Lue keskustelun säännöt.
Hyväksyttekö miehelle uuden hyvän ystävän, joka on nainen?
16.12.2019 |
Mitä ajattelet aiheesta? Monella miehellä on ennestään naispuolisia ystäviä vaikkapa opiskeluajalta, mutta entä sitten kun pitkässä parisuhteessa mies saa uuden hyvän ystävän, joka on nainen? En puhu nyt työkavereista tai sellaisesta, vaan kunnollisesta ystävystymisestä. Milloin tällainen ystävystyminen on OK ja milloin ei?
Kommentit (118)
Pitäisin aika itsestäänselvänä, että jos puolisoni tapaisi esim. jossain harrastuksessaan ihmisen, jonka kanssa hän ystävystyy ja haluaa pitää yhteyttä myös ko. harrastuksen ulkopuolella, hän kutsuisi tämän ihmisen kotiimme, jotta myös minä tutustuisin häneen. Ihan riippumatta siitä, onko kyseinen ihminen mies vai nainen vai onko kyseessä vaikkapa pariskunta. En kertakaikkiaan osaa kuvitella, että hän alkaisi lähteä jonkun naisen kanssa kahville tai leffaan tai ulos syömään tms. Ei hän harrasta sellaista muidenkaan kavereiden kanssa kuin harvakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mammat luuletteko että rajoittamalla kumppanianne saatte paremman suhteen? Tiedostatteko että tuo ei ole tervettä? Olkaa hyvä ja hankkikaa ammattiapua. Kertokaa että käytätte henkistä väkivaltaa ja tahdotte saada tuon loppumaan. Sitten vasta suhteeseen. M37
Tämähän ei muuten ole totta. Myös monet terapeutit saattavat tällaisessa tilanteessa neuvoa miettimään, kumpi on tärkeämpää: parisuhteen luottamus vai uusi epäluottamusta aiheuttava suhde.
Siitä vaan ystävystymään. Nimittäin sinkkuna.
Minun paras ystävä on mies, ja olen nainen. Tutustuimme avioliittoni aikana. Miehellä ei ole tähän mitään sanomista, enkä kuuntelisi mitään kieltoja tai valituksia. Alkuun oli selkeästi hieman mustasukkainen, mutta kun huomasi, että se on vain ystävyyttä, sekin on helpottanut.
Jutellaan joskus päivittäin, joskus harvemmin. Kovin usein ei keritä nähdä, mutta kun nähdään, niin ollaan kuin parhaat ystävykset, jutellaan, juorutaan, avaudutaan, käydään baarissa, nauretaan jne. Etsitään välillä ystävälle naisseuraa...
Rehellisesti: no en (tiedä). Hankala olis lähteä kieltämäänkään, mutta todennäköisesti en välttyisi mustasukkaisuuden tunteilta. Meillä molemmilla on kyllä paljon vastakkaisen sukupuolen edustajia kavereina ja ystävinä, minulla varmaan jopa enemmän kuin miehellä. En kuitenkaan pystyisi täysin sulattamaan uutta tiivistä ystävyyttä naiseen ilman, että itsekin kaverustuisin sen kanssa. Ja jos ja kun näin olisi, en näkisi asiassa mitään väärää. Mun kavereihin mies saa aivan vapaasti tutustua, joten sama toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja te olette hulluja!
Välillä tuntuu, että elän ihan eri todellisuudessa kuin av-palstan tyypit.
Niin...? Täällä esitettiin kysymys, johon vastattiin erilaisia vastauksia, kyllä, ei ja ehkä tietyin varauksin. Ketkä vastaajista olivat hulluja vai kaikkiko? Mitä olisi pitänyt vastata, ettei olisi ollut hullu. (Nyt kiinnostaa missä todellisuudessa sinä elät)
Ei mies ala kaveeraamaan naisten kanssa. Jos alkaa niin alkakoot, molemmat saavat päättää omasta elämästään, ja myös siitä haluaako ola tässä nimenomaisessa suhteessa-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovin usein näillä naisilla vaan jotka yhtäkkiä haluaa läheiseksi ystäväksi varatun miehen kanssa ei ole itselläänkään puhtaat jauhot pussissa. Aikuiset ihmisen niin harvoin edes ystävystyy nopeasti oman sukupuolen edustajan kanssa, mullakin on pari uutta naisystävää ollut yli puolen vuoden ajan sillä tasolla että hyvä jos kerran kuussa nähdään ja miehellä sama omien miespuolisten ystävien kanssa vaikka olisivatkin vanhoja tuttuja. Silloin olisi kylllä outoa jos hänelle ilmaantuisi toinen nainen jonka kanssa kävisivät tiheään kahvilla tai saati kyläilemässä, heräähän siinä väkisinkin kysymys että mitä puhuttavaa heillä sitten on niin paljon ja mitä he keskenään oikein tekevät.
Riippuu naisesta. Jos hän olisi kiinnostunut samoista asioista kuin mieheni esim. tietokonepelit, autot jne, niin en olisi yhtään mustis. Jos sensijaan mies alkaisi kaveeraamaan jonkun ihan "naisellisen" naisen kanssa niin musta olis todella outoa enkä kyllä tykkäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn, jos sen naisen kanssa ei aleta olee liian tiiviisti yhteydessä. Liian tiiviisti on minulle monia kertoja päivässä. Tai päivittäin. Minulla on itsellänikin miehiä paljon ystävänä.
Sullakin taitaa mennä kaverit ja ystävät sekaisin?
