Lue keskustelun säännöt.
Naurettavin tietämänne asia josta tehty lasu?
22.12.2019 |
Itse kuulin tapauksesta jossa julkiselta hammaslääkäristä oli tehty lasu koska vanhemmat oli peruneet lapselle automaattisesti varatun ajan ja ilmoittaneet että lapsen hampaat hoidetaan yksityisellä.
Kommentit (842)
Sosiaaliasiamies kehottaa tarvittaessa tekemään muistutuksen tai kantelun. Molemmissa lopputulos on,että järjestelmä tukee työntekijää. He tietävät kyllä ettei uupunut/uuvutettu väärinkohdeltu vie asiaa siitä eteenpäin eikä keinojakaan juuri ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tuntuu että se oma sosiaalityöntekijä on ammattitaidoton. Niin silloin yhteys vaan sosiaaliasiamieheen hänhän on seuraava siinä kuka vastaa sosiaalityöstä.
Siinä on riski että suututtaa sosiaalityöntekijän jos tämä on pikkusieluinen. Sitten sinusta voidaan kirjata mitä vain "huolia". Missään muualla ei ole tuollaista että kirjataan mitä vain koska mikä vain voi olla huoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Kun siellä kirjataan että mummon mukaan äiti on jaksamisensa äärirajoilla ja sitten lastensuojelusta lähetetään kaksi tätiä istumaan ja tarkkailemaan ja nämä havainnoivat kaiken mahdollisen mikä voisi tukea mummon analyysiä ja se sosiaalityöntekijä sitten näiden akkojen pahantahtoisten juorujen perusteella äitiä näkemättä kirjaa, että juu, uupunut on niin se on MUTUA. Alusta loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Miten toi liittyy ketjun aiheeseen? Tuo asia hoituu poliisin kautta kuten kaikki oikeat tapaukset, tätä naurettavaa lasuilmoittelusysteemiä ei tarvita mihinkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Miten toi liittyy ketjun aiheeseen? Tuo asia hoituu poliisin kautta kuten kaikki oikeat tapaukset, tätä naurettavaa lasuilmoittelusysteemiä ei tarvita mihinkään
Millä tavoin se hoituu poliisin kautta? Jos äiti ottaa kerta toisensa jälkeen äijän kotiin ja antaa sen hakata niin itseään kuin lapsiaankin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Yleensä hakkaavat eivät kovin helposti tunne pahaa oloa. He syyllistävät uhrin joka yrittää hakea tukea ja terapiaa, näkee painajaisia, haluaa usein pyytää hakkaajalta anteeksi jne. Hakkaaja on syytön kaikkeen, voi tosin olla että perheen pako näytelmänä turvakotiin sai järkyttymään (ja herätti kostonhimon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Kun siellä kirjataan että mummon mukaan äiti on jaksamisensa äärirajoilla ja sitten lastensuojelusta lähetetään kaksi tätiä istumaan ja tarkkailemaan ja nämä havainnoivat kaiken mahdollisen mikä voisi tukea mummon analyysiä ja se sosiaalityöntekijä sitten näiden akkojen pahantahtoisten juorujen perusteella äitiä näkemättä kirjaa, että juu, uupunut on niin se on MUTUA. Alusta loppuun.
Mitä pahaa siinä on, että on uupunut. Monet äidit ovat. Vauvat valvottavat ja jos on useampi lapsi, työtä riittää. Vielä jos on erityislapsia mukana kuviossa, niin harva säilyy uupumatta. Sitten se pitää vain löytää keino millä tällaista äitiä saadaan tuettua. On se apu sitten kotipalvelu tai vaikka tukiperhe tai voihan sillä äidillä olla vaikka diagnosoimaton masennus, jolle pitäisi löytyä hoito.
Vierailija kirjoitti:
Kyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyynikko kirjoitti:
Kyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä teistä kuulostaa se, että yhtäkkiä muutaman päivän sisällä epämääräinen joukko nimettömiä yksityishenkilöitä tekee epämääräisiä lasuja lapsen vanhemmasta (ilman eriteltynä syytä lapsesta) ilman yritystäkään perustella väitteitä mitenkään ja nämäkin johtavat vanhemman kuulusteluun ja vanhemmuuden kyseenalaistamiseen?
