Mikä ongelma on kaverilla/ miehellään, kun eivät voi tulla koskaan kylään yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

Miksi ap:n muka pitäisi piilottaa miehensä? Kyllähän mies saa kotonaan olla miten lystää. Vai onko niin, että kutsuilla on oltava aina sama määrä naisia ja miehiä? Miksi ap:n mies ei voi jutella siinä samalla lailla kuin juttelisi, jos ystävän mieskin olisi paikalla?

Mikäli ap:lle on tärkeää, että ystävän puoliso tulee mukaan, se kannattaa ehkä ilmaista jo kutsussa, että kutsu koskee molempia ja ilman puolisoa ei ystäväkään ole tervetullut. Tai toki voi käännyttää siinä ovellakin, jos on pokkaa toimia niin. Ehkä tämä ystävä ei ole tajunnut, että ap:lle ei ole ok nähdä ystävää ilman tämän miestä. Se kannattaisi tuoda selväsanaisesti ilmi, jotta ystävä voi sitten valita itse, jääkö itsekin pois vai tuoko jatkossa miehen mukanaan.

Kutsuja saa toki päättää, ketä kutsuu - voihan hän katkaista välitkin tähän yhteen ystävään siksi, ettei ystävä tuo miestä mukanaan juhliin. Jokainen saa toki valita kaveripiirinsä ihan sen mukaan mikä hyvältä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa mulle. Pyysin kaveriani tulemaan perheineen meille ja mun mies ja lapset oli paikalla myöskin ihan sitä varten.

Olin tosi nolo ja vaivaantunut kun kaveri tulikin vain lasten kanssa.

Minulle tuli epämukava olo ja mietin, että mihinkä käsken nyt miestäni menemään kun kaverin mies ei tullutkaan. Turhaan olin oman mieheni paikalle pyytänyt.

Eihän mun mies sen enempää tuttava kaverini kanssa tietenkään ollut mutta joutui nyt sitten kolmantena pyöränä olemaan.

Että kyllä mun mielestä vähintään pitäisi kertoa ajoissa ketä tulee jos osa ei tulekaan.

Olet oikeassa siinä, että on toki kohteliasta ilmoittaa, millä kokoonpanolla tulee, jos sen etukäteen tietää. Mutta noin muuten en oikein tajua... miksi sun pitäisi käskeä miestäsi yhtään mihinkään, kai hän nyt osaa kodissaan viettää aikaa ilman ohjeistustakin? Tai mennä vaikka lenkille, jos tuntee olonsa kolmanneksi pyöräksi.

Minulla on huonoja kokemuksia niistä, joissa ajatellaan, että aina puolisot kaveeraavat keskenään sukupuolen mukaisissa kokoonpanoissa ja samanikäiset lapset leikkivät keskenään. No aikuiset toki yleensä jaksavat vaikka tylsääkin seuraa ja osaavat hoitaa tilanteet. Mutta on ihan älytöntä olettaa, että ihmisistä aina tulee ylimmät ystävykset vain siksi, että he ovat samaa sukupuolta ja yhdistävä tekijä on se, että näiden kumppanit ovat ystäviä keskenään, tai että samanikäiset lapset ystävystyvät, koska äiditkin ovat kavereita. Lasten kohdalla voi käydä niin, että he eivät tulekaan toimeen, jolloin se luo kiusallista jännitettä tilanteeseen. Toki silloin on tosi kiva, jos oikeasti leikit sujuu. Aikuisten kohdalla taas voi olla, että ystävysten puolisot ovatkin keskenään täysin erityyppisiä ihmisiä, ja siinä sitten puhutaan jotain typerää lämmityspaneeleista ja säästä.

Selvästihän tuossa teidänkin kuviossa ne kumppanit ovat ylimääräisiä sun ja ystäväsi tapaamisessa, kun kerran ovat siinä kolmansina pyörinä. Eli nyt sinua harmitti, kun yhden kolmannen pyörän sijaan siellä ei ollut kahta kolmatta pyörää? Ystäväsi oli ilmeisesti tajunnut tilanteen eikä raahannut tapaamiseenne ylimääräistä, mutta ei valitettavasti tajunnut sanoa siitä etukäteen. Sinun miehesi tarkoitus oli olla paikalla vain pelastamassa ystäväsi mies tilanteesta, jossa hänelle tulisi muuten ulkopuolinen olo.

Apn miehen tarkoitus oli ihan vain kutsua vaimonsa ystävä miehensä kanssa kylään. Ei mikään salaliittoteoria pelastamisesta tms

No silloin tehdään kutsuessa selväksi, että kutsu on kummallekin ja että toivotaan ilmoitusta etukäteen, kuka on tulossa. Kutsutut sitten päättävät, ottavatko kutsun vastaan ja ilmoittavat siitä. Niin helppoa se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle voi olla noin suuri ongelma, että kaverin uusi mies ei halua tulla kylään? Selvästi ei halua jostain syystä. Jos se paljon harmittaa, kannattaa puhua asiasta sen kaverin kanssa. Siltikin se on vain pakko hyväksyä, jos joku ei halua vierailla luonasi. Ei ihmisiä voi pakottaa kavereiksesi.

No vaikkapa mulle. Pyysin kaveriani tulemaan perheineen meille ja mun mies ja lapset oli paikalla myöskin ihan sitä varten.

Olin tosi nolo ja vaivaantunut kun kaveri tulikin vain lasten kanssa.

Minulle tuli epämukava olo ja mietin, että mihinkä käsken nyt miestäni menemään kun kaverin mies ei tullutkaan. Turhaan olin oman mieheni paikalle pyytänyt.

Eihän mun mies sen enempää tuttava kaverini kanssa tietenkään ollut mutta joutui nyt sitten kolmantena pyöränä olemaan.

Että kyllä mun mielestä vähintään pitäisi kertoa ajoissa ketä tulee jos osa ei tulekaan.

Totta kai tuollaiset asiat ilmoitetaan etukäteen. 

Niin minäkin olisin luullut, vaan ei ilmoittanut. Eikä tämä ollut ainut kerta.

Ihmettelen silti, että mikä mahtaa olla vikana. Lopulta en sitten enää kutsunutkaan häntä kuin vain yksin, eikä meilläkään ollut paikalla kuin minä vaan.

Ap: sinulle opiksi, heitä ei voi kutsua yhdessä jatkossa. Heillä on joku juttu/ järjestely että kulkevat erikseen. Hanki miehesi kanssa muita kavereita.

