Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Mitä muutoksia huomasit parisuhteessasi, kun seksi loppui?
28.12.2019 |
Aluksi minusta tuli todella vihainen ja kiukkuinen ja valitin miehelle kaikenlaisista pikkuasioista.
Nyt olen rauhoittunut, mutta huomaan katsovani miestä uusin silmin. Hän ei näytä silmissäni enää yhtä komealta kuin ennen, huomaan hänen välillä puhuvan tyhmiä. Välillä hänellä näyttää olevan tyhmännäköisiä ilmeitä. Ensimmäistä kertaa koskaan olen tuntenut pientä halveksuntaa häntä kohtaan, mitä ei ole siis tapahtunut koskaan ennen.
Mitä teillä on tapahtunut vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (285)
Jatkan vielä sen verran että silti olisin valmis siihen, koska olen todellakin valmis ihan mihin vain. Pelkään vain että puolisoni ei halua terapiaa enkä tosiaan siksi uskalla edes ehdottaa ennen kuin olen sinut eroajatuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä sen verran että silti olisin valmis siihen, koska olen todellakin valmis ihan mihin vain. Pelkään vain että puolisoni ei halua terapiaa enkä tosiaan siksi uskalla edes ehdottaa ennen kuin olen sinut eroajatuksen kanssa.
Ymmärrän hyvin.
Eikä puolisosi ymmärrä, että sama menee myös toisin päin? Et kai sinäkään loputtomasti tuossa liitossa roiku, jos seksittömyys vaivaa sinua näin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan noita katkeruuden tunteita itsessäni. Meillä on siis seksi loppunut täysin. Mies ei pysty seksiin lääkityksensä takia (vehje ei toimi), ja hän on päättänyt näemmä ettei voi vaihtoehtoisilla tavoilla ylläpitää meidän seksielämää. Ymmärrän, että mies on syytön tilanteeseensa, mutta intiimiyden ja minun laiminlyöntini on kuitenkin tietoinen päätös. Lisäksi koen, etten vastaavassa tilanteessa ikinä pystyisi tuomitsemaan miestä seksittömään elämään vaan huolehtisin hänen tarpeistaan (kuten olen tehnytkin). Näistä asioista nousee nuo katkerat tunteet.
Se on muuten jännää, että kun mies ei kykene panemaan, usein tämä ei myöskään tyydytä naistaan muulla tavoin. Ja miesten mielestä tämä on ihan ok. Mutta kun nainen ei kykene yhdyntään, pitäisi useimpien miesten mielestä hänen tyydyttää mies muilla tavoin. Miksi näin? Onko naisen nautinto vielä 2020- luvulla jotenkin vähemmän tärkeää kuin miehen?
Nainen harvemmin tekee aloitteita. "Kulta voitko vähän nuolla mun pillua?" on kovin harvinaista suhteissa, joissa mies on impotentti.
Se on se libido, joka on vähän kuin jalkapallo. Naisillakin sitä on.
Vierailija kirjoitti:
Olen se osapuoli joka lopetti seksin suhteessa. Huomasin jo ennen sitä että alan menettää viehätystä ja kunnioitusta miestäni kohtaa kun mikään ei lupauksista huolimatta muutu.
Lopulta aloin kesken huonon seksin itkeä ja sain jonkun paniikkikohtauksen tai jotain. Riideltiin, sillä kertaa huutaen, siitä että hän laittaa aina oman munansa kaiken edelle ja seksi on täysin paskaa minulle, että hän aina lupaa että tekee edes jotain minun suuntaani ja vannoo että seuraava kerta on vain minun nautintoa varten, mutta aina sieltä tulee se hätäinen peruspano tai muna suuhun tai käteen. En ole ylpeä tästä mutta sanoin riidan aikana että revin hänen peniksensä irti jos näen sen vielä kerrankin. Ja että käy uittamassa sitä jossakussa muussa kunhan jättää minut rauhaan.
