Lue keskustelun säännöt.
Hyväksyttekö miehelle uuden hyvän ystävän, joka on nainen?
16.12.2019 |
Mitä ajattelet aiheesta? Monella miehellä on ennestään naispuolisia ystäviä vaikkapa opiskeluajalta, mutta entä sitten kun pitkässä parisuhteessa mies saa uuden hyvän ystävän, joka on nainen? En puhu nyt työkavereista tai sellaisesta, vaan kunnollisesta ystävystymisestä. Milloin tällainen ystävystyminen on OK ja milloin ei?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä mietit jos sä ystävystyisit miehen kanssa ja miehesi kieltäisi sinua?
Ymmärtäisin tilanteen ja en syventäisi ystävyyttä mieheen. En kuitenkaan osaa sanoa, miten moni muu toimisi. Siksi kyselinkin.
Ap
Vastaat tässä itse omaan kysymykseesi. Ei ole kyse siitä, mitä muut hyväksyvät omissa suhteessaan, vaan mitä sinä hyväksyt omassa suhteessasi. Älä mieti näitä vastauksia, tee juuri niinkuin sinusta itsestäsi tuntuu oikealta. Jos miehesi on eri mieltä, niin löydätte varmasti vielä molemmat suhteen, jossa olette molemmat onnellisia. Kummankaan ei tarvitse tuntea olevansa rajoittaja eikä rajoitettu. Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen. Niin sinun kuin miehesikin osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aiemmin hyväksynyt uudet naispuoliset ystävät varauksetta. Ajattelin, ettei se minulle kuulu keiden kanssa mies ystävystyy ja että hyvähän se on, kun puolisolla on läheisiä ystäviä.
Valitettavasti mies meni äskettäin ihastumaan tällaiseen uuteen tuttavuuteen. Huomasin kyllä heti, ettei kaikki ollut kohdallaan. Mies puhui tästä naisesta koko ajan, viestitteli hänelle jatkuvasti ja vieraili hänen luonaan miltei päivittäin. Otin asian puheeksi ja vaikka mies ensin loukkaantui ja esitti tietämätöntä, myönsi hän hetken päästä tunteensa tuota naista kohtaan. Ymmärsi itsekin, että tuota ystävyyttä ei enää voinut jatkaa, jos meinasi säilyttää parisuhteemme.
Valehtelisin jos väittäisin, ettei suhtautumiseni uusiin tuttavuuksiin olisi tämän episodin myötä muuttunut. Jonkinlainen epävarmuus on hiipynyt ajatuksiini.
Tietenkin sitä on epävarma, mutta sen perusteella ei voi rajoittaa toista, se ei vain ole oikein. Ihastumisia tulee ja menee, mutta päätös rakastaa toista on täysin eri asia. Jotkut ei tätä opi koskaan ja jollekkin sitoutuminen on automaattisesti se "pyhä" asia, johon luotetaan. Itse en pysty olemaan parisuhteessa ihmisen kanssa jonka en uskoisi pitävän parisuhdettamme etusijalla. Eli jos kumppanin ystävä aiheuttaisi minulle toistuvasti mustasukkaisuutta ja pahaa mieltä, miettisinkin mikä tämän reaktion minussa aiheuttaa ja toimisin sitten sen perusteella. Tuollainen ystävähän voi jopa tuoda parisuhteen kipupisteitä esille ja näin lujittaa sitä, jos asiat käsitellään rakentavasti yhdessä.
Mikä laki määrää, että ei voi rajoittaa? Ei ole oikein? Kyllä muuten on ihan oikein. Minkä kirkkaamman kruunun luulet saavasi, kun elät jonkun romanttisen hömppäkomedian säännöillä? Jos mies ilmoittaisi vaikka että lopettaa työt ja alkaisi ryyppäämään joka viikonloppu, niin olisiko sitäkään oikein rajoittaa? Mutta sekinhän voisi tuoda jotain kipupisteitä esiin, joita voisi sitten yhdessä rakentavasti käsitellä. Onneksi olen päässyt yli tuosta "kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat"-syndroomasta ensimmäisen mieheni ansioista.