Tämä! Ongelma poistunut. (Koska ainoa ongelma ollut ap:lla.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa mulle. Pyysin kaveriani tulemaan perheineen meille ja mun mies ja lapset oli paikalla myöskin ihan sitä varten.

Olin tosi nolo ja vaivaantunut kun kaveri tulikin vain lasten kanssa.

Minulle tuli epämukava olo ja mietin, että mihinkä käsken nyt miestäni menemään kun kaverin mies ei tullutkaan. Turhaan olin oman mieheni paikalle pyytänyt.

Eihän mun mies sen enempää tuttava kaverini kanssa tietenkään ollut mutta joutui nyt sitten kolmantena pyöränä olemaan.

Että kyllä mun mielestä vähintään pitäisi kertoa ajoissa ketä tulee jos osa ei tulekaan.

Olet oikeassa siinä, että on toki kohteliasta ilmoittaa, millä kokoonpanolla tulee, jos sen etukäteen tietää. Mutta noin muuten en oikein tajua... miksi sun pitäisi käskeä miestäsi yhtään mihinkään, kai hän nyt osaa kodissaan viettää aikaa ilman ohjeistustakin? Tai mennä vaikka lenkille, jos tuntee olonsa kolmanneksi pyöräksi.

Minulla on huonoja kokemuksia niistä, joissa ajatellaan, että aina puolisot kaveeraavat keskenään sukupuolen mukaisissa kokoonpanoissa ja samanikäiset lapset leikkivät keskenään. No aikuiset toki yleensä jaksavat vaikka tylsääkin seuraa ja osaavat hoitaa tilanteet. Mutta on ihan älytöntä olettaa, että ihmisistä aina tulee ylimmät ystävykset vain siksi, että he ovat samaa sukupuolta ja yhdistävä tekijä on se, että näiden kumppanit ovat ystäviä keskenään, tai että samanikäiset lapset ystävystyvät, koska äiditkin ovat kavereita. Lasten kohdalla voi käydä niin, että he eivät tulekaan toimeen, jolloin se luo kiusallista jännitettä tilanteeseen. Toki silloin on tosi kiva, jos oikeasti leikit sujuu. Aikuisten kohdalla taas voi olla, että ystävysten puolisot ovatkin keskenään täysin erityyppisiä ihmisiä, ja siinä sitten puhutaan jotain typerää lämmityspaneeleista ja säästä.

Selvästihän tuossa teidänkin kuviossa ne kumppanit ovat ylimääräisiä sun ja ystäväsi tapaamisessa, kun kerran ovat siinä kolmansina pyörinä. Eli nyt sinua harmitti, kun yhden kolmannen pyörän sijaan siellä ei ollut kahta kolmatta pyörää? Ystäväsi oli ilmeisesti tajunnut tilanteen eikä raahannut tapaamiseenne ylimääräistä, mutta ei valitettavasti tajunnut sanoa siitä etukäteen. Sinun miehesi tarkoitus oli olla paikalla vain pelastamassa ystäväsi mies tilanteesta, jossa hänelle tulisi muuten ulkopuolinen olo.

Oletko siis sitä mieltä, että minä toimin väärin kun kutsuin koko perheen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja miehelläni lasteni kummit yhteisiä kavereita. Loppuja nähdään juurikin noin kuten ap:n kertoma. Kumppani näkee kyseisiä mieskamujaan harvoin ja minä vastavuoroisesti tiettyjä naiskamuja harvoin ruuhkavuosissa niin tietoisesti annettu tilaa viettää keskenään kuulumisten vaihdot tunkematta mukaan. Olen sanonut miehelleni että saa halutessaan osallistua ja hän minulle samoin sanonut mutta mukava että kumpikin saa aikaa huoltaa harvoin nähtyjä ihmissuhteita rauhassa. Suhteessamme ei siis ongelmia, päinvastoin

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

No hyvänen aika, eikö se mies kotonaan nyt todellakaan keksi mitään muuta tekemistä kuin olla vaivaantuneena kolmantena pyöränä kahvipöydässä?

Meille tulee aina välillä mun vanhoja kavereita, siis naisia yksin tai lasten kanssa. Mies on kotosalla. Saattaa hörpätä nopsaan kahvit siinä meidän seurana ja poistuu sitten muualle, jotta saamme jutella rauhassa. Kai sitä nyt omassa kodissaan keksii tekemistä, vaikka siellä vieraita olisikin?

En vilpittömästi tajua mikä tässä on ongelma? Näin toimii homma myös minun kavereideni kanssa. Harvoin ne puolisot jää siihen kertaamaan jotain synnytyskokemuksia tai muistelemaan hassun hauskoja juttuja, joita on sattunut minun ja ystäväni tuntemille ihmisille, joita kyseinen aviomies ei ole koskaan edes tavannut.

Onko tässä siis joku kiiltokuvamainen pakkomielle, jossa kaksi perhettä kokoontuu: lapset leikkivät sievästi yhdessä, miehet juttelevat henkevästi keskenään sikarin ja konjakin äärellä ja naiset kattavat kahvikuppeja pöytään.

Sitten jutellaan porukalla, että "voi kuulkaa se Algarve on aivan ihastuttava lomakohde, me Mikon ja lasten kanssa kuulkaa varattiin sinne just taas uusi matka! Mitäs jos tekin lähtisitte mukaan? Voi miten onkin muuten ihana idea! Varattaisiin yhdessä bungalowi! Ja tuo teidän Ella voisi ollakin sitten lapsenlikkana noille meidän pikkuisille, kun käytäisiin yhdessä pariskuntana syömässä ihan ravintolassa!" "No kyllä olisikin aivan ihanaa, mutta kun meidän Ella kuule pääsikin sinne yliopistoon nyt ja me Pekan kanssa ollaan luvattu auttaa muutossa ja hankinnoissa. Ella kuule menee lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon! Hänellähän oli siis 9,9 se keskiarvo. Ollaan Pekan kanssa keskusteltu, että kummankohan geeneistä se nyt sitten johtuu? Olettekos te Mirja ja Mikko koskaan miettineet päissänne, että kumpaan teistä lapset oikeen on tulleetkaan?" Blaa, blaa, blaa.

