Lue keskustelun säännöt.
Avio-oikeus erossa poistettava ja myös puolison elatusvelvollisuus!
27.12.2019 |
On korkea aika päivittää avioliittoa ja avioeroa koskevat pykälät tähän päivään. Ei ole mitään syytä miksi erossa toisella pitäisi olla oikeus toisen hankkimaan omaisuuteen. Ei se kun on vihitty avioliittoon eli päätetty elää yhdessä tuollaisessa juridisessa muodossa tarkoita että pitäisi luopua oikeudesta työnsä hedelmiin. Samoin puolison elatusvelvollisuus josta moni ei taida edes tietää on poistettava. Ei voi olla että aikuinen ihminen voi vaatia toiselta elatusta. Elatusvelvollisuus kuuluu ainoastaa alaikäisten lasten elatukseen.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tunne yhtään laiskaa kotiäitiä. Jos ihminen on laiska, niin ei hänen lapsia kannata tehdä. Lapsissa on hemmetisti hommaa. Alle 3-vuotiaan lapsen hoito on täyttä työtä. Yhteiskunnalle päivähoito maksaa 1700e/kk/lapsi. Eli aika kullanarvoista työtä tekevät kotiäidit 250e/kk kotihoidontuella. Soisin, että heille maksettaisiin tästä arvokkaasta työstä edes saman suuruinen korvaus kuin mitä pienin työttömyysraha on tai huomioitaisiin edes eläkkeitä laskettaessa. Usein kotiäitiys on yksi lyhyt vaihe ihmisen elämässä ja sitten työelämä kutsuu jälleen. Kyllä minäkin olin kotiäitinä naapureiden ja sukulaisten hampaissa. Olin laiska pummi, vaikka olen yliopistosta valmistunut ja tehnyt aina paljon töitä. Mies kyllä arvosti tekemääni työtä kotona. Mutta ihmisten kommentit kotiäidille, pienen vauvan hoitajalle, olivat tosi törkeitä. Nyt ovat suku ja naapurit suu supussa kun palasin työelmään kuopuksen täytettyä 2,5 v. Kyllä ihmiset ovat tyhmiä.
Yhden hoitajan palkkakustannus voisi olla 3500€ kk sivukuluineen. Ryhmässä voisi olla 20-40 lasta niin kustannus ei ole lasta kohden kovin suuri.
Ai, ajattelit että yksi ihminen hoitaa 40 alle 3-vuotiasta. Menepäs koittamaan! Tikahdun täällä nauruun. Jo pelkästään laki tulee tuossa vastaan. Ja tuohon päivähoiton kuluihin lasketaan varmasti paitsi hoitajien palkat sivukuluineen, myös päiväkodin lämmitys-, sähkö-, vesi ja netti- ja puhelinlaskut, lasten ruoat, vaipat, lelut, retket jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikäön kuin asia jotenkin ap:tä koskisi :D
Ei sillä ole pelkoa avioliitosta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tunne yhtään laiskaa kotiäitiä. Jos ihminen on laiska, niin ei hänen lapsia kannata tehdä. Lapsissa on hemmetisti hommaa. Alle 3-vuotiaan lapsen hoito on täyttä työtä. Yhteiskunnalle päivähoito maksaa 1700e/kk/lapsi. Eli aika kullanarvoista työtä tekevät kotiäidit 250e/kk kotihoidontuella. Soisin, että heille maksettaisiin tästä arvokkaasta työstä edes saman suuruinen korvaus kuin mitä pienin työttömyysraha on tai huomioitaisiin edes eläkkeitä laskettaessa. Usein kotiäitiys on yksi lyhyt vaihe ihmisen elämässä ja sitten työelämä kutsuu jälleen. Kyllä minäkin olin kotiäitinä naapureiden ja sukulaisten hampaissa. Olin laiska pummi, vaikka olen yliopistosta valmistunut ja tehnyt aina paljon töitä. Mies kyllä arvosti tekemääni työtä kotona. Mutta ihmisten kommentit kotiäidille, pienen vauvan hoitajalle, olivat tosi törkeitä. Nyt ovat suku ja naapurit suu supussa kun palasin työelmään kuopuksen täytettyä 2,5 v. Kyllä ihmiset ovat tyhmiä.
