Naurettavin tietämänne asia josta tehty lasu?
Itse kuulin tapauksesta jossa julkiselta hammaslääkäristä oli tehty lasu koska vanhemmat oli peruneet lapselle automaattisesti varatun ajan ja ilmoittaneet että lapsen hampaat hoidetaan yksityisellä.
Kommentit (842)
Äiti haukuttiin ilmoituksessa. Lastensuojelija soitti äidille ja alkoi kyseenalaistaa häntä ja hänen elämäänsä. Äiti kysyi, mitä ilmoituksessa varsinaisesti luki ja mikä oli huoli, joka lapsesta oli herännyt. Suojelija mietti hetken ja totesi, että ei tässä itse asiassa ole lapsesta varsinaisesti mitään. Äiti kysyi vielä, että minkälaisia toimia ilmoituksen tekijä on toivonut lapsen tilanteen parantamiseksi tai mitä ajatuksia ilmoituksen käsittelijälle on herännyt niin tähänkin hän sanoi että kysymykset ovat hyviä ja että eipä tullut ajateltua.
Johtopäätöksiin hän kirjasi että ilmoituksen tarkoitus oli mustamaalata äitiä eikä huolta lapsesta edes itse ilmoitus sisältänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monella viranhaltijalla on ilmoitusvelvollisuus työnsä puolestä ja nämä ilmoitukset tulevat aina ilmoittajan nimellä kirjatuiksi. Tämä on toki hyvä asia.
a) Entäs jos ilmoitus pitäisi tehdä aina omalla nimellä ja vastata sen todenmukaisuudesta? Aika moni jäisi ilmoittamatta, koska uskallus ottaa paskamyrsky syliin olisi olematon. Eli ilmoitusten määrä romahtaisi ja samalla myös aiheelliset ilmoitukset jäisivät tekemättä.
b) Entäs jos ilmoitus pitäisi aina tehdä omalla nimellä, mutta se kirjattaisiin siten että ilmoittaja paljastuisi lasulle aina, mikäli esimerkiksi olisi aihetta epäillä ilmoituksen aiheellisuutta? Aiheeton saati kiusantekomielessä tehty ilmoitus johtaisi tarvittaessa rangaistusvastuuseen. Toimisiko tämä jotenkin paremmin?
”a) Entäs jos ilmoitus pitäisi tehdä aina omalla nimellä ja vastata sen todenmukaisuudesta? Aika moni jäisi ilmoittamatta, koska uskallus ottaa paskamyrsky syliin olisi olematon. Eli ilmoitusten määrä romahtaisi ja samalla myös aiheelliset ilmoitukset jäisivät tekemättä.”
Aiheettomia ovat myös arvailut, vaikka selvitys johtuisikin asiakkuuteen.
Minä en ymmärrä miksi yksikään aiheellinen ilmoitus jäisi tekemättä?
No siitä samasta syystä miksi kaikki eivät uskalla mennä todistajaksi oikeuteen..
Tyydyttäköön siihen, ettei sellaisista henkilöistä ole sitten apua asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monella viranhaltijalla on ilmoitusvelvollisuus työnsä puolestä ja nämä ilmoitukset tulevat aina ilmoittajan nimellä kirjatuiksi. Tämä on toki hyvä asia.
a) Entäs jos ilmoitus pitäisi tehdä aina omalla nimellä ja vastata sen todenmukaisuudesta? Aika moni jäisi ilmoittamatta, koska uskallus ottaa paskamyrsky syliin olisi olematon. Eli ilmoitusten määrä romahtaisi ja samalla myös aiheelliset ilmoitukset jäisivät tekemättä.
b) Entäs jos ilmoitus pitäisi aina tehdä omalla nimellä, mutta se kirjattaisiin siten että ilmoittaja paljastuisi lasulle aina, mikäli esimerkiksi olisi aihetta epäillä ilmoituksen aiheellisuutta? Aiheeton saati kiusantekomielessä tehty ilmoitus johtaisi tarvittaessa rangaistusvastuuseen. Toimisiko tämä jotenkin paremmin?
”a) Entäs jos ilmoitus pitäisi tehdä aina omalla nimellä ja vastata sen todenmukaisuudesta? Aika moni jäisi ilmoittamatta, koska uskallus ottaa paskamyrsky syliin olisi olematon. Eli ilmoitusten määrä romahtaisi ja samalla myös aiheelliset ilmoitukset jäisivät tekemättä.”