Että niinkuin käännyttäisit vieraan ovelta, koska ei pakottanut miestään mukaan syömään pullaa ja hölisemään joutavia??? Todella akateemista ja sivistynyttä käytöstä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

Miksi ap:n muka pitäisi piilottaa miehensä? Kyllähän mies saa kotonaan olla miten lystää. Vai onko niin, että kutsuilla on oltava aina sama määrä naisia ja miehiä? Miksi ap:n mies ei voi jutella siinä samalla lailla kuin juttelisi, jos ystävän mieskin olisi paikalla?

Mikäli ap:lle on tärkeää, että ystävän puoliso tulee mukaan, se kannattaa ehkä ilmaista jo kutsussa, että kutsu koskee molempia ja ilman puolisoa ei ystäväkään ole tervetullut. Tai toki voi käännyttää siinä ovellakin, jos on pokkaa toimia niin. Ehkä tämä ystävä ei ole tajunnut, että ap:lle ei ole ok nähdä ystävää ilman tämän miestä. Se kannattaisi tuoda selväsanaisesti ilmi, jotta ystävä voi sitten valita itse, jääkö itsekin pois vai tuoko jatkossa miehen mukanaan.

Kutsuja saa toki päättää, ketä kutsuu - voihan hän katkaista välitkin tähän yhteen ystävään siksi, ettei ystävä tuo miestä mukanaan juhliin. Jokainen saa toki valita kaveripiirinsä ihan sen mukaan mikä hyvältä tuntuu.

Jos ap ei ole koko tänä aikana saanut edes ilmaistua sitä, että kutsu koskee molempia ja että molempia toivotaan kylään, niin on kyllä todella avutonta. Kutsuun kannattaa myös laittaa RSVP -toive niin osaa varautua siihen, kuka tulee.

Jos kutsu on jatkuvasti ollut selvästi molemmille, eli kaverille ja miehelle, eivätkä he ilmoita koskaan etukäteen että vain toinen tulee, niin se on tietysti huonoa käytöstä. Koska toki kutsuun vastataan, joko myöntävästi tai kieltävästi. Eli voi kieltäytyä, mutta on kohteliasta ilmoittaa siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa mulle. Pyysin kaveriani tulemaan perheineen meille ja mun mies ja lapset oli paikalla myöskin ihan sitä varten.

Olin tosi nolo ja vaivaantunut kun kaveri tulikin vain lasten kanssa.

Minulle tuli epämukava olo ja mietin, että mihinkä käsken nyt miestäni menemään kun kaverin mies ei tullutkaan. Turhaan olin oman mieheni paikalle pyytänyt.

Eihän mun mies sen enempää tuttava kaverini kanssa tietenkään ollut mutta joutui nyt sitten kolmantena pyöränä olemaan.

Että kyllä mun mielestä vähintään pitäisi kertoa ajoissa ketä tulee jos osa ei tulekaan.

Olet oikeassa siinä, että on toki kohteliasta ilmoittaa, millä kokoonpanolla tulee, jos sen etukäteen tietää. Mutta noin muuten en oikein tajua... miksi sun pitäisi käskeä miestäsi yhtään mihinkään, kai hän nyt osaa kodissaan viettää aikaa ilman ohjeistustakin? Tai mennä vaikka lenkille, jos tuntee olonsa kolmanneksi pyöräksi.

Minulla on huonoja kokemuksia niistä, joissa ajatellaan, että aina puolisot kaveeraavat keskenään sukupuolen mukaisissa kokoonpanoissa ja samanikäiset lapset leikkivät keskenään. No aikuiset toki yleensä jaksavat vaikka tylsääkin seuraa ja osaavat hoitaa tilanteet. Mutta on ihan älytöntä olettaa, että ihmisistä aina tulee ylimmät ystävykset vain siksi, että he ovat samaa sukupuolta ja yhdistävä tekijä on se, että näiden kumppanit ovat ystäviä keskenään, tai että samanikäiset lapset ystävystyvät, koska äiditkin ovat kavereita. Lasten kohdalla voi käydä niin, että he eivät tulekaan toimeen, jolloin se luo kiusallista jännitettä tilanteeseen. Toki silloin on tosi kiva, jos oikeasti leikit sujuu. Aikuisten kohdalla taas voi olla, että ystävysten puolisot ovatkin keskenään täysin erityyppisiä ihmisiä, ja siinä sitten puhutaan jotain typerää lämmityspaneeleista ja säästä.

Selvästihän tuossa teidänkin kuviossa ne kumppanit ovat ylimääräisiä sun ja ystäväsi tapaamisessa, kun kerran ovat siinä kolmansina pyörinä. Eli nyt sinua harmitti, kun yhden kolmannen pyörän sijaan siellä ei ollut kahta kolmatta pyörää? Ystäväsi oli ilmeisesti tajunnut tilanteen eikä raahannut tapaamiseenne ylimääräistä, mutta ei valitettavasti tajunnut sanoa siitä etukäteen. Sinun miehesi tarkoitus oli olla paikalla vain pelastamassa ystäväsi mies tilanteesta, jossa hänelle tulisi muuten ulkopuolinen olo.

Oletko siis sitä mieltä, että minä toimin väärin kun kutsuin koko perheen?

Olen eri, mutta ei tuossa mitään väärää ole. En vain ymmärrä, miksi asia on ongelma. Jos olette kotonanne, hän varmaan keksii muutakin tekemistä? Kiusallisempaa olisi toisinpäin, jos olisitte menneet kylään ja miehellesi ei olisikaan ollut siellä seuraa. Ei sillä, en oikein edes ymmärrä tuota ajattelutapaa että puolisolle pitäisi olla seuraksi toinen samanmoinen... Miksei kolmisteenkin voi keskustella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerropas ap nyt todellinen syy, miksi haluaisit kaverisi miehen tulevan kutsuillesi? Aiemmin kirjoitit, että olet nähnyt kutsujen järjestämisessä vaivaa. Mutta hyvänen aika! Ethän sinä järjestä kutsuja kaverisi miehelle vaan itsellesi ja ystävillesi! Vai onko tällä miehellä jokin poikkeuksellisen haastava erikoisruokavalio ja sen vuoksi koet, että hänestä aiheutuu sinulle ylimääräistä vaivaa kutsujen järjestämisessä? Kerroit myös, että mielestäsi kutsutun on kohteliasta tulla. Ilmeisesti ihan siitäkin huolimatta, että ei tippaakaan huvittaisi? Mulla on hyvä ja toimiva ratkaisu: älä enää kutsu kaverisi miestä. Problem solved ja sinullakin  on vähemmän vaivaa kutsujesi järjestämisessä. 

