Lue keskustelun säännöt.
Miten ulkonäkö tarkalleen periytyy? Lapsi yleensä näyttää vanhemmiltaan, mutta voi välillä saada piirteen esim. anopilta - miten? Ovatko vanhempien omat piirteet dominoivia vai kuinka?
29.12.2019 |
Kysymys otsikossa. Biologian tunneilta muistan, miten silmien väri.määräytyy jos toisella vanhemmista on ruskeat silmät ja toisella siniset. Mutta miksi omalla lapsellani on esim. selkeästi minun leukani ja miehen silmät? Miksi lapsilla yleensä on vanhempiensa piirteitä eikä kaukaisempien sukulaisten - liittyykö tämä vanhemmilla aktiivisena oleviin geeneihin?
Onko muita dominoivia ulkonäkögeenejä kuin tummuus (silmät, iho)?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Miten silmien väri määräytyy? Mulla ruskeat mut kummallakaan vanhemmillani ei ole eikä yhdelläkään neljästä lapsestani.
Geenit sen määrittävät, mutta niin monimutkaisesti, että parempi lukea itse tutkimuksia. Wikipedia on aina hyvä paikka aloittaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Eye_color
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi saada piirteitä anopilta, koska anoppi ei ole sukua.
Tätä alapeukutetaan?
Kuinka vähä-älyisiä ihmisiä täällä oikein pyörii...
Oma anoppi on tietysti sukua omille lapsille. Samoin isän anoppi tuppaa olemaan oma mummo, eli sukua. Mutta totta on että mieheni äitin piirteet eivät ole minulle periytyneet.
Kömmippä nyt takaisin maakuoppaasi jankaamaan.
Ap kävi myös koulunsa 1970-luvulla? Sen jälkeen on silmien värin periytymistä selvitetty tarkemmin. Ei väri periydy yhtä yksinkertaisesti yhdellä geenillä niin kuin banaanikärpästen siipien pituus. Väriin vaikuttaa useampi geeni. Jos kahden sinisilmäisen lapsella on ruskeat silmät, ne eivät olekaan välttämättä periytyneet naapurin Reinolta vaan pikisilmäiseltä anopilta ja myös ruskeasilmäiseltä taatalta. Onpa minun lapseni erikoisen värisistä silmistä muuan vähän vieraampi todennut " aivan samanlaiset silmät kuin NN:lla". Niinpä, NN on minun serkkuni ja nähtävästi yhteisen isoäitimme silmät ovat periytyneet niin muutamalle serkulleni kuin omalle lapselleni, vaikka minulla on isäni silmät.
Kun katsotte vanhoja valokuvia, voitte nähdä vuonna 1950 otetussa mustavalkoisessa kuvassa täsmälleen oman lapsenne piirteet. Ei ole mitenkään harvinaista, että vauvakuvasta ei saa selvää, onko siinä vauva itse, hänen isovanhempansa, serkkunsa vai tätinsä.
13 ei ole perinyt yhtään mitään tädiltään eikä isän siskolta, vaan he kaikki ovat perineet ominaisuuksiaan joltakin yhteiseltä isovanhemmalta, ehkä useammankin sukupolven takaa.
Peräpukamien periytymisestä olen kyllä eri mieltä kuin 9, kun omassa suvussa sitä lajia on riittänyt. Itse asiassa moni perinnöllinen sairaus ei periydy suoraan vaan alttius siihen periytyy. Ympäristötekijät ja muut henkilökohtaiset asiat sitten ratkaisevat, sairastuuko vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Se on mietityttänyt isä-poika näköisyyksissa, että se isä on monesti kirveellä veistetyn näköinen isonenäinen ja poika sitten sirompi piirteinen mutta ei juuri äitinsäkään näköinen. Mihin se sukupolvessa katoaa se kolhous ulkonäöstä ja tulee ns siistimpää jälkeä?