Eikö voisi miettiä mitä on takana sellaisessa, jossa joukko (kiusaajia) hyökkää yhden kimppuun, haukkuu, mitätöi ja alistaa ja kuka tai ketkä sitä puhuttelua tarvitsisivat.
Jos tämä kiusattu esittää epäilyn kiusaamisesta todisteineenkin, pysyy hän syytettynä, joka ei suostu myöntämään sitä, että on kelvoton, mielisairauksista kärsivä vanhempi.Lähdetään tästä asenteestasi. Se keskustelu ei ole kuulustelu eikä kyseenalaistamista.
Sitten toinen asia. Tämä salaliittoteoria. Se on jo sinällään älytön.
Eipä ihme, että nämä lasutarinat elävät omaa elämäänsä. Naurettavaa.
..lähdetään tästä asenteestasi..Tyypillistä sossujargonia. Joko tämän kommentoija on itse näitä mielivaltaisia oman asemansa pönkittäjiä tai sitten hän ei todellakaan tiedä, mitä maassamme lastensuojelun ja terveydenhuollon mielivaltaisen toiminnan kautta tapahtuu. Jokaiselle tekisi hyvää käydä lukaisemassa rikoslaissa esim. vainon määritelmä, meidän kunnianloukkauksen määritelmä sekä esim. perustuslaki.
Korjaus 'meidän kunnianloukkauksen', eli 'törkeän kunnianloukkauksen' ja lastensuojelulaki sekä potilaslaki ovat ehdottoman tärkeitä tuntea, sillä maassamme ei ole puolueetonta oikeusjärjestelmä, joka auttaisi lasun hampaisiin joutuneita.
Ja PS. Suoraan synnytyssairaalasta tehtäviä huostaanottoja ryhdytään valmistelemaan jo hyvissä ajoin lapsen syntymää, materiaalia ja sossufantasioita kerätään eri rekisterinpitäjien toimesta jo ennalta, jotta laittomien huostaanottojen vuoksi ei jouduttaisi oikeudellisen vastuuseen. Tämän tietää jokainen sosiaalityöntekijä sekä valheita terveydenhuollossa tehtaileva henkilö.Älä nyt viitsi. Jos lapsi huostaanotetaan suoraan synnäriltä, syyt ovat erittäin vakavat.
Nämä salaliittoteoriasi ovat pelkästään säälittäviä.
Ottaako noin koville kuulla totuus siitä, miten järjestelmä täällä toimii? Toisin kuin sinulla, minulla on mustaa valkoisella väitteideni tueksi, eli se siitä 'salaliittoteoria'väitteestäsi ja kuten sanottu, asiani tuon julkisuuteen, kun aika kypsä. Olet joko tietämätön tai sosiaalityöntekijä, ilmeisesti molempia.
En ole kumpaakaan.
Ja sinun "totuutesi" on sen verran vahva uskomus, ettet käsitystäsi muuta. Pakko kai sinun on näihin salaliittoteorioihin uskoa, muuten joutuisit katsomaan itseäsi.
Ei näihin kuitenkaan usko kukaan järkevä ihminen, vaikkia spämmäys on kovaa.
Vastaan vielä kerran vaikka oletkin niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät nöyrtyvät vai n saman koettuaan- Suomessa tehdään tuhansia laittomia huostaanottoja perättömienlasu-ilmojen ja viranomaisten lainvastaisen toiminnan vuoksi-ottaisit todellisuudesta selvää- se ettet usko kertomaani on sinun ongelmasi, toivon todella,ettet ole hoitoalalla tai muussa vastuuasemassa työsi puolesta. Meidän tapauksessamme kertomani on myönnetty todeksi myös lasun ja terveydenhuollon johtavien tahojen puolelta ja ihmiset ovat olleet järkyttyneitä vastuullisen tekojen seurauksista elämäämme-vastuuta tilanteen oikaisusta ja selvittämisestä ei silti todella halua kantaa kukaan. Kuten todettu, oikeusprosessimme on kesken ja sinä mistään mitään tietämättömänä käsittämättömän ennakkoasenteesi vuoksi et ole oikea hlö näitä kommentoimaan. Peiliin voit selkeästi katsoa itse :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Kun siellä kirjataan että mummon mukaan äiti on jaksamisensa äärirajoilla ja sitten lastensuojelusta lähetetään kaksi tätiä istumaan ja tarkkailemaan ja nämä havainnoivat kaiken mahdollisen mikä voisi tukea mummon analyysiä ja se sosiaalityöntekijä sitten näiden akkojen pahantahtoisten juorujen perusteella äitiä näkemättä kirjaa, että juu, uupunut on niin se on MUTUA. Alusta loppuun.