Aiheettomia ovat myös arvailut, vaikka selvitys johtuisikin asiakkuuteen.
Minä en ymmärrä miksi yksikään aiheellinen ilmoitus jäisi tekemättä?
No siitä samasta syystä miksi kaikki eivät uskalla mennä todistajaksi oikeuteen..
Tyydyttäköön siihen, ettei sellaisista henkilöistä ole sitten apua asioissa.
Se kun on ihan syystä niin, ettei oikeudessa todisteta nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolto- ja tapaamisriitoihin liittyen tulee uskomattomimmat ilmoitukset. Esim. toinen vanhempi soittaa häkeen kun toinen vanhempi onkin vaihtopaikaksi sovitun parkkipaikan väärällä laidalla.
Ja tuohon kenkäepisodiin, jos joku tekee tällaisen ilmoituksen, on sosiaalityöntekijän varmistettava, että lapsella on kengät olemassa.
Ja voin sanoa, että näitä pimeitä ilmoituksia vastaanottavana ja selvittelevänä sosiaalityöntekijänä, en aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Varsinkin kun itse näistä saa haukut, vaikka on vain vastaaottanut ilmoituksen.
Kyllä toi systeemi on mätä. Idioottimaista yhden kesäisen ilmotuksen perusteella lähteä tarkastamaan perheen kenkiä. Loukaatte perheen yksityisyyttä, kun ihan hyvin voisi heti todeta ettei ole huolestuttavaa jos lapsi kävelee kesällä ilman kenkiä nurmella. Eri asia jos tulisi 5 eri ilmotusta ja talvella. Jotain harkintakykyä teillä pitäis olla.
Täysin samaa mieltä, mutta laki velvoittaa meitä kaikki ilmoitukset käsittelemään. Toki siinä miten asia käsitellään, käytetään harkintaa. Mutta mitäpä jos saisit joskus myöhemmin kuulla, että lapsestasi olisi tehty ls-ilmoitus ja suhun ei olisi kukaan ottanut asiassa yhteyttä? Ja mistäpä se ilmoituksen vastaanottaja tietää, että lapsi on sukulaisten mielestä hyvin käyttäytyvä ja -hoidettu lapsi?
Saisiko lähteen tälle lainkohdalle?
Tyypillistä lasuvanhemman käytöstä alkaa penäämään lainkohtaa siihen ja tähän. Kauheasti käytetään aikaa tällaiseen turhaan hälisemiseen kun hoitamalla lapset kunnolla ei kenelläkään ole mitään hätää.
Ei se ole sossujen syy, että porukka tekee perättömiä lasuja ja tietenkin ne pitää tutkia. Mutta kun kun kaikki on kunnossa, niin siinähän tulevat katsomaan onko lapsilla kenkiä ja makaroonilaatikkoa pöydässä. Ei tuosta tarvitse loukkaantua.
Entäpä kun juoksevat tarkistamassa samaa asiaa seuraavat 10 vuotta, kun on se huolikin?
Vierailija kirjoitti:
Äiti haukuttiin ilmoituksessa. Lastensuojelija soitti äidille ja alkoi kyseenalaistaa häntä ja hänen elämäänsä. Äiti kysyi, mitä ilmoituksessa varsinaisesti luki ja mikä oli huoli, joka lapsesta oli herännyt. Suojelija mietti hetken ja totesi, että ei tässä itse asiassa ole lapsesta varsinaisesti mitään. Äiti kysyi vielä, että minkälaisia toimia ilmoituksen tekijä on toivonut lapsen tilanteen parantamiseksi tai mitä ajatuksia ilmoituksen käsittelijälle on herännyt niin tähänkin hän sanoi että kysymykset ovat hyviä ja että eipä tullut ajateltua.
Johtopäätöksiin hän kirjasi että ilmoituksen tarkoitus oli mustamaalata äitiä eikä huolta lapsesta edes itse ilmoitus sisältänyt.
Minustakin tehtiin lasu. En ollut ilmoittajaa nähnyt yli 5 vuoteen eikä minun luonani asunut lapsia. Oli saanut hermoromahduksen ja tämä oli osa hänen kostoaan. Koska kyseessä oli pieni paikkakunta ja minä tuttu niin sossu sanoi että ei tarvitse tulla. Kävin silti paikanpäällä keskustelemassa asioista, että olisi vastaisen varalta tiedossa mistä on kyse kun tietystä suunnasta kuuluu,että voivat suoraan painaa villasella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolto- ja tapaamisriitoihin liittyen tulee uskomattomimmat ilmoitukset. Esim. toinen vanhempi soittaa häkeen kun toinen vanhempi onkin vaihtopaikaksi sovitun parkkipaikan väärällä laidalla.
