Milloin isoäiti voi antaa eriarvoiset lahjat lapsenlapsilleen?

Vierailija kirjoitti:

Meillä isoäidillä on selkeä kirjanpito yhteydenotoista ja auttamisesta. Lahjat saadaan sitten sen mukaan, miten paljon on oltu mummin kanssa tekemisissä. Reilu peli kaikin tavoin, koska ei pelkkä lapsenlapsena oleminen merkitse sitä, että olisi lahjan arvoinen.

Meillä juuri se pelkkä lapsenlapsena oleminen riittää siihen että on lahjan arvoinen. Ei niitä tarvitse ansaita auttamalla tms. Koskee jo aikuisiakin lapsenlapsia.

Rahanahneet naiset itkemässä. Olette todella surkeita tapauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isoäidillä on selkeä kirjanpito yhteydenotoista ja auttamisesta. Lahjat saadaan sitten sen mukaan, miten paljon on oltu mummin kanssa tekemisissä. Reilu peli kaikin tavoin, koska ei pelkkä lapsenlapsena oleminen merkitse sitä, että olisi lahjan arvoinen.

Meillä juuri se pelkkä lapsenlapsena oleminen riittää siihen että on lahjan arvoinen. Ei niitä tarvitse ansaita auttamalla tms. Koskee jo aikuisiakin lapsenlapsia.

Juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme vastauksia. Ei tarvitse olla sentilleen sama lahja, mutta jos kaikki lapset ovat teinejä ja yksi saa 50e rahaa ja kaksi muuta yhteiseksi pussillisen krääsää niin ei mene oikein. Kyse on lasten itsetunnon suojelemisesta eikä ahneudesta.

Isoäiti ei ole vastuussa lapsen itsetunnosta. Kyllä se on vanhempien tehtävä selvittää teinille, miksi ei saa lahjaa.

”Rakas lapsi, isoäitisi on epäreilu ihminen ja siksi antoi serkullesi enenmän rahaa.” Näinkö?

Saahan sitä tehdä mitä haluaa, mutta toiset sitten päättävät haluavatko olla tekemisissä. Ap tietysti vaikeaa vaikuttaa omiin lapsiin tuossa iässä enää, mutta jos olisivat pienempiä niin sanoisin ettei varmaan teidänkään kannata olla sitten niin paljon tekemisissä kuin siskosi perhe on.

Jos omassa lapsuudessasi oli suosimista, niin voit kertoa suoraan siitä tuon ikäisille lapsille, jotta ymmärtävät että mummo on "ongelmallinen" ihminen eivät he. Että tässä on kyse lopulta ihan muusta kuin heistä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä isoäidillä on selkeä kirjanpito yhteydenotoista ja auttamisesta. Lahjat saadaan sitten sen mukaan, miten paljon on oltu mummin kanssa tekemisissä. Reilu peli kaikin tavoin, koska ei pelkkä lapsenlapsena oleminen merkitse sitä, että olisi lahjan arvoinen.

Minusta pelkkä lapsenlapsena olo on lahjan arvoista.

Ja lahjotaan me isovanhemmatkin, vaikka vain olla möllöttävät siellä keinutuoleissaan hoitokodissa.

Oma äitini sen sijaan reilusti lahjoo lapsenlapsensa jos joku heistä vaikkapa käy pesemässä ikkunat, vie matot ulos, kyydittää hänet lääkärille tms.

Joululahjat on sitten tasapuoliset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ole kyse mistään käyttäytymisestä. Kummatkin lapsenlapset ovat ihan yhtä paljon tai vähän tekemisissä mummunsa kanssa.

Ap.

Miten rahanahne pitää ihmisen olla, että itkee joululahjoistakin? 

Mitäs kakarasi antoivat isoäidille? Tai sinä itse?

Miksi ap on rahanahne? Meillä serkukset laittelevat viestiä mitä sait lahjaksi tai jos vietetään joulu yhdessä niin näkevät toistensa lahjat. On siinä parina jouluna ihmetelleet miksi Vieno saa mummolta tuollaisen lahjan mutta Erik ei mitään.  Mummolle ostetaan joka vuosi lahja, tavataan säännöllisesti pitkin vuotta. 

Onhan se hullua että tänäkin vuonna meidän lapset jäi ilman lahjoja mutta miehen sisarusten lapset saivat lahjat. 

Vierailija kirjoitti:

Isoäitiys ei ole tasa-arvoa, se on muiden kohtelua samalla tavalla kuin nämä kohtelevat itseä. Jos joku lapsenlapsi on avulias, iloinen ja huolehtivainen ja toinen tympeä norsuntorttunaama, niin sille avuliaalle saa antaa paremmat lahjat. Ei pidä olettaa, että isoäitiys on huonojen tapojen hyväksymistä.