Mitä pahaa siinä on, että on uupunut. Monet äidit ovat. Vauvat valvottavat ja jos on useampi lapsi, työtä riittää. Vielä jos on erityislapsia mukana kuviossa, niin harva säilyy uupumatta. Sitten se pitää vain löytää keino millä tällaista äitiä saadaan tuettua. On se apu sitten kotipalvelu tai vaikka tukiperhe tai voihan sillä äidillä olla vaikka diagnosoimaton masennus, jolle pitäisi löytyä hoito.
Aikuisilla ihmisillä on itsemääräämisoikeus. Jokaikinen saa itse valita mitä palveluja haluaa ja mitä ei. Pakkopalvelut eivät ole ratkaisu.
Tähän kristallisoituu koko subjektiiviseen huoleen rakentuva lastensuojelu: perheillä ei ole oikeussuojakeinoja - ne puuttuvat täysin. Aluehallintovirasto tai sosiaaliasiamies ei ole käräjäoikeus. Asioita tai esitettyjä väitteitä ei tutkita todisteiden kautta.
Tilanne on vakava, koska lastensuojelulla on suuri valta puuttua perheiden intiimeimpään elämään ja pahimmassa tapauksessa viedä vanhemmilta lapset ja lapsilta vanhemmat ja estää yhteydenpito.
Nämä naurettavat syyt, joista lastensuojeluilmoituksia tehdään, ovat siis todellinen riski ja uhka, koska viime kädessä perheiden oikeussuojakeinot puuttuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyynikko kirjoitti:
Kyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä teistä kuulostaa se, että yhtäkkiä muutaman päivän sisällä epämääräinen joukko nimettömiä yksityishenkilöitä tekee epämääräisiä lasuja lapsen vanhemmasta (ilman eriteltynä syytä lapsesta) ilman yritystäkään perustella väitteitä mitenkään ja nämäkin johtavat vanhemman kuulusteluun ja vanhemmuuden kyseenalaistamiseen?
Eikö voisi miettiä mitä on takana sellaisessa, jossa joukko (kiusaajia) hyökkää yhden kimppuun, haukkuu, mitätöi ja alistaa ja kuka tai ketkä sitä puhuttelua tarvitsisivat.
Jos tämä kiusattu esittää epäilyn kiusaamisesta todisteineenkin, pysyy hän syytettynä, joka ei suostu myöntämään sitä, että on kelvoton, mielisairauksista kärsivä vanhempi.Lähdetään tästä asenteestasi. Se keskustelu ei ole kuulustelu eikä kyseenalaistamista.
Sitten toinen asia. Tämä salaliittoteoria. Se on jo sinällään älytön.
Eipä ihme, että nämä lasutarinat elävät omaa elämäänsä. Naurettavaa.
..lähdetään tästä asenteestasi..Tyypillistä sossujargonia. Joko tämän kommentoija on itse näitä mielivaltaisia oman asemansa pönkittäjiä tai sitten hän ei todellakaan tiedä, mitä maassamme lastensuojelun ja terveydenhuollon mielivaltaisen toiminnan kautta tapahtuu. Jokaiselle tekisi hyvää käydä lukaisemassa rikoslaissa esim. vainon määritelmä, meidän kunnianloukkauksen määritelmä sekä esim. perustuslaki.
Korjaus 'meidän kunnianloukkauksen', eli 'törkeän kunnianloukkauksen' ja lastensuojelulaki sekä potilaslaki ovat ehdottoman tärkeitä tuntea, sillä maassamme ei ole puolueetonta oikeusjärjestelmä, joka auttaisi lasun hampaisiin joutuneita.