Vai oletko brassailija? Brassailetko miehelläsi, kodillasi, kokkaustaidoillasi, lapsillasi, ammatillasi, taloudellisella tilanteellasi  tai jollain muulla? Haluaisitko näyttää kaverisi miehelle, että TÄLLAINEN on oikea nainen ja vaimo? Näin hienoja kutsuja järjestää ja nain ihanasti elää  ja palvoo omaa miestään? Tällainen ehtoinen emäntä ja ruuhkavuosiaan elävä duracell-pupu pitäisi kaverisikin olla? 

Vai onko sittenkin niin, että sinua kiehtoo tämä mysteerimies? En tarkoita seksuaalisesti vaan yleensä. Kuulutko niihin ihmisiin, joilla on lähes pakonomainen tarve "ottaa selvää" muista ihmisistä? Haluat muodostaa jokaisesta ihmisestä jonkin käsityksen ja kun et sellaista toiselta saa, alat spekuloida, arvailla ja olettaa? Vilkas mielikuvituksesi keksii kaikenlaisia skenaarioita, koska mysteerimies on ja pysyy sumuverhon takana. Ja sinua alkaa ärsyttää ja vaivata, koska et tiedä faktoja toisesta ihmisestä. Et kykene laittamaan omassa päässäsi mysteerimiestä mihinkään lokeroon. Puhuit jo käytystavoista, akateemisuudesta ja kasvatuksesta. On aika todennäköistä, että lokeroit mielelläsi ihmisiä erilaisten asioiden perusteella. Mysteerimiestä et pysty lokeroimaan ja se häiritsee elämääsi. 

Entäpä sinun ja kaverisi välinen suhde? Oletko joskus jollain tavalla osoittanut kaverillesi, että hänen ei oikeastaan enää kannatakaan tutustuttaa kumppaneitaan sinuun? Joskus yrittänyt vikitellä kaverisi jotain aiempaa miesystävää? Tai oletko ilmaissut kaverillesi, millainen sinun mielestäsi miehen pitää olla? Kaverisi mies ei välttämättä vastaakaan sinun mieskäsitystäsi eikä kaverisi halua, viitsi eikä jaksa alkaa jälkikäteen ruotimaan kanssasi hänen miesasioitaan. 

Aikamoista tarinaa. Ihan vaan varmaan kutsuneet ystävän puolisonsa kanssa kahville, ja ihmetyttää kun ystävä joutuu aina kulkemaan yksin.

Kahvilla käymisessä tuskin on mitään erityistä vaivaa ? Senkus pistää kahvin kahvinkeittimessä tippumaan ja laittaa kupit pöytään. Ja miksi ylipäätän, jos kutsuu ystävänsä vain kahville, koko ystävän perheen pitäisi tulla mukana? Eikö pelkkä kahvittelu yleensäkin tapahdu vain ystävien kesken? Kahvittelun idea mielestäni on, että ystävykset voivat rupatella keskenään. Ei siihen koko perhettä tarvita mukaan. Aina parempi, jos pystyy tulemaan vielä ilman lapsia. Erilaiset kutsut on sitten vähän isompi juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa mulle. Pyysin kaveriani tulemaan perheineen meille ja mun mies ja lapset oli paikalla myöskin ihan sitä varten.

Olin tosi nolo ja vaivaantunut kun kaveri tulikin vain lasten kanssa.

Minulle tuli epämukava olo ja mietin, että mihinkä käsken nyt miestäni menemään kun kaverin mies ei tullutkaan. Turhaan olin oman mieheni paikalle pyytänyt.

Eihän mun mies sen enempää tuttava kaverini kanssa tietenkään ollut mutta joutui nyt sitten kolmantena pyöränä olemaan.

Että kyllä mun mielestä vähintään pitäisi kertoa ajoissa ketä tulee jos osa ei tulekaan.

Olet oikeassa siinä, että on toki kohteliasta ilmoittaa, millä kokoonpanolla tulee, jos sen etukäteen tietää. Mutta noin muuten en oikein tajua... miksi sun pitäisi käskeä miestäsi yhtään mihinkään, kai hän nyt osaa kodissaan viettää aikaa ilman ohjeistustakin? Tai mennä vaikka lenkille, jos tuntee olonsa kolmanneksi pyöräksi.

Minulla on huonoja kokemuksia niistä, joissa ajatellaan, että aina puolisot kaveeraavat keskenään sukupuolen mukaisissa kokoonpanoissa ja samanikäiset lapset leikkivät keskenään. No aikuiset toki yleensä jaksavat vaikka tylsääkin seuraa ja osaavat hoitaa tilanteet. Mutta on ihan älytöntä olettaa, että ihmisistä aina tulee ylimmät ystävykset vain siksi, että he ovat samaa sukupuolta ja yhdistävä tekijä on se, että näiden kumppanit ovat ystäviä keskenään, tai että samanikäiset lapset ystävystyvät, koska äiditkin ovat kavereita. Lasten kohdalla voi käydä niin, että he eivät tulekaan toimeen, jolloin se luo kiusallista jännitettä tilanteeseen. Toki silloin on tosi kiva, jos oikeasti leikit sujuu. Aikuisten kohdalla taas voi olla, että ystävysten puolisot ovatkin keskenään täysin erityyppisiä ihmisiä, ja siinä sitten puhutaan jotain typerää lämmityspaneeleista ja säästä.

Selvästihän tuossa teidänkin kuviossa ne kumppanit ovat ylimääräisiä sun ja ystäväsi tapaamisessa, kun kerran ovat siinä kolmansina pyörinä. Eli nyt sinua harmitti, kun yhden kolmannen pyörän sijaan siellä ei ollut kahta kolmatta pyörää? Ystäväsi oli ilmeisesti tajunnut tilanteen eikä raahannut tapaamiseenne ylimääräistä, mutta ei valitettavasti tajunnut sanoa siitä etukäteen. Sinun miehesi tarkoitus oli olla paikalla vain pelastamassa ystäväsi mies tilanteesta, jossa hänelle tulisi muuten ulkopuolinen olo.

Oletko siis sitä mieltä, että minä toimin väärin kun kutsuin koko perheen?

Jos kutsu oli selvästi koko perheelle, niin tottakai oli heiltä epäkohteliasta ilmoittamatta tulla eri kokoonpanolla kuin mitä oltiin kutsuttu.

Eli ilmoittaa olisi pitänyt.