Kavereita lienee lähes jokaisella vastakkaisesta sukupuolesta. Työpaikalta, harrastuksista, eli joiden kanssa ollaan tekemisissä siellä ja lähinnä moikkaillaan kun tavataan muualla.
Ystäviä, joiden luo mennään vaikka yökylään, lähdetään reissuun tms.... no enpä kyllä hyväksyisi tuollaisia ystäviä ainakaan omalta puolisolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa ollessa ei ole mitään syytä ystävystyä vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Tai jos välttämättä haluaa, niin kantaa seuraukset. Helpommalla pääsee ilman tällaisia ystävystymisiä!
Siis mitä helv!! Kyllä niitä ystäviä voi olla vastakkaiselta sukupuoliltakin, mikä juttu tämä on, että joku toinen määrittelee ystäväni sukupuolen!? Tulis HETI ero jos kumppani alkaa sanelemaan kenen kanssa saan olla kaveri ja kenen en, se on vain ja ainoastaan minun asia. Koittakaahan hankkia omaakin elämää, ettei tarvitse rajottaa sitä kumppanin elämää yhtä paskaksi kuin itsellä. Jos ei kumppaniin voi taas luottaa, niin mitä silloin tulee tehdä? Jätän tämän tähän mutusteltavaksi. M37
Kaveri ja ystävä ovat eri asioita. Aika harva haluaa varmaan kieltää kaveeraamista, mutta ystävyys on kaveruutta tiiviimpää, henkilökohtaisempaa ja selkeämmin kahden välistä.
Minusta olisi todella outoa kieltää miestäni ystävystymästä. Riippumatta siitä, mitä sukupuolta ystävät ovat. Ystävyys on kuitenkin ihan eri asia kuin parisuhde, eikö niin? Terveessä parisuhteessa molemmilla on myös omia ystäviä eikä siinä ole mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun paras ystävä on mies, ja olen nainen. Tutustuimme avioliittoni aikana. Miehellä ei ole tähän mitään sanomista, enkä kuuntelisi mitään kieltoja tai valituksia. Alkuun oli selkeästi hieman mustasukkainen, mutta kun huomasi, että se on vain ystävyyttä, sekin on helpottanut.
Jutellaan joskus päivittäin, joskus harvemmin. Kovin usein ei keritä nähdä, mutta kun nähdään, niin ollaan kuin parhaat ystävykset, jutellaan, juorutaan, avaudutaan, käydään baarissa, nauretaan jne. Etsitään välillä ystävälle naisseuraa...
Käy sääliksi tämä "kaverimies" joka lähes varmasti kuolaa sinuun perään ja tuhlaa samalla siinä aikaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn, jos sen naisen kanssa ei aleta olee liian tiiviisti yhteydessä. Liian tiiviisti on minulle monia kertoja päivässä. Tai päivittäin. Minulla on itsellänikin miehiä paljon ystävänä.
Sullakin taitaa mennä kaverit ja ystävät sekaisin?
Kavereita lienee lähes jokaisella vastakkaisesta sukupuolesta. Työpaikalta, harrastuksista, eli joiden kanssa ollaan tekemisissä siellä ja lähinnä moikkaillaan kun tavataan muualla.
Ystäviä, joiden luo mennään vaikka yökylään, lähdetään reissuun tms.... no enpä kyllä hyväksyisi tuollaisia ystäviä ainakaan omalta puolisolta.
En ole koskaan ollut yhdenkään ystäväni luona yökylässä tai käynyt heidän kanssaan reissussa. Silti he ovat minulle ystäviä, eivät kavereita. Sairasta kieltää toiselta ystävyys vain omien mustasukkaisten ajatusten vuoksi. En minä ainakaan ystävieni kanssa paneskele tai tee muutakaan, mikä olisi parisuhteessa olevalle väärin.
Kaikki pitää hyväksyttää meillä naisilla. Miehet ovat kaitsettavia lapsiamme, emmekä voi antaa heille mitään itsenäistä päätösvaltaa. Jos on joku ongelma, kaikki on miehen syytä.
N28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat luuletteko että rajoittamalla kumppanianne saatte paremman suhteen? Tiedostatteko että tuo ei ole tervettä? Olkaa hyvä ja hankkikaa ammattiapua. Kertokaa että käytätte henkistä väkivaltaa ja tahdotte saada tuon loppumaan. Sitten vasta suhteeseen. M37
Tämähän ei muuten ole totta. Myös monet terapeutit saattavat tällaisessa tilanteessa neuvoa miettimään, kumpi on tärkeämpää: parisuhteen luottamus vai uusi epäluottamusta aiheuttava suhde.
Ne ongelmat ole sitten jossain syvemmällä, jos tuollainen suhde aiheuttaa epäluottamusta ja toisen rajoittamista. Mitä seuraavaksi rajoitetaan? Ei ole tervettä.
Tässä lomake.
[ ] En hyväksy.
[ ] Ei ole hyväksyttävää.
[ ] Ei ole sopivaa käytöstä.
[ ] En jatka suhdetta.
Hyvät ystävät jakavat kaiken! Kaiken!
Tietysti hyväksyisin. Jos mies on pettääkseen, hän tekee sen kyllä ilman, että minun tarvitsee rajoittaa hänen ystävyyksiään. Luulen, että tekee sen jopa todennäköisemmin, jos alan hänen ihmissuhteitaan rajoittamaan.
Te, ketkä ette hyväksyisi miehällä uutta naispuolista ystävää, niin muuttuisiko mielipide, jos nainen olisi lesbo?