Ja PS. Suoraan synnytyssairaalasta tehtäviä huostaanottoja ryhdytään valmistelemaan jo hyvissä ajoin lapsen syntymää, materiaalia ja sossufantasioita kerätään eri rekisterinpitäjien toimesta jo ennalta, jotta laittomien huostaanottojen vuoksi ei jouduttaisi oikeudellisen vastuuseen. Tämän tietää jokainen sosiaalityöntekijä sekä valheita terveydenhuollossa tehtaileva henkilö.Älä nyt viitsi. Jos lapsi huostaanotetaan suoraan synnäriltä, syyt ovat erittäin vakavat.
Nämä salaliittoteoriasi ovat pelkästään säälittäviä.
Ottaako noin koville kuulla totuus siitä, miten järjestelmä täällä toimii? Toisin kuin sinulla, minulla on mustaa valkoisella väitteideni tueksi, eli se siitä 'salaliittoteoria'väitteestäsi ja kuten sanottu, asiani tuon julkisuuteen, kun aika kypsä. Olet joko tietämätön tai sosiaalityöntekijä, ilmeisesti molempia.
En ole kumpaakaan.
Ja sinun "totuutesi" on sen verran vahva uskomus, ettet käsitystäsi muuta. Pakko kai sinun on näihin salaliittoteorioihin uskoa, muuten joutuisit katsomaan itseäsi.
Ei näihin kuitenkaan usko kukaan järkevä ihminen, vaikkia spämmäys on kovaa.
Vastaan vielä kerran vaikka oletkin niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät nöyrtyvät vai n saman koettuaan- Suomessa tehdään tuhansia laittomia huostaanottoja perättömienlasu-ilmojen ja viranomaisten lainvastaisen toiminnan vuoksi-ottaisit todellisuudesta selvää- se ettet usko kertomaani on sinun ongelmasi, toivon todella,ettet ole hoitoalalla tai muussa vastuuasemassa työsi puolesta. Meidän tapauksessamme kertomani on myönnetty todeksi myös lasun ja terveydenhuollon johtavien tahojen puolelta ja ihmiset ovat olleet järkyttyneitä vastuullisen tekojen seurauksista elämäämme-vastuuta tilanteen oikaisusta ja selvittämisestä ei silti todella halua kantaa kukaan. Kuten todettu, oikeusprosessimme on kesken ja sinä mistään mitään tietämättömänä käsittämättömän ennakkoasenteesi vuoksi et ole oikea hlö näitä kommentoimaan. Peiliin voit selkeästi katsoa itse :-)
Korjaus: 'vastuuhenkilöiden tekojen seurauksista' Työntekijälle pieni valkoinen valhe on perheelle koko elämän mittainen tuska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Kun siellä kirjataan että mummon mukaan äiti on jaksamisensa äärirajoilla ja sitten lastensuojelusta lähetetään kaksi tätiä istumaan ja tarkkailemaan ja nämä havainnoivat kaiken mahdollisen mikä voisi tukea mummon analyysiä ja se sosiaalityöntekijä sitten näiden akkojen pahantahtoisten juorujen perusteella äitiä näkemättä kirjaa, että juu, uupunut on niin se on MUTUA. Alusta loppuun.
Mitä pahaa siinä on, että on uupunut. Monet äidit ovat. Vauvat valvottavat ja jos on useampi lapsi, työtä riittää. Vielä jos on erityislapsia mukana kuviossa, niin harva säilyy uupumatta. Sitten se pitää vain löytää keino millä tällaista äitiä saadaan tuettua. On se apu sitten kotipalvelu tai vaikka tukiperhe tai voihan sillä äidillä olla vaikka diagnosoimaton masennus, jolle pitäisi löytyä hoito.
Kun ei ole mummon tarkoitus saada apua äidille vaan aiheuttaa lisää paineita ja huolta!