Sen jälkeen ollaan nukuttu eri makuuhuoneissa ja mies on yrittänyt selittää käytöstään milloin ADHD lla, milloin innokkuudella, mutta minä haluan eron. En voi enää korjata tätä tilannetta. Nyt ollaan oltu kuukausia ilman seksiä, mutta sitä ennen olin kaksi vuotta hänen panopatja ja munanvatkaaja. Hän ei ole kertaakaan nuollut minua tai sormettanut minua sen jälkeen kun muutettiin yhteen. Kun asuttiin erillään, seksi oli IHAN erilaista ja nyt yhtäkkiä hän ei osaa tai muista kun ollaan sitouduttu!
Tästä ei ole ihan helppoa eikä nopeaa erota, mutta pakko se kai on. Koska rikoin jotain itsessäni suostumalla tuohon paskaan kunnes napsahti :(
Eli minulla seksin loppuminen vain rauhoitti tilannetta. Näin on menty talvesta asti.
Aiemmat suhteeni ovat olleet ihan erilaisia, on ollut monipuolista seksiä ja asiat on ratkenneet hyvin hienovaraisella puheella, miehet ei ois edes kuvitelleet panevansa halutonta eikä mitään tällaista olisi osannut kuvitellakaan ikinä.
Mieshän olisi valmis vaikka pariterapiaan mutta minun inho on niin syvä että kyllä ero on se ainoa vaihtoehto.
Uuh kuulostaa ihanan epävakaalta
Vaimo lopetti seksin ja jonkun ajan kuluttua totesin, että minulla tulee olemaan seksiä jatkossakin; joko kotona tai muualla, hän saa päättää. Nyt on muualla fwb naisystävän kanssa. Olemme olleet naimisissa yli 30 vuotta ja lapset ovat aikuisia. Tulemme kuitenkin hyvin toimeen ja emme koe tarvetta erota. Näillä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ps 50:15 avuksesi huuda minua ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se osapuoli joka lopetti seksin suhteessa. Huomasin jo ennen sitä että alan menettää viehätystä ja kunnioitusta miestäni kohtaa kun mikään ei lupauksista huolimatta muutu.
Lopulta aloin kesken huonon seksin itkeä ja sain jonkun paniikkikohtauksen tai jotain. Riideltiin, sillä kertaa huutaen, siitä että hän laittaa aina oman munansa kaiken edelle ja seksi on täysin paskaa minulle, että hän aina lupaa että tekee edes jotain minun suuntaani ja vannoo että seuraava kerta on vain minun nautintoa varten, mutta aina sieltä tulee se hätäinen peruspano tai muna suuhun tai käteen. En ole ylpeä tästä mutta sanoin riidan aikana että revin hänen peniksensä irti jos näen sen vielä kerrankin. Ja että käy uittamassa sitä jossakussa muussa kunhan jättää minut rauhaan.
Sen jälkeen ollaan nukuttu eri makuuhuoneissa ja mies on yrittänyt selittää käytöstään milloin ADHD lla, milloin innokkuudella, mutta minä haluan eron. En voi enää korjata tätä tilannetta. Nyt ollaan oltu kuukausia ilman seksiä, mutta sitä ennen olin kaksi vuotta hänen panopatja ja munanvatkaaja. Hän ei ole kertaakaan nuollut minua tai sormettanut minua sen jälkeen kun muutettiin yhteen. Kun asuttiin erillään, seksi oli IHAN erilaista ja nyt yhtäkkiä hän ei osaa tai muista kun ollaan sitouduttu!
Tästä ei ole ihan helppoa eikä nopeaa erota, mutta pakko se kai on. Koska rikoin jotain itsessäni suostumalla tuohon paskaan kunnes napsahti :(
Eli minulla seksin loppuminen vain rauhoitti tilannetta. Näin on menty talvesta asti.
Aiemmat suhteeni ovat olleet ihan erilaisia, on ollut monipuolista seksiä ja asiat on ratkenneet hyvin hienovaraisella puheella, miehet ei ois edes kuvitelleet panevansa halutonta eikä mitään tällaista olisi osannut kuvitellakaan ikinä.