Pölhö, ei mee näin. Minun lapseni ja perheeni ovat anopille kohteliaita. Anopin tytär taas ilkeä, sättii ja riitelee. Silti tytär on se aino rakas. Anoppi on ostanut tyttärelleen TALON. Pojalleen ei mitään. Tytär saa synttärilahjat ja joululahjat, poika ei mitään. Suorana jatkumona tyttären lapset hoidetaan ja lahjotaan, pojan lapsia ei koskaan.

Anoppi suoraan sanonut että vain tytär on hälle tärkeä. Se ilkeä hunsvottitytär joka räyhää ja kiukuttelee. Kunnollinen kiltti poika ei kiinnosta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytöntä laskea jotain lahjojen arvoja jos puhutaan kymmenistä euroista. Miten voi olla ihmiset niin rahan perään tai kateellisia? Pitäisi varmaankin laittaa lahjojen arvo muistiin ristiäisistä lähtien ja maksaa 18-vuotiaana tasausta vähiten saaneelle.

Enemmän tuossa on kyse lastenlasten arvosta isovanhemmalle. Yksi tuntuu nyt olevan muita arvokkaampi, ei kiva juttu niille kahdelle muulle.

Ei tuollaiselle voi mitään. Jotkut ihmiset on ajattelemattomia tai ilkeitä. Vanhatkin.

Erinlainen ihminen joka on hyvästä perheestä vanhemmat ylioppilaita miljoona omaisuus aloittaa koulun käynnin jossa häntä kiusataan aina 8 luokkaa asti kunnes lopettaa koulun kun on jo 6 eri koulua vaihettu kiusaamisen takia, loppu vuodet teini-iästä menee 90-luvulla olessa internetissä kiinnostuen hakkeroinnista ja tietokonepeleistä. Täysi ikäisyyteen päästyään alkaa päihteet kiinnostaa kun haluaa päästä vihan tunteista eroon joita koulukiusaaminen on aiheuttanut, ja syyllistyy päihdepäissään laittomiin uhkauksiin joista hänet luokitellaan psykoottiseksi ja passitetaan pakkohoitoon siellä 3 päivää olleena passitetaan kotiin sillä ehdolla että sitoutuu avohoitoon, avohoitoa kun on kestänyt 3 viikkoa ja nähnyt lääkärin ensimmäisen ja viimeisen kerran hän antaa sinulle skitsofrenia diagnoosin ja neurolepsi lääkitys alkaa, 5 vuotta kestänyt lääkitys on turruttanut kaikki tunteet ja mikään ei tunnu miltään ja alkaa tekemään asioita että saisi edes jotain tunteita päähän, hakkaa ensimmäisen kadulla vittuilevan ihmisen, ja sen jälkeen passitetaan pakkohoitoon 10 vuodeksi jossa sadistiset sairaanhoitajat kokoajan vitt*ilevat että potilas provosoituisi ja saisivat käyttää voimakeinoja ja lepositeitä koktaileineen, ja siellähän minä olinkin 2 kertaa viikossa, lääkitys oli niin vahva 10 vuoden ajan jossa minua "parannettiin" etten tunne enää edes vihaa muita ihmisiä kohtaan vaan kävelen selkärutussa kuolavaluen kadulla. Ehkä elän jopa 50 vuotiaaksi jos lääkkeiden sivuvaikutukset sen suopi.

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytöntä laskea jotain lahjojen arvoja jos puhutaan kymmenistä euroista. Miten voi olla ihmiset niin rahan perään tai kateellisia? Pitäisi varmaankin laittaa lahjojen arvo muistiin ristiäisistä lähtien ja maksaa 18-vuotiaana tasausta vähiten saaneelle.

Tämä. Rahanahne aloittaja on laskimen kanssa googlettanut "krääsän" hintaa, ja parikympppiäkin itkettää.

Todella säälittävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ole kyse mistään käyttäytymisestä. Kummatkin lapsenlapset ovat ihan yhtä paljon tai vähän tekemisissä mummunsa kanssa.

Ap.

Miten rahanahne pitää ihmisen olla, että itkee joululahjoistakin? 

Mitäs kakarasi antoivat isoäidille? Tai sinä itse?

Miksi ap on rahanahne? Meillä serkukset laittelevat viestiä mitä sait lahjaksi tai jos vietetään joulu yhdessä niin näkevät toistensa lahjat. On siinä parina jouluna ihmetelleet miksi Vieno saa mummolta tuollaisen lahjan mutta Erik ei mitään.  Mummolle ostetaan joka vuosi lahja, tavataan säännöllisesti pitkin vuotta. 

Onhan se hullua että tänäkin vuonna meidän lapset jäi ilman lahjoja mutta miehen sisarusten lapset saivat lahjat. 

Aloittajahan tässä juuri siitä rahasta itkee. Oletko ihan talikko? 

