin, että ne pakottavat osallistumaan. Kyläily ja kutsut perustuvat vapaaehtoisuuteen, piste.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että olet kaverillesi feikki kaveri. Ajattelet kaveristasi pahaa ja ihmettelet tällaisia muka viattomasti.

Mies on varmaan epäsosiaalinen. So what. En ihmettele ettei häntä kiinnosta ilkeä juoruileva seurasi

Ei varmaan kiinnosta mikään, kun ei ole koskaan tavannutkaan.

Mä olen tullut siihen tulokseen, että kaverini mies on joten yksinkertainen tai tyhmä ja siksi kaveri ei ota häntä koskaan mukaan.

Kaverini häpeää sitä jos saan tietää kuinka tyhmän miehen hän sitten loppujen lopuksi otti. Olen nimittäin niitä aikaisempia poikkiksia kyllä tavannut.

Vierailija kirjoitti:

Kai tätä nyt saa ihmetellä ja kysyä.

Näköjään nykyisin vastausten perusteella on ihan normaalia kieltäytyä ja keksiä ”omia menoja” silloin kun on koko perhe kutsuttu kylään.

No mitäpä, jos niitä kutsuja tulee todella usein? Molemmilla on työt, ja jos lisäksi halutaan vaikka harrastaa kuntoilua ja lisäksi tehdä jotain omia juttuja (käydä leffassa, museossa, kahden kesken ystävän kanssa kahvilassa, teatterissa, tai lukea, katsoa telkkaria, hoitaa viherkasveja....) ja pitäisi vielä välillä saada kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa, ja lisäksi olisi kiva tehdä perheenä jotain keskenään. Onko nämä kaikki muut sinusta keksittyjä menoja, eli onko sinusta jokin pariskuntatapaaminen aina ykkösprioriteetti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä AP odotit saavasi täällä vastaukseksi? Että kyllä, kyseessä täytyy olla joku iso ongelma, mies on vähintään psykopaatti? Tai ehkä häntä ei ole olemassakaan? Mitä oikein hait tällä avauksella takaa, kun saamasi vastaukset eivät kerran sinulle kelpaa?

Onhan tuo nyt ihan selvää. Ap olisi kovasti halunnut kaikkien puhuvan pahaa tuosta pariskunnasta.

Höpö höpö. Vilkas mielikuvitus ☺️

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tullut siihen tulokseen, että kaverini mies on joten yksinkertainen tai tyhmä ja siksi kaveri ei ota häntä koskaan mukaan.

Kaverini häpeää sitä jos saan tietää kuinka tyhmän miehen hän sitten loppujen lopuksi otti. Olen nimittäin niitä aikaisempia poikkiksia kyllä tavannut.

No niin, nythän sulla on ratkaisu mieltäsi vaivanneeseen ongelmaan. Kuinkahan pitkään mahdoit vaivata tällä päätäsi?

Eikö niin, että nyt oma miehesi tuntuu todella fiksulta? Vaikka hänen älykkyysosamääräsi olisi vähän keskitason alapuolella, voit nyt ainakin tuntea hänet suhteellisen älykkääksi, kun vertaat siihen kaverisi mieheen, jonka täytyy nyt päätelmäsi perusteella olla ihan hirvittävän tyhmä! Mutta hyvä näin, koska nyt SINUA ei hävetä ja harmita oman miehesi tilanne :)

Mun tädillä oli tuollainen avomies, että kun tätini kutsuttiin kylään siskonsa tai veljensä luokse, niin tämä avomies halusi mieluummin jäädä kotiin katsomaan telkkua. Ei se avomies edes tullut tätini veljen lapsen ristiäisiin.

Kun menimme mieheni kanssa yhteen, inhosin näitä pariskuntajuhlia ja kutsuja, joita alkoi sitten tulla. Jossain vaiheessa sitten rajasimme elämämme niin, että emme tee mitään, mikä meistä tuntuu epämiellyttävältä, joten lopetimme perhekutsuilla käymisen ja pariskuntaillanvietot lautapeleineen. Kummallakin on omat ystävät, joiden kanssa käy milloin missäkin. Mutta teennäiset pariskuntajuhlat lopetettiin. Kun ihmisissä ei ole mitään muuta yhteistä, kuin että seurustelevat/naimisissa yhteisen tutun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa ja hyvinkasvatetuissa perheissä tämä todella on hyvin epäkohteliasta aina hylätä kutsut.