Ihmisten nenä kasvaa vanhemmiten. Pojasta voi siis tulla isänsä ikäisenä kolhon näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Se on mietityttänyt isä-poika näköisyyksissa, että se isä on monesti kirveellä veistetyn näköinen isonenäinen ja poika sitten sirompi piirteinen mutta ei juuri äitinsäkään näköinen. Mihin se sukupolvessa katoaa se kolhous ulkonäöstä ja tulee ns siistimpää jälkeä?
Ehkä isäkin oli nuorempana siropiirteinen ja kolhous on tullut vasta vanhemmiten. Ja ehkä isän isä ja äiti ovat olleet siistimmän näköisiä.
Lysenkon hankittujen ominaisuuksien periytymiselle aikanaan naurettiin, mutta nyt sekin on tullut uuteen valoon, eli ympäristö voi vaikuttaa siihen, mitkä geenit aktivoituvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ja mun isä, sekä kaikki alenevassa polvessa olevat miehet suvussa on yli 195 senttiä pitkiä, tai yli 2 m. Eli pituus ja naaman muoto periytyy.
Vierailija kirjoitti:
Ap kävi myös koulunsa 1970-luvulla? Sen jälkeen on silmien värin periytymistä selvitetty tarkemmin. Ei väri periydy yhtä yksinkertaisesti yhdellä geenillä niin kuin banaanikärpästen siipien pituus. Väriin vaikuttaa useampi geeni. Jos kahden sinisilmäisen lapsella on ruskeat silmät, ne eivät olekaan välttämättä periytyneet naapurin Reinolta vaan pikisilmäiseltä anopilta ja myös ruskeasilmäiseltä taatalta.
Ap kävi itseasiassa koulunsa 90- ja 2000-luvulla. 2000-luvun alussa vielä käsiteltiin silmien periytymistä biologian tunnilla tuolla ilmeisesti väärällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on 5 lasta, yhdelläkään ei samanväriset silmät kuin isällä tai äitillä. Kaikkien silmienväri eri. Enemmänkin sellaisia sekoituksia, esim yhdellä viherharmaat, toisella kirkkaanvihreät, kolmannella kellertävä vihreät jne. Myös äitimme hiustenväriä yksikään lapsista ei perinyt. Ei ole yksinkertaista periytyvyys.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäön periytymistä ei tunneta tarkasti, mutta ihan alkajaisiksi kannattaa unohtaa kaikki, minkä koulussa oppi esim. silmienvärin periytymisestä. Se on vanhaa tietoa, ja muutenkin hyvin paljon yksinkertaistettua.
Yksinkertaisetettuna: Ihmisellä ei ole yhtä ”leukageeniä” tai yhtä ”silmänvärigeeniä” tai yhtä ”pituusgeeniä”. Kannattaa kipittää lähimpään yliopiston kirjastoon tutkiskelemaan asiaa tarkemmin, koko periytymisen selittäminen mammapalstalla ei ole oikein mielekästä, koska kyseessä on sen verran monimutkainen ja monisyinen asia.
Mikä siis on uusi tieto silmien värin periytymisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mä olen perinyt karsastuksen isän tädiltä, ja nenän isän siskolta, silmienväri taas on isoisältä peräisin. Että kyllä niitä piirteitä tulee ihan ympäri sukua.
Kuitenkin vahvat geenit isäsi puolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi saada piirteitä anopilta, koska anoppi ei ole sukua.
Tätä alapeukutetaan?
Kuinka vähä-älyisiä ihmisiä täällä oikein pyörii...
Ihan oikein. Anoppihan on siis ap.n miehen tai vaimon äiti. Mitä tarkoitat tolla ettei mummo ole verisukulainen omalle lapsenlapselleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
geeni on rakennusohje. äiti ja isä jakaa omalta äidiltä ja isältään saatuja rakennusohjeita lapsilleen. Jokaisessa lapsessa on samoja ohjeita jonkin verran päällekkäin ja eri suhteissa. kun nämä lapset saavat omia lapsiaan, he jakavat ohjeitaan lapsilleen. Tällöin esimerkiksi serkuilla on samoja rakennusohjeita keskenään. Tätä tarkoittaa juuri sukulaisuus. Kukaan ei voi erottaa yhden geenin kohdalla keneltä se on tullut. Se on aina identtinen, jos se tekee saman asian. Geenien joukko ja niiden välissä oleva roska-dna määrittää sukulaissuhteet.
