Siis aidosti kysyn; mikä joulussa stressaa?!

Joulu mielletään edelleen vuoden kohokohtana ja onnellisena perhejuhlana. Siinä riittää paineita.

Minulla on jokin lapsuuden trauma. Olen koko aikuisikäni yrittänyt luoda omia joulutraditioita, jotta pääsisin siitä eroon. Mutta en pääse. Trauman nimi on en-koskaan-saa-sitä-mitä-haluan.

Se, että kaikki taudit jyllää aina joulun alla ja joka kerta saa arvailla, millä kokoonpanolla ja missä voidaan viettää joulua tai joutuuko 100€ ruokaostokset heittämään joulun jälkeen roskiin, jos kukaan ei niitä pysty syömään. Ja tämä siis jo ennen koronaa, joka helvetin vuosi. Tälläkin hetkellä toinen lapsista toista viikkoa kaameessa flunssassa ja kaikki omat hommat (opinnot lähinnä) rästissä. Ensi vuonna otan molemmat lapset jo 2 viikkoa ennen joulua koulusta pois, jos vaikka kerrankin saisi olla terveenä.

Että joo, stressaa kun joutuu kaikki joulujärjestelyt hoitamaan joko kipeänä, puolikuntoisena tai sairaan lapsen kanssa yöt valvottua.

Vierailija kirjoitti:

Minua stressaa se, että pelkään että lapset pettyvät lahjoihin. Eivät edes toivo montaa lahjaa.

Mutta itse petyin joskus nuorena pahasti, kun olin odottanut niin hirveästi joulua ja lahjojen avaamista ja sitten lahjat olikin kovin vaatimattomia. Äidillä taisi silloin olla huolia ja olin kasvanut niin isoksi, että ei ollut oikein keksinyt mitään. Oli kamalaa, kun kaverit kyselivät joulun jälkeen mitä sain lahjaksi.

Toivoisin, että kaikki olisivat tyytyväisiä ja iloisia jouluna.

Minä kysyn nuorilta vaivihkaa koko syksyn toiveita. Olisit avannut suusi. Ja ahneutta on olla pettynyt mihinkään lahjaan.

Itse joulussa ei sinänsä stressaa mikään. Mua stressaa se, että en saa edes maitolitraa näinä aikoina haettuna kaupasta ilman julmettua jouluruuhkaa. Ihmiset roudaa kärrytolkulla kamaa, pakastealtaat ovat täynnä sian ahtereita, ihmiset ovat äkäisiä, hikisiä ja kiireisiä. En vaan kestä tätä. Yleensä olemme aina joulut ulkomailla, nyt ei olla kahteen vuoteen päästy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Menee rahaa

- Mua väsyttää tosi paljon tähän aikaan vuodesta, en jaksais mitään ylimääräistä (en varmasti oo ainoa)

- Kyllä siihen jouluruokien laittoon menee ylimääräistä aikaa, vaikka mä laitankin tosi vähän, kun laitan vain osan (mennään mun vanhemmille) - eineksiä en kyllä osta silloinkaan, kun vieteään kotona, koska ne on musta pahoja

Ja onhan tässä joulun alla lasten joulujuhlia ( harrasteet, koulut ja vielä jotkut synttäritkin), joka ilta on johonkin meno. Samaan aikaan kiireet töissä, erilaiset odotukset lähisukulaisilta. Ja lahjojen hankkiminen ihan omalle perheelle, kummilapsille, isovanhemmille. Se tungos kaupoissa töiden jälkeen, kyllä siinä on stressiäkin  mukana. En ole edes ruokiin vielä ehtinyt.

Eletäänköhän eri todellisuudessa? Viime ja tänä jouluna on peruttu kaikki lasten joulujuhlat, omat työpaikan joulujuhlat tai pikkujoulut. Kahteen vuoteen näin joulun alla ei ole ollut mitään iltamenoja!

Itse joulu ei stressaa, vaan se, että joulukuussa jo valmiiksi täyteen kalenteriin pitää saada survottua niin paljon kaikkea ylimääräistä. Joululahjojen osto sisarusten lapsille ja niiden lähettäminen ajoissa jotta ehtivät postissa perille, muutamien ihmisten tapaaminen ennen joulua (isovanhemmat, miehen vanhemmat yms eli oikeasti läheisiä jotka "pakko" nähdä), iltamenot töissä, harrastusten päättäjäiset yms ylimääräiset säädöt... Eihän mikään noista yksittäisenä ole iso asia, mutta kun kaikki laskee yhteen, saakin äkkiä aikatauluttaa koko joulukuun ja juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen. 

Kunhan itse joulu tulee, karataan puolison kanssa kaksin maalle eli silloin ei enää tarvitse stressata tai tehdä mitään ylimääräistä. 

Olen vain PÄÄTTÄNYT olla stressaamatta.

Joululahjat tilaan jo marraskuussa. Kysyn toiveita ja lisäksi jotain kivaa yllärinä. Ei sen helpompaa kuin kotona selata nettikauppoja ja hakea ostokset noutolokerosta kotiin.

Joulusiivoukseksi riittää tavallinen viikkosiivous. Lapset siivoavat omat huoneensa, ne on hyvät just sellaisena kuin osaavat tehdä.

Viikkoa ennen leivotaan. Piparit ja kuivakakut säilyy ja vain paranevat odotellessaan.

Myös kuusi ja joulukukat viikkoa ennen paikalleen. Ihana tulla jouluviikolla kiireisen työpäivän jälkeen rauhalliseen jouluiseen kotiin.