Ihmiset ovat tyhmiä, mutta miksi sun mies ei ollut koti-isänä? Vai onko nyt? On älytöntä hoitaa yhdessä tehtyjä lapsia yksin. Toinen vuorollaan kotiin myös.
Mun mies on vakitöissä, palkka n. 5000e/kk. Mulla ei äitiysloman jälkeen ollut työpaikkaa mihin palata, koska olin määräaikainen sijainen. Palkka alalla n. 3000-3500 e/kk. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tunne yhtään laiskaa kotiäitiä. Jos ihminen on laiska, niin ei hänen lapsia kannata tehdä. Lapsissa on hemmetisti hommaa. Alle 3-vuotiaan lapsen hoito on täyttä työtä. Yhteiskunnalle päivähoito maksaa 1700e/kk/lapsi. Eli aika kullanarvoista työtä tekevät kotiäidit 250e/kk kotihoidontuella. Soisin, että heille maksettaisiin tästä arvokkaasta työstä edes saman suuruinen korvaus kuin mitä pienin työttömyysraha on tai huomioitaisiin edes eläkkeitä laskettaessa. Usein kotiäitiys on yksi lyhyt vaihe ihmisen elämässä ja sitten työelämä kutsuu jälleen. Kyllä minäkin olin kotiäitinä naapureiden ja sukulaisten hampaissa. Olin laiska pummi, vaikka olen yliopistosta valmistunut ja tehnyt aina paljon töitä. Mies kyllä arvosti tekemääni työtä kotona. Mutta ihmisten kommentit kotiäidille, pienen vauvan hoitajalle, olivat tosi törkeitä. Nyt ovat suku ja naapurit suu supussa kun palasin työelmään kuopuksen täytettyä 2,5 v. Kyllä ihmiset ovat tyhmiä.
Yhden hoitajan palkkakustannus voisi olla 3500€ kk sivukuluineen. Ryhmässä voisi olla 20-40 lasta niin kustannus ei ole lasta kohden kovin suuri.
Ai, ajattelit että yksi ihminen hoitaa 40 alle 3-vuotiasta. Menepäs koittamaan! Tikahdun täällä nauruun. Jo pelkästään laki tulee tuossa vastaan. Ja tuohon päivähoiton kuluihin lasketaan varmasti paitsi hoitajien palkat sivukuluineen, myös päiväkodin lämmitys-, sähkö-, vesi ja netti- ja puhelinlaskut, lasten ruoat, vaipat, lelut, retket jne.
Tai 40 minkään ikäistä mukulaa. Se on vähintään alle kouluikäisiltä puolelta porukasta henki pois noin tunnin sisään.
Herää myös kysymys miksi miehet haluaa lapsia jos niiden kanssa ei haluta olla? Tai miksi naiset suostuisivat valtiollisiksi synnytyskoneiksi siitä ilosta että joutuu heti synnytyksen jälkeen töihin eikä edes saa olla omien lastensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu omituiselle että pariskunnat eivät saisi keskenään päättää avioehdostakin. Meillä on toki avioehto, mutta se takaa minulle 80% miehen omistuksista firmaa lukuunottamatta.
Se, miksi minulle kuuluu osuus miehen omaisuudesta on koska hänen työnsä takia minun on mahdoton saavuttaa omalla urallani mitään mittavaa. Me sovimme sen jo suhteemme alussa, että minä mahdollistan hänen työnsä parisuhteen kannalta, olen hänen tavoitettavissaan hänen työaikojensa puitteissa.