Me olemme kaikkien verisukulaistemme sekoituksia eri suhteessa riippuen olemmeko heidän lapsia, serkkuja vai tätejä. Suhdeluku pienenee sen mukaan mitä kaukaisempi sukulainen on, koska joka sukupolvessa tulee 50% suvun ulkopuolisia geenejä.
Siskollani on 2 lasta. Meillä on puolet isämme ja äitiemme rakennusohjeista. Olemme geneettisesti aika lähellä toisiamme. Siskoni antoi lapsilleen
rakennusohjeita, joita myös minä jaan siskoni kanssa. Näin siskoni lapset ovat jatkaneet myös minun geenejäni. Geeni on siis rakennusohje, ei mikään mitä annat sellaisenaan vain eteenpäin, vaan jaat sukusi kanssa.
-biologi
Tässä hyvä esimerkki miten se periintyy
monen sukupolven yli.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/aivan-kaksi-mar…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella on kaksi vanhempaa, joilta perimme melko tarkkaan 50% kummaltakin. Tämä on vakio. Mutta jokaiselta isovanhemmalta perimme vain KESKIMÄÄRIN 25%, henkilö voi jakaa isovanhempansa kanssa noin 18-32%. Eli se anopin näköinen lapsi voi olla geneettisesti enemmän anoppia kuin muita isovanhempia... :)
Peruskoulun palikkapetus on kyllä tehnyt rumaa jälkeä... Pelottavan moni tuntuu edelleen sitkeästi takertuvan tuohon "yksi geeni kummaltakin vanhemmalta tuottaa yhden selvän ominaisuuden, sitten niitä on dominoivia ja resessiivisiä", ilmeisesti hautaan asti.
Koska lapsen vanhemmat eivät ole ensimmäiset ihmiset maapallolla, vaan he ovat vain pieniä osasia sukujensa ketjuissa, niin myös pwerintötekijöitä on valtava määrä. On puhdasta sattumaa, mitkä geenit lapsi vanhemmiltaan saa. Monet ominaisuudet saattavat hypätä useamman sukupolven yli, joten jollakin lapsella saattaa olla samanlainen nenä kuin mummon isoisällä tai hiukset kuin isoisoisoäidillä. Ulkoiset piirteet muuttuvat iän myötä. Minulle on kerrottu, että olin pikkuisena kasvoiltani aivan kuin isänäiti, mutta nyt vanhana muistutan äidinäitiä.
Vierailija kirjoitti:
Koska lapsen vanhemmat eivät ole ensimmäiset ihmiset maapallolla, vaan he ovat vain pieniä osasia sukujensa ketjuissa, niin myös pwerintötekijöitä on valtava määrä. On puhdasta sattumaa, mitkä geenit lapsi vanhemmiltaan saa. Monet ominaisuudet saattavat hypätä useamman sukupolven yli, joten jollakin lapsella saattaa olla samanlainen nenä kuin mummon isoisällä tai hiukset kuin isoisoisoäidillä. Ulkoiset piirteet muuttuvat iän myötä. Minulle on kerrottu, että olin pikkuisena kasvoiltani aivan kuin isänäiti, mutta nyt vanhana muistutan äidinäitiä.
Geenit ei hypi mihinkään. Tarvitset peittyvän geenin molemmilta vanhemmiltasi, että ominaisuudesta tulee näkyvä. Isoisän nenä "hyppää" vain jos vanhemmat ovat sisäsiittoisia. Sen sijaan lapsi saattaa tietysti sattumalta periä myös toiselta vanhemmaltaan enemmän jotain ominaisuutta muistuttavia geenejä ja silloin lapsi näennäisesti muistuttaa enemmän isovanhempaansa kuin hänen vanhempansa. Monet kaksoisolennotkaan eivät ole mitään sukua keskenään.