Ja tuohon kenkäepisodiin, jos joku tekee tällaisen ilmoituksen, on sosiaalityöntekijän varmistettava, että lapsella on kengät olemassa.
Ja voin sanoa, että näitä pimeitä ilmoituksia vastaanottavana ja selvittelevänä sosiaalityöntekijänä, en aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Varsinkin kun itse näistä saa haukut, vaikka on vain vastaaottanut ilmoituksen.
Kyllä toi systeemi on mätä. Idioottimaista yhden kesäisen ilmotuksen perusteella lähteä tarkastamaan perheen kenkiä. Loukaatte perheen yksityisyyttä, kun ihan hyvin voisi heti todeta ettei ole huolestuttavaa jos lapsi kävelee kesällä ilman kenkiä nurmella. Eri asia jos tulisi 5 eri ilmotusta ja talvella. Jotain harkintakykyä teillä pitäis olla.
Täysin samaa mieltä, mutta laki velvoittaa meitä kaikki ilmoitukset käsittelemään. Toki siinä miten asia käsitellään, käytetään harkintaa. Mutta mitäpä jos saisit joskus myöhemmin kuulla, että lapsestasi olisi tehty ls-ilmoitus ja suhun ei olisi kukaan ottanut asiassa yhteyttä? Ja mistäpä se ilmoituksen vastaanottaja tietää, että lapsi on sukulaisten mielestä hyvin käyttäytyvä ja -hoidettu lapsi?
Saisiko lähteen tälle lainkohdalle?
Tyypillistä lasuvanhemman käytöstä alkaa penäämään lainkohtaa siihen ja tähän. Kauheasti käytetään aikaa tällaiseen turhaan hälisemiseen kun hoitamalla lapset kunnolla ei kenelläkään ole mitään hätää.
Ei se ole sossujen syy, että porukka tekee perättömiä lasuja ja tietenkin ne pitää tutkia. Mutta kun kun kaikki on kunnossa, niin siinähän tulevat katsomaan onko lapsilla kenkiä ja makaroonilaatikkoa pöydässä. Ei tuosta tarvitse loukkaantua.
Miksiköhän sitten lailla on ihan turvattu kotirauha, jos ei sellaista tarvitse kunnioittaa?
Puolet ilmoituksista on aiheettomia ja siksi sossujenkin pitäisi oppia käyttäytymään.
Aika paljon on jo pitänyt tapahtua siinä vaiheessa kun sossu tulee poliisin kanssa karmit kaulassa lapsia hakemaan.
Ei siihen tarvita mitään muuta kuin yksi kiusailmoitus.
Päivystysluontoiselle kotikäynnille lähdetään, jos kyse on akuutista väkivallasta tai siellä on pieni lapsi yksin päihtyneiden aikuisten keskellä. Yleensä tällaisissa tilanteissa poliisi tulee mukaan.
Päivystysluontoiselle käynnille voi lähteä ihan pelkästään sillä syyllä, että vanhempi ”estää” ls-työntekijää tekemästä työtään, esim. on kieltäytynyt kotikäynnistä.
Tämä on tietysti sosiaalitoimelta laitonta, mutta kuka ls estää?Tämä on totta. Tällöin syy pitää olla painava. Kyseessä voi olla vaikka tilanne, jossa vanhempi on karannut psykiatrian osastolta, jossa on ollut leposidekunnossa ja kieltäytyy tulemasta selvittämään tilannetta tai päästämään kotiin. Pakkohan se on mennä katsomaan että ne lapset on siellä ok umpihullusta vanhemmasta riippumatta. Kyseessä ei ole laiton viranomaiskäynti vaan täysi lastensuojelulain mukainen käynti. Yleensä mukaan tulee poliisi varmistamaan laillisuuden ja sosiaalityöntekijöiden turvallisuuden.
Aika koomista tavallaan, että kun meillä kävi poliisit ex-mieheni riehuessa kännissä kotona, ei sossut tulleet mukaan, vaikka paikalla oli pieni vauvakin. Mutta sitten kun tämä juoppo rupesi kiusaamaan meitä eron jälkeen lasuilla, sossut kävivät hyvinkin ahkeraan meillä, kun heitä niin itketti tämän juopon tarinat.
Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.
Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.
"Aika koomista tavallaan, että kun meillä kävi poliisit ex-mieheni riehuessa kännissä kotona, ei sossut tulleet mukaan, vaikka paikalla oli pieni vauvakin. Mutta sitten kun tämä juoppo rupesi kiusaamaan meitä eron jälkeen lasuilla, sossut kävivät hyvinkin ahkeraan meillä, kun heitä niin itketti tämän juopon tarinat."
Juuri täsmälleen tämä! Tämä kaksinaamaisuus/takinkääntö/toiminnan epäloogisuus ja nämä tunteisiin vetoavat tarinat ja järkyttyneet sossut.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.
Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.
Meistä teki ilmoituksen joka ei ollut edes nähnyr meitä mutta jolle löhestymiskieltoon tuomittu sukulainen kävi satuilemassa.
Viranomainen tiesi lähestumiskiellosts mutta kun sukulainen selitti sen olevan wrehdys, uskoi tätä sukulaista... että hyväähän se lähestymiskiellossa oleva vain meille haluaa..
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.
Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.
Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.
Lapsi oli mennyt kouluun syömättä aamiaista ja vieläpä eriparisissa sukissa. Kyseessä oli 16-vuotias lukiolainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.
Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.
Tuo on muuten ongelma myös viranomaisilmoituksissa etteivät välttämättä tiedä perheestä yhtään mitään. Eivät ole käyneet kotona yms. Silti näitä ilmoituksia pidetään asiallisina koska ne tekee viranpuolesta.
Ei tiennyt perheen neljästä lapsestakaan, vaan nimenomaan oli kyseessä tällainen satuilukampanja, jota kukaan ei kyseenalaista.
Erityisesti olisi hyvä muistaa näiden selvitystyöhön ryhtyvien, että näitä ilmoituksia voi tulla mistä vain ennen kuin lähtevät kärkkäästi tylyttymään.
Vieraan heimon orjuuttamisesta ja muutaman pään irroittamisesta joku pikkumainen henkilö aikoo tehdä Lasun.
Vierailija kirjoitti:
"Se mikä prosessissa oli hyvää niin kirjaukset joilla voitiin todentaa kuka oli mitäkin, missä ja milloin. "
Näin ei useinkaan ole. Papereita ei saa nähdä kuin pitkänkin ajan päästä eikä niitä saa kyseenalaistaa tai korjata räikeidenkään virheiden osalta.
Mä olin ilkeä ihminen ja korjautin kaiken. Jopa lapsen nimi oli väärin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös joku tehnyt lasun jokin aika sitten, kun äiti teki "väärin" makaronilaatikon. Oliko se nyt niin, ettähän laittoi makaronit ja jauhelihan kerroksittain vai oliko se niin, että sosiaalitantan mukaan olisi pitänyt tehdä niin, mutta äiti sekoitti kaikki ainekset vuokaan kerrostamatta. On se hyvä, kun ei ole lapsia,niin saa lootansakin tehdä just niin kuin huvittaa!
Urbaanilegendoihin uskovat idiootit ovat väsymättömiä.
Makaronilaatikko ei ole urbaanilegenda, vaan tapaus löytyy varatuomari Leeni Ikosen kirjasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka ei ollut koskaan nähnyt lasten äitiä tai kotia, ei ole sukulainen eikä edes tuttu, joka asui satojen kilometrien päässä, mutta oli useita vuosia sitten nähnyt lapsista yhden, teki ilmoituksen huolen perusteella ja tämäkin ilmoitus käsiteltiin. Ilmoittaja oli painottanut, ettei häntä saa paljastaa, mutta kyllä se lasten huoltajalle kerrottiin. Seuraamuksia kiusanteosta ei kuitenkaan tullut.
Vähintä, mitä näissä ilmoituksissa pitäisi olla on, että ilmoittaja kuvailisi mistä tiedot ovat peräisin, onko itse nähnyt (ja ehkä yrittänyt auttaa), onko kyseessä yksi vai monta kertaa vai onko kenties kuulopuheesta (1-2-3-mutkan kautta) kyse tai onko huollosta irrotettu vanhempi, joka ei kuitenkaan esimerkiksi koskaan ole vieraillut lapsen lähiperheessä, käynyt koulun tilaisuuksissa, harrastuksissa tms.