On vähän eri asia että on estynyt koska on Afrikassa humanitäärisessä työssä tai tekemässä leikkausta Töölön sairaalassa tai tekemässä omaisensa saattohoitoa kuin se että ”ei jaksa tulla kun haluaa omaa aikaa tai esim on salilla” 😅

Oi aikoja, oi tapoja.

Toisaalta kuuluuko akateemiseen ja hyvinkasvatettuun perheeseen muiden asioiden vatvominen selän takana, kaikenlainen muiden perheiden tapojen ihmetteli ja kaikenlaisten asioiden kuvittelu sen vuoksi, jos joku on erilainen kuin itse?

Oi aikoja, oi tapoja - tosiaankin. Kyllähän se kaikesta kieltäytyvä mies voi olla vähän erikoinen tapaus, mutta oikeasti sivistyneet ihmiset antavat erikoisten ihmisten olla erikoisia ihan rauhassa eivätkä anna sen häiritä itseään tai vaivaa sillä päätään.

Kai tätä nyt saa ihmetellä ja kysyä.

Näköjään nykyisin vastausten perusteella on ihan normaalia kieltäytyä ja keksiä ”omia menoja” silloin kun on koko perhe kutsuttu kylään.

Eli mielestäsi kyläilykutsu on jokin pakkomääräys? Josta ei voi kieltäytyä? Todella kieroutunut ajatustapa. Kyläily on vapaaehtoista.

Eipä kyllä ole iso menetys, jos ap:n ystävä ei enää kutsuja saa. Kuka haluaa ystävän, joka puhuu paskaa selän takana muun ystäväpiirin kanssa, ja levittelee asioita vielä netin keskustelupalstoillekin? Oikea ystävä kysyisi asiaa suoraan, jos niin kovasti vaivaa, ja hyväksyisi ystävänsä antaman vastauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ap:n kanssa samaa mieltä, että outoa se on. Ymmärrän, ettei aina tule mutta jos ei koskaan tule.

Epäkohteliasta ja omituista.

Voihan se vähän omituista olla, mutta miksi ihmeessä antaa jonkun sinänsä vaarattoman ja haitattoman omituisuuden vaivata itseään? Ihmisillä voi olla kaikenlaisia outoja, hassuja ja erikoisia tapoja ja ominaisuuksia, ja niin kauan kuin niillä ei vahingoita muita tai itseäänkään, niin eikö ne periaatteessa ole ihan ok? Ehkä voitaisiin vaan hyväksyä, että kaikki asiat eivät aina mene oman normiston mukaan. Jos vaikka omasta mielestä pariskuntien kuuluu kyläillä yhdessä, ja sitten eteen tulee joku tällainen tapaus joka ei niin tee, niin eikö siihen voisi suhtautua vaan, että tuo nyt on tuollainen erilainen tyyppi. Ja vaikka haluaisin hänet mukaan niin se ei onnistu. Vähän samoin kuin ei ehkä ala-asteella päässytkään sen luokan suosituimman tytön kaveriksi tai yläasteella sen ihanan lukiolaispojan heilaksi. Niin nyt ei ehkä saa kutsuille yhden kaverin puolisoa. Elämä on sellaista. Kaikki jutut ei aina toteudu.

Tässä on oikein nähty vaivaa keksiä syitä, miksi olisi OK kategorisesti luikkia muualla kyläilyn aikana.

Hitsi näitä hulluja vastauksia kun lukee,

olenpa onnellinen, että olen saanut vanhanaikaisen hyvän kasvatuksen, samoin on saanut kohtelias mieheni, ja kyläilemme myös perheenä🥰❤️ lapsemme myös oppivat hyvät tavat, joista yksi on se että tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän. Toinen kun järjestää kutsut ja näkee vaivaa - on kohteliasta myös mennä paikalle.