Mieshän olisi valmis vaikka pariterapiaan mutta minun inho on niin syvä että kyllä ero on se ainoa vaihtoehto.
Uuh kuulostaa ihanan epävakaalta
Mt-tapausten kokoontumisajot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pienenä toivonkipinänä voisin laittaa, että onnisuimme vaimon kanssa elvyttämään seksielämän vuosien tauon jälkeen. Vaati omaa panostusta , kärsivällityyttä ja aikaa.
Miten?
Tähän ei tullut vastausta. Ullatuus
Panostusta kärsivällisyyttä ja aikaa
Tässä on nyt neljä vuotta panostettu haluttoman osapuolen hyvinvointiin. Jotta ei olisi stressiä ja paineita, jotta olisi hyvä olla, jotta jaksaisi seksiäkin vaimon kanssa. On hoidettu koti, tehty ruoat pöytään, otettu suurempi taloudellinen vastuu, kuunneltu huolet ja murheet, hierottu kipeät hartiat ja pää, kävelty munankuorilla ja pidetty sisällä itselle tärkeät asiat jotta se toinen ei rasittuisi vielä niistäkin. Omaa oloa on voinut purkaa vain vauvapalstan seksiosiossa jossa yleensä palaute on se että jotain minä joka tapauksessa teen väärin. Että kyllä hänellä haluja olisi mutta jotenkin minä olen rikkonut meidän välisen henkisen yhteyden ja siksi ne hänen halunsa ovat lukossa.
Voisitko siis antaa vähän yksityiskohtaisemmat ohjeet? Teen mitä vain.
Sun pitää puhua kumppanisi kanssa. Ei ne halut täällä syty.
Neljä vuotta on puhuttu hänen tarpeistaan ja niiden puheiden mukaan toimittu.
Sori oli pakko trollata.
Olen itse törmännyt täällä muutamaan, jotka kovasti hehkuttavat seksielämänsä parantuneen, mutta eivät oikein kerro että miten.
"Sun pitää vaan puhua" tai "pariterapia" kuulostaa todella turhauttavalta kun niitä on jo kokeiltu. Luulisi pelkästään puheen olevan jokaisen käytössä oleva työkalu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pienenä toivonkipinänä voisin laittaa, että onnisuimme vaimon kanssa elvyttämään seksielämän vuosien tauon jälkeen. Vaati omaa panostusta , kärsivällityyttä ja aikaa.
Miten?
Tähän ei tullut vastausta. Ullatuus
Panostusta kärsivällisyyttä ja aikaa
Tässä on nyt neljä vuotta panostettu haluttoman osapuolen hyvinvointiin. Jotta ei olisi stressiä ja paineita, jotta olisi hyvä olla, jotta jaksaisi seksiäkin vaimon kanssa. On hoidettu koti, tehty ruoat pöytään, otettu suurempi taloudellinen vastuu, kuunneltu huolet ja murheet, hierottu kipeät hartiat ja pää, kävelty munankuorilla ja pidetty sisällä itselle tärkeät asiat jotta se toinen ei rasittuisi vielä niistäkin. Omaa oloa on voinut purkaa vain vauvapalstan seksiosiossa jossa yleensä palaute on se että jotain minä joka tapauksessa teen väärin. Että kyllä hänellä haluja olisi mutta jotenkin minä olen rikkonut meidän välisen henkisen yhteyden ja siksi ne hänen halunsa ovat lukossa.
Voisitko siis antaa vähän yksityiskohtaisemmat ohjeet? Teen mitä vain.
Sun pitää puhua kumppanisi kanssa. Ei ne halut täällä syty.
Neljä vuotta on puhuttu hänen tarpeistaan ja niiden puheiden mukaan toimittu.
Sori oli pakko trollata.
Olen itse törmännyt täällä muutamaan, jotka kovasti hehkuttavat seksielämänsä parantuneen, mutta eivät oikein kerro että miten.
"Sun pitää vaan puhua" tai "pariterapia" kuulostaa todella turhauttavalta kun niitä on jo kokeiltu. Luulisi pelkästään puheen olevan jokaisen käytössä oleva työkalu.