Joka päivä oppii jotain uutta! Tänään opin, että kutsusta ei saa kieltäytyä. Ihan uus juttu mulle. Mutta olenkin vain osittain akateemisesti koulutettu, kun olen vain maisteri, en tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, että minä toimin väärin kun kutsuin koko perheen?

En tietenkään. Mutta mielestäni teit asiasta isomman ongelman kuin se onkaan - siis siitä, että mies ei tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja miehelläni lasteni kummit yhteisiä kavereita. Loppuja nähdään juurikin noin kuten ap:n kertoma. Kumppani näkee kyseisiä mieskamujaan harvoin ja minä vastavuoroisesti tiettyjä naiskamuja harvoin ruuhkavuosissa niin tietoisesti annettu tilaa viettää keskenään kuulumisten vaihdot tunkematta mukaan. Olen sanonut miehelleni että saa halutessaan osallistua ja hän minulle samoin sanonut mutta mukava että kumpikin saa aikaa huoltaa harvoin nähtyjä ihmissuhteita rauhassa. Suhteessamme ei siis ongelmia, päinvastoin

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

No hyvänen aika, eikö se mies kotonaan nyt todellakaan keksi mitään muuta tekemistä kuin olla vaivaantuneena kolmantena pyöränä kahvipöydässä?

Meille tulee aina välillä mun vanhoja kavereita, siis naisia yksin tai lasten kanssa. Mies on kotosalla. Saattaa hörpätä nopsaan kahvit siinä meidän seurana ja poistuu sitten muualle, jotta saamme jutella rauhassa. Kai sitä nyt omassa kodissaan keksii tekemistä, vaikka siellä vieraita olisikin?

En vilpittömästi tajua mikä tässä on ongelma? Näin toimii homma myös minun kavereideni kanssa. Harvoin ne puolisot jää siihen kertaamaan jotain synnytyskokemuksia tai muistelemaan hassun hauskoja juttuja, joita on sattunut minun ja ystäväni tuntemille ihmisille, joita kyseinen aviomies ei ole koskaan edes tavannut.

Onko tässä siis joku kiiltokuvamainen pakkomielle, jossa kaksi perhettä kokoontuu: lapset leikkivät sievästi yhdessä, miehet juttelevat henkevästi keskenään sikarin ja konjakin äärellä ja naiset kattavat kahvikuppeja pöytään.

Sitten jutellaan porukalla, että "voi kuulkaa se Algarve on aivan ihastuttava lomakohde, me Mikon ja lasten kanssa kuulkaa varattiin sinne just taas uusi matka! Mitäs jos tekin lähtisitte mukaan? Voi miten onkin muuten ihana idea! Varattaisiin yhdessä bungalowi! Ja tuo teidän Ella voisi ollakin sitten lapsenlikkana noille meidän pikkuisille, kun käytäisiin yhdessä pariskuntana syömässä ihan ravintolassa!" "No kyllä olisikin aivan ihanaa, mutta kun meidän Ella kuule pääsikin sinne yliopistoon nyt ja me Pekan kanssa ollaan luvattu auttaa muutossa ja hankinnoissa. Ella kuule menee lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon! Hänellähän oli siis 9,9 se keskiarvo. Ollaan Pekan kanssa keskusteltu, että kummankohan geeneistä se nyt sitten johtuu? Olettekos te Mirja ja Mikko koskaan miettineet päissänne, että kumpaan teistä lapset oikeen on tulleetkaan?" Blaa, blaa, blaa.

Että niinkuin käännyttäisit vieraan ovelta, koska ei pakottanut miestään mukaan syömään pullaa ja hölisemään joutavia??? Todella akateemista ja sivistynyttä käytöstä...

Mutta on siinä se, että kutsuttujen vieraiden on kohteliasta ilmoittaa, kuka on tulossa. Eli jos selvästi kutsutaan koko perhe, kutsu otetaan vastaan, ja sitten vain osa tulee paikalle ja osa jättää yllättäen ja ilmoittamatta tulematta, niin se on epäkohteliasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa mulle. Pyysin kaveriani tulemaan perheineen meille ja mun mies ja lapset oli paikalla myöskin ihan sitä varten.

Olin tosi nolo ja vaivaantunut kun kaveri tulikin vain lasten kanssa.

Minulle tuli epämukava olo ja mietin, että mihinkä käsken nyt miestäni menemään kun kaverin mies ei tullutkaan. Turhaan olin oman mieheni paikalle pyytänyt.

Eihän mun mies sen enempää tuttava kaverini kanssa tietenkään ollut mutta joutui nyt sitten kolmantena pyöränä olemaan.

Että kyllä mun mielestä vähintään pitäisi kertoa ajoissa ketä tulee jos osa ei tulekaan.

Olet oikeassa siinä, että on toki kohteliasta ilmoittaa, millä kokoonpanolla tulee, jos sen etukäteen tietää. Mutta noin muuten en oikein tajua... miksi sun pitäisi käskeä miestäsi yhtään mihinkään, kai hän nyt osaa kodissaan viettää aikaa ilman ohjeistustakin? Tai mennä vaikka lenkille, jos tuntee olonsa kolmanneksi pyöräksi.

Minulla on huonoja kokemuksia niistä, joissa ajatellaan, että aina puolisot kaveeraavat keskenään sukupuolen mukaisissa kokoonpanoissa ja samanikäiset lapset leikkivät keskenään. No aikuiset toki yleensä jaksavat vaikka tylsääkin seuraa ja osaavat hoitaa tilanteet. Mutta on ihan älytöntä olettaa, että ihmisistä aina tulee ylimmät ystävykset vain siksi, että he ovat samaa sukupuolta ja yhdistävä tekijä on se, että näiden kumppanit ovat ystäviä keskenään, tai että samanikäiset lapset ystävystyvät, koska äiditkin ovat kavereita. Lasten kohdalla voi käydä niin, että he eivät tulekaan toimeen, jolloin se luo kiusallista jännitettä tilanteeseen. Toki silloin on tosi kiva, jos oikeasti leikit sujuu. Aikuisten kohdalla taas voi olla, että ystävysten puolisot ovatkin keskenään täysin erityyppisiä ihmisiä, ja siinä sitten puhutaan jotain typerää lämmityspaneeleista ja säästä.