Emäntä on melkoisen huonosti kasvatettu moukka, jos suhtautuu omiin kutsuihinsa niin, että ne pakottavat osallistumaan. Kyläily ja kutsut perustuvat vapaaehtoisuuteen, piste.

Ei välttämättä huonosti kasvatettu vaan mielensäpahoittaja-marttyyriemäntä. "Nyyh, olen nähnyt niiiiiiin paljon vaivaa ja nyt YKSI kutsutuista ei tulekaan". 

Vierailija kirjoitti:

Mulla ihan päinvastainen ongelma. Yksi kaveri raahaa aina mukaan puolisonsa ja kaksi lastaan! Viimeksi laitoin viestin, että moi, onko sulla lauantaina jotain menoa, puolisoni lähtee sinne ja sinne ja ois kiva jutella tyttöjen juttuja kahdestaan. Vastaa että kiva idea, nähdään lauantaina. Ja lauantaina oven takana odottaa... Ystäväni, hänen miehensä ja heidän kaksi lastaan! En ollut tarjottaviakaan hankkinut kuin meille kahdelle, omasta mielestäni viesti oli niin selväsanainen. Uskomatonta.

Tämä on niin ärsyttävää! Itselläni on myös pari tällaista ystävää. En käsitä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen tullut siihen tulokseen, että kaverini mies on joten yksinkertainen tai tyhmä ja siksi kaveri ei ota häntä koskaan mukaan.

Kaverini häpeää sitä jos saan tietää kuinka tyhmän miehen hän sitten loppujen lopuksi otti. Olen nimittäin niitä aikaisempia poikkiksia kyllä tavannut.

Tässäpä se syy tuli, eli ap:n suhtautuminen tuon "kaverinsa" miehiin. Kaveri varmaan arvaa, että sama ilkeily ap:n puolelta alkaisi heti.

Ainoa outo asia tässä on se, miksi tuo "kaveri" ei ole laittanut välejä poikki ap:n kanssa, niin ilkeältä ap vaikuttaa. Eikä todellakaan ole kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ap:n kanssa samaa mieltä, että outoa se on. Ymmärrän, ettei aina tule mutta jos ei koskaan tule.

Epäkohteliasta ja omituista.

Voihan se vähän omituista olla, mutta miksi ihmeessä antaa jonkun sinänsä vaarattoman ja haitattoman omituisuuden vaivata itseään? Ihmisillä voi olla kaikenlaisia outoja, hassuja ja erikoisia tapoja ja ominaisuuksia, ja niin kauan kuin niillä ei vahingoita muita tai itseäänkään, niin eikö ne periaatteessa ole ihan ok? Ehkä voitaisiin vaan hyväksyä, että kaikki asiat eivät aina mene oman normiston mukaan. Jos vaikka omasta mielestä pariskuntien kuuluu kyläillä yhdessä, ja sitten eteen tulee joku tällainen tapaus joka ei niin tee, niin eikö siihen voisi suhtautua vaan, että tuo nyt on tuollainen erilainen tyyppi. Ja vaikka haluaisin hänet mukaan niin se ei onnistu. Vähän samoin kuin ei ehkä ala-asteella päässytkään sen luokan suosituimman tytön kaveriksi tai yläasteella sen ihanan lukiolaispojan heilaksi. Niin nyt ei ehkä saa kutsuille yhden kaverin puolisoa. Elämä on sellaista. Kaikki jutut ei aina toteudu.

Tässä on oikein nähty vaivaa keksiä syitä, miksi olisi OK kategorisesti luikkia muualla kyläilyn aikana.

Hitsi näitä hulluja vastauksia kun lukee,

olenpa onnellinen, että olen saanut vanhanaikaisen hyvän kasvatuksen, samoin on saanut kohtelias mieheni, ja kyläilemme myös perheenä🥰❤️ lapsemme myös oppivat hyvät tavat, joista yksi on se että tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän. Toinen kun järjestää kutsut ja näkee vaivaa - on kohteliasta myös mennä paikalle.

Kuuluuko vanhanaikaiseen hyvään kasvatukseen selän takana juoruilu? Toisten tekemisten arvostelu? Asioiden levittely netissä?