Pyrin siihen, että jouluviikolla tehdään MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN. Ruokaostoksiakin pikkuhiljaa jo ennen jouluviikkoa alkaen pitkään säilyvistä. En halua hikoilla muiden kanssa jättiostosten kanssa jouluruuhkassa, mieluummin haetaan miehen kanssa jakaen vaikka monta kertaa nopeasti pienempiä eriä työpäivän päätteeksi.

Aaton aatto on vielä työpäivä, mutta lapsilla jo vapaata koulusta. Lapset purkaa sängyistä lakanat, jos pakkasta, vievät petivaatteet ulos tuulettumaan. Työpäivän jälkeen vain nopea lattioiden ja tasojen pyyhintä, sänkyjen petaus ja kinkku uuniin. Jos inspiroi joulun päivinä voi vielä leipoa jotain, on ihan kivaa ajanvietettä.

Joka toinen joulu ollaan sukulaisissa.

Samaa mietittiin miehen kanssa juuri aamulla. Meitä ei stressaa kertakaikkiaan mikään 💕

Paistetaan kinkku, leivotaan tortut ja nautitaan vapaista. Kuunnellaan joululauluja ja pelataan pelejä. Katsotaan elokuvia ja luetaan. Meillä siis minä, mies ja kolme teiniä.

Yksin joulua viettävä tuttuni stressaa, tulee viestejä, miten pitäisi jaksaa ja ehtiä siivota ja kaikki valmistelut on vasta puolitiessään.

En kehtaa oikein kysyä, mitkä valmistelut, kun hän ostaa ruuat ja leivonnaiset valmiina.

Eli jokainen kokee joulustressin omalla tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietittiin miehen kanssa juuri aamulla. Meitä ei stressaa kertakaikkiaan mikään 💕

Paistetaan kinkku, leivotaan tortut ja nautitaan vapaista. Kuunnellaan joululauluja ja pelataan pelejä. Katsotaan elokuvia ja luetaan. Meillä siis minä, mies ja kolme teiniä.

Kinkkua ja joulutorttuja. Ok, mutta monet tekee paljon enemmän, laatikot, rosollit, salaatit, paistokset, leivonnaiset (kakut, piparit, pikkukeivät, pulla jne), kyllä siinä on paljon hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietittiin miehen kanssa juuri aamulla. Meitä ei stressaa kertakaikkiaan mikään 💕

Paistetaan kinkku, leivotaan tortut ja nautitaan vapaista. Kuunnellaan joululauluja ja pelataan pelejä. Katsotaan elokuvia ja luetaan. Meillä siis minä, mies ja kolme teiniä.

Ajattele tilannetta: kolmella teinillänne on puolisot ja kahdella niistä pareista vauva. Kaikki kokoonnutte yhteen teille joulunviettoon. Tosi mahtava juttu, muttei ihan rennoilla pikku valmisteluilla onnistu. Myös ihanassa yhteisessä joulussa on paljon työtä.

Vierailija kirjoitti:

Älkää pyytäkö niitä vieraita/menkö niille joulupyhinä. Käykää marras/joulukuun aikana tai loppiaisena

Tämähän on helpommin sanottu kuin tehty. Jos ei ole puolisoa/lapsia, on tietysti itse vastuussa omista ihmissuhteistaan ja voi kevyesti sanoa kiitos ei kaikkeen, mitä ei halua. Minä ainakin olen viettänyt useita ihania stressittömiä jouluja juuri siinä seurassa jossa olen halunnut.

Sitten kun on niitä puolisoita/lapsia on vähän pakko sitoutua ottamaan muidenkin tarpeet huomioon. Ei voi yksipuoleisesti päättää, että MINÄ haluan viettää kaikki joulut oman sukuni kanssa rauhallisesti. Sille puolisolle hänen oma hössöttävät ja hankalat vanhempansa ja kurjat jouluriitaperinteensä ovat jollain käsittämättömällä tavalla tärkeitä myös, ja se on vähän pakko hyväksyä ja tehdä niille tilaa oman elämään, jos haluaa elää yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää pyytäkö niitä vieraita/menkö niille joulupyhinä. Käykää marras/joulukuun aikana tai loppiaisena

Tämähän on helpommin sanottu kuin tehty. Jos ei ole puolisoa/lapsia, on tietysti itse vastuussa omista ihmissuhteistaan ja voi kevyesti sanoa kiitos ei kaikkeen, mitä ei halua. Minä ainakin olen viettänyt useita ihania stressittömiä jouluja juuri siinä seurassa jossa olen halunnut.

Sitten kun on niitä puolisoita/lapsia on vähän pakko sitoutua ottamaan muidenkin tarpeet huomioon. Ei voi yksipuoleisesti päättää, että MINÄ haluan viettää kaikki joulut oman sukuni kanssa rauhallisesti. Sille puolisolle hänen oma hössöttävät ja hankalat vanhempansa ja kurjat jouluriitaperinteensä ovat jollain käsittämättömällä tavalla tärkeitä myös, ja se on vähän pakko hyväksyä ja tehdä niille tilaa oman elämään, jos haluaa elää yhdessä.

Viettämään puolison kanssa kahdestaan joulua, tai jos teillä on omia lapsia, niin sinun, puolison ja lasten kanssa keskenään omaa joulua.

Kyllä ihmisillä on oikeus viettää omaakin joulua, sukulaisiin voi mennä vaikka tapanina