Selvästihän tuossa teidänkin kuviossa ne kumppanit ovat ylimääräisiä sun ja ystäväsi tapaamisessa, kun kerran ovat siinä kolmansina pyörinä. Eli nyt sinua harmitti, kun yhden kolmannen pyörän sijaan siellä ei ollut kahta kolmatta pyörää? Ystäväsi oli ilmeisesti tajunnut tilanteen eikä raahannut tapaamiseenne ylimääräistä, mutta ei valitettavasti tajunnut sanoa siitä etukäteen. Sinun miehesi tarkoitus oli olla paikalla vain pelastamassa ystäväsi mies tilanteesta, jossa hänelle tulisi muuten ulkopuolinen olo.

Oletko siis sitä mieltä, että minä toimin väärin kun kutsuin koko perheen?

Siis mitä? Et tietenkään toiminut. Mutta ei tämä kaveriperhekään toiminut mitenkään väärin tai epäkohteliaasti.

Rakastan ystäviäni, mutta ei minulla ole mitään erityistä intohimoa tutustua heidän puolisoihinsa. Onneksi ystäväni eivät minua siihen pakotakaan, eivätkä yritä väkisin saada minun puolisostani uutta parasta ystäväänsä. Näemme yleensä keskenämme "tyttöporukalla", se on hauskinta ja helpointa järjestää. Puolisot mukana korkeintaan jossain häissä yms. virallisissa tilaisuuksissa. Sukuloinnit hoidamme yleensä yhdessä, joskus käytännön syistä erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle voi olla noin suuri ongelma, että kaverin uusi mies ei halua tulla kylään? Selvästi ei halua jostain syystä. Jos se paljon harmittaa, kannattaa puhua asiasta sen kaverin kanssa. Siltikin se on vain pakko hyväksyä, jos joku ei halua vierailla luonasi. Ei ihmisiä voi pakottaa kavereiksesi.

No vaikkapa mulle. Pyysin kaveriani tulemaan perheineen meille ja mun mies ja lapset oli paikalla myöskin ihan sitä varten.

Olin tosi nolo ja vaivaantunut kun kaveri tulikin vain lasten kanssa.

Minulle tuli epämukava olo ja mietin, että mihinkä käsken nyt miestäni menemään kun kaverin mies ei tullutkaan. Turhaan olin oman mieheni paikalle pyytänyt.

Eihän mun mies sen enempää tuttava kaverini kanssa tietenkään ollut mutta joutui nyt sitten kolmantena pyöränä olemaan.

Että kyllä mun mielestä vähintään pitäisi kertoa ajoissa ketä tulee jos osa ei tulekaan.

Totta kai tuollaiset asiat ilmoitetaan etukäteen. 

Niin minäkin olisin luullut, vaan ei ilmoittanut. Eikä tämä ollut ainut kerta.

Ihmettelen silti, että mikä mahtaa olla vikana. Lopulta en sitten enää kutsunutkaan häntä kuin vain yksin, eikä meilläkään ollut paikalla kuin minä vaan.

Ap: sinulle opiksi, heitä ei voi kutsua yhdessä jatkossa. Heillä on joku juttu/ järjestely että kulkevat erikseen. Hanki miehesi kanssa muita kavereita.

En mä ole ap.

Kuvitteletteko te tosissanne, ettei kenelläkään muulla olisi ikinä voinut olla vastaavaa ihmettelyn aihetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja miehelläni lasteni kummit yhteisiä kavereita. Loppuja nähdään juurikin noin kuten ap:n kertoma. Kumppani näkee kyseisiä mieskamujaan harvoin ja minä vastavuoroisesti tiettyjä naiskamuja harvoin ruuhkavuosissa niin tietoisesti annettu tilaa viettää keskenään kuulumisten vaihdot tunkematta mukaan. Olen sanonut miehelleni että saa halutessaan osallistua ja hän minulle samoin sanonut mutta mukava että kumpikin saa aikaa huoltaa harvoin nähtyjä ihmissuhteita rauhassa. Suhteessamme ei siis ongelmia, päinvastoin

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

No hyvänen aika, eikö se mies kotonaan nyt todellakaan keksi mitään muuta tekemistä kuin olla vaivaantuneena kolmantena pyöränä kahvipöydässä?

Meille tulee aina välillä mun vanhoja kavereita, siis naisia yksin tai lasten kanssa. Mies on kotosalla. Saattaa hörpätä nopsaan kahvit siinä meidän seurana ja poistuu sitten muualle, jotta saamme jutella rauhassa. Kai sitä nyt omassa kodissaan keksii tekemistä, vaikka siellä vieraita olisikin?

En vilpittömästi tajua mikä tässä on ongelma? Näin toimii homma myös minun kavereideni kanssa. Harvoin ne puolisot jää siihen kertaamaan jotain synnytyskokemuksia tai muistelemaan hassun hauskoja juttuja, joita on sattunut minun ja ystäväni tuntemille ihmisille, joita kyseinen aviomies ei ole koskaan edes tavannut.

Onko tässä siis joku kiiltokuvamainen pakkomielle, jossa kaksi perhettä kokoontuu: lapset leikkivät sievästi yhdessä, miehet juttelevat henkevästi keskenään sikarin ja konjakin äärellä ja naiset kattavat kahvikuppeja pöytään.

Sitten jutellaan porukalla, että "voi kuulkaa se Algarve on aivan ihastuttava lomakohde, me Mikon ja lasten kanssa kuulkaa varattiin sinne just taas uusi matka! Mitäs jos tekin lähtisitte mukaan? Voi miten onkin muuten ihana idea! Varattaisiin yhdessä bungalowi! Ja tuo teidän Ella voisi ollakin sitten lapsenlikkana noille meidän pikkuisille, kun käytäisiin yhdessä pariskuntana syömässä ihan ravintolassa!" "No kyllä olisikin aivan ihanaa, mutta kun meidän Ella kuule pääsikin sinne yliopistoon nyt ja me Pekan kanssa ollaan luvattu auttaa muutossa ja hankinnoissa. Ella kuule menee lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon! Hänellähän oli siis 9,9 se keskiarvo. Ollaan Pekan kanssa keskusteltu, että kummankohan geeneistä se nyt sitten johtuu? Olettekos te Mirja ja Mikko koskaan miettineet päissänne, että kumpaan teistä lapset oikeen on tulleetkaan?" Blaa, blaa, blaa.

Että niinkuin käännyttäisit vieraan ovelta, koska ei pakottanut miestään mukaan syömään pullaa ja hölisemään joutavia??? Todella akateemista ja sivistynyttä käytöstä...

