Lue keskustelun säännöt.
Siis aidosti kysyn; mikä joulussa stressaa?!
19.12.2019 |
Olen 30v kahden lapsen äiti. En ymmärrä alkuunkaan kun työkaverit ja sukulaiset hössöttää kuinka stressaavaa aikaa joulu on.
Mikä ihme siinä stressaa? Lahjatko? Sitä ei mielestäni tarvi stressata kun ostaa läheisille vain yhden toivotun lahjan. Lopettaa sellaiset kaikkien serkun kaimojen lahjomisen.
Ruoka stressaa? Kinkkuhan tulee ihan itsessään ja lähes kaikki jouluruuat saa eineshyllystä jos niistä tykkää. Itse teen lihapullia ja kalaa kinkun lisäksi ja nehän on ihan perusruokaa mistä ei tarvi stressata onnistuuko. Tortut ja piparitkaan ei mielestäni ole kovin stressaavia laittaa.
Siivousko? Miksi se stressaa? Siivoa juuri sen verran kun haluat.
Vai onko joulu taas yksi näytönpaikka elämässä? Pitää saada kauniita kuvia someen?
Kommentit (94)
Minä taas voin kuunnella työkaverien, ystävien ja sukulaisten valitusta joulustressistä vaikka miten paljon. Siis aamusta iltaan. Kuuntelen ja olen myötätuntoinen. Ei oikeasti tunnu minulla missään enkä ajattele asiasta mitään. Miksi tämä on aloittaja sinulle niin vaikeaa? Ihan aidosti ihmettelen, miksi tämä on sinulle niin iso juttu että teet siitä aloituksen palstalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minusta tuntuu, että kaikki on liikaa, koska tämä pimeys masentaa ja vie kaikki voimat. Se vaikuttaa esimerkiksi siten, että en saa nukuttua, vaikka olen todella väsynyt. Koko ajan tuntuu, kuin olisi tulossa kipeäksi.
Lisäksi työssäni opettajana juuri tähän aikaan on paljon töitä. Korjattavia pinoja kasaantuu ja arvioinnin deadline on käsillä.
En lähetä kortteja, ostan vain muutaman lahjan, siivoan ja koristelen minimaalisesti. Silti jokainen asia, joka pitäisi tehdä ja muistaa, tuntuu olevan se viimeinen korsi, joka katkaisee kamelin selän.
Ja sinulla on viikkokausien loma, jotkut hoitaa joulun töiden ohessa eikä silti valita. Kumma juttu, kaikki tuntemani opettajat ovat takakireitä valittajia ja stressaajia
Jos lapset pettyvät lahjoihin, ei sitten voi mitään
Sinä olet yrittänyt parhaasi . Ei se ole elämää suurempi murhe.
Joulut oli lapsena kurjia vanhemman alkoholismin vuoksi. Olen aina kuitenkin tykännyt joulusta ja sen tunnelmasta. Ehkä sitä yrittää jotenkin korjata sillä stressillä ja hösäämisellä ja järjestelyllä sitä tunnetta mistä jäi lapsena paitsi, ei ollut rauhallista ainakaan joka joulu vaan se vanhempi oli pahalla tuulella ja joi sitten itse siihen stressiinsä tai jätti yksin kotiin. Kun on masentunut ja ahdistunut itsekin ympäri vuoden, on ehkä joku paine siitä maagisesta joulurauhan ja tunnelman saavuttamisesta. Että ehkä jos nyt saan hyvän ja kauniin joulun, olisi ensi vuosikin parempi ja helpompi. Vaikka eihän se niin mene, tunnelman luo se oma turvallinen perhe eikä puhtaaksi puunattu koti tai materia.
Minulle suurinta stressiä aiheuttaa lahjojen osto. Siis se että onko ne tarpeeksi hyviä ja mieluisia saajalleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressaa se että ei saa viettää kotona joulua vaan pitää käydä kolmessa paikassa kylässä. Kotijoulu olisi unelma eikä stressaisi mutta sukulaiset loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Joulussa stressaa:
-Lahjojen hankinta tahoille, joille se kuuluu hankkia. Naapurit, opettajat, päiväkodin tädit. Mitä niille taas keksii ja miksi tämän aina muistaa vasta joulunalusviikolla
-Deadlinet, kiire, kissanristiäiset ja härdelli töissä aina juuri ennen joulua
-myyjäiset, konsertit, kauden päättäjäiset, varainkeruut ja kaikenlainen lasten harrastuksiin liittyvä hässäkkä joka painottuu joulun alle.
-lasten Juhlavaatteet jotka on taas jääneet pieniksi
-Suorituspaineet, kun haluaa tehdä lapsille ihanan joulun, mutta aika ja voimat ei oikein riittäisi kaikkeen mitä siihen kuuluu
-Sukulaiset, jotka odottavat kutsua/vierailua/huomiointia, ja joista oikeasti pidät muttet vain tiedä missä välissä ja kenen kaikkien kanssa sitä näkisi
Listasit just joulun parhaat asiat! En ymmärrä joulustressiä minäkään, vaikka haluan "täydellisen joulun"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joulussa stressaa:
-Lahjojen hankinta tahoille, joille se kuuluu hankkia. Naapurit, opettajat, päiväkodin tädit. Mitä niille taas keksii ja miksi tämän aina muistaa vasta joulunalusviikolla
-Deadlinet, kiire, kissanristiäiset ja härdelli töissä aina juuri ennen joulua
-myyjäiset, konsertit, kauden päättäjäiset, varainkeruut ja kaikenlainen lasten harrastuksiin liittyvä hässäkkä joka painottuu joulun alle.