Mummon ei ole mikään pakko ostaa kenellekään mitään. Mutta ilmeisesti sinäkään et näe omaa rahanahneuttasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isoäidillä on selkeä kirjanpito yhteydenotoista ja auttamisesta. Lahjat saadaan sitten sen mukaan, miten paljon on oltu mummin kanssa tekemisissä. Reilu peli kaikin tavoin, koska ei pelkkä lapsenlapsena oleminen merkitse sitä, että olisi lahjan arvoinen.

Meillä juuri se pelkkä lapsenlapsena oleminen riittää siihen että on lahjan arvoinen. Ei niitä tarvitse ansaita auttamalla tms. Koskee jo aikuisiakin lapsenlapsia.

Suurin osa isovanhemmista ei ajattele noin. Elämänsä sössivä, haistatteleva ja ilkeä lapsenlapsi ei koskaan ole samanarvoinen kuin asiansa hoitava, vaikka niiden lasten äidit toisin ajattelevat.

Onko mahdollista että isoäitikin kompensoi tälle toiselle jotain?

Siis tarkoitan sitä, että oma anoppini esim 'lahjoi' miehen veljen lapsia, koska isä oli vähän 'hunsvotti' ja anoppi näki itsensä syylliseksi siihen että pojasta tuli puolalkoholisti (lapsuuden juttuja) Eikö saanut sen parempaa vaimoa hankittua.. outoja kuvioita.

Olisihan se hienoa että.isovanhemmat kohtelisivat lapsenlapsiaan tasapuolisesti mutta valitettavasti se ei läheskään aina mene niin. Tässäkin keskustelussa on taas niin järjettömiä kommentteja että huh.

Vaikka itsellä ei lapsia olekaan, eipä kyllä tuntuisi mukavalta katsoa vierestä jos omat vanhempani antaisi esimerkiksi yhdelle sisaruksen lapselle vaikkapa juuri tuon 50e lahjaksi ja toisen sisaruksen samaa ikäluokkaa oleva lapsi saisi pussillisen epämieluisaa krääsää ja tätä kaikenlisäksi jatkuisi vuodesta toiseen. Onneksi vanhemmillani on järkeä ja kohtelevat tasapuolisesti lapsenlapsiaan.

Kun lapsenlapsi on vuoden mittaan käynyt isoäidillä 40 kertaa ja toinen ei ole edes soittanut, niin isoäiti tietenkin antaa molemmille 100 e, koska kumpikin on lapsenlapsi ja pitää kohdella samanarvoisesti. Lapsenlapsilta taas ei tarvitse edellyttää minkäänlaista tasa-arvoista kohtelua isoäidin suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsenlapsi on vuoden mittaan käynyt isoäidillä 40 kertaa ja toinen ei ole edes soittanut, niin isoäiti tietenkin antaa molemmille 100 e, koska kumpikin on lapsenlapsi ja pitää kohdella samanarvoisesti. Lapsenlapsilta taas ei tarvitse edellyttää minkäänlaista tasa-arvoista kohtelua isoäidin suuntaan.

Se mummo voi miettiä miksi se toinen lapsenlapsi ei halua käydä, olisiko juurisyy kuitenkin siinä, että jo lähtökohtaisesti on epäreilu asetelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapsenlapsi on vuoden mittaan käynyt isoäidillä 40 kertaa ja toinen ei ole edes soittanut, niin isoäiti tietenkin antaa molemmille 100 e, koska kumpikin on lapsenlapsi ja pitää kohdella samanarvoisesti. Lapsenlapsilta taas ei tarvitse edellyttää minkäänlaista tasa-arvoista kohtelua isoäidin suuntaan.

Se mummo voi miettiä miksi se toinen lapsenlapsi ei halua käydä, olisiko juurisyy kuitenkin siinä, että jo lähtökohtaisesti on epäreilu asetelma.

Eli vika lapsenlapsen välinpitämättömyyteen on isoäidissä? Jostain syystä toinen lapsenlapsi ei koe asiaa samalla tavalla.

Meillä ostivat poikateinille uuden iPhonen, eikä tosiaan sieltä halpamallipäästä. Kiellettiin kyllä, pojalla oli puoli vuotta vanha hyvä puhelin, mutta kun pitää antaa kullanmurulle kaikki mitä tämä keksii pyytää. Tyttöteini sai 50e lahjakortin. Koska ei pyytänyt mitään.

Isovanhemmat ovat varakkaita, heille vaikkapa tonnin lahja on ihan karkkirahaa. Mutta näin se on aina mennyt, röyhkeä poika keksii pyytää kaikkea aivan absurdia ja tyttö joka on paljon tyytyväisempi perusluonteeltaan saa sitten jotain. Kyllähän se pahalta tuntuu (sekä nuo överilahjat että tytön dissaaminen).