Mutta on siinä se, että kutsuttujen vieraiden on kohteliasta ilmoittaa, kuka on tulossa. Eli jos selvästi kutsutaan koko perhe, kutsu otetaan vastaan, ja sitten vain osa tulee paikalle ja osa jättää yllättäen ja ilmoittamatta tulematta, niin se on epäkohteliasta.

Lukiko kutsussa erikseen Maija, Matti, Liisa ja Pekka? Perheineenhän se kaveri silloinkin tulee kun lapsensa tuo. Ovathan hekin perhettä. Jos ei kyseessä katettu illallispöytä jolloin jokaisen yksittäisen vieraan kohdalla vaiva/rahanmenetys on ollut suuri, on minun mielestäni melkoista nipottamista valittaa yhden ihmisen poisjäännistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja miehelläni lasteni kummit yhteisiä kavereita. Loppuja nähdään juurikin noin kuten ap:n kertoma. Kumppani näkee kyseisiä mieskamujaan harvoin ja minä vastavuoroisesti tiettyjä naiskamuja harvoin ruuhkavuosissa niin tietoisesti annettu tilaa viettää keskenään kuulumisten vaihdot tunkematta mukaan. Olen sanonut miehelleni että saa halutessaan osallistua ja hän minulle samoin sanonut mutta mukava että kumpikin saa aikaa huoltaa harvoin nähtyjä ihmissuhteita rauhassa. Suhteessamme ei siis ongelmia, päinvastoin

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

No hyvänen aika, eikö se mies kotonaan nyt todellakaan keksi mitään muuta tekemistä kuin olla vaivaantuneena kolmantena pyöränä kahvipöydässä?

Meille tulee aina välillä mun vanhoja kavereita, siis naisia yksin tai lasten kanssa. Mies on kotosalla. Saattaa hörpätä nopsaan kahvit siinä meidän seurana ja poistuu sitten muualle, jotta saamme jutella rauhassa. Kai sitä nyt omassa kodissaan keksii tekemistä, vaikka siellä vieraita olisikin?

En vilpittömästi tajua mikä tässä on ongelma? Näin toimii homma myös minun kavereideni kanssa. Harvoin ne puolisot jää siihen kertaamaan jotain synnytyskokemuksia tai muistelemaan hassun hauskoja juttuja, joita on sattunut minun ja ystäväni tuntemille ihmisille, joita kyseinen aviomies ei ole koskaan edes tavannut.

Onko tässä siis joku kiiltokuvamainen pakkomielle, jossa kaksi perhettä kokoontuu: lapset leikkivät sievästi yhdessä, miehet juttelevat henkevästi keskenään sikarin ja konjakin äärellä ja naiset kattavat kahvikuppeja pöytään.

Sitten jutellaan porukalla, että "voi kuulkaa se Algarve on aivan ihastuttava lomakohde, me Mikon ja lasten kanssa kuulkaa varattiin sinne just taas uusi matka! Mitäs jos tekin lähtisitte mukaan? Voi miten onkin muuten ihana idea! Varattaisiin yhdessä bungalowi! Ja tuo teidän Ella voisi ollakin sitten lapsenlikkana noille meidän pikkuisille, kun käytäisiin yhdessä pariskuntana syömässä ihan ravintolassa!" "No kyllä olisikin aivan ihanaa, mutta kun meidän Ella kuule pääsikin sinne yliopistoon nyt ja me Pekan kanssa ollaan luvattu auttaa muutossa ja hankinnoissa. Ella kuule menee lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon! Hänellähän oli siis 9,9 se keskiarvo. Ollaan Pekan kanssa keskusteltu, että kummankohan geeneistä se nyt sitten johtuu? Olettekos te Mirja ja Mikko koskaan miettineet päissänne, että kumpaan teistä lapset oikeen on tulleetkaan?" Blaa, blaa, blaa.

Että niinkuin käännyttäisit vieraan ovelta, koska ei pakottanut miestään mukaan syömään pullaa ja hölisemään joutavia??? Todella akateemista ja sivistynyttä käytöstä...

Ei. Pieni asunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja miehelläni lasteni kummit yhteisiä kavereita. Loppuja nähdään juurikin noin kuten ap:n kertoma. Kumppani näkee kyseisiä mieskamujaan harvoin ja minä vastavuoroisesti tiettyjä naiskamuja harvoin ruuhkavuosissa niin tietoisesti annettu tilaa viettää keskenään kuulumisten vaihdot tunkematta mukaan. Olen sanonut miehelleni että saa halutessaan osallistua ja hän minulle samoin sanonut mutta mukava että kumpikin saa aikaa huoltaa harvoin nähtyjä ihmissuhteita rauhassa. Suhteessamme ei siis ongelmia, päinvastoin

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

No hyvänen aika, eikö se mies kotonaan nyt todellakaan keksi mitään muuta tekemistä kuin olla vaivaantuneena kolmantena pyöränä kahvipöydässä?

Meille tulee aina välillä mun vanhoja kavereita, siis naisia yksin tai lasten kanssa. Mies on kotosalla. Saattaa hörpätä nopsaan kahvit siinä meidän seurana ja poistuu sitten muualle, jotta saamme jutella rauhassa. Kai sitä nyt omassa kodissaan keksii tekemistä, vaikka siellä vieraita olisikin?

En vilpittömästi tajua mikä tässä on ongelma? Näin toimii homma myös minun kavereideni kanssa. Harvoin ne puolisot jää siihen kertaamaan jotain synnytyskokemuksia tai muistelemaan hassun hauskoja juttuja, joita on sattunut minun ja ystäväni tuntemille ihmisille, joita kyseinen aviomies ei ole koskaan edes tavannut.

Onko tässä siis joku kiiltokuvamainen pakkomielle, jossa kaksi perhettä kokoontuu: lapset leikkivät sievästi yhdessä, miehet juttelevat henkevästi keskenään sikarin ja konjakin äärellä ja naiset kattavat kahvikuppeja pöytään.

Sitten jutellaan porukalla, että "voi kuulkaa se Algarve on aivan ihastuttava lomakohde, me Mikon ja lasten kanssa kuulkaa varattiin sinne just taas uusi matka! Mitäs jos tekin lähtisitte mukaan? Voi miten onkin muuten ihana idea! Varattaisiin yhdessä bungalowi! Ja tuo teidän Ella voisi ollakin sitten lapsenlikkana noille meidän pikkuisille, kun käytäisiin yhdessä pariskuntana syömässä ihan ravintolassa!" "No kyllä olisikin aivan ihanaa, mutta kun meidän Ella kuule pääsikin sinne yliopistoon nyt ja me Pekan kanssa ollaan luvattu auttaa muutossa ja hankinnoissa. Ella kuule menee lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon! Hänellähän oli siis 9,9 se keskiarvo. Ollaan Pekan kanssa keskusteltu, että kummankohan geeneistä se nyt sitten johtuu? Olettekos te Mirja ja Mikko koskaan miettineet päissänne, että kumpaan teistä lapset oikeen on tulleetkaan?" Blaa, blaa, blaa.