Vertaat nyt ystävää alkoholismiin.
Molempia voi sietää tai olla sietämättä. Your choise. Paitsi, että jos ryyppää joka viikonloppu ei vielä tarkoita, että olisi alkoholisti. Alkoholismi on sairaus, ei oma valinta. Toisin kuin ystävät.
Elämän varrelta on tarttunut kaikenlaisia kaveruuksia, molempia sukupuolia. Tottakai ne mukaan tarttuneet on molemmille ok ja hyväksyttyjä.
Mutta parisuhteessa ollessani en ala ruokkimaan tilannetta, jossa alkaisin jotenkin tiiviimmin ystävystymään vastakkaisen sukupuolen kanssa. Työkaveruus esim: riittää kun töissä on nastaa, en halua että miespuolinen työkaveri alkaisi viestittelemään mulle vapaa-ajalla. Sinkkuna ei niin haittaisi, jostainhan niitä kaveruuksia aina syntyy, mutta kunnioitan parisuhdettani niin etten ala edes ruokkimaan tuollaista tilannetta. Vaarana kumminkin on, että syntyy joku soppa.
Tuntuisi hieman oudolta myös jos miehelläni olisi yhtäkkiä joku uusi naispuolinen ystävä jonka kanssa olisi tiivistä yhteydenpitoa. Kenenkään nykyisenkään ystävän tai kaverin kanssa ei kanssakäyminen ole päivittäistä eikä edes viikottaista.
Kaveripiiriini kuuluu kymmeniä naisia ja yhdelläkään parisuhteessa elävällä ei ole miespuolisia ystäviä. Eikä heidän miehillään naispuolisia. Työ- ja harrastuskaverit on asia erikseen, heitä nähdään satunnaisesti töissä ja harrastuksissa. Että itse en koe kummallisena enkä rajoittavana, jos ei näitä ole. Itse en myöskään ole ystävystynyt miesten kanssa. Ei se itsestään tapahdu, vaan vaatii molemmilta puolilta jonkinlaista kiinnostumista. En ole sellaista itsestäni löytänyt. Mutta toki jos elämä on muuten jotenkin vajaata tai tyhjää, niin voihan uudet ystävät tuoda siihen mukavaa pikku twistiä.
Vierailija kirjoitti:
En. Tai oikeastaan kyllä, koska jo tuollaisen haluamisesta jättäisin.
Tämä. Jo _tarve_ tuollaiseen on merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveripiiriini kuuluu kymmeniä naisia ja yhdelläkään parisuhteessa elävällä ei ole miespuolisia ystäviä. Eikä heidän miehillään naispuolisia. Työ- ja harrastuskaverit on asia erikseen, heitä nähdään satunnaisesti töissä ja harrastuksissa. Että itse en koe kummallisena enkä rajoittavana, jos ei näitä ole. Itse en myöskään ole ystävystynyt miesten kanssa. Ei se itsestään tapahdu, vaan vaatii molemmilta puolilta jonkinlaista kiinnostumista. En ole sellaista itsestäni löytänyt. Mutta toki jos elämä on muuten jotenkin vajaata tai tyhjää, niin voihan uudet ystävät tuoda siihen mukavaa pikku twistiä.