Anoppi sanoi lapsestamme: "Hän on kyllä perinyt isänsä älykkyyden". Vastasin, että niinpä, kun minulla on vielä oma tallella. -mamma
Ulkonäköön vaikuttavat sekä geeniperimä että ympäristö sekä aika.
Geeniperimässä lapsi saa satunnaisesti valikoituvan kokoelman eri geenejä, jotka voivat tulla äidiltä, isältä, äidinäidiltä, äidinisältä, isänäidiltä, isänisältä, tai näiden esivanhemmilta. Tätä kokoelmaa kutsutaan genotyypiksi eli se on korillinen mahdollisia ominaisuuksia.
Se mikä jälkeläisen ulkonäkö on milloinkin perustuu fenotyyppiin eli siihen mitkä ym. mahdollisuuksista toteutuvat näkyvään muotoon.
Fenotyyppien toteutumista genotyypeistä säätelevät monet asiat, joista tunnetuimmat ovat dominoivat ominaisuudet, kuten tummat silmät. Kuitenkin dominoiva ominaisuus toteutuu jollakin todennäköisyydellä, ei satavarmasti, koska silmien väriä säätelee useampi geeni. Siksi jos kummallakin vanhemmalla on tummat silmät, mutta jollakin esivanhemmalla siniset silmät, niin syntyvästä vauvasta voi tulla myös sinisilmäinen, vaikka todennäköisyys tummiin silmiin on suurempi. Lisäksi on myös mahdollista, että lapset silmät eivät ole selvästi tummat eikä siniset, vaan jotain siltä väliltä, koska useampi geeni on kyseessä. Joissakin tapauksissa lapsella voi olla kaksi eriväristä silmääkin.
Silmien väriin vaikuttaa kuitenkin myös aika ja ympäristö. Kaikilla vauvoilla on syntyessään sellaiset tummanharmaansiniset silmät. Vasta myöhemmin vauvat saavat varsinaisen silmien värinsä. Ihmisten silmien väri myös muuttuu ikääntyessä. Myös ympäristö kuten valaistus, sää, vaatetus, sairaudet, ruokavalio, yms. voivat vaikuttaa silmien väriin - joko niin että jokin vaikuttaa kehon melaniinin tuotantoon, tai sitten niin että ympäristö näkee silmät eri värisinä (jos vaikka värjää hiukset). Kun lapsesta on kyse, myös läheisten toiveet ja kuvitelmat vaikuttavat siihen miten lapsi halutaan nähdä: "onpa isänsä näköinen!" tai "hänellä on ihan äitinsä leuka" - näitä lauseita on sanottu mm. adoptoiduistakin vauvoista, joten se osoittaa että ihmisten havaintokyky ei ole kovin hyvä ja että monet ominaisuudet ovat ihmisillä melko samankaltaisia.
Ihmisten on vaikea ymmärtää kuinka monimutkaista kaikki on. Halutaan asioiden olevan yksinkertaista ja mustavalkoista, kiveen hakattua eli muuttumatonta. Mutta kun luonto ei toimi niin.
Silmien värikin on monimutkainen ominaisuus, vaikkei yhtä monimutkaisesti periytyvä kuin monet muut. Lisäksi sinisilmäisyys ei ole alkuperäinen ihmisen ominaisuus vaan 6 000 -10 000 vuotta sitten tapahtunut geenimutaatio.
Myös vaaleat hiukset ovat geenimutaation tuotos, mutta tässä tapauksessa useampi eri geenimutaatio tuottaa vaaleat hiukset.
Pohjois-Eurooppaan heti jääkauden jälkeen tulleet ihmiset ovat todennäköisesti tummaihoisia mutta usein sinisilmäisiä. Melanesialaisten parissa Tyynenmeren saarilla on tummaihoisia, mutta vaalehiuksisia ihmisiä. Kaikki on mahdollista.
Oma anoppi on tietysti sukua omille lapsille. Samoin isän anoppi tuppaa olemaan oma mummo, eli sukua. Mutta totta on että mieheni äitin piirteet eivät ole minulle periytyneet.