-lasten Juhlavaatteet jotka on taas jääneet pieniksi
-Suorituspaineet, kun haluaa tehdä lapsille ihanan joulun, mutta aika ja voimat ei oikein riittäisi kaikkeen mitä siihen kuuluu
-Sukulaiset, jotka odottavat kutsua/vierailua/huomiointia, ja joista oikeasti pidät muttet vain tiedä missä välissä ja kenen kaikkien kanssa sitä näkisi
Mikä ihmeen pakko hankkia lahjoja kaikenlaisille opettajille ja kaikille tutuille? Eikö riitä, että oma perhe vain saa lahjoja?
Eivätkö sukulaiset ymmärrä, että sinulla on kiireitä ja et sinä kaikkea ehdi tehdä? Ja miksi noita sukulaisia ja ystäviä ja tuttuja pitää huomioida juuri jouluna, eikä pitkin vuotta?
Rakastan joulua eikä se stressaa! Ostan lahjoja perheen lisäksi parille kavereille, yleensä hyvissä ajoin niin ei tarvitse ruuhkassa juosta. Valtaosa ruuasta on valmista (siis esim eineslaatikot), pipareiden leipominen ei stressaa. Koristeita sen verran ettei niiden laittaminen tunnu työltä. En kyllä vertaile itseäni muihin joten ehkä osaan suhtautua tarpeeksi rennoksi enkä mieti mitä muut ajattelevat eineslaatikoista ja 30v vanhoista joulukoristeista jotka eivät ole yhteensopivia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stressaa se että ei saa viettää kotona joulua vaan pitää käydä kolmessa paikassa kylässä. Kotijoulu olisi unelma eikä stressaisi mutta sukulaiset loukkaantuu.
No, jos haluat elää elämäsi mieluummin muiden oletusten kanssa etkä niinkuin itse haluat niin tiedät kyllä ketä voit syyttää. Looeta kynnysmattoilu niin elämä helpottuu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, näytönpaikka se on.
Joulusta ajatellaan usein, että silloin pitää kaiken olla täydellistä.
Niin ei kuitenkaan ole. Voi sairastua. Rahat voi loppua. Lahjat eivät ole mieluisia. Pölypalloja voi olla nurkissa. Joku juo humalan ja tulee riitoja. Joulua vietetään elämän keskellä. Rauhoitutaan pariksi päiväksi ja otetaan rennosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ykkösenä sukulointi, pakko nähdä niitäkin joita ei muuten suuremmin halua nähdä. Paljon käyntejä kummankin suvun luona mikä tuo stressin fiiliksen.
Kakkosena lahjat, menee rahaa eikä ole varmuutta ovatko mieluisia. Lapsille lahjat kuitenkin tärkeitä ja ovat esiteinejä jotka eivät osanneet pyytää mitään kauheasti.
Kolmosena siivoaminen. Mies nalkuttaa joulusiivouksesta koko ajan että millon alotetaan. Inhoan liian suurta urakkaa ja olen yrittänyt vähitellen jo siivoilla mutta kaikki sotkeutuu uudelleen nopeasti.
Kunn on nähnyt yhden jouluun, on nähnyt ne kaiikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulukortit kirjoitettiin ja kuukausia sitten. Punainen kuori laitettiin jo itsenäisyyspåivänä.
Lapset tietävät suositut lahjatoiveet eivät kaikilla toteudu. Toiveet annettiin jo syksyllä ja toteutuvat.
Koti on perussiisti aiba
Joulukuusi ja -koristeet ovat vuodesta toiseen samat.
Säilytetään muutamassa laatikossa ja kuusi pussissa. Kuusi koristeltiin jo marraskuussa.
Jouluikkunassa meni vähän pidempi aika, tein sen itsenäisyyspåiväaamuna.
Jouluruuat on tilattu ja ne toimitetaan 22.12.
Töissä on enemmän töitä ja ruuhkaa, paljon pitää olla valmiina vuodenvaihteeseen mennessä.
Olen tehnyt lauantaisin , nyt joulukuussa, töitä väh 5 h. Iso merkitys. Arkisin 1-2 h.
Aikataulussa ollaan.
Itse olen tehnyt, mitä voin tehdä.