Sama. Mutta minä elänkin tälläisessä kolmikymppisten konservatiivisessa keskiluokkaisessa kuplassa. Johan minut naurettaisiin töissäkin pihalle jos oma mies huitelisi jossain ravintolassa/matkalla jonkun toisen naisen kanssa. Juu kato he ovat ystäviä... minä jäin kotiin kun mies lähti bestiksen kanssa vähän reissaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mammat luuletteko että rajoittamalla kumppanianne saatte paremman suhteen? Tiedostatteko että tuo ei ole tervettä? Olkaa hyvä ja hankkikaa ammattiapua. Kertokaa että käytätte henkistä väkivaltaa ja tahdotte saada tuon loppumaan. Sitten vasta suhteeseen. M37
Olen saanut mieleiseni suhteen, jossa miehellä ei ole naispuolisia ystäviä. Mies on täysin vapaa lähtemään, jos kokee tämän rajoittavan häntä. Ja on parempi suhde kuin edellinen, jossa en rajoittanut miestä. Hassua, kun lähdin katseltuani tarpeekseni, niin olisi kuulemma halunnut jatkaa ja ollut valmis tekemään mitä vain. Mutta en halunnut alkaa rajoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat luuletteko että rajoittamalla kumppanianne saatte paremman suhteen? Tiedostatteko että tuo ei ole tervettä? Olkaa hyvä ja hankkikaa ammattiapua. Kertokaa että käytätte henkistä väkivaltaa ja tahdotte saada tuon loppumaan. Sitten vasta suhteeseen. M37
Tämähän ei muuten ole totta. Myös monet terapeutit saattavat tällaisessa tilanteessa neuvoa miettimään, kumpi on tärkeämpää: parisuhteen luottamus vai uusi epäluottamusta aiheuttava suhde.
Juuh..Asiakkaat tietysti määrittelee mikä on parisuhde ja sen rajat. Ikä, uskonto, kulttuuri vaikuttaa paljon. Osaan kuvitella, että 60-vee kollegat saattaa sanoa jotain tuollaista..
T. Psykoterapeutti, nainen jolla kaksi hyvää miespuolista ystävää (jotka eivät olleet elämässäni vielä 22 vuotta sitten, jolloin parisuhteeni alkoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat luuletteko että rajoittamalla kumppanianne saatte paremman suhteen? Tiedostatteko että tuo ei ole tervettä? Olkaa hyvä ja hankkikaa ammattiapua. Kertokaa että käytätte henkistä väkivaltaa ja tahdotte saada tuon loppumaan. Sitten vasta suhteeseen. M37
Tämähän ei muuten ole totta. Myös monet terapeutit saattavat tällaisessa tilanteessa neuvoa miettimään, kumpi on tärkeämpää: parisuhteen luottamus vai uusi epäluottamusta aiheuttava suhde.
Juuh..Asiakkaat tietysti määrittelee mikä on parisuhde ja sen rajat. Ikä, uskonto, kulttuuri vaikuttaa paljon. Osaan kuvitella, että 60-vee kollegat saattaa sanoa jotain tuollaista..
T. Psykoterapeutti, nainen jolla kaksi hyvää miespuolista ystävää (jotka eivät olleet elämässäni vielä 22 vuotta sitten, jolloin parisuhteeni alkoi.
No mitäpä sinä sanoisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittaja 84 jatkaa: Mietin ensin, että ehkä asia ei tuntuisi niin oudolta, jos miestä ja ystävänaista yhdistäisi joku harmiton harrastus, josta itse en ole kiinnostunut. Mutta kun ajattelin asiaa tarkemmin, niin kyllä sekin tuntuisi aika häiritsevältä, että miehellä ja ystävättärellä olisi jokin hauska harrastus, josta en itse ymmärtäisi mitään. Yhteinen harrastus hioo ihmisiä tosi tehokkaasti ja ainutlaatuisella tavalla yhteen. Eli joo, luulin etten ole mustasukkaista tyyppiä, mutta en ainakaan tässä suhteessa osaa keksiä millainen voisi olla uusi ystävänainen, joka ei jollain tapaa mietityttäisi.
Kiitos kysyjälle mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Varmasti näin täälläkin. Olisiko sinusta oikein rajata tämä ystävä pois miehesi elämästä, siksi että sinua mietityttää?
Tietysti olisi ongelma, jos toinen osapuoli tekisi jotain sellaista, mikä jatkuvasti mietityttäisi toista osapuolta. Voin kuvitella, että ihan yksinkertaisistakin asioista nousisi mieleen kaikenlaisia kysymyksiä. ”Käytiin Jaanan kanssa syömässä tosi hyvää tonnikalapitsaa.” ”Tonnikalaa? Ai koska minä inhoan tonnikalaa?” ”Joo. Jaanan kanssa molemmat tykätään tonnikalasta tosi paljon.” ”Aha...”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä lomake.
