Lue keskustelun säännöt.
Jouluaattona isäni kertoi saaneensa muistisairausdiagnoosin
25.12.2019 |
Aloittanut lääkityksen 7kk sitten- ikää 69v. Ihmettelinkin miten ei meinaa muistaa esim.lastenlapsien nimiä ja puhuu pääasiassa vanhoista asioista. Hirvittää kun auttanut paljon lasten kuskaamisessa harrastuksiin autollaan ja lapset menneet osin koulun jälkeen isäni luo. Miten itse järkeilisit että saa osallistua lastenlasten elämään vaarantamatta heidän turvallisuutta? Sanoin eilen miehelleni että isän on varmaan jossain vaiheessa muutettava meille asumaan. Onneksi asutaan isossa omakotitalossa. Onko kohtalotovereita?
Kommentit (6)
Meitä kohtalotovereita on Suomi täynnä. On hyvä muistaa, että diagnoosista voi mennä 10 vuotta siihen, että muistisairas on sänkypotilas. Siihen saakka kannattaa nauttia yhteisistä hetkistä ja arvioida aina itse tilannetta, mihin muistisairas kykenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kohtalotoveri. Diagnoosi vuosi sitten, isäni suurinpiirtein sinun isäsi ikäinen. Samankaltainen tilanne muutenkin, isäni läheinen perheeni ja lasteni kanssa. Tässäpä tätä elämää kuitenkin eletään, vähitellen tulee muutoksia, mutta paljon on vielä ennallaankin. Suosittelen sinua ottamaan puheeksi asioiden hoitamisen hyvissä ajoin, kannattaa perehtyä esim. edunvalvontavaltuutukseen.
Äidillä eteni hitaasti. Parikymmentä vuotta sairasti. Niistä 15 lähes huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Ei dementikkoa lastenvahdiksi.
Eikä auton rattiin.
Ei kokemusta, mutta voimia sinulle todella paljon. ❤