Puhe on jokaisen käytössä, mutta fiksutkaan ihmiset eivät aina puhu oikeista asioista. Seksiin vaikuttavat lukuisat seksin ulkopuoliset asiat. Voi olla, että yksi on sanonut ja jankannut niitä omia tyytymättömyytensä aiheita vuosikaudet, ja toinen on ne sivuuttanut (ehkä juuri siksi, että on pitänyt omaa seksin saantiaan tärkeimpänä ja kaiken muun vastaantulon ehtona).
Sitten päät kolisevat yhteen.
Pariterapiassa saa uusia näkökulmia ja puolueettoman "erotuomarin", joka ohjaa olennaisten kysymysten äärelle.
Mitä muita vaihtoehtoja sinun mielestäsi on olemassa, kuin kärsiminen, eroaminen tai puhuminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pienenä toivonkipinänä voisin laittaa, että onnisuimme vaimon kanssa elvyttämään seksielämän vuosien tauon jälkeen. Vaati omaa panostusta , kärsivällityyttä ja aikaa.
Miten?
Tähän ei tullut vastausta. Ullatuus
Panostusta kärsivällisyyttä ja aikaa
Tässä on nyt neljä vuotta panostettu haluttoman osapuolen hyvinvointiin. Jotta ei olisi stressiä ja paineita, jotta olisi hyvä olla, jotta jaksaisi seksiäkin vaimon kanssa. On hoidettu koti, tehty ruoat pöytään, otettu suurempi taloudellinen vastuu, kuunneltu huolet ja murheet, hierottu kipeät hartiat ja pää, kävelty munankuorilla ja pidetty sisällä itselle tärkeät asiat jotta se toinen ei rasittuisi vielä niistäkin. Omaa oloa on voinut purkaa vain vauvapalstan seksiosiossa jossa yleensä palaute on se että jotain minä joka tapauksessa teen väärin. Että kyllä hänellä haluja olisi mutta jotenkin minä olen rikkonut meidän välisen henkisen yhteyden ja siksi ne hänen halunsa ovat lukossa.
Voisitko siis antaa vähän yksityiskohtaisemmat ohjeet? Teen mitä vain.
Sun pitää puhua kumppanisi kanssa. Ei ne halut täällä syty.
Neljä vuotta on puhuttu hänen tarpeistaan ja niiden puheiden mukaan toimittu.
Sori oli pakko trollata.
Olen itse törmännyt täällä muutamaan, jotka kovasti hehkuttavat seksielämänsä parantuneen, mutta eivät oikein kerro että miten.
"Sun pitää vaan puhua" tai "pariterapia" kuulostaa todella turhauttavalta kun niitä on jo kokeiltu. Luulisi pelkästään puheen olevan jokaisen käytössä oleva työkalu.
Puhe on jokaisen käytössä, mutta fiksutkaan ihmiset eivät aina puhu oikeista asioista. Seksiin vaikuttavat lukuisat seksin ulkopuoliset asiat. Voi olla, että yksi on sanonut ja jankannut niitä omia tyytymättömyytensä aiheita vuosikaudet, ja toinen on ne sivuuttanut (ehkä juuri siksi, että on pitänyt omaa seksin saantiaan tärkeimpänä ja kaiken muun vastaantulon ehtona).
Sitten päät kolisevat yhteen.
Pariterapiassa saa uusia näkökulmia ja puolueettoman "erotuomarin", joka ohjaa olennaisten kysymysten äärelle.
Mitä muita vaihtoehtoja sinun mielestäsi on olemassa, kuin kärsiminen, eroaminen tai puhuminen?
Ja ne ikuisuusaiheet, jotka tappavat parisuhteen henkisen läheisyyden ja sen kautta seksin, ovat jokaisella parilla omansa. Voivat olla raha-asioita, perheen työnjakoon liittyviä, jotain toimintatapoja jotka toinen kokee loukkaavina jne. Ei siitä ole mitään erityistä hyötyä, että niitä täällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä sen verran että silti olisin valmis siihen, koska olen todellakin valmis ihan mihin vain. Pelkään vain että puolisoni ei halua terapiaa enkä tosiaan siksi uskalla edes ehdottaa ennen kuin olen sinut eroajatuksen kanssa.