Ei siinä stressaa muu kuin aikataulutus. Jos haluaa viettää perinteisen joulun itse tehtyine ruokineen, kuusineen, lahjoineen, joulukoristeluineen kaikkineen, niin kyllä se työn ja perhearjen ohessa tehtäessä ylimääräistä suunnittelua ja tarkkaa aikatauluttamista vaatii. En minä halua että joulu on ”tavallinen päivä”. Haluan juhlatunnelmaa, joka tulee siitä että tietyt asiat ovat niin kuin meillä perinteisesti on aina ollut. Vaikka se suunnittelu ja aikataulustressiä aiheuttaakin. Vuosien varrella olen kyllä tullut aika taitavaksi suunnittelussa, eikä enää stressaa niin paljon. Teen hyvissä ajoin etukäteen kaiken minkä voi, ja suunnittelen sitten minä päivinä mitäkin pitää ehtiä ihan joulun alla.
On monia tapoja viettää joulua, juhlistaa sitä tai vaan nauttia rentoillen ja pingoittamatta joutavia.
Itselle joulunaika tuo haikeita muistoja rakkaista joiden kanssa aikoinaan joulua vietettiin juhlavasti jouluherkkuja syöden.
Kova ikävä äitiäni joka oli yksi parhaista kokeista mitä ruokia nyt elämässäni olenkaan syönyt.
Nautittiin kun suku ja ystävät kerääntyivät pöydän ääreen juhlavasti pukeutuneena tyyliin Fanny ja Alexander , ja hauskaa oli vaihtaa kuulumiset ja juhlistaa joulun juhlaa.
Oli puhetta ja laulua ja naurua. Lapsia juoksentelemassa ympärillä. Kuusentuoksu ja kynttilät ja lahjat. Joululaulut. Joulukirkko. Jouluriisipuuro aamulla mantelilla.
Mutta se on nyt mennyttä maailmaa ja vain haikeita ikävän täyttämiä muistoja jotka tulevat aatoksiin joulun aikaan kun sytytän poistuneille rakkailleni muistoksi kynttilän tyhjään pöytääni.
Rakastan joulua ja juuri siitä syystä en halua tehdä siitä mitään stressaavaa suorittamista. Lahjat hankitaan vain kaikkein tärkeimmille läheisille (yksi yhteinen lahja minulta ja mieheltäni per saaja) ja käydään vain kaksilla vierailuilla, aattona yhdessä paikassa ja joulupäivänä toisessa. Ja aattoaamuna katsotaan tietysti myös Joulupukin kuumaa linjaa :) Tusinoittain lahjoja ei ole mikään pakko ostaa eikä kaiken maailman kissanristiäisissä juosta oman mielenterveytensä kustannuksella.
Aloittajalle kommentoin. Kiitos, olet ihana täysjärkinen nainen jollaisen kanssa on varmasti mukava elää ja olla. Toivotan oikein mukavaa ja iloista joulun aikaa sinulle ja perheellesi.
Vierailija kirjoitti:
Joulussa stressaa:
-Lahjojen hankinta tahoille, joille se kuuluu hankkia. Naapurit, opettajat, päiväkodin tädit. Mitä niille taas keksii ja miksi tämän aina muistaa vasta joulunalusviikolla
-Deadlinet, kiire, kissanristiäiset ja härdelli töissä aina juuri ennen joulua
-myyjäiset, konsertit, kauden päättäjäiset, varainkeruut ja kaikenlainen lasten harrastuksiin liittyvä hässäkkä joka painottuu joulun alle.
-lasten Juhlavaatteet jotka on taas jääneet pieniksi
-Suorituspaineet, kun haluaa tehdä lapsille ihanan joulun, mutta aika ja voimat ei oikein riittäisi kaikkeen mitä siihen kuuluu
-Sukulaiset, jotka odottavat kutsua/vierailua/huomiointia, ja joista oikeasti pidät muttet vain tiedä missä välissä ja kenen kaikkien kanssa sitä näkisi
Näin just. Tunnistan nämä kaikki kohdat omalla kohdallani.
Tuo vika kohta on kaikkien kummallisin. Kaikista olisi kiva tavata "vielä ennen joulua". On ihanaa tietenkin, että on ihmisiä, joita tavata ja jotka haluavat tavata minua/meitä. Ja halusinkin tavata heitä! Mutta vuodessa on 365 päivää ja ihmiset saavat nykyään tyytyä treffeihin marras- tai tammikuussa jos eivät jollain tapaa kuulu jo ylempiin ranskalaisiin viivoihin. Helpotti koko paletti kummasti.
Minulla on 3 lasta joista pienin juuri 1v, eli tarvitsee jatkuvaa huomiota ja valvontaa. Olen myös aika väsynyt ja haluaisin levätä enkä tehdä askareita päiväuniaikaan. Ennen joulua minua stressasi se, milloin ehdin paketoida lahjat ja hankkia kuusen (tärkeä lapsille).
Menimme aattona anoppilaan tiettyyn kellonaikaan ja sitä ennen halusin käydä ulkona lasten kanssa ja syödä riisipuuron sekä antaa lasten koristella kuusen, koristella pipareita ja avata yhdet paketit. Ei pakollisia mutta lapset tykkäsivät ja minä nyt halusin noin. Pienimmän piti myös nukkua päiväunet juuri sopivasti että ilta menisi mukavasti. Näistä aikatauluista tuli minulle hieman stressiä jota olisi ollut vaikea välttää muuten kuin niin että ei olisi tehnyt lasten kanssa yhtään mitään muuta kuin odottanut lähtöä anopille.