Tässä tosiaan saattaisi olla yksi keino, että lasu-lomake laadittaisiin niin (esim. poliisin ja psykologin avustuksella), että täyttäessään sen ilmoittaja joutuisi miettimään tarkemmin asioita, ja juttu olisi ikään kuin valmiimpi jo saapuessaan sossuille. Ja asiatonta ilmoitusta värkkäävä tajuaisi itse jo ennen lähettämistä joutuvansa vaikeuksiin. Eli ukaasi mukaan, että myös ilmoittajan tiedot säilytetään ja tutkitaan tarvittaessa ja voivat johtaa mt-tutkimuksiin tai rikosvastuuseen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolto- ja tapaamisriitoihin liittyen tulee uskomattomimmat ilmoitukset. Esim. toinen vanhempi soittaa häkeen kun toinen vanhempi onkin vaihtopaikaksi sovitun parkkipaikan väärällä laidalla.
Ja tuohon kenkäepisodiin, jos joku tekee tällaisen ilmoituksen, on sosiaalityöntekijän varmistettava, että lapsella on kengät olemassa.
Ja voin sanoa, että näitä pimeitä ilmoituksia vastaanottavana ja selvittelevänä sosiaalityöntekijänä, en aina tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Varsinkin kun itse näistä saa haukut, vaikka on vain vastaaottanut ilmoituksen.
Kyllä toi systeemi on mätä. Idioottimaista yhden kesäisen ilmotuksen perusteella lähteä tarkastamaan perheen kenkiä. Loukaatte perheen yksityisyyttä, kun ihan hyvin voisi heti todeta ettei ole huolestuttavaa jos lapsi kävelee kesällä ilman kenkiä nurmella. Eri asia jos tulisi 5 eri ilmotusta ja talvella. Jotain harkintakykyä teillä pitäis olla.
Täysin samaa mieltä, mutta laki velvoittaa meitä kaikki ilmoitukset käsittelemään. Toki siinä miten asia käsitellään, käytetään harkintaa. Mutta mitäpä jos saisit joskus myöhemmin kuulla, että lapsestasi olisi tehty ls-ilmoitus ja suhun ei olisi kukaan ottanut asiassa yhteyttä? Ja mistäpä se ilmoituksen vastaanottaja tietää, että lapsi on sukulaisten mielestä hyvin käyttäytyvä ja -hoidettu lapsi?
Saisiko lähteen tälle lainkohdalle?
Tyypillistä lasuvanhemman käytöstä alkaa penäämään lainkohtaa siihen ja tähän. Kauheasti käytetään aikaa tällaiseen turhaan hälisemiseen kun hoitamalla lapset kunnolla ei kenelläkään ole mitään hätää.
Ei se ole sossujen syy, että porukka tekee perättömiä lasuja ja tietenkin ne pitää tutkia. Mutta kun kun kaikki on kunnossa, niin siinähän tulevat katsomaan onko lapsilla kenkiä ja makaroonilaatikkoa pöydässä. Ei tuosta tarvitse loukkaantua.
Miksiköhän sitten lailla on ihan turvattu kotirauha, jos ei sellaista tarvitse kunnioittaa?
Puolet ilmoituksista on aiheettomia ja siksi sossujenkin pitäisi oppia käyttäytymään.
Aika paljon on jo pitänyt tapahtua siinä vaiheessa kun sossu tulee poliisin kanssa karmit kaulassa lapsia hakemaan.
Ei siihen tarvita mitään muuta kuin yksi kiusailmoitus.
Päivystysluontoiselle kotikäynnille lähdetään, jos kyse on akuutista väkivallasta tai siellä on pieni lapsi yksin päihtyneiden aikuisten keskellä. Yleensä tällaisissa tilanteissa poliisi tulee mukaan.
Päivystysluontoiselle käynnille voi lähteä ihan pelkästään sillä syyllä, että vanhempi ”estää” ls-työntekijää tekemästä työtään, esim. on kieltäytynyt kotikäynnistä.