Ymmärrän hyvin.
Eikä puolisosi ymmärrä, että sama menee myös toisin päin? Et kai sinäkään loputtomasti tuossa liitossa roiku, jos seksittömyys vaivaa sinua näin paljon?
Luultavasti ajattelee. En voi kertoa hänelle kuinka paljon kärsin koska kaikki minun tunteeni tämän asian suhteen aiheuttavat hänelle lisää stressiä ja paineita, mikä syventää kierrettämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis luultavasti puolisoni nimenomaan ajattelee että roikun tässä suhteessa loputtomiin. Ei hän koskaan kysy minulta mitä minä tarvitsisin voidakseni hyvin tässä suhteessa.
Ja jatkan vielä senkin että siitä ei ole kuin pari päivää kun kysyin puolisoltani onko hän onnellinen. Hän vuodatti taas työstressinsä ja muut murheensa. Ehkä toivoin että hän olisi kysynyt minulta olenko minä onnellinen. Jos hän olisi kysynyt, ehkä olisin uskaltanut vastata. Mutta ei hän kysynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja jatkan vielä senkin että siitä ei ole kuin pari päivää kun kysyin puolisoltani onko hän onnellinen. Hän vuodatti taas työstressinsä ja muut murheensa. Ehkä toivoin että hän olisi kysynyt minulta olenko minä onnellinen. Jos hän olisi kysynyt, ehkä olisin uskaltanut vastata. Mutta ei hän kysynyt.
Etkä tietenkään saa suutasi auki ja pysty kertomaan itse. Match made in heaven!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jatkan vielä senkin että siitä ei ole kuin pari päivää kun kysyin puolisoltani onko hän onnellinen. Hän vuodatti taas työstressinsä ja muut murheensa. Ehkä toivoin että hän olisi kysynyt minulta olenko minä onnellinen. Jos hän olisi kysynyt, ehkä olisin uskaltanut vastata. Mutta ei hän kysynyt.
Etkä tietenkään saa suutasi auki ja pysty kertomaan itse. Match made in heaven!
Vastaus löytynee tästä kohdasta: "En voi kertoa hänelle kuinka paljon kärsin koska kaikki minun tunteeni tämän asian suhteen aiheuttavat hänelle lisää stressiä ja paineita, mikä syventää kierrettämme."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jatkan vielä senkin että siitä ei ole kuin pari päivää kun kysyin puolisoltani onko hän onnellinen. Hän vuodatti taas työstressinsä ja muut murheensa. Ehkä toivoin että hän olisi kysynyt minulta olenko minä onnellinen. Jos hän olisi kysynyt, ehkä olisin uskaltanut vastata. Mutta ei hän kysynyt.
Etkä tietenkään saa suutasi auki ja pysty kertomaan itse. Match made in heaven!
Vastaus löytynee tästä kohdasta: "En voi kertoa hänelle kuinka paljon kärsin koska kaikki minun tunteeni tämän asian suhteen aiheuttavat hänelle lisää stressiä ja paineita, mikä syventää kierrettämme."
Hankkiudu eroon tollasesta lumihiutaleesta.
Ap. kuten kerroit sinulla on ikävä sairaus endometrioosi, joka näyttää olevan seksin esteenä. Todella rankka tilanne on sekä sinulle että miehellesi . Googletin , että vähän käsittäisin sitä, mikä tuo sairaus on. En kyllä ollut aiemmin kuullutkaan tuollaisesta. Toivon , että tuohon sairauteen löytyisi jokin parantava hoito ,varsinkin kun tuo hormonikierukkakaan ei mätä ongelmaa ratkaisevan . Ymmärrän että sinä naisena kärsit nyt etenkin tunnetasolla, kun miehesi ei kykene tai ei ymmärrä tunnetasollakaan sinua huomioimaan. Minulla miehenä menee juuri noin, että jos vaimon kanssa seksi ei onnistu, niin on vaikea niitä tunteitakaan ja ihiluita vaimolle osoittaa. Kerro nyt vaan miehellesi. Varmaan miehesi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pienenä toivonkipinänä voisin laittaa, että onnisuimme vaimon kanssa elvyttämään seksielämän vuosien tauon jälkeen. Vaati omaa panostusta , kärsivällityyttä ja aikaa.