Jos miestä kiinnostaisi raha enemmän, ei kai hän olisi mennyt naimisiin tai sitten ollut valmis siihen että suhteemme kaatuu koska emme näe lähes ollenkaan, tai että hän olisi vähentänyt radikaalisti joko harrastuksiaan tai töitään. Koska minä en saa mahdollisuutta luoda omaa uraani tai edes saavuttaa asiallista eläkettä, totta hitossa hänen omaisuudestaan kuuluu osa minulle.
Miksi sinä haluat viedä pariskuntien omat päätökset pois?Miten miehesi työ estää sinun työskentelysi?
Lisäksi miehesi on superluokan idiootti, mikäli 80% pitää paikkansa
Jos on päiväkoti-ikäisiä lapsia tai pikkukoululaisia, niin he tarvitsevat vanhempiaan. Mikäli toinen tekee pitkää päivää tai työmatkoja, joutuu toinen tekemään hänen osuutensa lasten ja kodin asioista. Kyllä siinä tapauksessa se pitää korvata toiselle.
Miksi helkkarissa perheen eteen raatavan ja pitkää päivää tekevän pitäisi vielä korvata erikseen jotain kotona lepäilevälle puolisolleen? Tämän mukavan elämän takaamisessa on korvausta kylliksi.
No sitten mies järjestää työnsä niin, että on joka päivä joko viemässä lapset hoitoon tai hakemassa pois. Siinä jää työmatkat väliin kun päiväkodin ovella pitää olla joko klo 8 tai 16. Mies hoitaa myös oman osansa lasten asioista kuten hammaslääkärit ja neuvolat sekä on pois töistä lasten sairauden takia. Puolet kotitöistä kuuluu myös miehelle. Eipä tarvitse käyttää rahaa perheen eteen, ainoastaan aikaa.
Päiväkodit pitää järjestää niin ettei haittaa vaikka lapset hakisi pari tuntia myöhemmin. Lapsen sairaus ei ole mikään syy olla pois töistä. Suurin osa lasten sairauksista ei ole kuin tavallisia nuhakuumeita. Myös hammaslääkäriin lapsi osaa mennä yksin.
Kukas sitten sen 5-vuotiaan hoitaa kun tämä on oksennustaudissa tai vaikka vain siinä 39 asteen kuumeessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo sama isyystesti hullu on nykyään joka ketjussa. Selvästi hokee sitä naisvihaa. Aina jauhamassa samaa jostain terveystarkastuksista, mitähän ne ovat.
No olisiko vaikka naisten rintasyöpäseulonnat? Miehille ei järjestetä eturauhassyövän seulontoja mutta pakollinen ilmaistyö valtiolle kyllä jota taas naisilla ei ole. Sinä tässä itse olet miesvihaaja. Etuoikeutettuna naisena on helppo huudella.
Olisiko syynä miesvihan sijaan ihan puhtaasti se, että ei ole olemassa sellaisia eturauhassyövän seulontoja jotka EIVÄT anna isoa määrää vääriä positiivisia. Kivahan se on vaan etuoikeutettuna miehenä huudella. Ei ole kuin yksi hormoniperäinen syöpä iskemässä, naisilla taas rintasyövät, kohtusyöpä, munasarjasyöpä ja kohdunkaulansyöpä. Mutta kannattaa varmaan olla sairaan kivuliaista mammografioista kateellinen...
Miten tämä keskustelu siirtyi syöpäseulontoihin? Pitäisi kysyä mistä naiset ovar keksineet että omien lasten hoidosta pitäisi palkita taloudellisesti? Taloudellinen korvaus on siinä kun mies on mahdollistanut naiselle lomailun lasten varjolla.
”Mies mahdollistanut” ruikkimalla spermaa vai? Miksi yhteiskunnan pitää maksaa sun ejakulaatioiden elatus? Lapset ovat MYÖS MIEHEN.
