Ystävä katosi seurusteluun

Ollaan tunnettu 15 vuotta ja olen pitänyt häntä parhaana ystävänä. Ennen jaettiin lähes kaikki asiat, pidettiin paljon yhteyttä, puhuttiin luottamuksella kaikesta. Sitten kamulle tuli avioero. Silloin juteltiin tosi paljon ja vietettiin aikaa yhdessä. Oltiin ehkä läheisempiä kuin koskaan.

Sitten tuli uusi miesystävä ja kävi kenties perinteisesti eli kaveri katosi seurustelun maailmaan. On aina miesystävän luona kun voi, vierailevat lähinnä miehen kavereiden ja sukulaisten luona. Pitäis ja pitäis nähdä mutta aina tulee este. Toki ymmärrän että oikeasti aikataulut on tiukkoja, uusioperheet ja asunnot kahdella paikkakunnalla ja työ kolmannella.

Oon vain tosi surullinen tästä. Kyllä hän sanoo että pitäis nähdä ja on ikävä. Sitten luen facebookista että kävivät meillä päin mutta eipä voinut meille tulla. Oli sovittu joululomalle tapaaminen, mutta nyt se siirtyi ehkä helmikuulle. Melkein aina kun ehdotan tapaamista, se ei sovi. Ei hirveesti enää innosta ees kysyä.

Oon ajatellut että onko tää ensihuumaa (pari vuotta ovat seukanneet) vai eikö se mies tykkää minusta ja ohjailee heitä viettämään aikaa miehen tuttujen kanssa. Vai onko kaverini vain niin muuttunut että meillä ei ole enää mitään yhteistä.

Ja ei olla mitään teinejä vaan yli 40-vuotiaita. Saa kai sitä keski-ikäinen surra menetettyä ystävyyttä. Onko mitään lohduttavaa kommenttia?