Miten?
Tähän ei tullut vastausta. Ullatuus
Panostusta kärsivällisyyttä ja aikaa
Tässä on nyt neljä vuotta panostettu haluttoman osapuolen hyvinvointiin. Jotta ei olisi stressiä ja paineita, jotta olisi hyvä olla, jotta jaksaisi seksiäkin vaimon kanssa. On hoidettu koti, tehty ruoat pöytään, otettu suurempi taloudellinen vastuu, kuunneltu huolet ja murheet, hierottu kipeät hartiat ja pää, kävelty munankuorilla ja pidetty sisällä itselle tärkeät asiat jotta se toinen ei rasittuisi vielä niistäkin. Omaa oloa on voinut purkaa vain vauvapalstan seksiosiossa jossa yleensä palaute on se että jotain minä joka tapauksessa teen väärin. Että kyllä hänellä haluja olisi mutta jotenkin minä olen rikkonut meidän välisen henkisen yhteyden ja siksi ne hänen halunsa ovat lukossa.
Voisitko siis antaa vähän yksityiskohtaisemmat ohjeet? Teen mitä vain.
Sun pitää puhua kumppanisi kanssa. Ei ne halut täällä syty.
Neljä vuotta on puhuttu hänen tarpeistaan ja niiden puheiden mukaan toimittu.
Sori oli pakko trollata.
Olen itse törmännyt täällä muutamaan, jotka kovasti hehkuttavat seksielämänsä parantuneen, mutta eivät oikein kerro että miten.
"Sun pitää vaan puhua" tai "pariterapia" kuulostaa todella turhauttavalta kun niitä on jo kokeiltu. Luulisi pelkästään puheen olevan jokaisen käytössä oleva työkalu.
Puhe on jokaisen käytössä, mutta fiksutkaan ihmiset eivät aina puhu oikeista asioista. Seksiin vaikuttavat lukuisat seksin ulkopuoliset asiat. Voi olla, että yksi on sanonut ja jankannut niitä omia tyytymättömyytensä aiheita vuosikaudet, ja toinen on ne sivuuttanut (ehkä juuri siksi, että on pitänyt omaa seksin saantiaan tärkeimpänä ja kaiken muun vastaantulon ehtona).
Sitten päät kolisevat yhteen.
Pariterapiassa saa uusia näkökulmia ja puolueettoman "erotuomarin", joka ohjaa olennaisten kysymysten äärelle.
Mitä muita vaihtoehtoja sinun mielestäsi on olemassa, kuin kärsiminen, eroaminen tai puhuminen?
No, ei se pariterapeutti aina ole puolueeton tai osaa tunnistaa olennaisia kysymyksiä. Erityisesti kuntien tai Väestöliiton tarjoamat edulliset terapeutit vähän ovat mitä ovat.
Puhumiselle ei ole vaihtoehtoja, kyse on siitä mistä puhutaan. Tottakai ongelmat ratkaistaan verbaalisesti eikä lyömällä tai tanssimalla, mutta ei ole kovin hyödyllistä vaan yleisellä tasolla todeta, että "puhu".
Mites miehen testot? Toki trt on väheksytty hoito suomessa, mutta sillä miehillä monet ongelmat ratkeamaan.
Alue: Seksi
Niin, meillä on toisinpäin. Puoliso syyllistää minua haluistani ja toiveistani ja itsekin tunnen niistä suurta syyllisyyttä. Tunnen suurta syyllisyyttä siitä että kaikki se muu läheisyys ja kosketus jota meillä on ei riitä minulle, kun se kuitenkin riittää puolisolle. Pelkään että terapiassa minut lopullisesti tuomitaan.