Ei ihme että Suomesta on lapset loppumassa, miehille OMIEN lasten elatus on vastenmielinen ällötys ja miesvihaa, naisilta odotetaan täyttä yksinhuoltajuutta parisuhteessakin. Mies saa jälkeläiset, kotipiian ja kaikki edut ilman mitään velvollisuuksia. Kuka nainen tuohon suostuisi?
Mies mahdollistaa naisen lapsen saannin hedelmöittämällä tämän. Kyse on siitä että naisen on osallistuttava samalla lailla lasten elatuksen. Ei se anna kummallekaan puolisolle mitään moraalista oikeutta toisen hankkimaan omaisuuteen. Naisille tuntuu sen sijaan olevan mahdoton ajatus kantaa vastuunsa.
Nainen hoitaa lapset, mies tekee..... mitä? Ei mitään. Jonkun on ne lapset hoidettava, joko vanhempien tai yhteiskunnan. Onko sun ratkaisusi siis että miehet edelleenkin elää kuin pellossa ja naiset maksaa yksin lasten hoidon menemällä suoraan synnyttämästä töihin ja lapset laitokseen?
Talouden kannalta on parempi mitä nopeammin nainen palaa tuottavaan työhön. Äitiysloma on kyllä Suomessa aivan liian pitkä. Sitä on lyhennettävä reilusti.
Jos talous merkitsee enemmän kuin omat lapset niin hyvä että syntyvyys laskee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu omituiselle että pariskunnat eivät saisi keskenään päättää avioehdostakin. Meillä on toki avioehto, mutta se takaa minulle 80% miehen omistuksista firmaa lukuunottamatta.
Se, miksi minulle kuuluu osuus miehen omaisuudesta on koska hänen työnsä takia minun on mahdoton saavuttaa omalla urallani mitään mittavaa. Me sovimme sen jo suhteemme alussa, että minä mahdollistan hänen työnsä parisuhteen kannalta, olen hänen tavoitettavissaan hänen työaikojensa puitteissa.
Jos miestä kiinnostaisi raha enemmän, ei kai hän olisi mennyt naimisiin tai sitten ollut valmis siihen että suhteemme kaatuu koska emme näe lähes ollenkaan, tai että hän olisi vähentänyt radikaalisti joko harrastuksiaan tai töitään. Koska minä en saa mahdollisuutta luoda omaa uraani tai edes saavuttaa asiallista eläkettä, totta hitossa hänen omaisuudestaan kuuluu osa minulle.
Miksi sinä haluat viedä pariskuntien omat päätökset pois?Miten miehesi työ estää sinun työskentelysi?
Lisäksi miehesi on superluokan idiootti, mikäli 80% pitää paikkansa
Jos on päiväkoti-ikäisiä lapsia tai pikkukoululaisia, niin he tarvitsevat vanhempiaan. Mikäli toinen tekee pitkää päivää tai työmatkoja, joutuu toinen tekemään hänen osuutensa lasten ja kodin asioista. Kyllä siinä tapauksessa se pitää korvata toiselle.
Miksi helkkarissa perheen eteen raatavan ja pitkää päivää tekevän pitäisi vielä korvata erikseen jotain kotona lepäilevälle puolisolleen? Tämän mukavan elämän takaamisessa on korvausta kylliksi.
No sitten mies järjestää työnsä niin, että on joka päivä joko viemässä lapset hoitoon tai hakemassa pois. Siinä jää työmatkat väliin kun päiväkodin ovella pitää olla joko klo 8 tai 16. Mies hoitaa myös oman osansa lasten asioista kuten hammaslääkärit ja neuvolat sekä on pois töistä lasten sairauden takia. Puolet kotitöistä kuuluu myös miehelle. Eipä tarvitse käyttää rahaa perheen eteen, ainoastaan aikaa.
Päiväkodit pitää järjestää niin ettei haittaa vaikka lapset hakisi pari tuntia myöhemmin. Lapsen sairaus ei ole mikään syy olla pois töistä. Suurin osa lasten sairauksista ei ole kuin tavallisia nuhakuumeita. Myös hammaslääkäriin lapsi osaa mennä yksin.