Tämä on tietysti sosiaalitoimelta laitonta, mutta kuka ls estää?Tämä on totta. Tällöin syy pitää olla painava. Kyseessä voi olla vaikka tilanne, jossa vanhempi on karannut psykiatrian osastolta, jossa on ollut leposidekunnossa ja kieltäytyy tulemasta selvittämään tilannetta tai päästämään kotiin. Pakkohan se on mennä katsomaan että ne lapset on siellä ok umpihullusta vanhemmasta riippumatta. Kyseessä ei ole laiton viranomaiskäynti vaan täysi lastensuojelulain mukainen käynti. Yleensä mukaan tulee poliisi varmistamaan laillisuuden ja sosiaalityöntekijöiden turvallisuuden.
Aika koomista tavallaan, että kun meillä kävi poliisit ex-mieheni riehuessa kännissä kotona, ei sossut tulleet mukaan, vaikka paikalla oli pieni vauvakin. Mutta sitten kun tämä juoppo rupesi kiusaamaan meitä eron jälkeen lasuilla, sossut kävivät hyvinkin ahkeraan meillä, kun heitä niin itketti tämän juopon tarinat.
Juopot miehet on sossujen kestohimon kohde. Ei mitään mahdollisuutta työssäkäyvällä yh äidillä kun laitetaan vastakkain juopon narsistin kanssa. Munankipeät sossut uskoo aina näiden juoppojen tarinoita. Kai ne niitä sitten painaa virastojen vessoissa tauoilla että saa päätöksiä millä kiusata viattomia.
Huolestuneet rajattomat isoäidit on toinen suojelukohde.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina halunnut lapsia, ja tiedän että voimat, varat ja puitteet ovat sitä ajatellen kohdillaan. Mutta ahdistaa aivan sanoinkuvaamattoman paljon tämä isoveli valvoo meininki. Aivasta lapsen suuntaan ja sossu kolkuttaa ovella.
Serkkuni - aivan erinomainen äiti - joutui lastensuojelun kanssa tekemisiin koska 5v lapsellaan ei ollut kenkiä jalassa keskellä kesää puistonurmella. Olivat mammaporukassa liikkeellä, ja joku ilkimys sitten teki lasun. Joutui kovasti todistelemaan että lapsella on tennaria, saapasta, sukkaa, villasukkaa ja töppöstä. Aivan absurdi tilanne. Serkun lapsi todella herttainen, kohtelias, hyväkäytöksinen ja selvästi suuresti rakastettu.
"ja joku ilkimys sitten teki lasun." Suomalaiset ovat ryhtyneet kiusaamaan toisiaan lasuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi vaan miettiä millaiset aivokääpiöt tekee tollasista lasua. Lasta pitää suojella patjalla nukkumiselta ja yksityiselta hammaslääkäriltä. Kovat on suojelutarpeet.
Ei kai siinä mitään aivokääpiöita tarvita. Ehkä siinä on olut epäily valehtelusta, että ei mennä yksityisellekään tms. Näin vältetään hammaslääkäri ja jätetään hampaat hoitamatta. Voi esimerkiksi olla tiedossa, ettei perheellä ei ole varaa, vaan ovat toimeentulotukiasiakkaita. TTT ei korvaa yksityista HL.
Minkälainen aivokääpiö tekee päätelmiä tällaisesta pienestä tiedosta, tietämättä asiasta sen enempää. Sinä tässä olet aivokääpiö. Oiot aikalailla muitkia suoraksi ja näet vain mustaan ja valkoisen - et harmaan sävyjä.
Eikös tässä puhuttu ilmoituksista? Ei siitä, johtaako se johonkin toimiin.
Kunnallisella hammaslääkärillä ei ole, eikä pidäkään olla pääsyä katsomaan, saako joku perhe toimeentulotukea. Hammaslääkärillä ei todellakaan saa olla tiedossa että perhe saa toimeentulotukea, eikä hänen pidä sellaista myöskään olettaa, elleivät vanhemmat nyt sitten ole varta vasten kertoneet.
Kyllä se, että aika perutaan ja halutaan mennä yksityiselle, on aika idiootti syy tehdä lastensuojeluilmoitus, jos ei ole mitään todisteen häivääkään siitä, ettei näin todella toimita.
Eivät edes sossujohtajat hallitse OMAA työtään sääteleviä lakeja. Johtaja narahti, kun kävin näitä asioita läpi sosiaaliasiamiehen kanssa. Tai sitten vieläkin pahempaa, tietoisesti rikkoo omaan työhönsä liittyviä lakeja. Emme voi tietää, kummin on.
Eivät vissiin ole tottuneet siihen, että asiakkaat tarkistavat, onko heidän toimintansa laillista.