Jos tämä äiti kertoo ongelmista mummon kanssa, on hän hyvin pian mielenterveyshäiriöinen kokiessaan olevansa syytettynä. Mummot koetaan lastensuojelussa ihanana asiana (mielikuva) "sehän on ihanaa että isoäiti välittää ja huolehtii" ja mummoa kyseenalaistava äiti koetaan enemmän tai vähemmän tasapainottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Kun siellä kirjataan että mummon mukaan äiti on jaksamisensa äärirajoilla ja sitten lastensuojelusta lähetetään kaksi tätiä istumaan ja tarkkailemaan ja nämä havainnoivat kaiken mahdollisen mikä voisi tukea mummon analyysiä ja se sosiaalityöntekijä sitten näiden akkojen pahantahtoisten juorujen perusteella äitiä näkemättä kirjaa, että juu, uupunut on niin se on MUTUA. Alusta loppuun.
Mitä pahaa siinä on, että on uupunut. Monet äidit ovat. Vauvat valvottavat ja jos on useampi lapsi, työtä riittää. Vielä jos on erityislapsia mukana kuviossa, niin harva säilyy uupumatta. Sitten se pitää vain löytää keino millä tällaista äitiä saadaan tuettua. On se apu sitten kotipalvelu tai vaikka tukiperhe tai voihan sillä äidillä olla vaikka diagnosoimaton masennus, jolle pitäisi löytyä hoito.
Vaan entäpä jos ei ole ollenkaan uupunut tms vaan on vain rajoittanut mummon rajatonta käytöstä.
Eli ilmoirus on täysin aiheeton ja sen motiivi on ihan muu kuin äidn auttaminen?
Ja mitähän se lastensuojelun mankelissa pyöriminen stten muka muuta tekee kuin uuvuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Tähän kristallisoituu koko subjektiiviseen huoleen rakentuva lastensuojelu: perheillä ei ole oikeussuojakeinoja - ne puuttuvat täysin. Aluehallintovirasto tai sosiaaliasiamies ei ole käräjäoikeus. Asioita tai esitettyjä väitteitä ei tutkita todisteiden kautta.
Tilanne on vakava, koska lastensuojelulla on suuri valta puuttua perheiden intiimeimpään elämään ja pahimmassa tapauksessa viedä vanhemmilta lapset ja lapsilta vanhemmat ja estää yhteydenpito.
Nämä naurettavat syyt, joista lastensuojeluilmoituksia tehdään, ovat siis todellinen riski ja uhka, koska viime kädessä perheiden oikeussuojakeinot puuttuvat.
Tuo alin kappale pitäisi pistää kehyksiin ja seinälle jokaikiseen paikkaan jossa näitä turhasta huolestujia on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Kun siellä kirjataan että mummon mukaan äiti on jaksamisensa äärirajoilla ja sitten lastensuojelusta lähetetään kaksi tätiä istumaan ja tarkkailemaan ja nämä havainnoivat kaiken mahdollisen mikä voisi tukea mummon analyysiä ja se sosiaalityöntekijä sitten näiden akkojen pahantahtoisten juorujen perusteella äitiä näkemättä kirjaa, että juu, uupunut on niin se on MUTUA. Alusta loppuun.
Mitä pahaa siinä on, että on uupunut. Monet äidit ovat. Vauvat valvottavat ja jos on useampi lapsi, työtä riittää. Vielä jos on erityislapsia mukana kuviossa, niin harva säilyy uupumatta. Sitten se pitää vain löytää keino millä tällaista äitiä saadaan tuettua. On se apu sitten kotipalvelu tai vaikka tukiperhe tai voihan sillä äidillä olla vaikka diagnosoimaton masennus, jolle pitäisi löytyä hoito.
Aikuisilla ihmisillä on itsemääräämisoikeus. Jokaikinen saa itse valita mitä palveluja haluaa ja mitä ei. Pakkopalvelut eivät ole ratkaisu.
Näin on, jos ei ole lapsia. Mutta jos se äiti on siellä kotona niin puhki ettei saa lapsen perushuoltoa tehtyä, ruokailuja hygieniaa, unta, järkevää tekemistä muuta kuin tujottaa tv:tä, ulkoiluja jne. niin silloin sen lapsen etu menee äidin itsemääräämisoikeuden edelle aina. Miksi sitä on niin vaikeaa ymmärtää? Meinaatko, että on ok, että vauva makaa kakat vaipoissa nälissään, koska äitiä väsyttää sen hoitaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvion tekee vastuutyöntekijä työparinsa kanssa yhdessä. Johtopäätökset hän voi tarvittaessa kirjoittaa jopa yksin. Prosessiin osallistuneilla ei ole mahdollisuutta korjata väärinkäsityksiä eikä työntekijöillä ole halua kyseenalaistaa omaa käsitystään.