Huomaa että tällä ei ole kykyä ymmärryksen osalta keskustella lapsista ja niiden hoidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolison elatusvelvollisuus on vain avioliitossa. Ero lopettaa sen. Toki jos toinen on antanut työpanoksensa sinun kotisi ja lastesi hoitoon, se huomioidaan omaisuuden osituksessa.
Millä tavalla tämä asia liittyy puolisoiden omaisuuteen? Ei mitenkään. Mitään ositusta ei pidä suorittaa eikä avioliiton pitäisi sekaantua millään tavalla puolisoiden omaisuuteen. Asioista perillä olevan naisen tai miehen ei pidäkään koskaan solmia avioliittoa. Parisuhteessa eläminen ei sitä vaadi.
Myös avoeton sattuessa, mikäli onsatsannut toisen taloudenhoitoon, lastenhoitoon tms. Merkittävästi on tällä henkilöllä oikeus hakea korvausta tekemästään työstä. Luuletko sinä että tässä maailmassa on ilmaisia ateripita? Jos toinen on esimmaksanut perheen juoksevia menoja ja toinen on näin voinut karttuttaa sen sijaan omaisuuttaan. Tämä omaisuuttaan kartuttanut on velvollinen korvaamaan tälle toiselle hänen panostuksrnsa.
Naiset sietää vaan ihan turhaan kaikkea pskaa parisuhteen varjolla.
Miehetkö ei siedä? Monelta varastetaan jopa omat lapset. Äiti omii itselleen.
Ei se ole omimista vaan huolehtimista. Vai yllättäkö sinua ettei 9kk ikäinen mene yksin tarhamatkoja ja neuvolaan ja lääkäriin kuten täällä jo joku ehdotti. Sillekö pitäisi lapsi jättää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu omituiselle että pariskunnat eivät saisi keskenään päättää avioehdostakin. Meillä on toki avioehto, mutta se takaa minulle 80% miehen omistuksista firmaa lukuunottamatta.
Se, miksi minulle kuuluu osuus miehen omaisuudesta on koska hänen työnsä takia minun on mahdoton saavuttaa omalla urallani mitään mittavaa. Me sovimme sen jo suhteemme alussa, että minä mahdollistan hänen työnsä parisuhteen kannalta, olen hänen tavoitettavissaan hänen työaikojensa puitteissa.
Jos miestä kiinnostaisi raha enemmän, ei kai hän olisi mennyt naimisiin tai sitten ollut valmis siihen että suhteemme kaatuu koska emme näe lähes ollenkaan, tai että hän olisi vähentänyt radikaalisti joko harrastuksiaan tai töitään. Koska minä en saa mahdollisuutta luoda omaa uraani tai edes saavuttaa asiallista eläkettä, totta hitossa hänen omaisuudestaan kuuluu osa minulle.
Miksi sinä haluat viedä pariskuntien omat päätökset pois?Miten miehesi työ estää sinun työskentelysi?
Lisäksi miehesi on superluokan idiootti, mikäli 80% pitää paikkansa
Koska mieheni on yrittäjä ja saattaa tehdä töitä 90h/viikko jos niikseen tulee. Jos minä tavoittelisin omaa uraani, emme näkisi lähes ollenkaan. Päälle miehen harrastukset niin emme saisi yhteistä aikaa järjestettyä lähellekään tarpeeksi.
Miksi mieheni on sinusta superluokan idiootti?Edelleenkään en näe mitään estettä sinun omalle työn tekemisellesi.
Istut kotona miehen elättinä?