[ ] En hyväksy.
[ ] Ei ole hyväksyttävää.
[ ] Ei ole sopivaa käytöstä.
[ ] En jatka suhdetta.
Repesin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat luuletteko että rajoittamalla kumppanianne saatte paremman suhteen? Tiedostatteko että tuo ei ole tervettä? Olkaa hyvä ja hankkikaa ammattiapua. Kertokaa että käytätte henkistä väkivaltaa ja tahdotte saada tuon loppumaan. Sitten vasta suhteeseen. M37
Tämähän ei muuten ole totta. Myös monet terapeutit saattavat tällaisessa tilanteessa neuvoa miettimään, kumpi on tärkeämpää: parisuhteen luottamus vai uusi epäluottamusta aiheuttava suhde.
Juuh..Asiakkaat tietysti määrittelee mikä on parisuhde ja sen rajat. Ikä, uskonto, kulttuuri vaikuttaa paljon. Osaan kuvitella, että 60-vee kollegat saattaa sanoa jotain tuollaista..
T. Psykoterapeutti, nainen jolla kaksi hyvää miespuolista ystävää (jotka eivät olleet elämässäni vielä 22 vuotta sitten, jolloin parisuhteeni alkoi.No mitäpä sinä sanoisit?
Pariterapia (tai mikään muukaan) ei toimi niin, että terapeutti kertoo kumpi on oikeassa ja väärässä. Sitä varten on anopit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AV näyttäs olevan täynnä epävarmoja vaimoja ja tyttöystäviä.
Riippuu paljon siitä, millainen mies kyseessä.
Jos mies on nuorehko, sosiaalinen ja hänellä on paljon erilaisia ystäviä, niin silloin on ihan ok.
Jos taas mies on keski-ikäinen kotona viihtyvä möllykkä, niin silloin on outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hyväksyin. Mutta se nuotio, johon puuta heittää, palaa parhaiten. 20-vuotinen avioliittomme kaatui siihen ystävyyteen.
Et kai uskottele itsellesi, että kieltämällä asiat olisi paremmin? Tai jos sellainen suhde, missä saa toista vartioida on paremmin, niin ok. Jokainen tavallaan.
En ymmärrä, mitä vihjailet?
En vihjaile. Olisiko asiat paremmin jos olisit kieltänyt mieheltäsi tuon ystävyyden. Olen kyllä sitä mieltä, että jos jotakin rakastaa, niin hänelle toivoo hyvää, vaikka sitten jonkun muun kanssa. Myönnän että tämä on mielipuolinen ajatus tässä itsekkäässä maailmassa, mutta näin ainakin koen itse asiat.
Onhan tuo kaunis ajatus, mutta riippuu, miten tuohon ”hyvään jonkun toisen kanssa päädytään”. Aina löytyy uusia mielenkiintoisia ihmisiä, aina löytyy uusia ystäviä, aina löytyy hyvää muidenkin kanssa. Jos menet naimisiin, niin silloin sinä sitoudut siihen, että et etsi enää sitä ”muuta hyvää”.
Jos et tähän voi sitoutua, vaan haluat pitää ovet auki kaikkialle, niin sitten ei pidä sitoutua parisuhteeseen.
Mies on ystävystynyt työpaikan siivoojan kanssa ja tämä oli pyytänyt kuskiksi Ikean reissulle (150 km), kun miehellä on tila-auto. Mies oli jo lupautunut. Minä en pääse, olen töissä. Minä en tunne tätä ystävää. Kyseli tarviinko minä jotain sieltä... Sanoin, että tuo jotain noiden omien huonekalujesi tilalle, sillä ne eivät ole täällä enää, kun tulet takaisin.
Vertaat nyt ystävää alkoholismiin.