Minä olen tehnyt työtä, jossa lopputuloksena oli aina kirjallinen dokumentti. Minun piti pystyä perustelemaan todisteiden valossa joka ikinen lause kysyttäessä.
Minä on myös pitänyt ja korjannut tenttejä. Näissäkin jokainen pisteytys on pitänyt pystyä perustelemaan ja olla aina valmiina keskustelemaan tarvittaessa.Mihin lastensuojelun lausuntojen kirjaukset perustuvat? Heidän omiin edellisiin kirjauksiinsa tapauksesta? Ilmoitukseen, jonka todenperäisyyttä ei epäillä. Keskusteluihin, joihin voivat vaikuttaa omat tiedostamattomatkin ennakkoasenteet. Keskusteluihin, joissa joku osapuoli voi valehdella, mutta jos tekee sen luontevasti ja tunteisiinvetoavasti, ei joudu epäillyksi päinvastoin.
Entä todisteet?
Entä mahdollisuus keskustella kirjauksissa olevista virheistä?Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.
Asiakirjasta JOKA PERUSTUU MUTUUN!
Vai mihin?
Asiakirjasta, joka koskee perheitä, jotka eivät saa tarkistaa asiakirjan paikkansa pitävyyttä!
Näin juuri. Esim. sydänkohtauksen tai murtuman hoidossa ei tarvitse olla hyvissä väleissä lääkäriin koska hoito perustuu objektiivisiin tosiasioihin. Täysin toisin on lasun kanssa pahimmillaan.
No jos ajatellaan, että aloitetaan lastensuojelun asiakkuus perheväkivallan vuoksi ja kirjataan millaista väkivaltaa on ollut ja miten äidin tulisi jatkossa toimia, hakeutua lasten kanssa turvakotiin ja väkivaltatyön pariin, niin kyllähän se voi hakkaavasta puolisosta pahalle tuntua.
Kun siellä kirjataan että mummon mukaan äiti on jaksamisensa äärirajoilla ja sitten lastensuojelusta lähetetään kaksi tätiä istumaan ja tarkkailemaan ja nämä havainnoivat kaiken mahdollisen mikä voisi tukea mummon analyysiä ja se sosiaalityöntekijä sitten näiden akkojen pahantahtoisten juorujen perusteella äitiä näkemättä kirjaa, että juu, uupunut on niin se on MUTUA. Alusta loppuun.
Mitä pahaa siinä on, että on uupunut. Monet äidit ovat. Vauvat valvottavat ja jos on useampi lapsi, työtä riittää. Vielä jos on erityislapsia mukana kuviossa, niin harva säilyy uupumatta. Sitten se pitää vain löytää keino millä tällaista äitiä saadaan tuettua. On se apu sitten kotipalvelu tai vaikka tukiperhe tai voihan sillä äidillä olla vaikka diagnosoimaton masennus, jolle pitäisi löytyä hoito.
Aikuisilla ihmisillä on itsemääräämisoikeus. Jokaikinen saa itse valita mitä palveluja haluaa ja mitä ei. Pakkopalvelut eivät ole ratkaisu.
Näin on, jos ei ole lapsia. Mutta jos se äiti on siellä kotona niin puhki ettei saa lapsen perushuoltoa tehtyä, ruokailuja hygieniaa, unta, järkevää tekemistä muuta kuin tujottaa tv:tä, ulkoiluja jne. niin silloin sen lapsen etu menee äidin itsemääräämisoikeuden edelle aina. Miksi sitä on niin vaikeaa ymmärtää? Meinaatko, että on ok, että vauva makaa kakat vaipoissa nälissään, koska äitiä väsyttää sen hoitaminen?
Niin ja sinä toimit nyt juuri niin kuin ne epäpätevät sossun juoruakat. Uskot empimättä sen mummon väitteen. Vaikka ei pitäisi.
Sosiaalitoimessa suoritetaan viranhaltijan laatimaa arviointia palvelujen tarpeesta. Kyse on viranomaisen laatimasta asiakirjasta, ei ryhmätyöstä.