No, ensinnäkin jonkun on oltava viemässä lasta eskariin ja hakemassa pois, miehen työ ei jousta, joten siihen jäisi 8-16 välinen aika minun työlleni, miehen työstä ei voisi jäädä pois kun lapset sairastuvat. Minä olisin lasten puolesta siis kuin täysi yh. Se tietysti mahdollistaisi tietyt ammatit, esim sen mihin olen kouluttautunut (akateeminen työ). Isoin ongelma vastaan tulee siinä, että työni vuoksi olisin sitoutunut työni aikatauluun enkä täten olisi miehen ennakoimattoman työn oikkujen vietävissä, saati sen että hän harrastaa ison osan vapaa-ajastaan. Emme tapaisi välttämättä kertaakaan viikossa niin että ehtisimme esimerkiksi juttelemaan kunnolla tai syömään saman pöydän ääressä. Meille on perheenä tärkeää voida viettää aikaa yhdessä ja varsinkin pariskuntana olla fyysisesti yhdessä. Jotta tämä onnistuisi mahdollisimman hyvin, olen luopunut urastani ja keskityn perheeseen. Mies tekee työtä jota rakastaa, työ on äärimmäisen rasittavaa ja aikaavievää. Taloudellista syytä tehdä töitä ei ole kummallakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu omituiselle että pariskunnat eivät saisi keskenään päättää avioehdostakin. Meillä on toki avioehto, mutta se takaa minulle 80% miehen omistuksista firmaa lukuunottamatta.
Se, miksi minulle kuuluu osuus miehen omaisuudesta on koska hänen työnsä takia minun on mahdoton saavuttaa omalla urallani mitään mittavaa. Me sovimme sen jo suhteemme alussa, että minä mahdollistan hänen työnsä parisuhteen kannalta, olen hänen tavoitettavissaan hänen työaikojensa puitteissa.
Jos miestä kiinnostaisi raha enemmän, ei kai hän olisi mennyt naimisiin tai sitten ollut valmis siihen että suhteemme kaatuu koska emme näe lähes ollenkaan, tai että hän olisi vähentänyt radikaalisti joko harrastuksiaan tai töitään. Koska minä en saa mahdollisuutta luoda omaa uraani tai edes saavuttaa asiallista eläkettä, totta hitossa hänen omaisuudestaan kuuluu osa minulle.
Miksi sinä haluat viedä pariskuntien omat päätökset pois?Miten miehesi työ estää sinun työskentelysi?
Lisäksi miehesi on superluokan idiootti, mikäli 80% pitää paikkansa
Jos on päiväkoti-ikäisiä lapsia tai pikkukoululaisia, niin he tarvitsevat vanhempiaan. Mikäli toinen tekee pitkää päivää tai työmatkoja, joutuu toinen tekemään hänen osuutensa lasten ja kodin asioista. Kyllä siinä tapauksessa se pitää korvata toiselle.
Miksi helkkarissa perheen eteen raatavan ja pitkää päivää tekevän pitäisi vielä korvata erikseen jotain kotona lepäilevälle puolisolleen? Tämän mukavan elämän takaamisessa on korvausta kylliksi.
No sitten mies järjestää työnsä niin, että on joka päivä joko viemässä lapset hoitoon tai hakemassa pois. Siinä jää työmatkat väliin kun päiväkodin ovella pitää olla joko klo 8 tai 16. Mies hoitaa myös oman osansa lasten asioista kuten hammaslääkärit ja neuvolat sekä on pois töistä lasten sairauden takia. Puolet kotitöistä kuuluu myös miehelle. Eipä tarvitse käyttää rahaa perheen eteen, ainoastaan aikaa.
Päiväkodit pitää järjestää niin ettei haittaa vaikka lapset hakisi pari tuntia myöhemmin. Lapsen sairaus ei ole mikään syy olla pois töistä. Suurin osa lasten sairauksista ei ole kuin tavallisia nuhakuumeita. Myös hammaslääkäriin lapsi osaa mennä yksin.
Kolmevuotiaani ei kyllä osannut mennä yksin hammashoitolaan. Mitähän olen tehnyt väärin 🤔
Vierailija kirjoitti:
Puolison elatusvelvollisuus on vain avioliitossa. Ero lopettaa sen. Toki jos toinen on antanut työpanoksensa sinun kotisi ja lastesi hoitoon, se huomioidaan omaisuuden osituksessa.