Että niinkuin käännyttäisit vieraan ovelta, koska ei pakottanut miestään mukaan syömään pullaa ja hölisemään joutavia??? Todella akateemista ja sivistynyttä käytöstä...

Mutta on siinä se, että kutsuttujen vieraiden on kohteliasta ilmoittaa, kuka on tulossa. Eli jos selvästi kutsutaan koko perhe, kutsu otetaan vastaan, ja sitten vain osa tulee paikalle ja osa jättää yllättäen ja ilmoittamatta tulematta, niin se on epäkohteliasta.

Lukiko kutsussa erikseen Maija, Matti, Liisa ja Pekka? Perheineenhän se kaveri silloinkin tulee kun lapsensa tuo. Ovathan hekin perhettä. Jos ei kyseessä katettu illallispöytä jolloin jokaisen yksittäisen vieraan kohdalla vaiva/rahanmenetys on ollut suuri, on minun mielestäni melkoista nipottamista valittaa yhden ihmisen poisjäännistä.

No jos tiettyjen ihmisten tulo on erittäin tärkeää, niin on se silloin järkevää laittaa kutsuun täsmälleen noin, että Maija ja Matti ja lapset. Voi vaikka soittaa perään ja sanoa, että kovasti toivotaan, että kaikki pääsevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ja miehelläni lasteni kummit yhteisiä kavereita. Loppuja nähdään juurikin noin kuten ap:n kertoma. Kumppani näkee kyseisiä mieskamujaan harvoin ja minä vastavuoroisesti tiettyjä naiskamuja harvoin ruuhkavuosissa niin tietoisesti annettu tilaa viettää keskenään kuulumisten vaihdot tunkematta mukaan. Olen sanonut miehelleni että saa halutessaan osallistua ja hän minulle samoin sanonut mutta mukava että kumpikin saa aikaa huoltaa harvoin nähtyjä ihmissuhteita rauhassa. Suhteessamme ei siis ongelmia, päinvastoin

Niin, ja mihin Apn pitäisi piilottaa miehensä äkkiä? Kutsuvat yhdessä pariskuntana/ perheenä kylään, ja kuitenkin tämä kaveri saapuu yksin/ lasten kanssa. Mies taas jossain muualla/ poissa.

Voiko tässä tapauksessa tai onko OK sanoa, että halusimme kutsua/ kutsuimme yhdessä teidät mieheni kanssa, että tulkaapa sitten joskus toisella kun pääsette molemmat/ kaikki!

Vai pitääkö Apn ottaa miehensä kanssa vastaan tämä nainen pelkästään ”huoltamaan ihmissuhdettaan”?

No hyvänen aika, eikö se mies kotonaan nyt todellakaan keksi mitään muuta tekemistä kuin olla vaivaantuneena kolmantena pyöränä kahvipöydässä?

Meille tulee aina välillä mun vanhoja kavereita, siis naisia yksin tai lasten kanssa. Mies on kotosalla. Saattaa hörpätä nopsaan kahvit siinä meidän seurana ja poistuu sitten muualle, jotta saamme jutella rauhassa. Kai sitä nyt omassa kodissaan keksii tekemistä, vaikka siellä vieraita olisikin?

En vilpittömästi tajua mikä tässä on ongelma? Näin toimii homma myös minun kavereideni kanssa. Harvoin ne puolisot jää siihen kertaamaan jotain synnytyskokemuksia tai muistelemaan hassun hauskoja juttuja, joita on sattunut minun ja ystäväni tuntemille ihmisille, joita kyseinen aviomies ei ole koskaan edes tavannut.

Onko tässä siis joku kiiltokuvamainen pakkomielle, jossa kaksi perhettä kokoontuu: lapset leikkivät sievästi yhdessä, miehet juttelevat henkevästi keskenään sikarin ja konjakin äärellä ja naiset kattavat kahvikuppeja pöytään.

Sitten jutellaan porukalla, että "voi kuulkaa se Algarve on aivan ihastuttava lomakohde, me Mikon ja lasten kanssa kuulkaa varattiin sinne just taas uusi matka! Mitäs jos tekin lähtisitte mukaan? Voi miten onkin muuten ihana idea! Varattaisiin yhdessä bungalowi! Ja tuo teidän Ella voisi ollakin sitten lapsenlikkana noille meidän pikkuisille, kun käytäisiin yhdessä pariskuntana syömässä ihan ravintolassa!" "No kyllä olisikin aivan ihanaa, mutta kun meidän Ella kuule pääsikin sinne yliopistoon nyt ja me Pekan kanssa ollaan luvattu auttaa muutossa ja hankinnoissa. Ella kuule menee lukemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon! Hänellähän oli siis 9,9 se keskiarvo. Ollaan Pekan kanssa keskusteltu, että kummankohan geeneistä se nyt sitten johtuu? Olettekos te Mirja ja Mikko koskaan miettineet päissänne, että kumpaan teistä lapset oikeen on tulleetkaan?" Blaa, blaa, blaa.

Että niinkuin käännyttäisit vieraan ovelta, koska ei pakottanut miestään mukaan syömään pullaa ja hölisemään joutavia??? Todella akateemista ja sivistynyttä käytöstä...

Ei. Pieni asunto.

No sitten mies lähtee lenkille. Tai kauppaan. Kirjastoon. Salille. Jos kotona ei mahdu muita olemaan. Onneksi ei tullut enempää vieraita noin pieneen asuntoon!

Oikeasti, elämä taitaa olla aika helppoa jos tällaisista asioista jaksaa mielensä pahoittaa? Älä kutsu jatkossa, jos on noin vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Pieni asunto.

No eikö se miehesi olisi voinut istua siinä iltaa sinun ja ystäväsi kanssa ja jutella teidän kanssa? Mikä ongelma tässä oikein on? Kai te noin olisitte tehneet muutenkin, sillä erotuksella vain, että jos mies olisi tullut, olisi keskustelijoita ollut yksi enemmän?