On myös erossa, mutta tämä on äärimmäisen poikkeuksellista, lähinnä jos puoliso on avioliiton takia menettänyt omat mahdollisuudet hankkia elatusta (tyyliin hoitanut kotia ja kasvattanut lapsia 20v, että yrittäjämies saa uraohjustella, ja kukaan ei enää palkkaisi), mutta tässäkin otetaan huomioon mahdollisuudet esim hankkia koulutusta eikä elatusta syydetä ikuisesti. Myös uuteen avioliittoon päättyy ennalta tuomiolla vahvistettukin eronjälkeinen elatusvelvollisuus, koska tällöin uuden puolison elatusvelvollisuus kumoaa sen. KKO:n case on, jossa vaimo sai mieheltään elatusta itselleen lasten lisäksi, muistaakseni vaimo oli ollut niin sidottu kotiin, että oli ihan eristynyt työelämästä ja liekö edes puhunut suomea kunnolla. Lapsia ja kotia hoiti, kuten kunnon naisen hänen kulttuurissaan kuuluikin, ja mies käärinyt kaiken voiton yhteisestä yrityksestä. Ihan oikein, että mies joutui elattamaan eron jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en kyllä tunne yhtään laiskaa kotiäitiä. Jos ihminen on laiska, niin ei hänen lapsia kannata tehdä. Lapsissa on hemmetisti hommaa. Alle 3-vuotiaan lapsen hoito on täyttä työtä. Yhteiskunnalle päivähoito maksaa 1700e/kk/lapsi. Eli aika kullanarvoista työtä tekevät kotiäidit 250e/kk kotihoidontuella. Soisin, että heille maksettaisiin tästä arvokkaasta työstä edes saman suuruinen korvaus kuin mitä pienin työttömyysraha on tai huomioitaisiin edes eläkkeitä laskettaessa. Usein kotiäitiys on yksi lyhyt vaihe ihmisen elämässä ja sitten työelämä kutsuu jälleen. Kyllä minäkin olin kotiäitinä naapureiden ja sukulaisten hampaissa. Olin laiska pummi, vaikka olen yliopistosta valmistunut ja tehnyt aina paljon töitä. Mies kyllä arvosti tekemääni työtä kotona. Mutta ihmisten kommentit kotiäidille, pienen vauvan hoitajalle, olivat tosi törkeitä. Nyt ovat suku ja naapurit suu supussa kun palasin työelmään kuopuksen täytettyä 2,5 v. Kyllä ihmiset ovat tyhmiä.
Yhden hoitajan palkkakustannus voisi olla 3500€ kk sivukuluineen. Ryhmässä voisi olla 20-40 lasta niin kustannus ei ole lasta kohden kovin suuri.
Tällä palstalla huomaa helposti tyypit, jotka on jätetty pienenä oman onnensa nojaan. Tuossakin on ihan oppikirjaesimerkki, millainen ihmisestä tulee, kun vauva-aikana hoito on lähinnä elossapitoa. Ravintokin näyttää olleen ravintoköyhää, kun aivot eivät ole kehittyneet kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen sopimus, eikä mitään romanttista hömppää, toisin kuin palstamiehet näyttävät uskovan.
Miksi kukaan järkevä ihminen solmisi taloudellisen sopimuksen, jonka ehdot eivät miellytä?
Eli ihan kaikki naiset menevät naimisiin vain taloudellisen hyödyn takia. Kiitos tästä vahvistuksesta.
Minulla on isompi omaisuus kuin miehelläni ja suuremmat tulot. Mies hyötyy minusta taloudellisesti aika paljon.
Menet henkilökohtaisuuksiin ja hyökkäät rakentamaasi Olkinukke vastaan. Kun joku nosto esille tämän pyhönlehmän, sokea pisteen tai virtahevon olohuoneessa.